Odotettavissa sammuneita naisia ja alkoholistivanhuksia

Julkaistu 21. 4. 2010 :: Tulosta

Juomatapatutkimus varoittaa siitä, mihin ollaan tultu ja minne ollaan menossa

Suomen naiset juovat itsensä humalaan yhä useammin. Vanhustyöntekijöiden tulisi valmistautua kasvaviin päihdeongelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein juomatapatutkimus vahvistaa tilastolliseksi totuudeksi muutokset, jotka ihmiset ovat jo jonkin aikaa voineet nähdä ympärillään.

Yli 50-vuotiaat juovat aina vain enemmän alkoholia. Alle 30-vuotiaat juovat nyt harvemmin, mutta humalahakuisemmin kuin vuosituhannen vaihteessa. Juomapaikkana on yli kolmena kertana neljästä koti.
Naisilla humalaan johtaneet juomakerrat lisääntyivät, kun taas käyttökerrat, joina alkoholia otettiin vähemmän, hieman vähenivät.
Kaikki tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juomatapatutkimuksesta. 15–69-vuotiailta ihmisiltä kysyttiin haastattelussa, paljonko he ovat juoneet alkoholia viimeisen seitsemän päivän aikana, ja millaisia käyttötilanteet olivat.
Vuonna 2008 naisten humalakerroilla kuluttaman alkoholin osuus kaikesta naisten juomasta alkoholista oli peräti 42 %. Vuonna 2000 luku oli 26 %. Miesten humalakerroilla kuluttaman alkoholin osuus oli pysynyt ennallaan 57–58 prosentissa, kun heillä muut kuin humalakerrat lisääntyivät hieman. Alle 30-vuotiaat miehet tosin lisäsivät humalaan johtaneita käyttökertoja 17 %.
Koska sama juomatapatutkimus on toteutettu sekä 2000 että 2008, tulokset antavat tärkeää tietoa alkoholikulttuurimme kehityksestä ja suunnasta uudella vuosituhannella. Myyntitietojen mukaan alkoholin keskikulutus kasvoi maassamme kyseisellä aikavälillä mojovat 17 prosenttia.

– Alkoholin kulutusjakauma on vino. Pieni joukko juo paljon, mutta toisaalta alkoholin käyttäjäksi lasketaan tilastoissa sekin, joka on viimeisen 12 kuukauden aikana juonut vain lasillisen samppanjaa häissä, Mustonen muistuttaa. Heli Mustonen on sosiaalipoliitikkona työn kautta oppinut tarkastelemaan maailmaa ja sen muuttumista ”tyhjien pullonpohjien läpi”. Näkökulma on saanut hänet liittymään Kännikapinaan.

Uusi märkä vanhusväestö
Tutkimustuloksissa näkyy kuivien ikäluokkien siirtyminen ulos tutkimusikähaitarista. Vielä 1960-luvun alkaessahan 40 % suomalaisista aikuisista oli täysraittiita, ja tyypillinen alkoholin käyttäjä otti joskus perhejuhlissa.
Keski-ikäiset miehet joivat niihin aikoihin eniten; kulttuuri salli heille eniten vapauksia alkoholin suhteen. Nyt voisi melkein sanoa, että kaikista on tullut keski-ikäisiä miehiä. Ovathan ikä- ja sukupuolirajat hävinneet alkoholin käytön yleisistä sopivaisuussäännöistä lähes jäljettömiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Mustonen pystyttää lisää kyseenalaisia virstanpylväitä aikajanalle:
– Vuonna 2000 alkoholia käytti ensimmäistä kertaa kokonaista yhdeksän kymmenesosaa aikuisväestöstä. Vasta 1990-luvulla alkoholin käytöstä tuli tavanomainen tapa nuorisollekin.
Ne nuoret aikuiset, jotka muuttivat maan ja raivasivat tien tulevien sukupolvien kaljakärryille, ovat nyt 50–70 -vuotiaita. He ovat tottuneet siihen, että alkoholi kuuluu vapaa-aikaan. He ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle, ja heillä on enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan.
Alkoholin edullisuus varmistaa, että he todella juovat enemmän kuin koskaan. Yli 50-vuotiaat miehet ovat lisänneet juomistaan arkena, alkuviikosta alkaen.
– Suuret ikäluokat kuitenkin kokevat vielä häpeän, joka alkoholin käyttöön vanhastaan liittyi. Siksi heistä tuntuu herkästi siltä, että heitä syyllistetään, jos alkoholin käytöstä kysytään, Mustonen sanoo.
Sosiaali- ja terveysongelmien käsiin räjähtäminen voidaan kuitenkin estää vain avoimuudella.

Häpeily pois tai totuus ei tule esiin
– Asiakkaan alkoholin käyttöön pitäisi sosiaali- ja terveysalalla suhtautua niin kuin rasvojen käyttöön. Siitä kysymisessä ei saisi olla kenenkään mielestä mitään kummallista, Heli Mustonen julistaa.
Vuoden 2010 alussa julkaistaan juomatapatutkimuksen pohjalta kirja, joka tarjoaa faktaa ja ennusteita ehkäisevää päihdetyötä tekevien tueksi.
Alkoholista tulisi Mustosen mielestä puhua myös silloin, kun potilas kertoo masennuksesta tai unihäiriöistä. Liian usein lääkäri ajattelee, että mitä sitä nyt alkoholista paasaamaan kun tuolla on jo muutenkin vaikeaa – vaikka alkoholi pahentaa ja ylläpitää ongelmia.
– Työterveydenhuollossa ei saisi ottaa ennakkoasenteita, kuten että ”sinähän et juo liikaa”, Mustonen jatkaa.
Hyvää kehitystä osoittaa tutkimustuloksissa se, ettei alkoholin hinnan aleneminen ole lisännyt nuorimpien haastateltujen alkoholin kulutusta. Raittius on kasvussa nuorten parissa.
– Raittiiden nuorten määrä lisääntyy. Nuorten kanssa töitä tekevien tulisi entistä enemmän pohtia, miten he voisivat tukea tätä trendiä, Mustonen sanoo.
– Nuoria kannattaisi valistaa akuuteista riskeistä eikä puhua vaikkapa maksakirroosista. Nuoret naiset pitäisi saada miettimään, miten vaarallisia voivat olla ravintolajuontikerrat yksin, kun heillä ei usein ole varaa taksiinkaan.
Ehkä tehokkain suoja nuorelle olisi sosiaalinen hyväksyttävyysraja. Yhteiskunta voisi panostaa tehokkaasti aiempaa tiukemman rajan vetämiseen.
– Toivon, että humala koettaisiin häpeäksi. Yksilön pitäisi katsoa, ettei humala kuulu hauskanpitoon ja ettei tunnelma biletystilanteissa mene överiksi.

Kaunisteltuja tutkimusvastauksia
Jos suomalaisten kuluttamia alkoholimääriä mitattaisiin haastattelututkimuksen perusteella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella olisi hyviä uutisia kerrottavana. Juomatapatutkimukseen vuonna 2008 haastatellut 2 725 suomalaista joivat kuulemma vain kolmasosan siitä alkoholimäärästä, jonka heidän olisi olettanut juovan.
Alkoholin myyntiluvut samalta ajalta kertovat, että jokin ei nyt ihan täsmää. Mistä tämä surkuhupaisa matemaattinen totuus johtuu?
Erikoistutkija Heli Mustonen tietää ihmisten vähättelevän alkoholin käyttöään haastattelututkimuksissa. Etenkin suurkuluttajat ”kaunistelevat ihan tietoisesti”. Nuorten naisten on havaittu antavan erilaisia vastauksia haastattelijan sukupuolen mukaan; naiselle paljastetaan enemmän kuin miehelle.
– Minusta tuntui käsittämättömältä tutkimustuloksissa myös se, etteivät naiset muka juurikaan juo yksin alkoholia. Luulen, että yksin juomista pidetään yhä häpeällisenä, ja kynnys kertoa siitä on suuri, Mustonen miettii.
Eniten alkoholia käyttävät ihmiset eivät toisaalta tule mukaankaan tutkimukseen, joka toteutetaan kotikäyntihaastatteluina. Ihminen, joka piilottelee alkoholiongelmaansa, kieltäytyy tällaisesta haastattelusta jo ovella. Pahimmillaan kotikin on juotu.
Alkoholin käytön yleistyessä ja arkipäiväistyessä ihmiset alkavat kuitenkin kertoa enemmän. Paneelitutkimuksessa, joka toteutettiin 2003, 2004, 2005 ja 2006, eivät alkoholin hinta-ale ja Viron liittyminen EU:hun näkyneet aluksi lainkaan.
– Meille tutkijoille oli vuosien 2004 ja 2005 tutkimustuloksissa suuri pettymys, ettei kulutuksen kasvu näkynyt niissä. Ihmiset eivät haastattelujen perusteella juoneet sen enempää kuin ennenkään. Ilmeisesti he ajattelivat alkoholin käyttönsä lisääntyneen vain tilapäisesti, tai eivät halunneet myöntää sitä, koska pelkäsivät sen olevan epätavallista.
Vuoteen 2006 mennessä tulokset vastasivat kuitenkin jo paremmin myyntiluvuista – ja alkoholin aiheuttamien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasvusta – paistavaa totuutta.
– Omaa lisääntynyttä alkoholin käyttöä oli alettu pitää samana ympäristön muitten ihmisten alkoholin käytön kanssa. Se ei erottunut enää.
– Alan vakavat harrastajat eivät tietenkään voi edes muistaa, kuinka paljon tuli viimeisen viikon aikana otettua, sehän on niin jatkuvaa. Vain raflaavimmat tapaukset raportoidaan silloin, Mustonen miettii.

Tärkeää työtä
Vaikka juodun alkoholin määrästä ei haastattelemalla saa tarkkaa totuutta selville, tutkimukset paljastavat ainakin eri ihmisryhmien keskinäiset erot alkoholin käytössä. Salailua ja vähättelyä kun harrastavat tasaisesti kaikki.
Heli Mustonen tunteekin tekevänsä alkoholitutkijana tärkeää työtä.
– Ilman näitä tutkimuksia ei tiedettäisi, kuinka paljon on raittiita, tai vaikkapa että nuoret tytöt aloittavat juomisen ennen poikia – kuka sitäkin olisi uskonut!