Koulun välituntikello pirahtaa soimaan ja luokkahuoneesta alkaa valua oppilaita ulos puheensorinan saattelemana. Erityisluokkahuone tyhjenee ja sen keskellä lattiaa tuijottaa iso matto, jonka ympärille on asetettu kahdeksan pulpettia. Kodinomaisuutta lisää pari nahkasohvaa huoneen jatkeena.

Viimeinen oppilas pähkäilee vielä jotain ennen ulosmenoa. Kuopiolainen erityisopettaja Timo Latsa hoputtaa oppilasta ennen kuin ehtii esittelemään loput tilat. – Ulko-oven vieressä on pienimuotoinen punttisali ja täällä edessä vasemmalla sijaitsevat työtilani, hän sanoo.

Lasten ja aikuisten alkoholin käyttö puhuttaa
Työssään erityisopettajana hän pyrkii opettamaan järkevää alkoholin käyttöä mutta mitään absolutismia hän ei kuitenkaan vaadi. Päihteistä puhutaan viikoittain, mutta ei mitenkään erikseen terveystunneilla vaan myös silloinkin jos jotakin on sattunut oppilaille. Erityisluokassa on kymmenen oppilasta ja eräs heistä tietää millaista on vetää kännit sammumispisteeseen saakka.
– Aloin juomaan kun olin kuudennella luokalla ja sitä jatkui ysille. Erillisiä, yksittäisiä syitä juomiseen on nyt tässä vaikea pukea sanoiksi, mutta yleisesti kaikki asiat ketutti. Ei oikein ollut ketään aikuista kenelle puhua ja kaikki kaveritkin joivat. Silloin kun join, en oikein katsonut sitä määrää vaan annoin mennä aika paljon, sammumiseen asti, hän lisää.
Timo toteaa myös, että oppilas joi aika paljon tullessaan tähän luokkaan.
– Nythän se on vähentynyt ja loppunutkin. Hänestä alettiin välittämään lapsena ja nuorena ja alkoholin käyttö väheni, joskin joitakin repsahduksia sattui välillä, Timo kertoo.
Jos oppilaiden päihteiden käyttö puhuttaa aika ajoin, on opettaja joskus aikoinaan joutunut puuttumaan myös henkilökunnan alkoholin käyttöön. Timon periaate opetusalan  työpaikkajuopotteluun on ehdoton ei. Työuransa aikana hän on kerran saanut päihtyneen henkilön nalkkiin ja tapaus johti siihen, että työntekijä poistui paikalta 24 tunnin sisällä.
Silloin ei etukäteen mietityttänyt työkaverin polttaminen, vaikka työpaikalla päihteiden käyttö mielletään helposti yksityisasiaksi ja puuttumisen kynnys on todella korkea.
– Lasten ja nuorten kanssa ammatti-ihmiset eivät saa olla päihteissä, ja kyllä minulla on sellainen käsitys, että opetusalalla kynnys käyttää on korkeampi, tai ainakin pitäisi olla, hän sanoo.

Ylipainosta vedonlyönti
Erityisopettajan elämään kuuluu totta kai työ, sillä oppilaat ovat oman  perheen jälkeen ajatuksissa seuraavina, mutta myös luonto sekä jääkiekko merkitsevät  paljon. Vapaa-ajallaan hän on toiminut Juniori-KalPan nuorisopäällikkönä, ja on pystynyt myös toteuttamaan oman luokkansa oppilaiden vapaa-ajantoimintaa luomalla heille mahdollisuuksia harrastaa jääkiekon parissa.
– Seuralla on kerran viikossa lätkävuoro Tuplajäille, mikä on nuorille ilmaista toimintaa. Luokka tekee työkeikkoja KalPa-hockeylle SM-liigapeleissä sekä Juniori-KalPalle ja lisäksi osa oppilaista toimii nuoremmille junnuille ohjaajina erilaisissa liikuntakouluissa. Tämä edellyttää ensin kouluttautumista ohjaajaksi, kertoo Timo.
Oppilaat harrastavat koulupäivisin  liikuntaa 5-10 kertaa viikossa mahdollisimman monipuolisesti. Luokka käy myös paljon luonnossa ja heillä on vuodessa muutamia laavureissuja lähilaavuille, jossa vietetään kokonainen koulupäivä. Monipuolista liikuntaa on tarjolla ja voisi luulla, että Timokin olisi jäänyt urheilusta koukkuun. Mutta ei, sillä mies myöntää olevansa ruokaholisti.
– Jossakin vaiheessa tein kahta työtä yhtä aikaa ja aikataulu oli kiireistä. 2008 Juniori-KalPa valittiin vuoden seuraksi ja tavallaan se kasvoi liian vahvaksi, paineet kovenivat ja töitä oli paljon.
Silloin oli helppo vetäistä grillimakkaraa, pikaruokaa, suklaata ja kaikkea muuta hyvää, josta sai nopeasti energiaa. Hissukseen vääristä ruokatavoista tulikin tapa, josta edelleen on vaikeaa päästä eroon. Asiaan ei auta yhtään se, että olen luokassani roskasanko, johon kaikki törky päivän aikana kaadetaan. Oppilaat tappelevat ja niin poispäin. Henkisen pahanoloni kuittaan lähikaupan suklaalla ja sipseillä, ja se ei ole mikään vähäinen määrä.
Päälle päin miehestä ei kuitenkaan näy, että kiloja olisi kertynyt liikaa vyötärölle.
– Painoa on nyt 104 mittarissa. On tätä täällä, ja ottaa reilulla otteella kiinni jenkkakahvoista.
Turhaan on yrittänyt mies laihduttaa, jojo-tyylillä jo kymmenen vuoden ajan. Kaveritkin jo hymähtelevät yrityksille. Kunnes sitten eräänä päivänä Timo sai jälleen kerran kuunnella kaverin nauramista hänen epätoivoiselle laihduttamisyritykselleen, se oli viimeinen niitti ja Latsa päätti ehdottaa vedonlyöntiä. Ensi juhannuksena Latsan raittius joutuu kovalle koetukselle ellei hän saa siihen mennessä laihdutettua 10 kiloa.
– Kun suvivirsi kajahtaa, vaa’an pitää osoittaa 94.9 kiloa. Jos häviän vedon, joudun ottamaan kännit kavereiden kanssa yhteisessä juhlassa. Ja jos kaveri ei saa laihdutettua viittä kiloa, oluesta pitävä mies joutuu olemaan juhannuksena selvinpäin. Sehän olisi hauska tilanne kummallekin, ainakin erilainen olotila, jos molemmat hävitään.
Erityisopettaja on saanut jo kuulla kuittailuja, näinköhän onnistuu…, mutta periksi hän ei aio antaa.
– Tiedän missä ne heikot kohdat ovat ja mitä pitää noudattaa. Lisään myös liikuntaa, sillä pidän pyöräilystä ja punttisalista.

Verkkosivuilla voi testata suhdettaan alkoholiin

Elämäntapaliitto ry on julkistanut uudet Taitolaji.fi verkkosivunsa, joilla voi käydä testaamassa, onko oma suhde alkoholin käyttöön kunnossa. Sivuilla on myös tehtäviä joiden avulla voi syventyä omaan tilanteeseensa kaikessa rauhassa. Sivujen toisessa osiossa on HUUGO-projekti, joka on Elämäntapaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen yhteinen projekti. Se tarjoaa ratkaisuja työelämässä yleisiin kysymyksiin, kuten mitä tehdä jos työtoveri juo liikaa? Elämäntapaliitto ry muistuttaa, että Suomessa menetetään alkoholin takia kaksi miljoonaa työpäivää vuosittain. Taloudellisesti vaikeina aikoina päihdehaittojen ennaltaehkäisy työpaikoilla on hyvin kustannustehokas tapa pitää osaltaan huolta työntekijöistä.

Teksti ja kuva: Anne Janhunen