Lapsen eikä alkoholistin silmin

Alex Kastrup Nielsen auttaa TUBAssa tanskalaisten alkoholistien lapsia – Isä katoaa. Hän ei ole oma itsensä kun hän juo, hän … Jatka lukemista Lapsen eikä alkoholistin silmin

Alex Kastrup Nielsen auttaa TUBAssa tanskalaisten alkoholistien lapsia

– Isä katoaa. Hän ei ole oma itsensä kun hän juo, hän on kuin toinen ihminen, kertoo Mathilde, 15. Mathilde ja aivan liian monet muut nuoret tanskalaiset ovat jääneet vanhemmilleen kakkosiksi. Vanhemmat juovat. Juovat, vaikka lapset tarvitsisivat heidän läsnäoloaan ja rakkauttaan. Nyt lapset saavat vain tunteen siitä, etteivät ole rakkauden arvoisia.

Tanska on alkoholipolitiikaltaan hyvin vapaamielinen maa. Alkoholia on helppo saada, sitä kulutetaan paljon nuoresta pitäen, ja vain ani harva tanskalainen on raitis. Salliva alkoholikulttuuri kaikuu rivien välistä, kun Alex Kastrup Nielsen mainitsee, että rattijuopumuksesta ja työaikana juomisesta on alettu viime vuosina puhua kriittisesti.

Vastako viime vuosina?
Nielsen on TUBAn, alkoholistivanhempien lapsia auttavan tanskalaisjärjestön eteläisen alueen johtaja. TUBA toimii kymmenessä tanskalaiskunnassa. Kuntien lisäksi sen toimintaa rahoittaa Tanskan valtio yhteiskunnallisten ongelmien rahastoistaan.
– Minusta alkoholipolitiikka on Tanskassa kasvotonta ja keskustelu varovaista. Alkoholin aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat yhteiskunnalle ovat niin suuret, että alkoholin käytöstä pitäisi käydä keskustelua, jossa on koko kansakunta mukana.

Yksinäisyyttä ja tunnesokeutta
Mathildella ei ollut sydänystäviä kun hän otti yhteyttä TUBAan. Yksinäisyys yhdistää useimpia alkoholistien lapsia Tanskassa.
– Ei kotiasioista ole aiemmin voinut puhua kellekään. En ole kehdannut kutsua ketään kotiinkaan. Isä saattaisi olla juomassa, Mathilde sanoo.
– Alkoholistiperheissä kaikki perheenjäsenet tiedostavat ongelman ja kohtaavat sen joka päivä, mutta siitä ei puhuta. Ei keskenään eikä muille, Alex Kastrup Nielsen vahvistaa.
– Ja kun lapset ovat tunnetasolla liian vähän vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, toiset eivät vahvista tai korjaa heidän tunteitaan.
Vanhempien alkoholismilla on siis kauaskantoiset seuraukset nuoren tunnetason kehitykselle ja sitä kautta hänen sosiaalisiin kykyihinsä.
TUBA pyrkii parantamaan alkoholistien lapsien haavoja tarjoamalla heille paikkoja, joissa keskitytään heihin. Nuorimmat avunsaajat ovat 14-vuotiaita, vanhimmat ovat varttuneet jo 35 vuoden ikään.
Paikat ovat kaukana alkoholin suurkuluttajille suunnatuista avunlähteistä. TUBAn toimipisteillä on matalat kynnykset, ja suurin osa nuorista löytääkin TUBAan itse, eikä aikuisten lähettämänä.
Mathilde käy TUBAn terapiassa yksin ja osallistuu myös ryhmäterapiaan. Ryhmästä hän on löytänyt ystäviä.
– Hienoa, että tajusin tulla tänne jo nyt. Monet ovat tulleet TUBAan vasta kaksikymppisinä, jotenkin nämä jutut alkavat pyöriä päässä sitten viimeistään kun yritetään pärjätä yksin, Mathilde huomioi.

Tuska yhtä syvää joka kulttuurissa
– Luulen, että alkoholistiperheiden tukiohjelmissa on keskitytty liian paljon juoviin vanhempiin ja liian vähän lapsiin. Olisi hyvin hyödyllistä tarkastella ongelmaa lasten silmin! Alex Kastrup Nielsen huomauttaa.
Tanskassa on väkilukuun suhteutettuna hyvin paljon maahanmuuttajia. TUBAlle tämä aiheuttaa jonkin verran haasteita.
– Terapeutin täytyy ymmärtää, miten eri tavoin eri kulttuureista tulevat voivat elämästä ajatella, ja hänen on oltava tietoinen lasten ennakkoluuloista. Alkoholi aiheuttaa kuitenkin pohjimmiltaan aivan samanlaisia ongelmia kaikissa kulttuureissa, ja siksi voimme auttaa kaikkia, Nielsen toteaa.

Mathilde on kuvitteellinen henkilö, joka pohjautuu siihen, mitä TUBAn auttamat nuoret ovat kertoneet.

Teksti: Natalia Laurila  Kuva: Bent Ulrikkeholm
Lähde: raitis.fi-lehti 1/09

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.