Ilmastonmuutosta vastaan: Tupakan viljelyn korvaaminen osaksi kehitysyhteistyötä

Suomen ASH   TIEDOTE 5.6.2009 YK:n yleiskokous julisti kesäkuun 5. päivän vuonna 1972 Maailman ympäristöpäiväksi.  YK:n  teemapäivien julistaminen on eräs valtioiden … Jatka lukemista Ilmastonmuutosta vastaan: Tupakan viljelyn korvaaminen osaksi kehitysyhteistyötä

Suomen ASH   TIEDOTE 5.6.2009

YK:n yleiskokous julisti kesäkuun 5. päivän vuonna 1972 Maailman ympäristöpäiväksi.  YK:n  teemapäivien julistaminen on eräs valtioiden käytettävissä oleva ja  näkyvä keino jonkin asian esiin nostamiseksi. Maailman ympäristöpäivän teema on tänä vuonna ”Maapallo tarvitsee sinua –toimi ilmastonmuutosta vastaan”.

Metsätuhoja pidetään yhtenä pahimmista ympä­ristöongelmista, mikä näkyy ilmastomuutoksessakin. Valtaosa tupakasta kasvatetaan kehitysmaissa, joissa suuret metsäalueet on kaadettu energian saamiseksi.  Sen vaikutus ekologiseen tasapainoon, erityisesti kuivemmilla alueilla, on tuhoisa: vesikerrokset mataloituvat, lähteet ja kaivot kuivuvat ja autiomaita syntyy metsien tilalle.
Tupakan tuotannossa tarvitaan puuta tupakan lehtien kuivattamiseen ja pakkausmate­riaalien valmistamiseen. Arvioiden mukaan 300 savuketta kohden tarvitaan yksi puu. Tupakkaa voitaisiin kuivata muillakin polttoaineilla, mutta ne ovat liian kalliita köyhille maille.  Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain pieni osa tupakan lehdistä kuivataan polttopuulla, mutta Brasiliassa ja samoin suurimmaksi osaksi Afri­kassa, Intiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä lähes koko sato.
Trooppiset metsät ovat maapallomme keuhkot ja niiden osuus on noin 14 % maapallon pinta-alasta, sademetsien osuus niistä on seitsemän prosenttia. Niitä tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla ja eräistä maista ne on hävitetty lähes kokonaan. Kun sademetsät kuluttavat fotosynteesissä valtavia määriä hiilidiok­sidia,  niiden katoamisen seurauksena sitä pääsee entistä enemmän ilmakehään.
Metsien tuhoutuminen jättää maaperän alttiiksi tuulten ja sateiden kuluttavalle vaikutukselle, mikä vie pohjaa maataloustuotannon kehittämiseltä. Kun metsät vähenevät ja eroosio kiihtyy, kehitysmaiden ruokamultakerros tuhoutuu laskettua nopeammin. Kerran menetetty ruokamultakerros on poissa kymmenien ja satojen sukupolvien ajan.

Tupakan viljely lisää terveysongelmia
Eroosion ja vesipulan ohella kolmas merkittävä ongelma on polttopuupula. Lähes puolet ihmiskunnasta keittää edelleen ruokansa polttopuulla tai eläinten lannalla.  Polttopuun vähetessä siitä on tullut myös arvokasta kauppatavaraa ja sen hinnannousu merkitsee, että köyhien perheiden tulee syödä yhä vähemmän. Toinen vaihtoehto on syödä keittämätöntä ruokaa huolimatta terveydellisistä seurauksista.
Kun maata käytetään tupakan kasvattamiseen, se on poissa ruuan tuotannosta, jolloin tupakkaa viljelevät valtiot joutuvat riippuvaisiksi muiden maiden peruselintarvikkeista. Näin aliravitsemuksesta tulee pysyvä ongelma. Samalla se asettaa ihmiset entistä eriarvoisempaan asemaan, koska vain varakkailla on mahdollisuus ostaa ruokaa.
Tupakka on altis monille tuhohyönteisille, minkä vuoksi sadon varmistamiseksi tarvitaan paljon torjunta-aineita. Lukutaidottomat tai vähän koulutusta saaneet viljeli­jät eivät ymmärrä niiden käyttöohjeita tai varoitusmerkintöjä. Huolimattoman käsittelyn seurauksena myrkyt kulkeutuvat pohjavesiin ja tekevät veden juomakelvottomaksi.  Lisäksi hyönteismyrkkyjen laaja käyttö voi kehittää hyönteisten vastustuskykyä, mikä vaikeuttaa esimerkiksi malarian ehkäisyä.  Tämä lisää entisestään kehitysmaiden vakavia terveysongelmia.

Vastuu kehittyneillä mailla
Metsien korvaamiseksi on ponnisteltu vain vähän, sillä niiden korvaaminen vaatii paljon voimavaroja.  Viljelymaalle on yritetty istuttaa nopeasti kasvavaa eukalyptuspuuta, jolloin se kasvaa nopeammin kuin karussa maaperässä. Kuitenkin vain harvoilla viljelijöillä on varaa uhrata maata puiden kasvattamiseen, koska puuta on saatavissa ilmaiseksi ympä­ristöstä. Toisaalta eukalyptuksien tehoviljelyn sanotaan köyh­dyttävän ja kuivattavan maaperää, koska se vaatii paljon ravintei­ta ja vettä. Pieniä tiloja omistavilla viljelijöillä ei ole halua eikä mahdol­lisuutta käyttää suurta osaa maastaan vuosiksi tuottamattoman puun kasvatukseen.
Metsätuhoja pahentavat hallitusten talous-, maatalous- ja maan­käyttöpolitiikka sekä maiden köyhyys, velat ja kasvavat väestömää­rät. Nopeasti lisääntyvä väestö lisää entisestään sademetsiin kohdistuvaa uhkaa.
Vastuu ympäristön muuttumisesta on ensisijaisesti meillä, joilla elämän perustarpeet on tyydytetty ja joilla on mahdollisuuksia toimia tulevaisuuden ympäristön puolesta. Kehitysmaita tulisi aktiivisesti tukea tupakoinnin ja tupakan viljelyn ehkäisyssä ja asia tulee ottaa osaksi virallista kehitysyhteistyötämme.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Mervi Hara,
Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry,
puh. 050 – 460 2324 mervi.hara@suomenash.fi

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.