Päihdepalvelujärjestelmä tulevaisuudessa muutoksen kourissa

Apua tarjolla A-klinikan sosiaalityöntekijä Kirsti Haapapuro kertoo, että suurin kynnys päihdepalvelujen asiakkaalle on astua ensimmäisen kerran ovesta sisään. -Toisaalta jo … Jatka lukemista Päihdepalvelujärjestelmä tulevaisuudessa muutoksen kourissa

Apua tarjolla
A-klinikan sosiaalityöntekijä Kirsti Haapapuro kertoo, että suurin kynnys päihdepalvelujen asiakkaalle on astua ensimmäisen kerran ovesta sisään.
-Toisaalta jo ensimmäinen käyntikerta voi laukaista asiakkaassamme kipinän siihen, että tilanteesta voi ja pystyy selviämään, Haapapuro painottaa.
-Iäkkäiden alkoholin käyttöä tulisi seurata tarkemmin terveyden huollon puolella, sillä myös täällä A-klinikalla on tullut vastaan iäkkäitä henkilöitä, joiden alkoholin käyttöön ei olla uskallettu puuttua terveyskeskuspalveluiden taholta. Alkoholin ja muiden päihdeaineiden käyttäjille on tarjolla monenlaista apua, mutta halu selvitä on kiinni aina itse asiakkaasta. Meillä täällä A-klinikalla tarjotaan muun muassa yksilö-, pari- ja perhetapaamisia, sekä viiden pisteen korva-akupunktiohoitoja. Myös huumetestit ovat osa asiakkaan hoitoa ja seurantaa, Haapapuro korostaa.
Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky toimii muun muassa omasta alkoholin käytöstä huolestuneiden henkilöiden, Taitolajiryhmän ohjaajana.
-Ryhmän tavoitteena on vahvistaa osallistujien motivaatiota ja tavoitteellista toimintaa oman alkoholin käytön hallitsemiseksi, purkaa muutoksen esteitä sekä saada käyttöön omat voimavarat ongelman ratkaisemiseksi. Ryhmässä saa luonnollisesti myös samalla vertaistukea toisilta osallistujilta sekä ohjaajalta neuvoja ja ohjeita muutoksen toteuttamiseen, Rytky kuvailee ryhmän toimintaa.

Lisääntyneet huolet
THL:n tutkimusprofessori Salme Ahlströmin ja erikoistutkija Pia Mäkelän artikkeli Yhteiskuntapolitiikka-lehden uusimmassa numerossa kertoo, että alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla suhteellisesti eniten 60–69-vuotiailla naisilla. Alkoholisairaus- ja myrkytyskuolleisuus, asiakkuudet päihdehuollon laitoksissa ja alkoholisairauksien hoitojaksot ovat lisääntyneet selvästi yli 60-vuotiailla verrattuna nuorempaan väestöön.
Koska suomalaisten päihdeaineiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti vuoden 2004 alkoholiverotuksen alentamisen ja tuontimääräysten väljenemisen seurauksena, tämä näkyy myös ikääntyneiden henkilöiden kohdalla.
Erikoistutkija Anni Vilkko THL:sta on huolissaan niistä sosiaali -ja terveyspalveluiden kentältä kantautuvista viesteistä, joiden mukaan alkoholin suurkuluttajien etenevät muistisairaudet ja niin sanottu alkoholidementia näkyvät jo vanhuspalvelujärjestelmän puolella.
– Mielestäni tätä asiaa tulisi tutkia enemmän ja tarkemmin, jotta uusia päihdepalveluja voitaisiin kehittää hyvissä ajoin. Eihän noin 30-50-vuotias, riski ja suhteellisen hyväkuntoinen alkoholidementikko voi sopia samaan hoitopaikkaan kuin iäkkäät ja hauraat 80-90-vuotiaat, tutkija Vilkko painottaa.

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yksi vastaus aiheeseen

Päihdepalvelujärjestelmä tulevaisuudessa muutoksen kourissa

  1. Paluuviite: Laitila Terveyskeskus