Raittiuden Ystävät Ry
Jos kotonasi asuu murrosikäinen, saatat tuntea epätoivoa. Miten lasta voi suojella alkoholikulttuuriltamme ja muilta riippuvuuksilta, jotka vaanivat yhä nuorempia suomalaisia? Voiko yksittäinen äiti tai isä tehdä mitään? Kyllä voi, vakuuttaa lastenpsykiatri ja nuorisoterapeutti Jari Sinkkonen.
Jari Sinkkosella on kolme neuvoa teini-ikäisten vanhemmille.
Ensinnäkään älä missään tapauksessa ota sellaista asennetta, ettet voi tehdä mitään! Älä usko, että kännäyskulttuuri ja ”huono seura” ovat peikkoja, jotka auttamattomasti ahmivat lapsiuhreja.
– Jos vanhemmilla on se asenne, niin silloin peli on jo selvä, Sinkkonen tietää.
Toiseksi itsestäänselvyys, joka ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys noin neljäsosalle suomalaisvanhemmista: älä osta lapselle alkoholia.
Ja kolmanneksi: lasta ei tarvitse päästää festareille, teini-ikäisten luokkaristeilyille tai epäilyttäviin bileisiin. Lapsen puolella oleminen ei ole yhtä kuin että annetaan tämän tehdä ihan mitä vaan. On toki helpompaa antaa periksi kuin varjella vaaralta, mutta todellinen rakkaudenosoitus lasta kohtaan on rajata oikea ja väärä, järkevä ja typerä.
– Joka paikkaan emme voi mennä nuoren perässä, mutta tiukkana voimme olla. Nuoren on hyvä joutua olemaan dialogissa päänsisäisen äitinsä ja isänsä kanssa: ”jos vetäisin kännit, ne hyppis päin seiniä!” Sinkkonen sanoo.
Pidä kiinni keskusteluyhteydestä
Erittäin hyvä uutinen on, ettei raivoisa teinikapina ole mikään välttämätön osa tervettä kehitystä; aiemmin muuta saattoivat väittää jopa psykologit.
Kapinaa ennaltaehkäistään pitämällä hyvää huolta keskusteluyhteydestä. Nuorelle on tärkeää tietää, että vanhemmat ovat kiinnostuneet hänen kaikista asioistaan. Rajat ovat nekin kiinnostuksen merkki. Sinkkonen on työssään saanut kuulla, että moni ryyppäävä, tupakoiva tai tuntemattoman kanssa sänkyyn hypännyt nuori itse asiassa toivoisi äidin tai isän pysäyttävän hänet.
– Jos nuorella on ollut turvallinen lapsuus ja terveitä kiintymyssuhteita, nuoruuden irrottautumisprosessi vanhemmista on yleensä huomattavasti säyseämpi, Sinkkonen tietää.
– Eli vaikka nuori sanoisikin jotain äkkiväärää ja pamauttaisi huoneensa oven kiinni, niin jos suhde vanhempiin on kunnossa, hänessä herää tarve palata siihen kohtuullisen hyvään yhdessäoloon. Hän palaa pyytämään anteeksi.
Vanhemman loputtomiin tehtäviin kuuluu opettaa jälkeläiselleen, etteivät edes kuohuvat hormonit oikeuta tulemaan silmille. Mielipahan ja pettymysten kanssa on jokaisen opittava elämään. Paras palkinto vanhemmille on, kun nuori oppii tekemään niin muille kostamatta ja pulloon tarttumatta.
Dopamiinikoukussa tietokonepeleihin
Maaliskuussa julkistetussa kirjassaan Nuoruusikä tunnettu kasvatusneuvoja omistaa pitkän luvun riippuvuuksille. Kirja tarttuu riippuvuuksia juurista selittämällä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen tulee riippuvaiseksi.
”Riippuvuutta aiheuttava aine aktivoi samoja aivoratoja, jotka ovat keskeisiä sellaisille ihmisen perustoiminnoille kuin syöminen, toisiin ihmisiin liittyminen ja seksi. Huume kohottaa erään aivojen välittäjäaineen, dopamiinin tasoa, mikä tuottaa mielihyvän kokemuksen. Aivot muistavat tämän mielihyvän ja haluavat kokea sen uudelleen. Dopamiini aktivoi, antaa virtaa ja tuottaa hyvänolon tunteen.”
– Dopamiinia kuuluisi saada mukavasti menneestä kokeesta, siitä kun ylittää itsensä lenkillä ja käy sen jälkeen suihkussa ja syö soppaa, tai ihan vaan siitä, kun äiti tai isä sanoo, että sä oot mun kulta. Siis ihan tavallisista asioista, Jari Sinkkonen muistuttaa.
Huumeella saa mojovan tujauksen dopamiinia liian vähällä vaivalla. Nuorissa aivoissa haitallinen riippuvuussuhde syntyy huomattavasti helpommin kuin aikuisen aivoissa. Dopamiiniriippuvuutta aiheuttavan huumeen ei tarvitse olla edes päihde. Se voi olla, ja harmillisen usein onkin, esimerkiksi tietokonepeli!
– Olen kuullut vanhemmilta, miten 15- tai 16-vuotiaatkin nuoret ovat saaneet totaalisen raivokohtauksen, kun heitä on pyydetty sammuttamaan tietokone kello 23, vaikka hänen kanssaan oli ennalta sovittu, että silloin pannaan peli seis, Sinkkonen kuvailee haitallista peliriippuvuutta.
Jari Sinkkonen tahtoisi herättää nykyvanhemmat huomaamaan myös, miten yleistä kannabiksen kokeileminen on.
Suomalaisten lempihuume on toki edelleen alkoholi. Sinkkonen summaa uutta tutkimustietoa: nuori ruumis kestää alkoholia paremmin kuin aikuinen. Rankka juominen ei esimerkiksi välttämättä aiheuta krapulaa, tai nuori pystyy juomaan tolkuttomia määriä ennen kuin sammuu.
Pinnan alla rajun juomisen haittavaikutukset ovat kuitenkin ihan yhtä pahat kuin aikuisella. Alkoholi tuhoaa kehoa, vaikka tuhosta varoittavat myrkytysreaktiot puuttuisivatkin!
– Aivan karmaisevaa on, miten alkoholiriippuvuus urautuu kypsyvään keskushermostoon, Sinkkonen huolehtii.
Alkoholi ikään kuin kirjautuu aivoihin asiaankuuluvaksi ratkaisumalliksi, kun sen käytön aloittaa varhain. Ja silloin ryypiskelystä onkin paljon vaikeampi päästä eroon, kuin jos sen olisi aloittanut myöhemmin.
– Niille alkoholin ongelmakäyttäjille, jotka alkoivat juoda jo 13-14-vuotiaina, on todettu sattuvan kännissä paljon enemmän onnettomuuksia, rikoksia ja ei-toivottuja raskauksia, Sinkkonen lisää.
Pornoriippuvuus voi rikkoa sisältä ja ulkoa
Yllättäen Nuoruusikä omistaa riippuvuusluvustaan eniten sivuja nettipornoriippuvuudelle. Miksi?
– Nettiporno voi tämän päivän vanhemmille olla kaukainen asia, ei tajuta mitä se on. Mutta ehdoton valtaosa teinipojista käy katsomassa sitä, ja siihen liittyy riippuvuuden riski, Jari Sinkkonen vastaa.
Eikä hän säästä kasvattajaa kertoessaan kirjassaan, mihin kaikkeen kova nettiporno on nykynuoria innostanut. Mitä koululaisten kotibileissä voi tänä päivänä tapahtua, kun seksi ja tunteet erotetaan toisistaan pornon tarjoaman ajattelumallin mukaisesti.
Tai sitten mitään ei tapahdu kuin nuoren pornoaddiktin pään sisällä. ”Miksi etsiä seurustelukumppania ja nähdä suunnattomasti vaivaa hänen suosionsa voittamiseksi, jotta pääsisi harrastamaan hänen kanssaan seksiä, kun netissä on tarjolla yllin kyllin instant-pornoa?”
Nettipornon käyttäjä on vaarassa luisua huumeita kokeilevan tavoin kevyistä koviin aineisiin. Addikti tarvitsee aina vain kovempaa kamaa ja hurjempia näkymiä kiihottuakseen tai saavuttaakseen hekuman huipun. Ja dopamiinipalkinnon.
Eikä pornon tarjoama ihmiskuva auta terveitten ihmissuhteitten solmimisessa.
Sankarikasvattaja uskaltaa ottaa nämäkin asiat puheeksi lapsensa kanssa. Sekä selvää siitä, mitä nuori tietokoneellaan tekee.
’Impulssien hallinta fuskaa’
Jos teini-ikäisesi käskee sinun jättää hänet rauhaan, koska hän on mielestään tarpeeksi kypsä huolehtimaan omista asioistaan, voit täräyttää häntä neurologisella tutkimustiedolla.
Murrosikäisten aivojen etuotsalohko on keskenkasvuinen. Se tarkoittaa, että hänen on vaikea hallita impulssejaan, ja hänet on helppo aivopestä tai yllyttää tekemään typeryyksiä. Aikuiseen verrattuna, siis.
Ja niitä impulsseja ja aivopesijöitähän tämän päivän nuoren maailmassa riittää. Sinkkonen mainitsee yläkoululaisten joukkotappelut Helsingissä tuoreena esimerkkinä siitä, miten helppoa lasten on yllyttää toisensa hölmöyksiin.
– Nuoren orbitofrontaalinen aivoalue fuskaa. Siksi nuori yksinkertaisesti tarvitsee suojelua.
Artikkelin lainaukset ovat Jari Sinkkosen kirjasta Nuoruusikä. WSOY 2010. 279 sivua.
Kahdeksan kirjaa kirjoittanut Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastakaa_Lapset_ry