Ylipaino ja alkoholi terveysuhkina

  Yhteiskunnan toimia tarvitaan pikaisesti Suomalaisissa on tällä hetkellä selvästi enemmän ylipainoisia kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Alkoholi on yksi … Jatka lukemista Ylipaino ja alkoholi terveysuhkina

 

Yhteiskunnan toimia tarvitaan pikaisesti

vaaka-1010311Suomalaisissa on tällä hetkellä selvästi enemmän ylipainoisia kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Alkoholi on yksi keskeinen tekijä suomalaisten lihomisessa. Suomessa kulutetaan tällä hetkellä myös enemmän alkoholia kuin muissa Pohjoismaissa. Alkoholi- ja ylipainotematiikasta löytyy myös muita yhdistäviä tekijöitä.

 

Miksi Suomi lihoo?
Suomalaisista 25–74-vuotiaista miehistä 70 % ja naisista 56 % on ylipainoisia. Ylipaino määritellään painoindeksin avulla, joka on pituuden suhde painoon. Normaalipainon alue, painoindeksi 18.5–25, on valittu sen perusteella, että tässä painoluokassa kuolleisuus ja sairastuvuus on pieni. Lievässä ylipainossa painoindeksi on 25–30, merkittävästi ylipainossa 30–35, ja vaikeassa ylipainossa yli 35. Esimerkiksi 165 cm pitkä henkilö on normaalipainoinen painaessaan 50-64 kiloa.

Ylipaino on yleistynyt, vaikka väestötutkimusten mukaan suomalaisten energiansaanti on vähentynyt. Yksi merkittävä syy ylipainon yleistymiseen on alkoholin kulutus, mikä on viimeisen 40 vuoden aikana kolminkertaistunut. Alkoholi lihottaa, koska siinä on paljon energiaa. Lisäksi alkoholi syrjäyttää muita käytettävissä olevia energian lähteitä ja tästä johtuen rasvojen hyväksikäyttö elimistössä vähenee ja ylimäärä varastoituu rasvakudokseen. Ylimäärä kertyy helposti vyötärön seudulle, mikä on erityisen haitallista terveydelle. Viime vuosina erityisesti juuri suomalaisten vyötärönympärys on kasvanut.

Ravitsemusterapeutti Hanna Leino kertoo, että ylipainon syyt ovat yksilöllisiä riippuen mm. siitä, onko asiakas ollut ylipainoinen jo lapsuudesta asti vai lihonut vasta esimerkiksi keski-iässä. Ylipaino voi johtua esimerkiksi ruokailurytmin epäsäännöllisyydestä, jolloin pääaterioita skipataan ja ne korvataan jollakin energiapitoisella välipalalla. Fyysinen aktiivisuus voi olla vähäistä tai vähentynyt.  Usein myös käytetään jotain runsaasti energiaa sisältävää ruokaa tai juomaa, joista yksi voi olla alkoholi. Alkoholin kulutustilastoja johtavaa keskiolutta juodaan keskimäärin puoli litraa kerralla, josta energiaa saadaan 200 kaloria. Yksi iso tölkillinen olutta päivittäin juotuna kerryttää painoa 10 kilolla. Usein runsaan alkoholin käytön vähentäminen näkyy suoraan painossa, kertoo Hanna.

 

Leimaava ylipaino
Ylipaino voi aiheuttaa fyysisten terveysongelmien lisäksi myös sosiaalisia ja psykologisia ongelmia. Hoikkuusideaalin on sanottu olevan niin voimakas sosiaalinen normi, että ylipainosta on länsimaissa  tullut yksi stigmatisoivimmista ominaisuuksista. Lihavuutta ei nähdä vain fyysisenä ominaisuutena, vaan siihen liitetään olettamia negatiivisista psyykkisistä ominaisuuksista. Ylipaino tulkitaan yksilön itse aiheuttamana tilana, ja näin ollen myös ylipainon hoito jää yksilön omalle vastuulle.

”Se, mitä pidetään kauneusihanteena, on kaukana siitä, mitä pidetään terveellisenä painona”, kommentoi Hanna. ”Mallit ovat yleensä selvästi alipainoisia. Usein hoikatkin naiset haluavat laihtua vähän lisää, jostain tarve tai halu tähän terveyden kannalta turhaan laihduttamiseen tulee. Hoikkuus liitetään usein nuoruuteen, terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Mainokset ja media varmasti vaikuttavat laihuusihanteen syntymiseen”, pohtii Hanna.

 

Vaikuttamistoimintaa
Tutkijoilla on tällä hetkellä yhteisymmärrys ja riittävä näyttö siitä, että alkoholin markkinointi vaikuttaa nuorten juomiseen. Samoin myös elintarvikkeiden mainokset vaikuttavat. ”Tuotemarkkinoinnilla on oma vaikutuksensa ruokailutottumuksiin. Esimerkiksi lapsiin kohdistuva makeis- ja herkkumainonta televisiossa näyttää lisäävän näiden tuotteiden kulutusta. Vanhempien rooli järkevien, terveellisten ruokailutottumuksien opettamisessa tulee yhä tärkeämmäksi”, toteaa Hanna.  ”Samoin kaupoissa on paljon runsasenergisiä, houkuttelevan näköisiä tuotteita tarjolla, joita markkinoidaan välipaloiksi. Vaihtoehtojen runsaus ajaa ihmisen helposti syömään enemmän kuin on tarpeen. Myös paljousalennukset kannustavat ostamaan ja samalla myös syömään enemmän”.

Alkoholi- ja elintarviketeollisuus pyrkii aktiivisesti osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Elinkeinoelämä haluaa osoittaa olevansa vastuullinen toimija, olevansa ”osa vastausta, ei ongelmaa”. Esimerkiksi McDonald´s:lla on vietetty McPuuro päiviä ruokailutottumusten korjaamiseksi. Panimoliitto taas kampanjoi näyttävästi ”Kännissä olet ääliö”-teemalla samaan aikaan kun se vastusti nuoriin kohdistuvan mainonnan tehokasta rajoittamista.

 

Mistä apua ylipaino-ongelmaan?
Terveydenhuollossa on käytössä neljä erilaista ratkaisua ylipainon hoitoon: lyhyt interventio, lihavuuden perushoito, lääkehoito yhdessä ohjauksen kanssa sekä leikkaus.

Lyhyt interventio muistuttaa alkoholin käytön lyhytneuvontaa. Interventiossa ongelma, alkoholi tai ylipaino, otetaan puheeksi vastaanotolla. Tavoitteena on se, että potilas itse aktivoituu painonhallintaan tai alkoholin käytön vähentämiseen.

Ylipainon perushoito on sairaanhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta elämäntapojen muuttamiseen siten, että energian saanti vähenee ja liikunta lisääntyy. Runsaasti ylipainoisille voidaan lisäksi käyttää ohjauksen yhteydessä erittäin niukkaenergistä ruokavaliota.

Ylipainoa hoidetaan Suomessa myös lääkehoidolla. Lääkehoidossa korostetaan samanaikaista ruokavalio- ja muuta ohjausta.

Suomessa tehtiin vuonna 2009 noin 400 laihdutusleikkausta. Leikkaushoidon laihduttava vaikutus perustuu siihen, että ravinnosta saatava energiamäärä pienenee.

”Kiireinen elämäntapa on yksi syy, miksi oman kehon viestejä ei ehditä kuulla, tai ne kuullaan, muttei niihin reagoida”, kertoo Hanna. ”Myös painonhallinta vaatii onnistuakseen herkkyyttä oman kehon viesteille. Samoin riittävä uni on tärkeä painonhallinnassa. Onnistumisen lähtökohtana on se, että löytää itselleen sopivan tavan laihduttamiseen ja samalla myös pysyvään painonhallintaan. ”

 

Yhteinen ongelma
Alkoholin kulutuksesta ja ylipainosta aiheutuu vuosittain merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Suurimman osan alkoholihaitoista aiheuttavat niin sanotut kohtuukuluttajat. Tämä johtuu siitä, että suurin osa suomalaisista aikuisista kuuluu tähän joukkoon ja myös nämä juovat itsensä humalaan ainakin satunnaisesti. Samoin lievästi ja merkittävästi ylipainoiset aiheuttavat suuremmat kustannukset terveydenhuollolle kuin vaikeasti ylipainoiset. Tämä johtuu siitä, että lievästi ja merkittävästi ylipainoisia on väestöstä enemmän kuin vaikeasti lihavia. Ylipainosta aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää kohdistamalla toimenpiteet lievästi ja merkittävästi ylipainoisiin.

Ylipainon torjumiseen tarvitaan yhteiskunnallisia ja poliittisia toimenpiteitä. Olisi tärkeää kehittää elinympäristöä painonhallintaa helpottavaksi. Aivan kuten alkoholin kulutukseenkin, myös ruokailutottumuksiin voidaan vaikuttaa hinnan, saatavuuden ja markkinoinnin säätelyn kautta. Tehokas alkoholipolitiikka, alkoholin hinnan nosto, saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen, ehkäisisi tehokkaasti myös suomalaisten lihomista.

”Toivoisin, että yhteiskunnan taholta terveydenhuollossa ylipäätään kaikkeen ennaltaehkäisyyn panostettaisiin enemmän aikaa ja resursseja. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa ravitsemusterapeuttien virkoja perustetaan hyvin hitaasti. Tällä hetkellä perusterveydenhuollossa on Suomen väkilukuun suhteutettuna yksi ravitsemusterapeutti 125 300 asukasta kohden”, kertoo Hanna. ”Ylipainon ehkäisy on aina monta kertaa helpompaa kuin ylipainon hoitaminen”.

 

 

teksti: anki pulliainen kuva: davide pavone

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.