(Sivu 2/2)

Vinkkejä itsemyötätuntoon

Vilpitön itsetutkiskelu ja sitä kautta vahingollisten mielen mallien tunnistaminen ovat avainasemassa luodessamme tasapainoisempaa suhdetta itseemme. Grandell antaa kirjassaan kuitenkin myös monia käytännöllisiä vinkkejä. Kun ilkeä itsekritiikki, syyttely ja stressin tuntemukset jylläävät, voi apua löytää yksinkertaisista keinoista.

– Mielemme tyyntyy usein ystävällisyyden ja läheisyyden signaalien läsnä ollessa. Kokeile seuraavia asioita itsesi auttamisen keinoina. Halaa itseäsi, laita molemmat kätesi rintakehän kohdalle, laita kätesi poskelle tai silittele käsivarttasi 20 sekuntia, Grandell ehdottaa.

– Tämä voi kuulostaa ja tuntua hassulta, mutta kokeile kuitenkin. Keho reagoi kosketukseen. Kosketuksen myötä kehossa alkaa erittyä oksitosiinia, joka ehkäisee stressitiloja ja rauhoittaa epämiellyttäviä tunnetiloja.

Grandell opastaa myös kirjoittamaan myötätuntoisen kirjeen nuoremmalle itselleen. Kirjan esimerkkihenkilöä Tuulaa kirjeen kirjoittaminen auttoi merkittävästi.

– Tämä oli pysähdyttävä kokemus. Koin voimakasta myötätuntoa tätä tyttöä, eli itseäni, kohtaan. Tuntui siltä, että ymmärsin ensimmäisen kerran myös tunnetasolla, että tämä ei ollut minun vikani tai osoitus siitä, että olen huono ihminen, esimerkkihenkilö Tuula kertoo.

Sisäsyntyinen valmius

Grandellin mukaan myötätuntovalmius itseä kohtaan on ihmisen luonnollinen ominaisuus.

– Myötätuntovalmius sallii ihmisen pysähtyä, rauhoittua, kokea turvaa ja huomata asioiden olevan kunnossa tässä ja nyt. Tämä on tärkeää myös terveyden kannalta, koska rauhoittumisen myötä ruoansulatus, solujen korjaaminen ja ihmissuhteiden vaaliminen toimivat paremmin, Grandell toteaa.

– Myötätuntovalmius voimistuu, kun on hetki, jolloin koet olevasi turvassa, eikä ole asioita, joita pitäisi heti tehdä.

Omat ajatuksemme eivät ollenkaan aina edusta totuutta. Mieleemme on voinut jäädä pyörimään kaikenlaisia turhia ”nauhoja”, kielteisiä omia ja muiden ajatuksia, jotka heikentävät oloamme. Ajattelemme usein samoja ajatuksia päivästä toiseen ja helposti käy niin, että otamme ajatuksemme totuuksina ja sääntöinä, joita on pakko kuunnella, totella ja toteuttaa.

Myös omasta menneisyydestä voi kummuta muistoja, jotka luovat suorituspaineita ja jännitteitä. Grandellin mukaan varsinkin lapsuudessa on paljon asioita, joihin ei ole voinut itse vaikuttaa. Monet häpeävät esimerkiksi lapsuuden perheen köyhyyttä tai vanhempiensa alkoholin käyttöä.

Nämä tunteet voivat luoda vielä aikuisiälläkin suoriutumisen pakon tunteen, tarpeen osoittaa, että on kykeneväinen ja arvokas. Vaikka todellisuudessa kukaan ei arvoamme epäilisi, voi oma kuvitteellinen käsityksemme omasta huonommuudestamme tehdä meistä ylisuoriutujia.

Itsemyötätuntoisen rauhan vallitessa voimme kyseenalaistaa ajatuksia ja tuntemuksia, jotka tuottavat sisäisiä jännitteitä, stressiä ja pahaa oloa. Kun tiedostamme omien käsityksiämme ja suhtaudumme itseemme myötätuntoisesti, on helpompi myös päästää irti haitallisista asenteista.

Itsemyötätunto näkyy myös ulospäin.

– Itsemyötätuntoinen henkilö ymmärtää, kohtelee kunnioittavasti ja lämminhenkisesti muita ihmisiä. Kehittämällä itseäsi annat lahjan myös muille, Grandell rohkaisee.

Teksti: Tuula-Maria Ahonen