Huoleton vai huolien täyttämä nuoruus?

Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2016 Kansainvälisen ESPAD-tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret ovat keskimäärin raittiimpia kuin eurooppalaiset ikätoverinsa. Joka neljäs tutkimukseen vastannut 15–16-vuotias suomalaisnuori … Jatka lukemista Huoleton vai huolien täyttämä nuoruus?

raitis-fi-3-2016-kansiPääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2016

Kansainvälisen ESPAD-tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret ovat keskimäärin raittiimpia kuin eurooppalaiset ikätoverinsa. Joka neljäs tutkimukseen vastannut 15–16-vuotias suomalaisnuori ilmoitti, ettei ole juonut alkoholia. Tämä kehityssuunta on rohkaiseva ja osin maamme lainkin mukainen. Alaikäisten alkoholin käyttöhän on lainvastaista.

Positiivisessa kehityksessä on kuitenkin kuultu myös soraääniä. Suomalainen tutkijaryhmä julkaisi nimittäin elokuussa hätkähdyttävän tiedon suomalaisnuorista. Vaikka juominen aloitetaan vanhempana, jos lainkaan, positiivinen kehitys rajautuu suurelta osin vain siihen osaan nuorista, joilla muutoinkin on vähemmän ongelmia. Sen sijaan, jos nuori kärsii masennuksesta tai nuoren vanhemmilla on alhainen koulutustaso tai työttömyyttä, on päihteiden käyttö sitä todennäköisempää ja samalla rajumpaa.

Jos tämä kehityssuunta vielä periytyy ja kasvaa polvi polvelta, niin mitä se kertoo ajastamme ja maamme nykytilasta?

 

Samaan aikaan hallituksen nimeämä työryhmä teki niin sanotun kompromissiesityksensä tulevasta alkoholilaista. Siinä monen muun vapauttavan päätöksen huippuna esitetään 5,5 prosenttisten alkoholijuomien ja erityisesti nuoriin vetoavien limuviinojen, alkoholipitoisen jäätelön ja pulverimaisen alkoholin myynnin sallimista elintarvikeliikkeissä.

Pitää oikein pysähtyä miettimään, miten nämä kaksi uutista voivat olla samasta maasta ja samalta aikakaudelta.

THL arvioi, että esitettyjen lakimuutosten myötä vahvojen oluiden ja siiderin ja niin sanottujen limuviinojen hinnat laskevat, myynninedistäminen lisääntyy huomiota herättävästi ja ruokakauppoihin tuotavien vahvempien juomien myyntipisteiden lukumäärä kasvaa jopa 15-kertaiseksi. Ja tässä on vain osa välittömistä vaikutuksista.

Alkoholiperäisiä kuolemia tulee THL:n arvion mukaan noin 150 lisää vuosittain, kun alkoholin kulutus kasvaa 6 prosenttia. Tämän inhimillisen kärsimyksen ja menetyksen määrää ei voi enää mitata rahassa. Rahassa mitattavat tappiot kasvavat samalla sadoilla miljoonilla.

Miten minkään itsemääräämisperiaatteen tai yhden elinkeinoelämän haaran edun nimissä voidaan esittää tämän suuntaista, kun samaan aikaan osa nuorisoa kuten myös merkittävä osa muutakin kansaa tarvitsee tuekseen valveutunutta ja vastuullista alkoholipolitiikkaa? Vai eikö heidän tulevaisuutensa olekaan yhtä tärkeä kuin toisten?

Toivomme päättäjille korkeaa vastuuntuntoa tärkeää alkoholilakia uudistettaessa. Niin päättäjien kuin heidän valitsijoidensakin on tärkeää muistaa, että raittius tukee parhaalla tavalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteita.

 

Tämän syksyn Ehkäisevän päihdetyön viikon teema Kysy – Se kannattaa! muistuttaa meitä jokaista ottamaan rohkeasti puheeksi päihteiden käyttö ja siihen liittyvät monet näkökulmat. Puheeksi otto kunnioittaa toistemme hyvinvointia, koska silloin emme jätä ketään yksin, vaan kunnioittavasti ja myötätuntoisesti huomioimme kaikkien vaikeudet – myös päihteiden käytön osalta!

 

Raitista syksyä toivottaen!

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry:n
toiminnanjohtaja

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.