Jussi Kinnunen ja raittiusoikeuksien julistus

”Epänormaalista on tullut normaalia”, toteaa päihdeterapeutti Jussi Kinnunen. Hän puhuu yhteiskunnan päihdemyönteisyydestä ja alkoholin itsestään selvänä pitämisestä.

- Epänormaalista on tullut normaalia, toteaa päihdeterapeutti Jussi Kinnunen. Hän puhuu yhteiskunnan päihdemyönteisyydestä ja alkoholin itsestään selvänä pitämisestä.

Päihdeterapeutti Jussi Kinnunen ruotii kovin sanoin suomalaisia alkoholiasenteita.
Päihdeterapeutti Jussi Kinnunen ruotii kovin sanoin suomalaisia alkoholiasenteita.

Jussi Kinnunen on BM-klinikan johtaja, muutosvalmentaja ja päihdeterapeutti. Hänellä on pian 20 vuoden kokemus omasta raittiudesta, mutta myös synkempiä vaiheita on päihteiden suhteen nähty.

Kinnunen tulee hyvästä ja normaalista kodista, jossa alkoholiongelmia ei ollut. Hän menestyi jo nuorena tunnetuissa bändeissä soittaen bassoa.

Yhtenä yllättävänä syynä sen aikaiseen alkoholinkäyttöönsä Kinnunen pitää onnistumisen pelkoa.

– Suomalainen kulttuuri, jossa kasvoin, oli vielä huonon itsetunnon häpeäkeskeinen kulttuuri. Piti vähätellä itseä, ei saanut nauttia onnistumisesta. Kun mollasi itseään, sai porukan arvostuksen. Innostusta dumpattiin.

– Nykyisille nuorille esimerkiksi lätkässä tuntuu olevan päivänselvää, että haetaan voittoa ilman turhaa häpeilyä. Omassa nuoruudessani piti juoda, että uskalsi kohdata itsensä onnistujana!

– En tosin kyllä siinäkään onnistunut. En osannut nauttia menestyksestä ja pitää itseäni hyvänä muusikkona. Ajattelin, että aina jostain löytyy parempia. En kelvannut itselleni minkäänlaisena.

– Kun raitistuin, kesti kaksi vuotta, ennen kuin pystyin tunnetasolla ajattelemaan itsestäni ensimmäisen myönteisen ajatuksen.

Alkoholi on Kinnusen mielestä paitsi stimulantti, piristäjä, myös depressantti eli lamauttaja ja masentaja. Hän kävi erilaisissa terapioissa, kunnes eräs lääkäri sanoi hänelle karvaan totuuden: ”Sinä olet alkoholisti.” Lääkäri linjasi ottavansa Kinnusen hoitoonsa vasta, kun hän on ollut puoli vuotta raittiina.

Loukkaantuminen oli alkuun verinen, mutta myöhemmin mies totesi lääkärin olevan oikeassa. Vasta raittiusjakson jälkeen hänelle voitiin tehdä masennusdiagnoosi.

Irti kemiallisesta persoonasta

-Kun ihminen hukuttaa erilaiset tunteensa alkoholiin, oma aito persoona ei pääse muodostumaan, Kinnunen sanoo.

– Kun lopettaa alkoholin käytön, aito persoona pääsee esiin ja kasvamaan.

– Raitistumisprosessi oli minulle samalla myös osa itsenäistymisprosessia.

Kouluttauduin päihdeterapeutiksi ja auktorisoiduksi seksuaalineuvojaksi.

– Seksuaaliterapiassa on määritelty ihmisen seksuaaliset oikeudet. Tästä sain ajatuksen kehittää myös raittiusoikeudet, Kinnunen kertoo.

Raittiusoikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus määritellä oma raittius ja oikeus tietoon raittiista elämäntavasta. Samoin myös oikeus elää vapaana syrjinnästä ja henkisestä väkivallasta, jota alkoholimyönteinen kulttuuri aiheuttaa.

– Raitistunut voi joutua alkoholin käytöstään syyllisyyttä tuntevan projisoinnin kohteeksi. Joku on ilkeä ja hyökkäävä, koska mielessä herää kivulias kysymys, miksi hän itse käyttää alkoholia. On hyvä olla hereillä tämän dynamiikan suhteen. Itse en suostu enää ottamaan tarjottua roolia, menemään mukaan peliin.

Kinnuselle raittius merkitsee ennen kaikkea henkistä vapautta. Raittiilla on huomattavasti suurempi valinnanvapaus kuin alkoholin käyttöä ihannoivalla.

– Missioni on tehdä raittiutta näkyvämmäksi ja arkipäiväisemmäksi, Kinnunen toteaa.

Alkoholimyönteinen sovittaa kireää pipoa päihteettömälle

Suomalaisista joka viides on alkoholisti tai alkoholin riskikäyttäjä. Miten ennaltaehkäisevää työtä tulisi Kinnusen mielestä kehittää, jotta nämä määrät saataisiin vähenemään?

Terapeutin vastaus on tiedon lisääminen.

– Raitis elämä tutummaksi, hän linjaa.

Alkoholimyönteinen yhteiskunta määrittelee normin: alkoholin käyttö – vähintään jossain määrin – on normaalia ja oikein. Jos päihteitä ei käytä lainkaan, on epänormaali. Raitis valinta leimataankin helposti ”tiukkapipoiseksi” tai ”raivoraittiiksi”.

– Jos alkoholi tulisi nyt markkinoille, se kiellettäisiin, hän toteaa.

– Alkoholi on solumyrkky ja liuotin, yksi myrkyllisempiä huumeita.

– Olen rampannut 17 vuotta erilaisissa terapioissa, joissa olen todennut, että suuri osa oireistani on alkoholin aiheuttamia.

Nykyään Kinnunen toimii BM-klinikan johtajana, vetää päihdekuntoutuskursseja, ohjaa vertaistukiryhmiä ja vastaanottaa myös yksilöasiakkaita. Klinikan uusin toimipaikka on Eiran sairaalassa Helsingissä.

– Eiran sairaalassa toimii myös katkopalvelut, päihdelääkäri ja -psykiatri, olen hyvin tyytyväinen tästä yhteistyömahdollisuudesta, hän toteaa.

Kilauta kaverille!

Ulkopuolinen kuvittelee helposti alkoholistin syrjäytyneeksi ja kodittomaksi, mutta Kinnusen kokemuksen mukaan valtaosa alkoholiriippuvaisista on työssäkäyviä ja perheellisiä ihmisiä.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että alkoholin tuottamat ongelmat koskettavat paljon laajempaa piiriä kuin vain alkoholistia itseään.

Kinnunen antaa BM-klinikan Facebook-sivuilla raitisteluvinkkejä koskien myös omaisia.

– Päihderiippuvuuden luonteeseen näyttäisi kuuluvan alttius eristäytymiseen henkisesti. Erityisesti meillä miehillä on tapana ensin kärsiä isoimmat kolhut yksin, vetäytyä sinne luolaan nuolemaan haavat ja vasta sitten uskaltautua kertomaan asioista jollekin toiselle, vaikka helpommallakin voisi päästä.

– Kilauttaminen kaverille purkaa helposti eristäytymistä, joka voi olla riski raittiudelle pitkässä juoksussa. Jätä lenkki tai jumppa väliin, kun ahistaa ja soita kaverille, saatat yllättyä, Kinnunen kirjoittaa.

– Joskus mieli saattaa selitellä, että enhän minä voi vaivata kaveria omilla huolillani, sillähän on jo muutenkin hommaa niin paljon, tai jotain tyyliin ”itse on ihmisen taakkaansa kannettava”.

– Mutta ”aatteleppa ite”, niin kuin Jope Ruonansuu opettaa, että miten kauniin lahjan annat kaverille, kun pirautat hänelle ja avaudut. Kaveri saa kokemuksen, että hän on arvokas ja sinä selvästi luotat häneen, hän on siis luotettava ihminen. Kaverista tuntuu, että hänenkin elämällään on tarkoitus ja hän saa upean auttamisen kokemuksen, että on voinut olla hyödyksi ja avuksi. Se on jalo tunne.

Arjessa saatamme todeta, että tuntuu paremmalta, kun uskaltaa avata suunsa ja kertoa huolistaan jollekin luotetulle. Kuitenkaan huolien jakaminen ei ole vain mukava tunne. Sitä tukee vankasti myös kova tiede.

– Psykoterapiaa on tutkittu myös aivoja kuvaamalla. Aivokuvauksissa on todennettu, että aivoissa tapahtuu muun muassa puheterapian avulla fysiologisia muutoksia. Esimerkiksi verenkierto vilkastuu hippokampuksessa, joidenkin aivoalueiden ylivilkkaus vaimenee ja toisaalla taas surkastuneet väylät aivosolujen välillä aukeilee. Puhuminen siis muuttaa aivoja konkreettisesti, terapeutti linjaa.

Raittiusoikeuksien julistus

Jussi Kinnunen listaa seuraavia asioita raittiin oikeuksiksi. Mitkä näistä toteutuvat mielestäsi tämän päivän Suomessa?

  • Oikeus tietoon raittiista elämäntavasta
  • Oikeus määritellä oma raittiutensa
  • Oikeus olla selittelemättä selvin päin
  • Oikeus olla kohtaamatta sosiaalista painetta raittiuden takia
  • Oikeus päihdehoitoon sekä tietoon niistä
  • Oikeus edistää raittiita näkemyksiä, myös kulttuureissa, joissa raittius ei vastaa normatiivista mallia

Teksti ja kuva: Tuula-Maria Ahonen

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.