Raittiita ja potentiaalisia raittiita

Lännen Median toimittajan Sari Miettusen 2.5.2017 tekemä haastattelu Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtajasta Marko Kailasmaasta.  Eskimoilla on erilaisille lumille omat nimitykset. … Jatka lukemista Raittiita ja potentiaalisia raittiita

Lännen Median toimittajan Sari Miettusen 2.5.2017 tekemä haastattelu Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtajasta Marko Kailasmaasta. 

Eskimoilla on erilaisille lumille omat nimitykset. Suomen monipuolisin sanasto liittyy epäilemättä alkoholin juomiseen, päihtymiseen ja krapulaan.

Kieltolaki kumottiin vuonna 1932, mutta sen henkisestä perinnöstä nautitaan vieläkin. Suomalainen juo heti pois kaiken viinan, koska seuraavasta kerrasta ei ole varmuutta.

– Minua voi sanoa naiiviksi, mutta maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: raittiita ja potentiaalisia raittiita, sanoo Marko Kailasmaa.

Hän työskentelee Raittiuden Ystävien toiminnanjohtajana Helsingissä. RY on maan vanhin raittiuskeskusjärjestö, johon kuuluu 60 alueyhdistystä.

– Yhdistys on perustettu vuonna 1853 eli se täyttää elokuussa jo 164 vuotta.

Kansamme raitistaminen on siis hyvin pitkäkestoinen projekti. Kailasmaa uskoo, että sekin päivä vielä nähdään, kun valtaosa aikuisväestöstämme on raittiita –  ehkä ei kovin pian, mutta joskus.

– Raittiiden määrä on tasaisessa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 10 prosenttia aikuisista on raittiita, sanoo Kailasmaa.

Raittiiksi määritellään henkilö, joka ei ole vuoteen juonut alkoholia. Ennen puhuttiin raittiusaatteesta, ja sen kannattaminen osoitettiin kuulumalla raittiusyhdistyksiin. Niihin kuului parhaimmillaan ehkä jopa 150 000 suomalaista, nyt enää muutama tuhat.

– Varsinkin nuorten vähäisyyttä kipuillaan monessa järjestössä, niin meilläkin, Kailasmaa sanoo. Hienoa on kuitenkin, se, että raittiit ovat oikeasti raittiita. Aikanaan asiasta ei nimittäin voinut olla ihan varma. Oli raittiita ja kohtuuden ystäviä. Raitis saattoi tarkoittaa sitä, ettei henkilö koskenut väkeviin juomiin. Oluesta ja viinistä kieltäytyvälle tarvittiin oma sana: täysraitis.

– Mielestäni ihminen on joko raitis tai sitten ei.

Marko Kailasmaa arvioi, että raittiusseuroihin kuuluvista suurin osa syntymäraittiita.
Kailasmaa kuuluu Nummi-Pusulan paikallisyhdistykseen, sillä hänen kotikunnassaan Lohjalla ei ole enää yhdistystä.

Kailasmaa on kotoisin Porista. Hän oli perheensä ainoa lapsi, ”toivottu ja paljon saanut”.

– Vanhempieni erilaiset taustat vaikuttivat vahvasti maailmankuvani muodostumiseen. Alkoholia käytettiin meillä aina hyvin vähän. Äitini kuului Länsi-Suomen rukoilevaisiin, joiden parissa päihteiden käyttö on erittäin vähäistä.

Lapsuudenkodissa poika tottui myös kipakkaan poliittiseen keskusteluun. Alkoholiin tutustuminen sen sijaan vain jotenkin jäi. Kailasmaa oli automiehiä, joten hän toimi mielellään kavereilleen kuskina.

– Porissa selvin päin oleva saattoi 1990-luvun alussa saada köniin. Onneksi kaverit pitivät puoliani. Kailasmaa ei antanut nuoruudessaan raittiuslupausta, mutta hän kertoi kyllä aikanaan lähipiirille päätöksestään.

– Raittius oli oma oivallukseni. Haluan käyttää alkoholiin kuluvan rahan ja ajan muulla tavoin. En koe olevani raittiina yhtään vähemmän suomalainen mies.

– Enkä todellakaan pidä itseään parempana ihmisenä siksi, että olen raitis.

Raittius yhdistyy Marko Kailasmaan mielessä muihin hyviin elämänarvoihin, esimerkiksi siihen, että on kuuliainen kansalainen.

– Rakensin kotiin kuntosalin, eikä kunnon ylläpitäminenkään kävisi yhtä helposti, jos käyttäisin alkoholia.

Raittius helpottaa myös perhe-elämää.
– Ei tarvitse miettiä, milloin voi mennä minnekin ja missä kunnossa. Lapset harrastavat, ja meillä on aina kuski ajokunnossa.

Kailasmaa kertoo teinipoikiensa pohtivan, mitä on olla raittiin isän poika. Hän toivoo tietysti, että lapset valitsevat raittiuden. Mutta jos jälkeläinen löytyisi metsästä pussikaljan kanssa, siitäkin päästäisiin yli.
– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, Kailasmaa virnistää.

Kun Raittiuden Ystävien pomo sai kutsun Alkon huhtikuisille 85-vuotispäiville, hän meni, totta kai.
– Tarjoilut olivat erittäin kattavat, myös alkoholittomissa juomissa. Raittius kiinnosti samassa pöydässä istuneita. En tuputa, mutta kerron, jos kysytään.

Hän ei pidä Alkoa kaiken pahan alkuna.
– Asian voisi sanoa armeijavertauksin: Alko on vahva torjuntalinja meidän ja vastapuolen välillä. Alko vähentää vastuullisilla toimillaan, kuten kattavalla ikärajavalvonnallaan, meidän linjaamme kohdistuvaa painetta.

Rintama onkin siirtynyt toisaalle: uuden alkoholilain valmisteluun. Kailasmaa on kuullut, että lakiesitystä ollaan tuomassa eduskuntaan pikavauhtia toukokuussa.

– Asiaa viedään eteenpäin, vaikka lapsiasiainarviointi puuttuu. Pidän tätä vaarana valuvikaiselle laille. Entinen laki on vuodelta 1994, joten uusi pitäisi valmistella huolella, koska uusi lakikin saattaa olla pitkään voimassa.

– Ennen oli kieltolaki, mutta nyt on vaarassa tulla myöntölaki. Vapaudesta puhuvat ne, jotka haluavat vapauttaa. Vapaus ja vapauttaminen eivät ole sama asia.

Nelosoluen, vahvan siiderin ja limuviinojen myyntipisteiden lukumäärää aiotaan kasvattaa 15-kertaiseksi. Nyt niitä myy Alkon 353 myymälää ja 64 myymäläverkostoa täydentävää noutopistettä.

– Tulevaisuudessa yli 5 000 kauppaa, kioskia ja huoltamoa myisi 5,5-prosenttista alkoholia. Ei tarvitse olla raittiusihminen tajutakseen, että ongelmia on tulossa.

THL arvioi, että lisääntyvän juomisen seurauksena maassa tulee kuolemaan vuodessa 145 suomalaista enemmän ja sairaanhoitojaksoja on 1 500 enemmän. Alkoholihaitoista on luvassa 400 miljoonan euron lisälasku.

– Jo nyt on paljon perheitä, joissa maito loppuu kaapista mutta olut ei koskaan.

Pitäisikö raittiiden etujärjestön ottaa kovemmat keinot käyttöön?
– Raittiuden Ystävät voisi vaatia vaikkapa sitä, että alkoholisairauksissa ensimmäisen sairauspäivän tulisi olla palkaton. Emme kuitenkaan halua vaikuttaa kovilla arvoilla, koska vaatimukset olisivat osaltaan estämässä raittiuden positiivista kutsua, Kailasmaa sanoo.
On parempi keskittyä faktoihin. Samalla voi pitää yllä perinteitä.

Koululaisille suunnattua ”Selvin päin kesään” -kampanjaa on järjestetty 15 vuoden ajan, ja 20-vuotias ”Anna lapselle raitis joulu” on jo alansa klassikko.

Tänä viikonloppuna Kailasmaa piipahtaa Turussa jakamassa raittiuskilpakirjoitusten palkintoja.

– On seutuja, joissa jokainen sukupolvi 1800-luvulta asti on kirjoittanut raittiuskilpakirjoituksia. Ennen peloteltiin viinan kiroilla, nykyään nuoret korostavat kirjoituksissaan elämänmyönteisyyttä ja terveyttä.

Raittiusliikkeen omaksuma hahmo, Turmiolan Tommi, sortui alkoholiin ja hänen perheensä joutui rappiolle.

– Tarinan lopuksi Tommi murhaa vaimonsa ja joutuu vankilaan. Tämän päivän näkökulmasta valistus hyökkäsi ehkä liiankin kovin, eikä sitä ole varaa toistaa, Kailasmaa miettii.

– Nykyihmisiä ei valisteta menneen maailman keinoin. En voi mennä torille huutamaan, että lopettakaa viinanjuonti, muuten kuolette ennen aikojanne!

Marko Kailasmaa

Raittiuden Ystävien 42-vuotias toiminnanjohtaja.
Asuu Lohjalla, kotoisin Porista.
Perhe: vaimo, 15- ja 12-vuotiaat pojat sekä 7-vuotias tytär.
Koulutukseltaan teologian maisteri.
Harrastaa juoksemista ja kuntoilua.

Kirjoitus on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Aamulehti, Hämeen Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Lapin Sanomat, Pohjalainen, Satakunnan Kansa ja Turun Sanomat.

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.