Hyvän mielen talolla jokainen on yhtä arvokas

Vapaaehtoistoiminnassa tuetaan luottamuksellisesti toista ihmistä ja molemmat saavat hyvän mielen ja merkityksellisyyden kokemuksen. Hyvän mielen talo on vapaaehtoisten varassa toimiva mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa tukipiste. Talolla tarjotaan tietoa, tukea ja erilaisia aktiviteetteja, kuten taidetta ja liikuntaa.

Vapaaehtoistoiminnassa tuetaan luottamuksellisesti toista ihmistä ja molemmat saavat hyvän mielen ja merkityksellisyyden kokemuksen. Hyvän mielen talo on vapaaehtoisten varassa toimiva mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa tukipiste. Talolla tarjotaan tietoa, tukea ja erilaisia aktiviteetteja, kuten taidetta ja liikuntaa.

Hyvän mielen talo on viihtyisästi sisustettu.

Vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa ja tarjoaa mielekästä ja sosiaalista tekemistä työelämän ohella, sen jälkeen tai vaikkapa opiskellessa. Vapaaehtoistyötä voi tehdä monella eri tavalla. Osa toimii itsenäisenä vertaisena omien kokemuksiensa kautta ja osa hakeutuu vapaaehtoistoimijaksi johonkin järjestöön määritelläkseen paremmin oman ajankäyttönsä ja tuen saajan kohteen.

Organisoidusta vapaaehtoistoiminnasta vastaa aina joku virallinen toimija, jolloin sillä on myös vastuu toiminnan järjestämisestä ja sen turvallisuudesta. Vapaaehtoistyö on tärkeä osa yhteiskuntamme kivijalkaa ja sen avulla toteutetaan paljon sellaista hyvää, mihin yhteiskunnan resurssit eivät muuten riitä tai ylety.

Kansalaisareena ry:n teettämä ja Taloustutkimuksen toteuttama tutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 osoitti, että noin joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vuonna 2015 tehtiin eniten vapaaehtoistunteja lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa. Vuonna 2010 eniten työskenneltiin eniten senioreiden, lasten ja liikunnan parissa. Samaisen tutkimuksen mukaan järjestöt ja yhteisöt ovat organisoineet noin puolet (53%) vuosien 2010–2015 vapaaehtoistyöstä, kolmannes (31%) on totettu ensisijaisesti organisoimattomana ja lopuissa (16%) on yhdistetty molempina tapoina.

Monipuolista toimintaa

Oulun kaupungissa 28 vuotta mielenterveyden edistämiseksi toiminut ja STEA:n tukema pohjoissuomalainen mielenterveysyhdistys Hyvän mielen talo ry vahvistaa toiminnallaan mielen hyvinvointia, ennaltaehkäisee mielenterveyden häiriöitä ja tukee niistä toipumista. Hyvän mielen talo tarjoaa noin 100 vapaaehtoisen toimijan avulla runsaasti erilaisia toiminta- ja keskusteluryhmiä, joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Hyvän mielen talon vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin sijainen Virve Ahola, 32, kertoo, että talon vapaaehtoisuus perustuu aina toimijan omiin voimavaroihin ja omaan ajankäyttöön.

– Talon vapaaehtoiset ovat itse kokeneita vertaisia, kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, työttömiä, kuntoutujia tai työssä käyviä henkilöitä. Jokaisella on oma motivaationsa toimia vapaaehtoisena ja jokaisen kohdalla vapaaehtoisuus antaa samalla tavalla iloa toimijalle kuin tuettavalle. Hyvän mielen talon vapaaehtoinen toimija voi valita itse, haluaako hän olla toiminnassa mukana säännöllisesti, silloin tällöin vai ainoastaan kertaluontoisissa tehtävissä. Talossa on tarjolla myös sitoutumista vaativia vapaaehtoistehtäviä, kuten esimerkiksi ryhmien ja kurssien ohjaamista, tukihenkilötoimintaa ja mielenterveyden kokemuskouluttaja- ja kokemusasiantuntijatehtävissä toimimista, hän kuvailee.

Hyvän mielen talolla on vapaaehtoisten ohjaamana paitsi toiminta- ja keskusteluryhmiä myös opiskelijoille suunnattuja vertaistukiryhmiä, kirjallisuus- ja diagnoosipohjaisia keskusteluryhmiä, sekä maalaus-, laulu-, liikkumis- ja peliryhmiä. Ja paljon muuta.

– Meillä jokainen vapaaehtoinen toimija on yhtä arvokas ja pyrimme tukemaan heitä muun muassa erilaisilla koulutuksilla ja perehdytyksillä, henkilökohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla, sekä yhteisillä vertais- ja virkistystapaamisilla, hän kuvailee talon vapaaehtoisia tukevaa toimintaa.

Paljon annettavaa

Hyvän mielen talon vapaaehtoistoimijaksi kesällä 2016 ryhtynyt Tuija, 56, kertoo tulleensa taloon suoraan vapaaehtoistyöhön.

– Jäin pois työelämästä muutama vuosi sitten ja aloitin vapaaehtoistyöntekijätoiminnan sen vuoksi, että aloin myös itse kaipaamaan aiemmin työssäni saamaani sosiaalisuutta ja arjen merkitystä. Aloitin ensin toimimalla Olohuone Revossa päivystäjänä, mutta nyt toimin myös henkilökohtaisena vertaishenkilönä.

Repo-vapaaehtoiset keskustelevat vapaasti Repo-olohuoneessa viihtyvien henkilöiden kanssa ja tarpeen mukaan he ohjaavat olohuoneessa olijoita heidän mieltä askarruttavissa kysymyksissään sekä ovat ottamassa vastaan toimintaan tulevia uusia ihmisiä. Repo-vapaaehtoiset ovat läsnä olohuoneessa talon aukioloaikoina kukin omalla vuorollaan kaksi tuntia viikossa.

– Olen tällä hetkellä tyytyväinen nykyiseen vapaaehtoisena tekemääni viikkotuntimäärään ja olen alkanut pohtimaan myös työelämään takaisin palaamista, hän tuumailee hymyillen.

Tuija jatkaa, että toimiminen vapaaehtoisena on antanut hänelle todella paljon merkitystä elämään ja voimaa myös omaan arkeen.

– Tänne Hyvän mielen talolle on aina hyvä tulla. Täällä kukaan ei ihmettele ja äimistele ketään ja jokainen saa, voi ja uskaltaa puhua omista asioistaan vapaasti. Täällä jokainen oppii uutta toisistaan, saa olla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja saa tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty. Me vapaaehtoistoimijat saamme täällä kerrassaan ihanaa kohtelua ja arvostusta talon omalta väeltä. Kunpa työelämässäkin asiat olisivat samalla tavalla, hän huomauttaa pilke silmäkulmassa.

Omaisen ABC

Läheisen henkilön mielenterveydenhäiriö on usein raskas kokemus myös omaiselle itselleen. Mielenterveysongelmat omaishoitoon ja erilaisiin palveluihin oikeuttavina sairauksina, ovat palvelujärjestelmässämme yhä heikossa asemassa. Niinpä läheiselle oikean hoidon löytyminen ja eri palvelujen saaminen vie huomattavan paljon aikaa ja voimia niin sairastuneelta itseltään kuin hänen omaiseltaan. Pelkkä läheisen ihmisen paha olo vaatii runsaasti voimia omaiselta ja hän joutuu usein unohtamaan itsestään huolehtimisen huolehtiessaan toisesta.

Hyvän mielen talon omaisten vapaaehtoistoiminnasta vastaava Piia Saraspää kertoo, että heillä on mielenterveyshäiriöitä potevien läheisille tarjolla runsaasti erilaisia info- ja koulutuspäiviä, sekä vertaisryhmiä ympäri Pohjois-Suomen.

– Koska omaisesta huolehtiminen vie paljon voimia, on tärkeää muistaa huolehtia myös itsestään. Jos omainen itse uupuu, hän ei kykene huolehtimaan samalla tavalla enää toisesta, Saraspää huomauttaa lempeästi.

Hän kertoo, että Hyvän mielen talo järjestää mielenterveyskuntoutujien omaisille tukea ja vertaistoimintaa, joiden kautta he pääsevät jakamaan kokemuksiaan. Kokeneet itse ohjaavat Hyvän mielen talon erilaisia vertaiskohtaamisia ja ryhmiä kokemuksiensa kautta ja koulutuksen tukemana.

– Pyrimme järjestämään säännöllisesti eri puolella Pohjois-Suomea lyhyitä mielenterveyteen liittyviä info- ja koulutustilaisuuksia, joissa käsittelemme mielenterveyden hyvinvointia kattavasti. Tällä hetkellä meillä on meneillään muun muassa Omaisen ABC -koulutus, joka on tarkoitettu omaisille, joille läheisen mielenterveyden ongelmat tai sairaus ovat uusi asia sekä jo pidempään sairastaneiden omaisille, jotka tarvitsevat tietoa ja tukea sekä mahdollisuuden keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, Tuija kertoo.

Omaisen ABC -koulutuksen on kehittänyt Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry ja se pohjautuu koulutukselliseen perhetyön malliin. ABC-koulutus koostuu kolmesta teemallisesta tapaamisesta, joista jokaisessa on omaisen asemaan ja elämään liittyvä aihe. Koulutus on järjestetty tänä vuonna jo muun muassa Oulussa ja Tyrnävällä ja seuraavaksi se järjestetään Kajaanissa, Rovaniemellä ja Ylivieskassa, hän kuvailee.
Saraspää jatkaa, että heillä on suhteellisen uutena omaistoimintana Vertaisvastaanotto yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan aikuispsykiatrian osaston kanssa.

– Vertaisvastaanotto on tarkoitettu henkilöille, joiden läheinen on psykiatrisessa sairaalahoidossa. Vertaisvastaanotolla pääsee keskustelemaan mielenterveyskuntoutujan omaisen kanssa kahden kesken, hän kertoo iloisena toiminnan laajenemisesta.

Kokemuksen syvä ääni

Paras mistä tahansa sairaudesta tai vammasta kertova henkilö lääketieteen edustajan lisäksi on sairauden tai vamman henkilökohtaisesti kokenut tai hänen läheisensä. Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijoina voivat toimia henkilöt, joilla on omaa tai läheisenä saatua kokemusta mielenterveyshäiriöistä ja halua hyödyntää kokemuksiaan mielenterveystyössä.

Kokemusasiantuntijan kokemustarinaa hyödynnetään muun muassa sosiaali- ja terveysalan opetuksessa ja ammattilaisten täydennyskoulutuksessa teoriatiedon ohella. Kokemustarinat ovat myös tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan palveluiden suunnittelua ja kehittämistä. Yhtään samanlaista kokemusasiantuntijaa tai -tarinaa ei ole, sillä jokaisella kokemusasiantuntijalla on takanaan oma historiansa käsiteltävän asian kanssa sekä oma valloittava persoona, jolla hän tuo tarinaansa esille.

Virallisesti toimiva kokemusasiantuntija saa toimintaansa kattavan koulutuksen ja hänen on sitouduttava toimimaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijat voivat osallistua muiden vapaaehtoisten tavoin talon vapaaehtoisille tarkoitettuun työnohjaukseen ja virkistystoimintaan.

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.