Pelit ja pullat -illoissa virkistytään ja lataudutaan

Valokuvaaja Martu Väisäsen eteinen on täynnä erikokoisia kenkiä ja takkeja, ja eteisessä on vastassa kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Misty-kultainennoutaja … Jatka lukemista Pelit ja pullat -illoissa virkistytään ja lataudutaan

Scrabble on yksi niistä peleistä, joita kannattaa pelata silloin, kun pelaajia on vain muutama. Matru Väisänen (oikealla keskellä) on aina valmis kokeilemaan myös uusia pelejä.

Valokuvaaja Martu Väisäsen eteinen on täynnä erikokoisia kenkiä ja takkeja, ja eteisessä on vastassa kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Misty-kultainennoutaja kantaa suussaan isoa tennispalloa. Taustalta kuuluu puheen porinaa. Vietetään Pelit ja pullat -iltaa.

– Alun perin tämä lähti yhden ystäväni ehdotuksesta, että saisimmekohan kasaan porukan, joka rupeaisi yhdessä pelaamaan erilaisia lautapelejä. Väkeä löytyi, ja nyt meitä on mukana 13, Martu kertoo.

Pelejä on hankittu useita, ja niiden ostamisesta jutellaan aina porukalla. Joissakin tapauksissa pelien ostaminen on jaettu siten, että osalla on peruspeli ja muilla yksi lisäosa. Kenellekään ei tule kohtuuttomasti hankittavaa, ja hyvät pelit kestävät aikaa ja tuntien pelaamista.

Sääntöjä noudatetaan ja venytetään

Peliporukka kokoontuu vuoroin kenenkin luona. Tänään ollaan Väisäsen nurkissa. Ajasta, paikasta ja pelattavista peleistä sovitaan etukäteen Messenger-ryhmässä. Aktiivisia pelaajia on kuusi, illan emäntä, hänen ystävänsä ja kaksi pariskuntaa. Vähemmän ja enemmän saattaisikin olla ankalaa.

– Joskus peliin tarvitaan tarpeeksi väkeä. Pari, kolme on vähän liian pieni määrä. Toisaalta yli kuusi pelaajaa rajoittaa myös pelejä, sillä silloin joudutaan pelaamaan kahta peliä, eikä se aina ole mukavaa.

Suosituimpia lautapelejä ovat Catan, Dominion, Seven wonders sekä Hullun Ludvigin linna. Carcassonnea pelasimme joskus paljonkin.

– Joskus tahkomme samaa peliä koko illan, joskus taas pelaamme useampaa.

– Dominion on suosikkini, ja olen siinä kyllä aika hyvä, Väisänen kuiskaa.

Pelatessa tämä porukka noudattaa tarkasti sääntöjä. Joskus niitä tosin voidaan yhdessä hiukan säätää. Esimerkiksi Dominionin 10 virallisen pelikorttipakan lisäksi voidaan ottaa kaksi lisää tai sopia muista yksityiskohdista ennen pelaamista niin, että jokaisella on säännöt mielessään ennen pelin alkua. Epäreiluutta ei peli-illoissa esiinny.

– Minä taidan olla se tarkin, joten joskus pitää ihan netistä tarkistaa, miten asia on virallisesti, Väisänen nauraa.

Pelaajat ovat keskenään melko tasaväkisiä – kukaan ei häviä tai voita jatkuvasti. Peleissä on kuitenkin taidon lisäksi kyse usein tuurista ja noppaluvuista.

– Lautapelejä pelatessa näkyy aika helposti ihmisten aito luonne. Minä olen itsellenikin yllätykseksi aika kilpailuhenkinen.

– Joskus harmittelen niukkaa häviötä niin, että seuraavanakin päivänä vielä mietin edellistä peliä. Ja päätän strategiat seuraavaan peliin, Väisänen kertoo.

Juttelua ja pelaamista teemukien äärellä

Muutaman vuoden ajan järjestetyissä Pelit ja pullat -illoissa kuluu pannullisia teetä, mutta alkoholia niissä ei käytetä.

– Pelaaminen on arkisista asioista irti pääsemistä ihan ilman alkoholiakin. Pelaamisesta tulee kivasti virkistävä olo ilman krapulaa. Tämä on positiivinen tapa nollata aivojaan, Väisänen toteaa.

– Itse olen muutenkin huomannut, että elämää ei kannata krapulapäiviin tuhlata, se on siihen liian arvokasta.

Teemottien lisäksi tarjolla on yleensä limua ja kivennäisvettä sekä erinäinen määrä herkkuja ja evästä. Joskus joku on saattanut leipoa sämpylöitä, ja joku tuo töistä tullessaan vaikkapa hedelmiä. Stressiä ei tarjottavista oteta, eikä paineita toisille kasata.

Pelit ja pullat -kokoontumiset ovat pelaamista varten, eikä silloin varsinaisesti juoruta tai jutella muista. Joskus jutellaan vaikkapa jonkun uudesta työpaikasta tai muista kuulumisista, mutta useimmiten pelatessa ainoastaan pelataan.

Peliporukka on kyllä pelaamisen lisäksi tekemisissä muutenkin. Arkisin saatetaan antaa apua vaikkapa lasten kuskaamiseen, mutta yhdessä on käyty myös teatterissa ja taidenäyttelyissä.

Peli-illat kestävät useimmiten kolme, neljä tuntia, mutta joskus peli-ilta on venähtänyt Carcassonnen parissa pitkälle yöhön.

– Meillä oli monta lisäosaa ja levitimme pelin lattialleni. Juuri kun pari viimeistä palasta oli laitettu paikoilleen, Untamo-kissani hypähti pelinappuloiden läpi sotkien aivan kaiken. Silloin laitoimme pillit pussiin ja sovimme, että kaikki voittivat, Väisänen nauraa.

Pelaamiselle ei aina tunnu löytyvän aikaa, mutta yhteiset illat saadaan aina silti järjestymään. Pelituokiot ovat tärkeitä henkireikiä, eikä niistä helpolla luovuta. Kalenteriin siis raivataan tilaa.

Teksti ja kuva: Lea Ansamaa

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.