Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Juha Perälän provosoi ja kärjistää radio-ohjelmassa ottamassaan roolissa. Päihteetön mies ei ota sosiaalista painetta vaan kulkee oman mielensä mukaa.”]
Juha Perälä on yksi Radio Suomipopin Aamulypsy-ohjelman kolmesta juontajasta. Hän herää joka aamu 5.20 nukuttuaan noin neljä tuntia. Neljän tunnin keskusteluohjelma alkaa kello 6. Ulkomaillakin ihmetellään, miten kolmikko kykenee tuottamaan puolet ajasta keskustelua, siinä missä yleensä musiikkia ja mainoksia on enemmän.
Juha Perälä on ollut mukana Aamulypsyssä kahdeksan vuotta. Ohjelman aloitti Jaajo Linnonmaa, joka välivuoden jälkeen on taas mukana. Anni Hautala on myös ollut välillä poissa, nyt taas takaisin.
– Meillä on tosi hyvä työporukka, Perälä sanoo.
– Nautin ohjelmastamme, jossa saa sanoa mitä haluaa. Tosin kyllä, kun muutkin ovat innostuneita, väistämättömästi tulee tilanteita, joissa toinen puhuu päälle, juuri kun on aloittanut oman juttunsa.
– Mutta sitä se tilannekomiikka aiheuttaa. Huumorimme on välillä kevyempää, välillä mustaa. Aina joku voi ottaa nokkiinsa. Huomautuksia tulee väistämättä, mutta ei tämä ole vienyt kuulijoita pois.
Parhaimmillaan Aamulypsyllä on puoli miljoonaa kuuntelijaa. Juontajat eivät kovin paljon etukäteen mieti, mistä puhutaan.
– Tykätään elää reaalissa. Joskus biisin aikana voidaan vähän miettiä, mistä puhutaan. Silloin saatan sanoa, että minulla on tulossa joku juttu, älkää sitten keskeyttäkö. On meillä edessämme myös aamun lehtiä, joista voi ottaa puheaiheita.
– Mutta kyllä melkein joka lähetyksessä tulee tilanne, että miettii, että mitähän nyt seuraavaksi sanoisi. Kun kuitenkin vain alkaa puhua, niin kyllä se juttu sitten siitä lähtee liikkeelle, Perälä tietää.
Hän kokee, että radio-ohjelmassa hän esiintyy tietyssä roolissa.
– Hahmoni ei ole konservatiivinen. Provosoin tarkoituksella, esitän kärjistettyjä näkemyksiä.
Joskus lapsena Perälä maistoi salaa isän kaljapullosta ja totesi, että hirveän pahaa on. Alkoholi ei ole sen koommin kiinnostanut.
Kun kaverit alkoivat alle kaksikymppisinä juoda, Perälä toimi autokuskina. Juupajoen Korkeakoskelta oli 40 kilometrin matka Tampereen ravintoloihin. Perälä kesti sosiaalista painetta, eikä mennyt mukaan kavereiden kännitouhuihin, toisin kuin valitettavan moni muu.
– En mennyt lapsenakaan mukaan ryhmän paineisiin, hän kertoo.
Perälän lapsuuden kotiin kuului vanhempien lisäksi kaksi reilusti häntä vanhempaa sisarusta. Heiltäkään ei juuri esimerkkiä itsensä päihdyttämiseen saatu.
– Äiti ei ikinä käyttänyt alkoholia, siskokin tosi harvoin. Eikä alkoholi erityisemmin isällekään maistunut. Veli oli keskoverto nuori alkoholin käytössään.
– Kun kaverit joivat ravintolassa, istuskelin joskus jonkin aikaa mukana ja juttelin. Tai menin jonnekin baariin syömään. Kun ihmiset humaltuvat enemmän, heitä ei enää jaksa. En ole ikinä tykännyt humalaisista.
Perälä ei käytä itsestään nimitystä raitis.
– Sana ”raitis” kuulostaa ehkä vähän vanhanaikaiselta. Tulee mieleen ”raivoraitis”, Perälä tuumii.
Perälä on tottunut olemaan päihteiden suhteen se erilainen. Suurin osa tutuista käyttää alkoholia.
– Joskus jonain krapula-aamunaan joku saattaa sanoa: ”Hyvä sun on, kun et käytä alkoholia! Sä et voi kuvitella, miltä tuntuu tämä tärinä!”
– Kysyn joskus, että oliko pakko. Suomessa esitetään helposti hauskana se, että on ollut niin kännissä, ettei muista mitään. Minusta olisi hirveä ajatus se, etten tietäisi, mitä on tapahtunut!
Kerran Perälä matkaili kahdestaan alkoholia ”normaalilla” tavalla käyttävän kaverinsa kanssa Amerikassa. Kaverikin ryhtyi päihteettömäksi matkan ajaksi, ja sanoi myöhemmin, että oli kivaa, kun ei tarvinnut koko ajan juoda.
Perälän elintavat ovat muutoinkin melko terveelliset. Nuorena hän nautti jalkapallosta ja haaveena ammattilaispelaajan urasta. Nykyisin 35 vuoden iässä jalkapallo on jäänyt penkkiurheiluksi, mutta muu kuntoilu on tärkeä osa elämää.
Toistuva neljän tunnin yöuni olisi useimmille aivan liian vähän, ja asia mietitytti myös toimittajaa itseään. Mies tutkitutti itsensä ja yllättäen tulos oli, että hänelle todellakin riittää neljä tuntia. Heti nukahdettuaan hän vaipuu syvään ja rentouttavaan uneen.
Yksityiselämän puolella löytyy myös Perälä, jonka juoma- ja herkkuvalio ei ole paljon lapsuudesta muuttunut. Perälä ei halua juoda edes alkoholittomia viinejä tai oluita.
– Tykkään limsasta ja vedestä. Syön paljon suklaata ja karkkia. Ruuan suhteen olen aika nirso. Syön yksinkertaista simppeliä perusruokaa. Olen aika laajasti allerginen erilaisille hedelmille ja vihanneksille.
– En yleensä mene juttelemaan vieraiden kanssa, mutta kun puolisen vuotta sitten matkailin Englannissa, poikkesin normaalitavastani, Perälä kertoo.
Pian kävi ilmi, että erilainen oli löytänyt erilaisen.
– Tyttöystävääni ei myöskään kiinnosta alkoholi. Hän ihmetteli kovasti, että onko todella miehiä, jotka eivät käytä alkoholia.
Viime syksyn mies matkaili kaikki viikonloput Englannissa. Haastatteluviikolla muutamaa päivää aikaisemmin puoliksi suomalainen tyttöystävä muutti Suomeen ja pari muutti asumaan yhteen.
– Hienoa, että ihana sielunkumppani löytyi, Perälä iloitsee.
– Ja hienoa, että hän sai hyvän työtarjouksen Suomesta.
Englannissa asuessaan tyttöystävä ei tiennyt toimittajan julkisuuskuvasta.
– Tutustuimme normaaliin tapaan, ilman toisen osapuolen ennakkokäsityksiä minusta.
Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuva: Jari Peltoranta