Rahapeliriippuvuudesta irti vertaistuen voimin

Syyllisyyden tunne ajaa syöksykierteeseen.

Syyllisyyden tunne ajaa syöksykierteeseen.

Poliisihallitus luokittelee lähes joka marketissa ja kioskissa houkuttelevasti vilkkuvat peliautomaatit ”punaisiksi peleiksi”, sillä tutkimusten mukaan ne aiheuttavat erityisen helposti riippuvuutta ja haittoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen kertoo, että noin 124 000 suomalaisella on rahapeliongelma ja 727 000 kärsii läheisensä peliongelmista. Suomessa pelataan rahapelejä enemmän kuin missään muualla Euroopassa ja ongelmat ovat kasvaneet jo vuosia.

Rahapeliriippuvuuteen on tarjolla useita eri hoitomuotoja, mutta pääasiallisena ongelmana hoidon saamisen suhteen nähdään se, että peliongelmia ei tunnisteta tarpeeksi hyvin kuntien peruspalveluissa.

Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Manner-Suomessa rahapelien järjestämisestä vastaa yksinoikeudella Veikkaus Oy ja Ahvenanmaalla rahapelitoimintaa toteuttaa PAF. Vaikka yksinoikeusjärjestelmä saattaa pohdituttaa yleisellä tasolla, sen yhtenä tavoitteena on myös pyrkiä hillitsemään rahapelien aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä ongelmapelaamista.

Suomessa rahapelien ja pelien mainonnan valvonnasta vastaa poliisihallitus ja rahapelaaminen on maassamme kielletty alle 18-vuotiailta. Huolta tulevaisuutta ajatellen lisäävät paitsi ongelmapelaajien tunnistamisen haasteet, myös se, että peliriippuvuuteen perehtyneitä asiantuntijoita ja peliongelmaisten hoitopaikkoja on Suomessa liian vähän.

Koukussa pelaamiseen

Rahapeliriippuvuudesta puhutaan aivan liian vähän, vaikka siitä kärsivät kymmenettuhannet ihmiset sukupuoleen katsomatta. Osa pelaajista koukuttuu hetkessä siinä missä toisella riippuvuuden syntyminen vie useamman vuoden aikaa.

Jokaisella ongelmapelaajalla on taustallaan omat syynsä ja taipumuksensa jäädä riippuvaiseksi jostakin, joten erilaisia matalankynnyksen hoitokeinoja tulisi olla avoimesti tarjolla. Rahapeliriippuvuus voi syntyä samalla tavalla naisille ja miehille, eikä addiktio pelaamiseen näy millään tavalla ulospäin. Rahapeliriippuvuus ja sen diagnostiset lääketieteelliset kriteerit on määritelty sekä amerikkalaisessa (DSM) että eurooppalaisessa (ICD) psykiatrisessa diagnoosijärjestelmässä.

Rahapeleihin koukkuun jäänyt Jukka, 24, kertoo pelanneensa kolikkopelejä ensimmäisen kerran ollessaan kolmetoistavuotias.

– Pelasin tuolloin karkkirahani, enkä voinut kertoa kotona, mitä olin rahoilla tehnyt. Mentyäni töihin viisitoistavuotiaana käytin miltei kaikki palkkani rahapeleihin ja 18-vuotiaana olin jo pahasti pikavippikierteessä. Ottamillani velkarahoilla pelasin netissä Casinoa, hän kuvailee.

Jukka jatkaa, että perheen saatua tietää asiasta hän lopetti pelaamisen liki puoleksi vuodeksi ja yritti maksaa lainojaan takaisin.

– Rahan lainaaminen netissä on tehty aivan liian helpoksi. Vaikka minulla oli jo ennestään valtava määrä yksittäisiä pikavippejä, siitä huolimatta sain keinoteltua itselleni niin sanotun yhdistelmälainan, jonka upotin pelivimmassani netin rahapeleihin ja arpoihin. Loppujen lopuksi pelivelkaa oli kertynyt huomattava summa, hän sanoo pudistaen päätään.

Jukka kertoo narahtaneensa tyttöystävälleen pelaamisesta noin puolitoista vuotta sitten ja tällä hetkellä hän on ollut pelaamatta 15 kuukautta.

– Istuttuani perheeni ja tyttöystäväni kanssa saman pöydän ääreen aloin hiljalleen ymmärtää, kuinka suurista summista oli kyse, ja että kyse oli ongelmapelaamisesta. Ymmärsin myös sen, että pelaamisen lopettaminen on täysin minun vastuullani, vaikka perheeni ja tyttöystäväni tukevatkin minua täysin. Tällä hetkellä käyn Hyvän mielen talon vertaisryhmässä juttelemassa erilaisista asioista ja maksan velkojani pois kovaa kyytiä. Laskelmieni mukaan olen päässyt kokonaan irti peliveloista noin vuoden kuluttua, Jukka pohtii tilannettaan.

Peliriippuvaisesta ryhmänohjaajaksi

Oulun Hyvän mielen talon Pelirajat’on-vertaisryhmän ohjaajana syksystä 2016 toiminut Jaakko Alajuuma, 35, kertoo käyneensä itse karvaasti läpi peliriippuvuuden eri vaiheet ja tunteet.

– Aloitin itse pelaamisen kymmenenvuotiaana. Tuolloin ei vielä ollut ikärajoja, eikä ketään kiinnostanut, minkä ikäinen laittoi kolikkoja peleihin. Reilu 20 vuotta sitten rahapelejäkään ei ollut kuin muutamia ja lottokin laitettiin vetämään paperisena versiona. Tänä päivänä rahapelejä on sen sijaan tarjolla lukematon määrä joka paikassa, eikä niiden läsnä oloa voi olla huomaamatta, hän kuvailee.

Jaakko jatkaa olleensa aina kova tekemään töitä, minkä vuoksi hän kykeni salaamaan pelaamisensa perheeltään vuosia.

– Huomasin kyllä olevani koukussa peleihin jo 15 vuotta sitten, mutta yrittäessäni hakea apua päihdeongelmiin perehtyneestä toimipisteestä minua kehotettiin vain olemaan pelaamatta niin paljon. Tämähän ei auttanut minua yhtään, hän tuumailee edelleen pettyneenä kyseiseen tilanteeseen.

Jaakko kertoo joutuneensa vakavaan syöksykierteeseen pelaamisen seurauksena ja suunnitelleensa jo pitkälle vakuutusyhtiöitä myöten itsemurhaa.

– Pelasin rahapelejä yötä myöten netissä. Raha menetti arvonsa kokonaan netin pelimaailmassa, sillä siellä raha on vain numeroita. Pelivelkaa kertyi ensin pieniä summia ja jossain vaiheessa velat karkasivat käsistä, Jaakko kuvailee.

Hän jatkaa, että hänelle kertyi vuoden aikana valtava summa pelivelkaa, mikä kuitenkin samaan aikaan synnytti suuria syyllisyyden tunteita.

– Syyllisyyden tunne pelaamisesta ja tietoisuus siitä, mitä olet aiheuttanut lähimmäisillesi kalvaa syvältä sydämestä. Kun päätin kertoa vaimolleni tilanteesta, romahdimme molemmat. Pahinta tilanteessa oli se, että kun oma oloni helpottui kertomisen myötä, siirsin minua kalvaneen tuskan vaimolleni, hän painottaa.

Apua ja tukea vertaisryhmästä

Sekä Jukka että Jaakko kertovat saavansa paljon tukea Pelirajat’on-vertaisryhmästä, vaikka he molemmat käyvät siellä eri rooleissa. Pelirajat’on-vertaisryhmät ovat niin sanottuja suljettuja pienryhmiä luottamuksen syntymiseksi. Vaitiolosääntöä kunnioittavan Pelirajat’on ryhmän tavoitteena on keskustella kunkin osallistujan elämäntilanteesta ongelmineen ja löytää niihin erilaisia ratkaisumahdollisuuksia kaikkien kokijoiden kesken.

– Ryhmässä on helppo puhua, sillä siellä jokainen tietää, mistä puhutaan. Meidän jatkoryhmässämme käy tällä hetkellä sekä miehiä että naisia, ja ryhmän ikäjakauma on 18–70-vuotta, Jukka kuvailee.

Kokemusasiantuntijaksi jokin aika sitten kouluttautunut ryhmänohjaaja Jaakko jatkaa, että suurimmat haasteet, kuten myös isoimmat ilot elämästä ilman pelaamista tulee uusien asioiden ja harrastusten kautta.

– Kun pelaaminen jää pois ja elämä tasoittuu, joutuu jokainen peliriippuvainen aloittamaan kaiken tavallaan alusta. Pelaaminen tuhoaa hiljalleen vuosien aikana kaiken perhesuhteista kaverisuhteisiin ja erakoittaa voimakkaasti. Paras palkinto näin ryhmänohjaajana on nähdä, kun joku ryhmäläinen hymyilee ja kertoo saaneensa elämän reunasta kiinni, hän korostaa.

Akuuttia apua peliriippuvuuteen

Suomessa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti erilaisia hoitomuotoja peliriippuvuuteen, mutta itse rahapeliongelmien hoitoon omaa toimivaa hoitojärjestelmää ei ole olemassa. Rahapeliongelmia hoidetaan Suomessa päihde- ja mielenterveyspalveluissa, mutta koska peliongelmien hoito on kuntien vastuulla, hoitotarjonta on yleisesti heikkoa.

Nopeinta akuuttia apua ja tietoa peliriippuvuuden hoidosta saa Peluurin auttavasta puhelimesta sekä peliongelmasta selvinneiltä tukihenkilöiltä muun muassa Peliklinikan info- ja tukipiste Tiltin kautta. Peliongelmasta on mahdollista päästä eroon samalla tavalla kuin muista riippuvuuksista, mutta se vaatii ihmiseltä itseltään sitoutumista tavoitteisiin, sekä rutkasti halua ja motivaatiota.

Veikkaus kannustaa pelaajia rekisteröitymään ja pelaamaan kanta-asiakkaana, sillä tunnistautuminen mahdollistaa muun muassa omien pelirajojen asettamisen, pelin estojen käytön ja oman pelaamisen seurannan.

Vuodesta 2004 toiminut Peluurin tavoitteena on rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Peluuri tarjoaa sekä ammatillista että vertaistukea erilaisten palveluiden kautta. Peluurin kaikki palvelut ovat luottamuksellisia, anonyymejä ja maksuttomia. Peluurin tuottavat yhdessä A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto ja sen rahoittaa Veikkaus Oy.

Mikäli peliriippuvainen tarvitsee vaativampaa hoitoa, ympärivuorokautista laitoshoitoa annetaan muun muassa A-klinikkasäätiön päihdesairaalassa, Kankaanpään A-kodissa, Päihdekeskus Portissa Kokkolassa, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa sekä Maalahdessa.

Rahapeliongelmasta voi keskustella anonyyminä netissä Päihdelinkissä pelaajille suunnatulla Valtti-foorumilla tai pelaajien läheisten Hertta-foorumilla. Tietoa Pelirajat’on-vertaisryhmien kokoontumispaikoista ja ajoista löytyy sen omilta nettisivuilta.

Veikkaus Oy rahoittaa peliongelmissa auttavan Peluuri-palvelun toimintaa vuosittain noin miljoonalla eurolla ja maksaa vuosittain yhteensä 2,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriölle pelihaittatutkimukseen sekä peliongelman ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen arpajaislain mukaisesti.

Artikkelissa on käytetty lähteinä seuraavia tahoja: Veikkaus Oy, Peluuria, Päihdelinkki.fi ja Pelirajat’on

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.