Lapsuus päihdeperheessä saattaa oirehtia vasta aikuisena

Suojaavia tekijöitä voivat olla muut aikuiset, koulu ja mielikuvitus.

Suojaavia tekijöitä voivat olla muut aikuiset, koulu ja mielikuvitus.

Suomessa joka kymmenes lapsi elää päihdeperheessä. Tilanne on ollut samanlainen jo vuosikymmenet. On laskettu, että noin 400 000 suomalaista kantaa päihdeperheen haittoja mukanaan, joten päihdeperheessä kasvamista kutsutaan jo kansanterveysongelmaksi.

Monilla päihdeperheessä kasvaneilla lapsilla menee elämässä kohtalaisesti tai aivan hyvin. He löytävät paikkansa työelämästä ja perustavat oman perheen. Kuitenkin päihdeperheen lapset oireilevat useimmiten jollakin tavalla ja lapsuus päihdeongelmaisessa perheessä on riski terveydelle ja kehitykselle.

Suomessa kasvaa tällä hetkellä lähes 70 000 lasta perheessä, jossa ainakin toisella on päihdeongelma. Yhtä monta aikuista elää tulevaisuudessa tilanteessa, jossa tarvittaisiin psykologista apua. Päihdeongelmaisissa perheissä avioerot ovat yleisiä, joten niissä kasvavat lapset kohtaavat päihteideongelmien lisäksi myös rikkoontuvan kodin ongelmia. Kaiken kaikkiaan päihdeperheessä koetaan turvattomuutta ja pelkoa.

Vanhempien päihdeongelmat lisäävät merkittävästi pienten lasten riskiä joutua sairaalahoitoon tapaturmien vuoksi. Myös huostaanotot ovat lapsuudessa yleisiä, mutta tällöin perheessä on yleensä myös köyhyyttä ja muita ongelmia. Päihdelapsuus saattaa olla edesauttamassa syrjäytymistä.

Oireita nuorena ja aikuisena

Päihdeperheessä kasvaneet kantavat usein tiedostaen tai tiedostamattaan sisäisiä ristiriitoja. Nämä jännitteet taas saattavat ilmetä esimerkiksi jatkuvana stressitilana. Stressi saattaa oireilla käytöshäiriöinä tai somaattisina sairauksina.

Joskus lapsuuden kokemukset nousevat pintaan teini-iässä tai vasta aikuisuudessa. Myöhemmin elämässä psyykkiset häiriöt ovat yleisiä johtuen turvattomasta ja epävakaasta lapsuudesta – kiintymyssuhde varhaislapsuudessa on jäänyt vajaaksi. Lapsen psykologiset ongelmat varhaislapsuudessa ovat erityisen tyypillisiä niissä perheissä, joissa päihteidenkäyttäjä on äiti.

Valitettavasti alkoholiongelmaisten perheiden huono-osaisuus näyttää periytyvän – alkoholistivanhempien lapset pärjäävät usein muita lapsia huonommin koulussa ja kouluttautuvat vähemmän peruskoulun jälkeen kuin muut. Päihdeperheissä kasvaneiden aikuisten oireita ovat yleisimmin huono itsetunto, jännitys pelko ja aggressiivisuus.

Toisaalta osa pyrkii myös tiedostamattaan kompensoimaan lapsuudesta saatua riittämättömyyden tunnetta ylisuorittamisella tai pakonomaisella menestyksen tavoittelulla, jolloin suhde työhön tai velvollisuuksiin ei ole terve.

Usein välit vanhempiin ovat huonot tai jopa kokonaan katkenneet. Päihdeperheissä kasvaneet ajautuvat joskus itsekin päihde- ja ihmissuhdeongelmiin. Aikuisena voidaan kokea myös ikäviä muistivälähdyksiä lapsuudesta, unettomuutta, masennusta ja sulkeutuneisuutta.

Tie voi olla myös ylöspäin

Aina eivät päihdeperheissä kasvaneet kuitenkaan kasva kieroon, vaan heistä saattaa tulla pärjääjiä. Työelämässä he saattavat olla lannistumattomia, luovia ja hyviä ongelmanratkaisijoita. Lapsella ja nuorella saattaa olla monia suojaavia tekijöitä elämässään, jotka päihdeongelmista huolimatta kantavat aikuisuuteen saakka. Niitä voivat olla oma osaaminen ja temperamentti, terve tahto pärjätä sekä muut lapsen elämässä olevat ihmiset, jotka tukevat häntä. Myös suomalaiset hyvät päiväkodit ja koulut voivat kannustaa elämässä.

Lapsen korkean älykkyysosamäärän on myös havaittu olevan suojaava tekijä. Lisäksi lapset löytävät turvapaikkoja mielikuvituksestaan, metsästä tai vaikka vain haaveilusta. Joskus oma huone ja sänky ovat turvallisia paikkoja rankan perhe-elämän keskellä. Jo yksikin turvallinen aikuinen lapsen elämässä on merkittävä apu haastavissa olosuhteissa. Turvallinen aikuinen voi olla isovanhempi, opettaja tai vaikka ystävän äiti. Myös harrastuksilla ja rakkaalla lemmikillä voi olla elämään positiivista virettä tuova vaikutus.

Artikkelissa on käytetty lähteinä useita suomalaisia tutkimuksia.

Teksti ja kuva: Lea Ansamaa

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.