Mielikuvitusmatka päihteettömään kuukauteen

Rikokset puolittuisivat, monilta kuolemiltakin vältyttäisiin.

Rikokset puolittuisivat, monilta kuolemiltakin vältyttäisiin.

 

Mitä tapahtuisi, jos kaikki päihteet – huumeet, alkoholi ja nikotiinituotteet – häviäisivät kuukauden ajaksi? Millä tavalla se näkyisi arjessa, erilaisissa ammateissa tai kaupassa? Lähdetään mielikuvitusmatkalle päihteettömään kuukauteen selvittämällä miten eri tahot asian näkevät.

Ylikomisario Arto Autio Oulun poliisilaitokselta uskoo, että päihtyneiden häiriökäyttäytymiset ja rikokset vähenisivät aluksi radikaalisti.

– Arvioin, että poliisin hälytystehtävät vähenisivät puolella. Sama tapahtuisi rikosten kohdalla, eli ne puolittuisivat.

Poliisilla jäisi enemmän aikaa esimerkiksi onnettomuuksien, varkauksien, petosten, kavallusten ja muiden rikosten selvittämiseen ja niiden ennalta ehkäisyyn.

Autio on kuitenkin arvelee ihmisten keksivän uusia keinoja päihtymiseen.

– Jonkin ajan kuluttua tilalle tulisivat korvaavat päihtymisen keinot. Ihmiset kyllä keksisivät uudet keinot pään saamiseksi sekaisin, ja se haettaisiin tavalla, jota ei vielä tunneta.

Toisaalta keksittäisiin epäilemättä myös suuri määrä päihteettömiä tapoja pitää hauskaa.

 

Entä kauppa? Isossa elintarvikeliikkeessä alkoholin myynnin loppuminen näkyisi myös välittömästi.

– Myynnin ja tuoton menetykset olisivat suuret, ja se johtaisi väistämättä yt-neuvotteluihin, toteaa K-Citymarket Kaakkurin kauppias Risto Kontturi.

Myynnin numeroissa se tarkoittaisi kymmenen prosentin luokkaa kuukauden aikana. Viikonloppuun ei tarvitsisi satsata niin paljon väkeä töihinkään, koska henkilökuntaa ei tarvittaisi osastojen ylläpitoon niin montaa.

Alkoholi ja tupakka ovat 10 % päivittäistavarakaupasta, mikä on aika iso määrä rahaa suomalaisten taskuista. Lyhyellä aikavälillä kauppa epäilemättä kärsisi. Jos päihteettömyys jatkuisi pidempään, tulisi yhteiskunnalle toki enemmän voittoa. Pelkästään alkoholin haitat maksavat Suomessa 6–7 miljardia euroa vuodessa, siinä missä koko alkoholikaupan vuotuinen liikevaihto on ”vain” reilu neljä miljardia. Kaikkiaan koko teollisuuden ala tuottaa yhteiskunnalle taloudellisesti enemmän haittoja kuin hyötyä.

Kontturi pohtii päihteettömyyden tuovan myös kaupalle jotakin hyvää:

– Häiriötilanteiden määräkin vähenisi, joskin sitä on meillä aika vähän.

Vartijaresurssejakin tarvittaisiin vähemmän, mutta vartijoiden tarve ei kokonaan poistuisi.

– Neliöitä jäisi ainakin muille tavararyhmille reilusti, kauppias toteaa miettiessään tilanteen positiivisia puolia.

 

Päihteet kuormittavat tunnetusti erityisesti terveys- ja sosiaalialan työtä.

– Päihteettömyys näkyisi myös terveysasemalla pian, kertoo Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari.

– Vastaanotolla käy päihteiden väärinkäyttäjiä, jotka hakevat huonoon oloonsa helpotusta. Joskus myös krapulan takia saatetaan tulla hakemaan lääkärintodistusta töihin, hän kertoo.

– Toki joissakin tapauksissa päihdeongelma on vain oireiden taustalla, ja sitä hoitajat ja lääkärit eivät välttämättä huomaa, jos potilas kieltää ongelmansa tai ei kerro siitä.

Kaltakari pohtii myös sitä, voisiko tilanne jopa lisätä yhteydenottoja terveysasemalle.

– Niiden kohdalla, jotka käyttävät päihteitä mielenterveysongelmiinsa, voisivat käynnit asemalla jopa lisääntyä.

– Mutta on tietysti vaikea arvioida, miten tilanne jatkuisi tuon kuukauden jälkeen. Öisin ja viikonloppuisin toimivassa päivystyksessä muutos olisi tietysti dramaattisempi kuin päiväsaikaan toimivalla terveysasemalla, Kaltakari sanoo.

Osa kuolemista vältettäisiin sairaalan yhteispäivystyksessä.

Osastonhoitaja Eija Marin-Pekkala Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksestä kertoo, että alkoholin ja huumeiden loppuminen näkyisi hyvin pian yhteispäivystyksessä.

– Tupakan vaikutukset näkyisivät hitaammin, joskin keuhkoahtaumataudin aiheuttamien hengitysvaikeuksien vuoksi tullaan myös päivystykseen. Päihteet lisäävät psyykkistä pahaa oloa, joten aggressiivisten potilaiden määrä vähenisi. Samalla vähenisi tarve turvahuoneelle. Myös riskitilanteet vähenisivät sekä yleinen järjestys, siisteys ja viihtyvyys lisääntyisivät. Uskon, että muutamalta kuolemaltakin säästyttäisiin, Marin-Pekkala arvioi.

 

Päihteidenkäyttäjät hakeutuvat hoitoon yöaikaan, joten muutos näkyisi potilaiden määrässä erityisesti öisin. Vartijoiden tehtävät vähenisivät, ja hoitajilla olisi rauha tehdä työtä. Hoitajilla olisi enemmän aikaa auttaa vanhuksia, kuunnella potilasta ja olla läsnä. He ehtisivät paremmin huolehtia tavaroita paikoilleen ja täyttää tarvikekaappeja.

– Vartijoiden työn sisältö muuttuisi enemmän ohjaamiseksi ja opastamiseksi, ja voi olla, että vartijoiden sijaan meille riittäisi vahtimestari. Lapset ja vanhukset saisivat odottaa omaa vuoroaan ilman pelkoa, ja henkilökunta kokisi vähemmän haukkumista ja arvostelua.

Myös eriarvoisuuden tunne vähenisi, sillä päihtynyt potilas on usein otettava vastaan ennen muita. Hän vaatii usein välitöntä tarkistamista ja ensiapua. Sitä on vaikea muiden potilaiden ymmärtää.

– Sosiaalipäivystyksessä tehtävien väheneminen näkyisi todennäköisesti jo ensimmäisinä päivinä, toteaa vastaava palveluesimies, sosiaalityöntekijä Mira Takkinen Oulun kaupungin sosiaalipalveluista.

Kaikkiaan Sosiaalipalveluissa tehtävät vähenisivät hänen mukaansa noin 12 prosenttia.

– Jos oletetaan, että päihteiden käyttöön liittyviä tehtäviä ei tulisi tämän kuukauden aikana, vähenisivät tehtävämme noin 120:lla kuukaudessa eli noin 12 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten määrä vähenisi mahdollisesti jopa suuremmassa suhteessa.

Päihteet liittyvät usein myös väkivalta- ja kriisitilanteisiin, joten todennäköisesti myös nämä tehtävät vähenisivät sosiaalipäivystyksessä. Tilanne saattaisi toisaalta hetkeksi myös pahentua.

– Vierotusoireet saattaisivat kärjistää tilanteita kotona ja kadulla ja aiheuttaa myös väkivaltaa, Takkinen arvioi.

Sosiaalipäivystyksessä työ on niin laaja-alaista, että työtä riittäisi päihteistä huolimatta. Tuolloin olisi mahdollisuus käyttää työaikaa esimerkiksi ammattitaidon kehittämiseen ja muiden tehtävien hoitamiseen ilman jatkuvaa kiirettä ja työtehtävien priorisointia.

 

Raittiuden Ystävät ry:n toiminnan johtaja Marko Kailasmaa pitää ajatusleikkiä päihteettömästä kuukaudesta mielenkiintoisena. Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyinen suomalainen päihdepolitiikka ohjaa vahvasti vastakkaiseen suuntaan – päihtymisen lisääntymiseen, ei vähenemiseen.

– Realiteetit osoittavat, että maamme poliitikot ainakin viimeksi olivat alkoholitoimijoiden puolella kansanterveyttä ja onnellisuutta vastaan päättäessään maan uudesta alkoholilaista. Kysymykseksi jää, miksi terveys ja turvallisuus sekä alhaisemmat yhteiskunnan maksettavaksi tulevat haittakustannukset eivät houkuttele päättäjiä tekemään toisenlaisia ratkaisuja.

 

Teksti: Lea Ansamaa

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.