Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Opettaja ja kirjailija Arno Kotro sai Raittiuden Ystävät ry:n Vuoden raittiusteko 2006 -tunnustuksen ”raittiiden elämänarvojen selväsanaisena puolustajana”.”]
– No, olihan se aika yllättävää, kun en tuntenut tehneeni mitään kummallista, en esimerkiksi polkaissut mitään kampanjaa pystyyn tai sellaista, raitista elämää jatkanut Arno Kotro toteaa.
– Mutta erästä nobelistia mukaillen: en ole ansainnut palkintoa, mutta otin sen vastaan, koska on minulla korkea verenpainekin, jota en ole ansainnut.
Aiemmin Kotro käytti alkoholia. Kun hän lopetti juomisen, hän huomasi identiteettinsä muuttuneen.
– Totta puhuen identiteetti kiertyi aikoinaan paljon sen ympärille, että oli pyrkimys jonkinmoiseen taitelijaelämään ja boheemiromantikkaan, johon tietty kuului tärkeänä osana myös jatkuva viininlitkintä, Kotro toteaa.
– Nykyäänhän olen sitten tämmöinen keskiluokkainen perheenisä, eli on siinä identiteetin perustukset vaihtuneet. Positiivista palautetta on tullut läheisiltä, vähän kaukaisemmilta on sitten kuullut joskus sitäkin, että eikö olisi jo aika ottaa vähän. Puoliso on kommentoinut noita puheita osuvasti: meidän perheessä ei leikitä tulitikkuleikkejä, Kotro kertoo.
Arno Kotro opettaa lukiolaisia ja pohtii heidän kanssaan tärkeitä elämänkysymyksiä.
– Esimerkiksi elämänkatsomustiedon kursseilla keskustellaan siitä, miten erilaiset riippuvuudet voivat olla hyvän elämän este. Oma viestini alkoholista pohjaa pitkälti neuropsykologiaan: ei kannata juoda nuorena, koska aivot ovat vielä kehitysvaiheessa, ja jos ne silloin totuttaa alkoholiin, riippuvuus kehittyy herkästi ja siitä on sitten vaikea myöhemmin rimpuilla eroon.
– Olen ilokseni pannut merkille, että ainakaan lukionuorison keskuudessa alkoholinkäyttö ei ole mitenkään erityisen arvostettua, ei ollenkaan samaan tapaan kuin omina lukioaikoina. Eli kyllä se perinteinen yliarvostus tässä laantuu kaiken aikaa, Kotro toteaa.
– Raittiiden nuorten osuus kasvaa koko ajan ja alkoholinkulutus on muutenkin pitkällä lasku-uralla.
Kotro haluaa kyseenalaistaa ahkerasti käytetyn sanan ”raivoraitis”.
– Noin ajatellen tupakoimattomat ovat vastaavasti raivotupakoimattomia, ja aika moni on myös raivohuumeeton, raivouhkapelaamaton ja sitä rataa. Nassakka alkusointu sivuuttaa logiikan, Kotro sanoo.
Raivoraitis-sana on ylläpitänyt ajatusta, että ”normaali” ihminen käyttää ilman muuta alkoholia. Hän on oikea kunnon ihminen, siinä missä ”raivoraitis” taas edustaa torjuttavaa ja kummallista poikkeavuutta.
Kun seuraavan kerran kuulemme sanan ”raivoraitis”, voisi olla hyvä muistaa vaikkapa Kotron hauska ilmaisu ”raivotupakoitamattomasta” ja muistuttaa tällä ”itsestään selvän” ja kyseenalaisen normaaliuden puolustajaa.
Kotron lapset ovat alakouluikäisiä.
-Tässä vaiheessa olen puhunut vain, että alkoholi on haitallinen aine, joka saa ihmiset käyttäytymään typerästi. Tämä siksi, etteivät joisi ennen täysi-ikäisyyttä ollenkaan, Kotro sanoo.
Suomessa elää myös toinen kyseenalaistamaton uskomus: elämä ilman viinaa on tylsää.
– Näin ei todellakaan ole, Kotro tietää.
Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuva: Jari Peltoranta