Alkoholilakikeskusteluun lisänäkökulmia

Uuden alkoholilain vaikutuksista kuluneen vuoden aikana on taitettu peistä poikkeuksellisen voimakkaasti jo viime viikkoina. Lain vaikutuksia ei voi kuitenkaan osoittaa … Jatka lukemista Alkoholilakikeskusteluun lisänäkökulmia

Uuden alkoholilain vaikutuksista kuluneen vuoden aikana on taitettu peistä poikkeuksellisen voimakkaasti jo viime viikkoina. Lain vaikutuksia ei voi kuitenkaan osoittaa tarkemmin ennen kuin on saatu varmaa tilastotietoa kulutustilastoista ja kansalaisten mahdollisista käyttäytymismuutoksista. Tällä hetkellä tiedossa ovat vain riippumattomien laitosten eli Valviran ja THL:n tuoreet tilastot. Valvira kerää alkoholin tilastoidun eli kotimaisen myynnin tiedot ja THL seuraa alkoholin kokonaiskulutusta, joka sisältää tilastoidun kulutuksen lisäksi tilastoimattoman kulutuksen eli pääosin matkustajatuonnin.

Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kirjoitti mielenkiintoisen ja runsaasti tutkittua tietoa sisältävän, joskin ilmeisen tendenssimäisen artikkelin otsikolla: Selitäpä tämä, THL (HS 25.11.2018). Kirjoitukseen vastasi THL:n pääjohtaja Juhani Eskola Mielipide-palstalla (HS 27.11.2018). Asiaa käsitteli myös professori, kansanedustaja Pekka Puska Suomen Kuvalehdessä nro 43 viime viikolla.

Toimittaja Junkkarin ansiokas kirjoitus sisälsi joitakin selkeitä virhetulkintoja ja toisaalta siitä puuttui kansanterveyden puolesta taistelevien korostamia tosiasioita. Junkkari otsikoi: ”THL:n arvio meni pieleen. Johdettiinko meitä harhaan?” Kuten kirjoituksessa haastateltu tutkimusprofessori Pia Mäkelä toteaa: ”THL ei tehnyt ennakkoarviota alkoholin vuoden 2018 kulutuksesta, vaan lain itsenäisestä vaikutuksesta.” Toimittaja ei ottanut tätä huomioon, koska terävin kärki kritiikiltä olisi menetetty sen myötä. Kuten pääjohtaja Eskola vastauksessaan toteaa, alkoholinkulutus on laskenut viimeisen 10 vuoden aikana noin 2 % vuodessa. Tänä vuonna se on kuitenkin noussut tammi-elokuussa 1.1 %. Kun siihen lisätään odotettavissa ollut kulutuksen lasku 2 %, saadaan tulokseksi 3.1 %. Tämä tulos ei paljoakaan eroa THL:n arvioimasta 4 % noususta!

Toimittaja Junkkari kertoo kirjoituksessaan myös aivan oikein, että Päivittäistavarakauppa teetti ennen alkoholilakipäätöksiä Taloustutkimuksella arvion lain vaikutuksista mm. vahvojen oluiden myyntiin. Tutkimuksen tulokseksi ilmoitettiin, että vahvojen oluiden hinta tulisi putoamaan enimmillään 38 % Alkon hintoja edullisemmaksi. 50-vuotisen tutkijaurani myötä kiinnitän tarkasti huomiota tutkimuslaitoksen ja tutkimuksen tilaajan suhteisiin. Esim. kansainvälisillä tupakkafirmoilla on omien säätiöidensä tukemia tutkimuslaitoksia. Herää kysymys, voiko tutkimuksen maksajan rooli vaikuttaa hyvinkin tehdyn tutkimuksen tuloksiin? Kysyn myös, miten paljon tieto vahvojen oluiden ennakoidusta valtavavasta halpenemisesta mahdollisesti vaikutti kansan ja sitä kautta heidän edustajiensa päätöksentekoon uutta alkoholilakia säädettäessä.

Toimittaja Junkkari toteaa myös: ”Alkoholilaki herättää intohimoja. Kyse ei ole vain oluen saatavuudesta vaan jostain laajemmasta: ideologisesta taistelusta liberaalin ajattelun ja valtiojohtoisen holhousmentaliteetin välillä.” Tätä näkökantaa varsinkin päivittäistavarakauppa ja muut alkoholitoimijat ovat tyrkyttäneet väsymykseen asti. Olisi opittava ”eurooppalainen juomakulttuuri”, vaikka sellaista ei ole olemassa! Etelä- ja Keski-Euroopan maiden juomakulttuurit ovat tunnetusti hyvin erilaisia keskenään.

Sen sijaan kansalaiset voisivat ajatella paljon kovempaa taistelua, esim. seuraavaa skenaariota: Kun alkoholitoimijat ovat saaneet propagandallaan maaperän riittävän möyheäksi, siirretään miedot viinit päivittäistavarakauppoihin ja kioskeihin. Tästä seuraisi Alkon alasajo ja monopolin menetys. Tämän muutoksen myötä puolet Alkon myymästä litravolyymista siirtyisi 350 myyntipisteen sijasta yli 5000 myyntipisteeseen. Monopolin menetyksen myötä myös väkevät viinat seuraisivat perässä ”maitokauppoihin”. On selvää, että Alkon 1100 miljoonan euron liikevaihto kelpaisi hyvänä lisänä näille kaupoille ja kioskeille. Tuskin yli 40 miljoonan euron liikevoiton vastaanottamistakaan kaupoissa tai kioskeissa vastustettaisiin.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että edelleen 85 % suomalaisista vastustaa viinan myymistä päivittäistavarakaupoissa. On myös huomattava, että Alko on hoitanut tehtävänsä viime vuosina erittäin vastuullisesti, mm. pari vuotta sitten se äänestettiin parhaaksi työantajaksi ja tänä vuonna Vuoden Raittiusteko -tunnustus myönnettiin Alkolle sen tuottamasta aikuisille tarkoitetusta Lydia-mobiilipelistä. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto on itse todennut, että heidän seuraava tavoitteensa on viinien tuominen ruokakauppaan eli kuvatun skenaarion toteutuminen on mahdollista, jos kansa, kansanterveyden puolustajat ja alan asiantuntijat eivät pysty torjumaan alkoholitoimijoiden voimakasta ja laajaa lobbausta.

Professori Pekka Puskan sanoin: ”Siitä riippumatta, miten kehitys jatkuu, meillä on kaikki syyt jatkaa hyvää alkoholipolitiikkaa. Alkoholi on niin meillä kuin muuallakin iso kansanterveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma. Hyvä työ vaatii sekä monitahoista valistusta että tätä tukevaa järkevää alkoholipolitiikkaa.”

Martti Vastamäki, professori, käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Kirjoita tässä kannanottosi aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet ensimmäinen ottamassa kantaa! Tähän aiheeseen ei ole vielä annettu yhtään vastausta.