Raitis

Raittiuden Ystävät Ry

Olemme maassamme tehtyjen toimenpiteiden, mm. suhteellisen ankarienkin rajoitusten avulla säästyneet esim. naapurimaamme Ruotsin kohtalolta. Yksi Suomessakin käytössä olevista rokotteista on brittiläis-ruotsalaisen lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote. Se toimii keskimäärin 70-prosenttisesti koronavirusta vastaan, mutta teho voi nousta jopa 90 prosenttiin. Kliinisiin rokotetesteihin on heillä osallistunut kaikkiaan yli 20 000 ihmistä, joista osa on saanut kaksi annosta uutta rokotetta ja osa lumelääkettä. Rokotetta saaneista osallistujista kukaan ei ole saanut vakavaa, sairaalahoitoa vaatinutta koronatartuntaa. Myöskään merkittäviä sivuvaikutuksia ei ole havaittu. Pfizerin ja Modernan koronarokotteen teho on ilmoitettujen tietojen mukaan jopa 94 %.

Arviolta noin 70 % suomalaisista ottaa koronarokotteen. On ymmärrettävää, että osa kansalaisista empii asiassa, kun mieleen tulee sikainfluenssarokotteen narkolepsiasivuvaikutukset. Pieni osa näistä rokotevastaisista väittää, että viranomaisiin ei voi luottaa ja että päättäjät ovat lääketehtaiden asialla. Vielä pienempi osa uskoo jopa, että rokotteen mukana annetaan kansalle jotain mikä ei rokotteeseen kuulu. 

Tässä kannattaa tehdä mielessään riskiarvio. Jos koronaan sairastuu vaikeassa pandemiassa tuhannesta suomalaisesta joka kymmenes, joista siihen kuolee joka sadas eli 1 ‰ tuhannesta, kuolleita tulee Suomessamme 550, jota lukua alammekin nyt lähestyä. 2009 maailmalle levisi sikainfluenssa, johon Pandemix-rokote tehosi hyvin. Se aiheutti kuitenkin noin 200 lapselle narkolepsian eli hallitsemattoman nukahtamistaipumuksen. Ennen Pandemixia Suomessa sairastui yksi lapsi sadastatuhannesta narkolepsiaan, Pandemixin käytön aikana kaksi lasta sadastatuhannesta.

Ainakin tämän kirjoittajalle on selvää, että ilmeisesti kymmeniä kertoja pienempi riski on saada koronarokotteesta jotain vakavaa sivuvaikutusta, kun verrataan riskiin saada itse tauti pidättäytymällä rokotuksesta.

Martti Vastamäki
professori, LKT