Kaikki kirjoittajan Marko Kailasmaa artikkelit

Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta … Jatka lukemista Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta toimittaja Petri Koiviston kirjoituksesta.

Jatkosota päättyi 77 vuotta sitten, ja sen jälkeen Suomi on saanut nauttia yhtäjaksoisesta rauhan kaudesta. Ylhäinen, kuten muutkin sodan kokeneet, kantaa kuitenkin menneitä kauhun hetkiä mielessään ja unissaan.

– Unissa ne asiat ovat paljon. Tämä on elämän mittainen sota, Eeva Ylhäinen kertoo.

Kiteellä 5.10.1925 syntynyt Ylhäinen välttyi nipin napin kuolemalta talvisodan alkuun ajoittuneessa pommituksessa, ja jatkosodassa lähettityttönä hän joutui joskus välittämään perille murheellisimpia mahdollisia uutisia. Eeva Ylhäisen mielestä nuorten ihmisten oli vaikea ymmärtää, kuinka raskaan surun heidän tuomansa tieto aiheutti.

Ruumiillista työtä riitti sotavuosina naisillekin yltäkyllin. Eeva Ylhäisellä oli suurperheen lapsena Kiteellä runsaasti töitä jo pelkästään kotona, sillä perheen isä oli kuollut jo ennen sotaa. Ylhäinen oli sota-aikana myös toisten palveluksessa useaan otteeseen. Varsinaisiin miesten töihin Ylhäinen pääsi tukkityömaalla, jossa hän kuori tukkeja. Työ oli fyysisesti liiankin rankkaa, mutta työinto jatkui silti vielä myöhemmin sahalla.

Elämä kotiseudulla oli levotonta. Kiteelläkin oli pelättävä desantteja, jotka aiheuttivat pahaakin vahinkoa, ja lisäksi läheiseltä sotavankileiriltä karkasi joskus sotavankeja ruuan hakuun.

– Sellaisten kauhujen keskellä piti yrittää tulla toimeen. Uskon, että liitto, mihin Suomi on liittymässä (so. Nato) auttaa siinä, ettei meidän käy huonosti, Eeva Ylhäinen toteaa.

Lahtelaisveteraani ehti kokea kaksikin evakkomatkaa, kun hänen syntymäkotinsa jäi talvisodan jälkeen ja uudelleen jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle. Perheen äiti lähti lapsikatraan kanssa ensimmäiselle evakkotaipaleelle vailla varmaa tietoa tulevasta määränpäästä. Eeva-tytär otti pyörän ja lähti etsimään vapaata soppea. Sellainen löytyikin noin kymmenen kilometrin päästä eräästä riihestä, jonne perhe ja vielä äidin ystäväkin lapsineen asettautuivat pariksi kuukaudeksi. Heidän seuranaan olivat hiiret ja rotat.

Sodan muistot ovat veteraanin mielessä nyt entistä ajankohtaisempia. Eeva Ylhäinen sanoo Venäjän hyökänneen Ukrainaan yhtä aiheettomasti kuin se aikanaan hyökkäsi Suomeen. Ylhäinen on luottavainen, että Euroopan epävakaasta tilanteesta huolimatta Suomi pysyy turvassa.

Toimeliaisuutta on elämässä riittänyt. Eeva Ylhäinen on veteraanityön lisäksi ollut mukana marttatoiminnassa ja raittiustyössä sekä harrastanut kuorolaulua. Ammattiuransa hän teki kaupan alalla.

Veteraanien rivit harvenevat kiihtyvällä vauhdilla, mutta tapahtumia jaksetaan yhä järjestää.

– Toiminta on ollut runsasta, mutta joka paikkaan ei enää jaksa lähteä, pahoittelee Ylhäinen.

Kun Ylhäinen muutti Lahteen vuonna 1953, hän joutui vastikään leskeksi jääneenä huolehtimaan kahdesta pienestä lapsestaan. Nyt kumpikin heistä on jo työuransa tehnyt, ja Eeva Ylhäisellä on jo lastenlastenlapsiakin.

Petri Koivisto

Alkoholismi, toipuminen ja raittius

Alkoholismista on aikojen saatossa kirjoitettu varmaan miljoonia juttuja, mutta aina se on ajankohtainen aihe. Ei vain ole saatu poistettua niitä … Jatka lukemista Alkoholismi, toipuminen ja raittius

Alkoholismista on aikojen saatossa kirjoitettu varmaan miljoonia juttuja, mutta aina se on ajankohtainen aihe. Ei vain ole saatu poistettua niitä henkilökohtaisia syitä, jotka johtavat alkoholismiin. Eikä muutetuiksi niitä yhteiskunnallis–ympäristöolosuhteita, jotka omalta osaltaan edesauttavat ihmisten vajoamista alkoholin suurkulutukseen ja pahimmillaan alkoholismiin.

Noin 1970-luvun alkupuolella alkoholismista alettiin puhua henkilökohtaisena ongelmana. Silloin uskallettiin sanoa, että alkoholismi ei tunne minkäänlaisia luokkarajoja, vaan periaatteessa kuka tahansa voi sairastua siihen, elät sitten yhteiskunnan huipulla tai pohjalla.

Amerikan lääketieteellinen yhdistys antoi vuonna 1964 lausunnon, jossa todetaan:  “Riippuvuutta muodostavien ominaisuuksiensa lisäksi alkoholilla on psykologinen vaikutus joka kohdistuu ajatteluun ja järkeilyyn. Yksi ryyppy voi muuttaa alkoholistin ajattelua niin että hän kuvittelee kestävänä vielä yhden ja vielä yhden ja vielä yhden… Alkoholisti voi oppia hallitsemaan sairauttaan täydellisesti mutta alkoholismia ei voida parantaa niin että alkoholisti voisi käyttää alkoholia ilman haitallisia vaikutuksia.”

AA-kerhojen kokemuksen mukaan alkoholismi on parantumaton, kehittyvä ja kohtalokkaasti etenevä sairaus, joka voidaan pysäyttää lopettamalla alkoholituotteiden käyttö. Tällöin alkoholismi säilyy kantajassaan koteloituneena, mutta ottaessaan ryypyn alkoholismi jälleen aktivoituu. Viisaat tutkijat puhuvat tässä yhteydessä solumuistista. Eli alkoholismiin saakka itsensä ryypännyt ei taukojen jälkeen aloita uudestaan puhtaalta pöydältä, vaan melkein heti jatkaa siitä mihin edellisellä kerralla jäi. Tällaista tilannetta puhdistunut elimistö ei tahdo aina kestää ja seurauksena on usein liian varhainen kuolema. Pelkästään alkoholimyrkytyksiin kuolee Suomessakin vuosittain noin tuhat henkilöä.

Alkoholismiin sairastuneelle on edessään joko/tai-tilanne: joko lopettaa alkoholin käyttö kokonaan tai sitten jatkaa vain niin pitkälle kuin elämä kantaa. Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole, edellyttäen että todella on sairastunut alkoholismiin. Tilanne missä et juo alkoholia enää ollenkaan, on ensimmäinen askel alkoholismista tervehtymiselle.

Toipuminen alkaa, kun olet päättänyt lopettaa alkoholin käytön, etkä lipsu ratkaisustasi. Toki aluksi saattaa vielä tulla retkahduksia, mutta yleensä juomaputket jäävät lyhyiksi ja morkkikset ehkä kovenevat. Monet entiset juopot ovat kertoneet, että olotila helpottuu vasta kun ensimmäinen puhdas, selvin päin vietetty vuosi on tullut täyteen. Täytyy muistaa olla ottamatta ensimmäistä ryyppyä, elää päivä kerrallaan selvin päin kunnes vuosi toisensa jälkeen tulee täyteen ja eläminen alkaa maistua entistä paremmalta. On sanottu, että alkoholismista toipumisen prosessi saattaa kestää koko loppuelämän ajan.

Raittiuden alkuvuosina kannattaa ottaa päivä kerrallaan ja välttää kaikkia tajuntaan vaikuttavia aineita. Aloittaa uusi elämä, johon kuuluu juopotteluaikoina syntyneiden tapojen muuttaminen. Kannattaa pitää myös mielessä viimeiset ryyppykerrat: olivatko ne edes hauskoja?

AA-palavereissa vakuutetaan vaikuttavasti kokemuksen rintaäänellä, että alkoholinkäytön lopettamisella et voi menettää muuta kuin kurjuutesi. Kaikki eivät joudu pohjamudissa möyrimään, mutta sanoma on selvä: raittiudessa pysyt tietoisena elämään elämisen arvoista elämää.

Kai Leivo

Hengähdä hetkeksi -luento- ja keskustelutilaisuudet jatkuvat

9.6.2022 klo 17.00 – 19.00 Hämeenlinnan pääkirjasto, Leino-sali. Tilaisuudessa luennoi kasvatustieteiden tohtori, Raittiuden Ystävien pitkäaikainen työntekijä, Anneli Ilonen. Hän alustaa … Jatka lukemista Hengähdä hetkeksi -luento- ja keskustelutilaisuudet jatkuvat

9.6.2022 klo 17.00 – 19.00 Hämeenlinnan pääkirjasto, Leino-sali. Tilaisuudessa luennoi kasvatustieteiden tohtori, Raittiuden Ystävien pitkäaikainen työntekijä, Anneli Ilonen. Hän alustaa kotiseutuidentiteetin merkityksistä, esimerkkinä karjalainen kannakselainen identiteetti. Juontajana toimii Raittiuden Ystävien toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa. Kahvitarjoilu.

Kaikki Raittiuden Ystävien Hengähdä hetkeksi -tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tervetuloa mukaan!

Lue lisää Hengähdä hetkeksi -toiminnasta ja Raitis Linja -puhelimesta.

Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi … Jatka lukemista Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi enemmän.

Kansamme parissa on valittua ja tasapainoista yksin elämistä, mutta nämä tiedot kysyvät, huomaammeko me haavoittavan yksinäisyyden ennen kuin syrjäytyminen ja sairaudet vievät mukanaan. Moni elää yksin jopa perheensä keskellä ja isoissakin seurueissa. Näin käy varsinkin silloin, jos ei saa tukea omien arvojensa mukaiseen elämään.

Alkoholi- ja päihdepolitiikassa ei pidä jäädä ”juupas–eipäs”-väittelyyn tai tuijottamaan tilastoja, vaan sen sijaan auttaa yksinäisiä ja muita tukea tarvitsevia. Siihen kutsutaan meitä kaikkia. Kohtaamiset tarjoavat tilaisuuksia yksinäisyyden torjumiseen – ihmisenä ihmiselle, ilman stigmaa tai syyllistämistä.

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry

Raittiuskilpakirjoituksia Salosta

Salon alakouluissa on tänä vuonna kirjoitettu taas ahkerasti raittiuskilpakirjoituksia. Tässä esimerkkejä toinen toistaan puhuttelevimmista kirjoituksista, joissa pian alakouluaan päättävät 5.–6.-luokkalaiset … Jatka lukemista Raittiuskilpakirjoituksia Salosta

Salon alakouluissa on tänä vuonna kirjoitettu taas ahkerasti raittiuskilpakirjoituksia. Tässä esimerkkejä toinen toistaan puhuttelevimmista kirjoituksista, joissa pian alakouluaan päättävät 5.–6.-luokkalaiset kertovat ajatuksistaan terveellisten elämäntapojen puolesta. Kirjoituksiin on saatu lupa asianomaisilta.

******************************************************************************************

Elämäntavoilla on suuri vaikutus terveyteen, ja nykyään on paljon tapoja edistää hyviä ja terveellisiä tapoja. Itsellänikin on monia hyviä terveystapoja. Kuitenkin monet päättävät sivuuttaa nämä mahdollisuudet, koska on paljon houkutuksia, kuten laiskottelu. Oletko sinäkin sortunut epäterveellisiin houkutuksiin? 

Tulen ja lähden koulusta aina pyörällä. Siinä tulee liikuttua hyvin, ja saa monia hyötyjä. Pyöräily auttaa aamulla olemaan virkeä. Koulussa on helppo keskittyä, ja kotiläksyihinkin saa puhtia, vaikka olisikin ollut vaikea tai väsyttävä päivä. Liikunnalla on myös todistetusti muitakin terveyshyötyjä. Se on hyvin tärkeää lapsen ja nuoren kehitykselle ja kasvulle. Se tukee mm. Luuston kehitystä ja parantaa verenkiertoa ja hengityselimistön toimintaa. 

Monipuolinen ravinto koulussa ja kotona on yksi suurista tekijöistä oppimiskykyyn. Syötkö sinä aamupalan? Aamupalaa syöneet tutkitusti selviytyvät paremmin erilaisista tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja muistia vaativista tehtävistä. Oletko huomannut tällaisia vaikutuksia? Itse olen huomannut, että olen aamulla virkeämpi ja jaksan ajaa pyörämatkani kouluun, vaikka se olisikin vähän pidempi. Muista syödä myös lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Pidä mielessäsi, että ravinnon on oltava säännöllisyyden ja monipuolisuuden lisäksi myös terveellistä, koska ravinto vaikuttaa suoraan esimerkiksi nuoren kasvuun. Et sinäkään pysty kasvamaan pelkän sokerin avulla. Tarvitset vitamiineja, pehmeitä rasvoja, proteiinia, kuituja ja hiilihydraatteja riippuen, kuinka paljon liikut. Oletko huomannut, kuinka runsaan sokeristen herkkujen jälkeen tulee väsynyt olo ja vatsakipu? Muista siis syödä herkkuja maltilla ja mahdollisimman vähän.  

Nuorten pelaaminen huolestuttaa monia, koska nuorilla pelaaminen saattaa venyä pitkälle. Oletko itsekin huomannut, kuinka houkuttavat ja viihdyttävät pelit vain vetävät mukanaan ja aiheuttavat riippuvuutta? Pelaa maltilla, enintään kaksi tuntia päivässä, koska liiallisella pelaamisella on monia terveyshaittoja. Parin tunnin pelaamisen jälkeen on mahdollista, että päätä alkaa särkeä. Jos istuma-asento on huono, voi tulla niska- tai hartiakipuja. Koulukin saattaa jäädä sivulle. Peli saattaa myös olla niin houkuttava, että pelaaminen venyy myöhäiseen iltaan. Tällöin uni voi jäädä vähälle ja aamulla on väsynyt. 

Uni on hyvin tärkeää nuoren oppimisen ja kehityksen kannalta. Nuorilla, noin yli 12-vuotiailla unen tarve on suuri, mutta nukkumaanmenoaika taas muuttuu myöhäisemmäksi. Univelat yritetään silloin korvata viikonloppuna, mutta liian vähäinen uni on kuitenkin jo saattanut vaikuttaa oppimiseen. Yön aikana aivot järjestelevät opittuja asioita, jolloin ne siirtyvät pitkäaikaiseen muistiin. Aamulla taas aivot ovat virkeitä ja on helpompaa oppia uusia asioita ja keskittyä koulutehtäviin. Jos et kuitenkaan nuku tarpeeksi, voi alkaa tuntua kömpelöltä, on vaikeampaa keskittyä ja oppia sekä tulee tehtyä enemmän virheitä päivän aikana ja voi olla väsynyt. Tiesitkö, että nuori myös kasvaa pituutta yön aikana? Muista nukkua vähintään 8 – 10 tuntia! 

Monet nuoret kokeilevat päihteitä noin 14-15-vuotiaina. Päihteitä ovat alkoholi, huumeet, tupakkatuotteet. Kun päihteitä kokeillaan, saattaa syntyä päihderiippuvuus. Kuitenkin jo pieni määrä tiettyjä päihteitä on haitallista. Esimerkiksi alkoholi aiheuttaa mm. syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista, rytmihäiriöitä ja kohonnutta verenpainetta. Nuorilla se on erittäin haitallista, koska nuoren aivot vielä kehittyvät, murrosikä saattaa lykkäytyä myöhemmäksi, kasvu häiriintyy ja oppiminen vaikeutuu. Erilaiset tupakkatuotteet aiheuttavat mm. keuhkosairauksia, keuhkosyöpää, yskää ja iensairauksia. Huumeet, kuten kannabis aiheuttavat mm. muisti- ja keskittymishäiriöitä, sydänsairauksia, yskää ja hengitysvaikeuksia. Muista, että kaikki päihteet aiheuttavat riippuvuutta. Päihderiippuvuus on vakava asia, joten hae siihen apua! 

Tässä on paljon tapoja, joilla voit vaikuttaa elämäntapoihisi. Ota oppia niistä, jotta tulevaisuudessa olisit terveempi.

Gerli, Armfeltin koulu

******************************************************************************************

Aktiivisuus, terveellinen syöminen ja hyvin nukkuminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Myös tieto päihteistä vaikuttaa terveelliseen elämään.  

Liikunta lisää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Terveyttä edistävän liikunnan tulisi suositusten mukaan olla säännöllistä, kohtuullisen rasittavaa ja vähintään 30 minuuttia kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kävelylenkkiä tai pieniä arkisia askareita, joissa keho saa kohtuullista rasitusta. Kun esimerkiksi käyn päivittäin koiran kanssa lenkillä, keho saa hyvin kohtuullista rasitusta, koska koiraa pitää taluttaa ja siinä samassa kävellä itse koiran kanssa ja saan myös raitista ilmaa.

Tietojeni (jibbo.net) mukaan ihminen viettää merkittävän osan ajastaan unessa. Unen aikana koko elimistö elpyy rasituksista, erityisesti aivojen toiminta elpyy. Unen aikana valveilla opitut asiat siirtyvät pysyväismuistiin. Unen tarve on yksilöllistä. Keskimäärin ihmisen tulisi nukkua noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Liian vähäinen uni vaikeuttaa uuden oppimista ja keskittymistä. Moni suomalainen kärsii univaikeuksista, ja niitä voi olla myös nuorilla. Kun nukut liian vähän, mieliala muuttuu ärsyyntyneeksi ja voi alkaa ahdistaa helposti. Mieliala ja suorituskyky alkavat muuttua merkittävästi, kun totutun mukainen yöunen määrä lyhenee kahdella tunnilla. Hyvän unen saamiseksi illat kannattaakin rauhoittaa liioilta tekemisiltä; pieni iltapala, kevyt lukeminen ja raikas ilma makuuhuoneessa auttavat uneen. Ei kannata katsoa kännykkää tai muitakaan elektroniikka laitteita ennen nukkumaan menoa. 

Ruokaympyrän, ruokakolmion ja lautasmallin avulla on helppo suunnitella oma ruokavalio. viljavalmisteet, kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat ruokavalion perustan. Oikea ateria mallin on seuraava: puolet lautasesta on täytetty kasviksilla – raasteilla, salaatilla tai kypsennetyillä kasviksilla, Neljännes on varattu perunalle, riisille tai pastalle. Neljännes lautasesta jää liha- tai kalaruoalle. Ruokajuomana on rasvatonta tai vähärasvaista maitoa, piimää tai vettä. Ateriaan kuuluu myös leipää, jonka päällä on ohuelti margariinia tai kevytlevitettä. Oikealla ravinnolla on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kasvu, elintoimintojen ylläpito eli perusaineenvaihdunta ja lihastoiminnot vaativat erilaisia ravintoaineita – päivittäin noin 50 erilaista: vitamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Päivittäiset määrät saadaan syömällä monipuolista, vaihtelevaa ruokaa, joka sisältää elintarvikkeita eri ruoka-aineryhmistä ja joista saa riittävästi energiaa. Energiantarve vaihtelee ihmisen koon, liikunnallisen aktiivisuuden ja sukupuolen mukaan. Energiantarve on suurimmillaan tytöillä 10–15-vuotiaana ja pojilla 15–20-vuotiaana! 

Päihteet eivät kuulu terveelliseen elämään ja niiden käyttö on muutenkin tyhmää ja epäterveellistä. Tupakointia on yritetty vähentää kieltämällä sen polttamista julkisilla paikoilla. Huumeet ovat todella vaarallisia ja niihin voi jopa kuolla, joten kannattaa miettiä haluaako elää lyhyen ja päihteellisen elämän vai terveellisen, pitkän ja päihteettömän elämän. Hyvien elämän tapojen edistämiseksi tarvitset liikuntaa ja tietyn määrän unta. Sinun elämäsi on sinun käsissäsi ja päätät itse, miten pidät sitä siinä. Muista, että muutos lähtee itsestä, eli juuri sinusta! 

Tiedot   https://www.jibbo.net ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Veeti, Armfeltin koulu

******************************************************************************************

Terveet elämäntavat, mitä ne ovat? Miksi niitä kannattaa noudattaa? Entä, mihin niitä tarvitaan? Terveisiin elämäntapoihin kuuluu monia tiettyjä rutiineja, sekä suositeltuja rajoitteita.

Uni on tärkeää jokaiselle meistä. Unettomuus, unihäiriöt ja väsymys ovat merkkejä siitä, ettet nuku tarpeeksi ja ne voivat vaikuttaa elämänlaatuusi ja sairauksien riskeihin. Itse nukun noin 8-12 tuntia. Unta suositellaan aikuisille 7-9 tuntia ja nuorille 8-9 tuntia.

Terveellinen ruokavaliokin on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu se, ettet syö liian vähän, etkä liikaa. Syö paljon kasviksia, täysjyvää, hedelmiä, maitotuotteita, pähkinöitä ja palkokasveja. Muista myös rajoittaa suolan, rasvan ja öljyn käyttöä.

Hyvinvointiin kuuluu monia asioita. Yleisesti hyvinvointi viittaa vaurauteen ja hyvään terveyden tilaan. Mielestäni tällä hetkellä hyvinvointini on parhaimmillaan, maailmantilanteista huolimatta. Hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan esimerkiksi terveys, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan.

Motivaatio on psyykkinen tila, millä vireydellä, aktiivisuudella ja ahkeruudella yksilö toimii tietyissä tilanteissa. Minulla motivaatio heittelee hurjasti, asiasta riippuen. Motivaatio syntyy merkityksestä ja arvostuksesta. Kaikki ihmisen työ tähtää pohjimmiltaan siihen, että ihminen haluaa olla hyödyksi tai iloksi muille.

Tutkimuksien mukaan joogalla on useita suuria terveysvaikutuksia. Sillä voidaan vaikuttaa mielialaan, hengittämiseen, energisyyteen, ja kropan liikkuvuuteen. Itse en joogaa, mutta uskon että joskus aloitan vielä, sillä se kiehtoo ja kiinnostaa minua. Vain kymmenen minuutin jooga päivässä saa aikaan terveydellisiä tuloksia.

Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan terveyteen edullisella tavalla, joka ei aiheuta terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Tälläistä liikuntaa tulisi toistaa riittävän usein ja riittävän kuormittavasti ja sen on oltava jatkuvaa. Arkiliikunta voi olla esimerkiksi portaiden kävelyä hissin sijasta tai kävelyä autolla ajamisen sijasta.

Vitamiinit ovat ihmisen pienessä määrin tarvitsemia ravinteita, joita ihminen ei pysty itse tuottamaan lainkaan tai riittävästi. Ne on siten saatava ravinnosta. Vitamiinit ovat välttämättömiä kehon normaalille aineenvaihdunnalle ja kasvulle. Itse syön monivitamiinia, joka sisältää paljon erilaisia vitamiineja. Vitamiinit vaikuttavat muun muassa uneen, jaksamiseen, muistiin ja hermostoon. Vitamiineja saa esimerkiksi eläinperäisistä tuotteista, pähkinöistä, vihanneksista, marjoista ja hedelmistä.

Paino ei saisi nousta liian korkealle tai laskea liian matalalle. Molemmat voivat aiheuttaa pahimmillaan sairauksia. Parhaimmillaan painonhallinta ja terveelliset elämäntavat ovat sama asia. Ruokavalio ja liikunta ovat siis erittäin tärkeitä kaikille ja se kuinka paljon tai vähän syöt ja liikut vaikuttaa terveyteesi ja elämäntapoihisi.

Miksi jotkut noudattavat tarkkaa päivärytmiä lomallakin, eivätkä syö vaikkapa jäätelöä välipalaksi? Päivärytmi on kaikilla erilainen. Esimerkiksi nukkumaanmenoajat, ruokailuajat ja heräämiset jokainen perhe päättää itse. Tietynlainen päivärytmi olisi lomalla ja arkena hyvä kaikille. Se monelta menet nukkumaan arkena ja viikonloppuna vaikuttaa paljon miten jaksat. Jos menisit arkena vaikka yhdentoista aikaan nukkumaan ja viikonloppuna menisit kahdelta, niin saattaa maanantaina olla vaikeaa nousta aamulla kouluun.

Myös aikuisiakin koskee nämä terveelliset elämäntavat, mutta heitä koskee myös esimerkiksi alkoholin rajallinen käyttö ja tupakoimattomuus.

Terveitä elämäntapoja kannattaa noudattaa siis oman terveytesi ja hyvinvointisi edistämisen vuoksi.

Nelli, Pajulan koulu

******************************************************************************************

Liikunta vaikuttaa energisyyteen, ajatteluun, jaksamiseen ja mielialaan. Liikunta edistää terveyttä, tukee kasvua ja kehitystä. Jos et liiku mielialasi laskee huomattavasti, verensokerit nousevat ja tulee kipuja selkään ja unenlaatu heikkenee. Liikkuminen ennaltaehkäisee sairauksia. Liikunnallinen harrastus lapsena ja aikuisena on tärkeää. Liikunnallinen harrastus voi olla tanssi, lenkkeily tai vaikka uiminen. Itse käyn cheerleadingissa, joka on kerran viikossa. Liikun joka päivä ainakin 2 tuntia. Koulumatkaa tulee yhteensä noin kilometri, joten ei paljoa. Illalla menemme yleensä kävelemään.  

Syöminen pitää verensokeripitoisuuden tasaisena. Ateria-aikojen pitäisi olla säännöllisiä, 3-4 tunnin välein. Päivän syöminen koostuu aamupalasta, lounaasta, välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Karkkipäivän pitäminen kerran viikossa on hyvä. Syömisessä tärkeää on, että ottaa tarpeeksi ruokaa, sekä se, että syö monipuolista ruokaa. Monissa paikoissa, kuten kouluissa on kuvia ruokaympyrästä, josta on hyvä katsoa mitä lautasella kuuluu olla. Kuten puolet kasviksia/salaattia, neljäsosa perunaa/riisiä, toinen neljäsosa liha/kalatuotteita ja juomana maito, vesi tai piimä.  

Henkinen hyvinvointi on kokemusta omasta turvallisuudesta, tärkeydestä ja elämän mielekkyydestä, sekä kyvystä kohdata vastoinkäymisiä. Henkinen hyvinvointi syntyy tavallisessa arjessa: arjen rutiineissa ja kohtaamisissa. Jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Henkinen hyvinvointi on kykyä elää tässä hetkessä ja nähdä tulevaisuus toiveikkaana. Pienet rentoutumis- ja meditointiharjoitukset auttavat läsnäoloon. Jos kävely, musiikin kuuntelu tai uiminen tuottaa hyvää oloa, siitä kannattaa pitää kiinni. Riittävä ja palauttava uni on todella tärkeä osa henkistä, kuin fyysistä hyvinvointia. 

Nukkuminen 9-10 tuntia päivässä, jonka ansioista päivisin jaksat hyvin ja on energinen olo. Nukkua ei saa liikaa, sillä muuten alat kärsiä alakuloisuudesta, päänsärystä ja unohtelusta. Nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista, jonka takia, kun olet kipeä sinun pitää levätä paljon. Hyvän unen saamiseksi sinun kannattaa ottaa pieni iltapala ja lukea hetken ennen nukkumaanmenoa. Unilääkkeiden ottaminen on viimeisin vaihtoehto, jos et saa unta, koska voit jäädä niihin koukkuun. Ruutujen katsomista pitää välttää. Univaje aiheuttaa sairastumista ja ennenaikaista vanhenemista. Nukun joka päivä noin 9 tuntia ja olen yleensä päivän jälkeen niin väsynyt, että nukahdan heti. 

Vitamiinista saa parhaat hyödyt, kun sen ottaa aamulla tai aamupäivällä. Vitamiinit ehkäisevät sairauksia. Vitamiinin liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia. D-vitamiini edistää luiden ja hampaiden pysymistä normaaleina, sekä immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Otan itse joka aamu D-vitamiini pastillin. C-vitamiini vahvistaa vastustuskykyä, auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta, tukee luustoa ja raudan imeytymistä. Pitää muistaa, että vitamiinit eivät korvaa tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota, eikä terveitä elämäntapoja. 

Veden avulla tunnet itsesi energiseksi. Nestesuositus on 2 litraa päivässä, joka sisältää ruoan mukana tulevan nesteen. Vesi vaikuttaa terveyteen ihoon ja verenpaineeseen. Vesi kuljettaa välttämättömiä ravintoaineita kehon soluihin, sekä poistaa niistä kuona-aineita. Itse vettä tulee juotua koulussa, treeneissä ja kesällä, koska on lämmin.  

Terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa. Jokainen ihminen määrittää terveytensä omalla tavallaan. Terveyttä edistää yllä olevat asiat. Minä koen oman terveyteni hyväksi, sillä minä liikun paljon, nukun ja syön normaalisti.

Lilli, Pajulan koulu

******************************************************************************************

Minä olen 13-vuotias ja edistän terveitä elämäntapoja. Käyn koulua Sirkkulan koulussa. Harrastan koripalloa neljä kertaa viikossa. 

Terveisiin elämäntapoihin kuuluvat hyvä ruokahalu, säännöllinen liikkuminen, säännölliset ruoka-ajat. Säännöllisiin ruoka-aikoihin kuuluvat aamupala, välipala, lounas, päivällinen ja iltapala. Jos haluaa noudattaa hyviä elämäntapoja, ei kannata käyttää päihteitä. Päihteiden käyttö on vaarallista, rahan tuhlausta ja epäterveellistä.

Uni ja lepo on tärkeää varsinkin nuorille kasvaville lapsille. Uni auttaa muistamisessa, keskittymisessä ja kasvussa. Hyvä nukkumisaika on noin 8 – 10 tuntia. 

Hyvästä hygieniasta voit pitää huolta käymällä suihkussa joka päivä, pesemällä hampaat aamulla ja illalla. Hygieniasta on tärkeä pitää huolta, jotta hampaat eivät mene huonoksi ja et haise.

Päihteitä ei kannata käyttää. Nuuska on huonoa hampaille ja ikenille. Tupakka on huono keuhkoille, omalle kunnolle ja siitä voi saada monia erilaisia syöpiä. Alkoholi on huonoa sinulle ja jos juot sitä liikaa, sinusta tulee aivan erilainen ihminen mitä oikeasti olet. Huumeet ovat huonoksi sinulle jokaisella tavalla. Huumeet ovat myös laittomia ja hengenvaarallisia.

Ruutuaikaa ei saa olla päivässä liikaa, 2 – 3 tuntia päivässä on riittävä aika. Voit vaikka olla ulkona yhtä paljon, kun olet katsonut ruutua päivässä. 

Minä itse syön terveellisesti syömällä viisi kertaa päivässä. Viiteen kertaan päivässä syömiseen kuuluu aamupala, lounas, iltapala, päivällinen ja välipala. Syön aamupalaksi yleensä leipää, hedelmiä tai muroja. Lounaaksi syön kouluruokaa, paitsi viikonloppuna syön vanhempien tekemää ruokaa. Päivälliseksi syön mitä äiti on tehnyt, syön yleensä päivällisen harjoitusten jälkeen. Ennen harjoituksia syön välipalaksi leipää tai hedelmiä. Syömällä jaksan pelata koripalloa.

Yusuf, Sirkkulan koulu

******************************************************************************************

Terve, nimeni on Nova ja minulla on sinulle yksi kysymys: ”Oletko ikinä miettinyt miten voisit edistää terveitä elämäntapoja?” Jos olet, niin minulla on sinulle pari vinkkiä.

Aloitetaanpas ruokavaliosta. Jos haluat pysyä terveenä, sinun tulisi syödä terveellisesti ja monipuolisesti, eli muista syödä vihannekset ja salaatit. Sinun tulisi syödä jokaisella ruokailullasi vihanneksia, jotain (esim. kalaa), vaikka hedelmiä ja tietenkin juoda vaikkapa vettä tai maitoa. Leipääkin pitäisi ainakin joskus syödä.

Älä kuitenkaan unohda liikuntaa, jos haluat terveen kehon ja tulevaisuuden, niin liiku. Sillä on syy, minkä takia koulussa pidetään liikuntatunteja. Tai jos et halua olla kiusattu ylipainosta ja haluaisit parantaa, niin kaikki mitä tarvitset olet sinä itse ja halu parantaa. Terveestä kehosta on monenlaisia hyötyjä.

Ruoasta puheenollen, muista myös syödä säännöllisesti joka päivä. Sinun tulee syödä aamulla aamupalan, päivällä välipalan ja lounaan/päivällisen ja tietenkin iltapalan. Jos jokin näistä jää syömättä, älä huoli. Se ei ole mikään maailmanloppu, kunhan muistat sitten seuraavana päivänä syödä.

Ja jos näet vaikka lenkillä jonkun oudon näköisen tyypin, joka tarjoaisi sinulle vaikka tupakan, kieltäydy kysymättäkään. Huumeet aiheuttavat monia eri tauteja ja jos kokeilet niitä, voit tulla huumeriippuvaiseksi ja mielesi tarvitsee huumeita joka päivä ja sitten sinun pitäisi mennä jollekin lääkärille kertomaan tilanteesta.

Ja varsinkin teini-iässä uni on todella tärkeää, sillä kehosi tarvitsee lepoa ja aivojesikin pitää levätä. Uni edistää luovuutta ja helpottaa päättelykykyä. Univaje haittaa uuden oppimista ja lisää virheitä opinnoissa. Uni vaikuttaa kasvuun, sillä unen aikana erittyy kasvuhormoneja. Univajeesta on haittaa terveydelle, sillä univaje voi edistää tiettyjen sairauksien, kuten diabeteksen syntymistä.

Ja jos sinulla menee kaikki hyvin, on kavereita, on hauskaa, on terve, kaikki menee hyvin, niin myös mielenterveytesi pysyy terveenä. Tämä on myös tärkeää, sillä jos on alhainen mielenterveys, elämän into vähentyy ja eläminen ei tunnu mukavalta – sen sijaan raskaalta. Ja jos mielenterveys on kriittisen alhainen, alat harkitsemaan vaikka itsemurhaa, joten pysykää iloisina.

Kaverit, työt, harrastukset ja perheesi ovat myös tärkeitä mielenterveyteen liittyen, sillä kavereilta saat intoa ja heihin voi aina luottaa ja heidän kanssaan voi puhua ja pitää hauskaa. Perheellesi, opettajillesi tai valmentajillesi voit taas aina puhua tunteistasi ja kertoa mitä vaan, sillä ainakin vanhempasi rakastavat sinua ja antavat aina anteeksi.

Nova, Sirkkulan koulu

Miten puuttua yksinäisen alkoholiongelmaisen tilanteeseen?

Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen … Jatka lukemista Miten puuttua yksinäisen alkoholiongelmaisen tilanteeseen?

Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen voi pitkään salata tilanteensa kauempana asuvilta sukulaisilta. Kun omatunto vaatisi puuttumaan esim. naapurin tilanteeseen, miten toimia?

Uuden kotimme naapurinainen vaikutti alkuun mukavalta ihmiseltä. Ehdotin hänelle yhteistä kävelyä. Tämä toteutuikin, mutta aika erikoisissa merkeissä.

Oli tavallinen arki-ilta. Huomasin, että naapuri oli humalassa. Olen hyvin pitkään ollut tekemisissä vain selväpäisten ihmisten kanssa. Tilanne tuntui oudolta. 

Naapuri alkoi puhua yksinäisyydestään ja ahdistuksestaan. Hän kertoi jopa miettineensä hukuttautumista koiransa kanssa, niin että molemmat kuolisivat. Ilta oli pimeä ja tilanne ahdistavan yllättävä. Päätin kuitenkin olla läsnä rakentavasti. Yhtäkkiä koira karkasi metsään. Naapuri puhkesi avuttomaan itkuun. Menin koiran perään ja hain sen takaisin. 

Tulkitsin kuitenkin tilanteen myönteisesti ajatellen, että kyseessä oli tilapäinen juopumus. Jatkoin kävelyjä hänen kanssaan. Naapuri tuntui kiintyneen minuun ja oli selvin päin. Mutta kun hän puhui joskus alkoholista, hänen äänensävynsä muuttui hyvin lempeäksi, ikäänkuin hän puhuisi rakkaasta ystävästään. – “Alkoholi rentouttaa niin ihanasti”, hän huokasi.

”En minä aikonutkaan tulla”

Lähdin yhtenä päivänä kävelemään toisen uuden kaverini kanssa, josta tein samalla myös lehtijuttua. Naapuri oli pihalla kysynyt kaveriltani, onko hän lähdössä kävelemään kanssani. 

Naapuri jäi pihalle seuraamaan kauempaa, kun otimme kuvia. Haastateltavani oli pukeutunut kauniiseen takkiin ja myssyyn. Panin merkille naapurin kateellisen pahansuovan katseen.

Sovin kävelystä seuraavana päivänä naapurin kanssa, mutta hän ei tullutkaan paikalle. Eikä  lähettänyt normalia selittävää tai pahoittelevaa viestiä. Ei myöhemminkään. 

Aloin epäillä, että tämä kuvio taitaa toistua. Annnoin naapurille kuitenkin uuden mahdollisuuden testinä missä mennään. Sovimme  kävelystä sitä seuraavana päivänä. Naapuri ei tullut nytkään paikalle, eikä selitellyt eikä pahoitellut asiaa edelleenkään. 

Lähetin hänelle viestin, jossa totesin, että suhteemme on minun osaltani nyt ohitse. Luotettavuus on minulle tärkeä arvo. Hän ”paransi” tilannetta kertomalla, että hän ei edes aikonut tulla. Noinhan ei toimi normaali ihminen. Myöhemmin tuli mieleen, että naapuri oli varmaan  hakenut alkoholista lohdutusta, kun oli ilmeisesti tulkinnut tilanteen niin, että hänet on syrjäytetty ”ainoan ystävän” paikasta. 

Puuttumisen mahdottomuus 

Kyselin toisen lähinaapurin näkemystä tilanteesta. Hän kertoi nähneensä ex-kävelykaverini monta kertaa humalassa.

Suomalainen kunnioittaa monesti liikaakin toisten yksityisyyttä, eikä puutu, vaikka pitäisi. Toisaalta alkoholisairauteen kuuluu olennaisesti oman tilanteen kieltäminen. Jos ottaa esille alkoholistille kiusallisen asian, saattaa saada vastaansa suurtakin raivoa ja vihaa. 

Ei tee omalle mielenterveydelle hyvää ottaa vaikea asia esille samassa talossa asuvan kanssa. Ilmapiiri helposti myrkyttyy, ja omat yöunet voivat jääda huonoiksi ja oma työkyky voi laskea. 

Aloin miettiä yhteydenottoa hänen kauempana asuvaan sukulaiseensa. Mutta tästäkin mitä todennäköisemmin seuraisi naapurin vihaa  ja alkoholisti jatkaisi entiseen tyyliinsä.

Lähimmäisen vastuusta puhutaan, mutta alkoholiongelmaisen kanssa sen hinta muodostuu helposti kohtuuttoman kovaksi puheeksiottajalle, jolla ei ole valmiuksia toimia alkoholistin kanssa.

Vastuullisena ihmisenä aloin kuitenkin miettiä, onko olemassa muita tapoja vaikuttaa alkoholiongelmaisen tilanteeseen. Varsinkin, kun hän oli ensimmäisellä tapaamisella puhunut itsemurha-aikomuksestaan.

Nimetön huoli ilmoitus 

Otin yhteyttä sosiaalitoimeen, ja selvisi, että on olemassa mahdollisuus tehdä nimetön huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiseen, joka ottaa yhteyttä asianomaiseen.

– Osa kieltää huolen aiheen. Mutta osa ilahtuu, kun heitä kohtaan on osoitettu välittämistä, kertoo psykososiaalisen työn päällikkö  Aila Ronkanen.

– Vaikka asianomainen kieltäisi asian, jätämme kuitenkin tunteen siitä, että meihin voi ottaa yhteyttä myöhemmin, kun itse sitä haluaa.

On todellakin hyvä, että tälläinen järjestelmä on luotu. En ollut lukenut, enkä kuullut siitä mistään, joten haluan jakaa tiedon ja kokemukseni muille, jotka ehkä tulevat yllättäen joutumaan em. tyyppiseen tilanteeseen. 

Ottaen huomioon, kuinka yleinen ongelma alkoholi on yhteiskunnassamme, mahdollisuudesta tehdä huoli-ilmoitus olisi hyvä kertoa kaikille kansalaisille. Samoin myös siitä, millainen sairaus alkoholismi on. Siihen voi törmätä täysin yllättäen, vailla tietoa ja toimintamalleja. 

Tuula-Maria Ahonen 

Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän … Jatka lukemista Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän tarpeeseen vastaa arabiankielisten nuorten ja perheiden verkkopalvelu Haya.

Arabiankieliset ovat Espoossa nopeasti kasvava vieraskielisten ryhmä. Heidän parissaan on paljon lapsia ja nuoria, kotona olevia naisia sekä muita koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevia aikuisia. Suomenkieliseen väestöön verrattuna vieraskieliset hakeutuvat palveluihin usein viiveellä. Tietoa niistä on vaikea saada, jos suomen kielen taito on vasta kehittymässä.

Palveluammattilaisten parissa on todettu, että arabiankieliset espoolaiset tarvitsevat eniten tukea terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllistymiseen. Koska äidinkieli on tunnekieli, äidinkielellä saatu auttaminen lisää palveluiden tuntemusta, niihin hakeutumista ja ennaltaehkäisee ongelmia. Kielitaidon karttuessa osataan tuttuja palveluita käyttää vähitellen myös suomen kielellä.

Haya-verkkopalvelu toimii tarina-auttamisen kautta. Kuukausittain vaihtuva teema auttaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka maahan muuttaneita usein askarruttavat. Teemoina ovat mm. kiusaaminen, rasismi, koulunkäynti, kotoutuminen Suomeen, opiskelu, työllisyys ja yksinäisyys sekä ihmissuhdeasiat. Ketterä verkkopalvelu mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.

Haya.fi-verkkosivuston lisäksi saa henkilökohtaista tukea chatissa ja videochatissa sekä anonyymien puhelujen avulla. Sivustolta löytyy myös huolikartoitus ja psykoedukatiivisia videoita, joista suurin on tehty yhteistyössä espoolaisten arabiankielisten nuorten, nuorten aikuisten sekä ammattilaisten kanssa. Sivustoon on tutustunut tammi–helmikuussa 2022 jo yli 1700 kävijää. Palvelu on avoinna tammikuusta elokuun loppuun 2022.

Haya-projekti pohjautuu vuonna 2020 toteutettuun Espoon kaupungin digikokeiluun, joka edisti arabiankielisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa omaa hyvinvointiaan sekä löytää ja hyödyntää nopeammin Espoon kaupungin tarjoamia palveluja. Uuteen Haya-projektin vaiheeseen otettiin monipuolisemmin mukaan myös työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät asiat sekä kohderyhmäksi lisäksi aikuisikäiset.

Projektipäällikkönä Haya-projektissa toimii Sari Hammar ja palvelun toteuttaa Zoturi Oy/Janne Vepsäläinen.

Raittiuden Ystävät on kiitollinen Haya-projektin työstä ja toivottaa sille menetystä myös jatkossa. Järjestömme osallistui vuosina 2014–2017 ånni-hankkeen yhteistyöhön, jonka myötä vahvistimme eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumista Suomeen ja käsittelimme päihteisiin liittyviä kasvatuskysymyksiä ja -käytäntöjä. Eri toimijoiden monipuolisena yhteistyönä teemme maastamme turvallisen paikan asua kaikille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Lue lisää Haya-projektista: http://haya.fi

Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022 Hyvät Ystävät  Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme … Jatka lukemista Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022

Hyvät Ystävät 

Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme idän diktaattorin varjossa ja ajatuksemme ovat Ukrainassa. Tilanne on uskomaton ja mahdollisuus asioiden eskaloitumiseen on olemassa. Monet meistä muistavat pommisuojassa vietetyt yöt. Itsekin olen siellä ollut. Onneksi -43 syntyneenä ei ole asioista muistikuvia. Mutta pommit ovat nyt täyttä totta siellä etelässä, melkein keskellä Eurooppaa. Korkein heitä suojelkoon!

Omalla agendallamme, raittiiden elämäntapojen ja päihteettömyyden puolustajina tapahtuu koko ajan. Tupakan suhteen lainsäädäntömme on hyvässä kunnossa, mutta nuuska-asiassa on rajusti parantamisen varaa. Edelleen länsinaapuristamme tuodaan nuuskaa autokuormittain mm. päätellen siitä, että satojen kilojen takavarikkojakin onnistutaan tekemään. Nuuskaamisen vaaroista nuorisolle tiedottaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin, vaikka moni nuori jo tietääkin suusyövän liittyvän hyvin usein nuuskaamiseen.

Sähkötupakointi on yleistynyt nuorten keskuudessa. Tupakkayhtiöt keksivät joitakin vuosia sitten panostaa sähkötupakoinnin edistämiseen. Sillä luulemma pääsee irti tupakoinnista. Oleellista on kuitenkin, että tupakoimattomat nuoret aloittavat sähkötupakoinnin onnellisen tietämättöminä sen vielä tarkemmin tunnistamattomista vaaroista ja varsinkin siitä, että se johtaa helposti varsinaiseen tupakointiin. Varsinkin silloin kun mukana on nikotiinia, joka on se koukuttava aine.

Alkoholi valitettavasti tuntuisi olevan nyt melkein hieman voitolla varsinkin varttuneiden keskuudessa, samoin nuorten aikuisten. Kansanedustajamme eivät kyenneet alkoholilaista päättäessään asettamaan kansanterveyttä etusijalle. Mutta taistelu jatkuu. Huumeiden suhteen voitimme ainakin väliaikaisesti kannabiskisan. Aika näyttää jatkosta.

Hyvää kevään odotusta kaikille! Mens sana in corpore sano

Martti Vastamäki
puheenjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Tipaton 4ever

Tipaton ei pääty tammikuuhun. Sen osoittaa taas käynnissä oleva Tipaton 4ever -kampanjamme: https://www.instagram.com/explore/tags/tipaton4ever/ Kutsumme kaikki pohtimaan millaisia ajatuksia loppuelämän tipattomuus herättää ja kertomaan mitä … Jatka lukemista Tipaton 4ever

Tipaton ei pääty tammikuuhun. Sen osoittaa taas käynnissä oleva Tipaton 4ever -kampanjamme: https://www.instagram.com/explore/tags/tipaton4ever/

Kutsumme kaikki pohtimaan millaisia ajatuksia loppuelämän tipattomuus herättää ja kertomaan mitä kaikkea raitista ja raikasta voikaan näin talvella tehdä. Liikunta, kannustava seura ja vaikkapa lumilinnan tai -ukon teko pitää mielen virkeänä.

Kerro Instagramissa omat tapasi pitää elämä liikkeessä!

Työ ja toisten auttaminen tukevat tasapainoiseen elämään

Homebase Lahti – kokemusasiantuntija Iida Kuka olet ja mitä teet Homebasessa? Ja mikä siellä on antoisinta? Olen Lahden kaupungin palkkaama … Jatka lukemista Työ ja toisten auttaminen tukevat tasapainoiseen elämään

Homebase Lahti – kokemusasiantuntija Iida

Kuka olet ja mitä teet Homebasessa? Ja mikä siellä on antoisinta?

Olen Lahden kaupungin palkkaama kokemusasiantuntija Iida (20 v.). Koen Homebasen antoisaksi paikaksi olla töissä, koska on ensinnäkin paikka mihin mennä, ja jossa on ihmisiä, joille puhua ja olla avoin. Raittiuden lisäksi on tärkeää, että on saanut työtä.

Toimin tukihenkilönä Homebasella, tutustun hoitoon ja käyn auttamassa ja tukemassa eri paikoissa kaikessa perustavissa käytännönasioissa. Teen lisäksi ehkäisevää päihdetyötä, kuten käyn kouluilla ja annan työkaluja elämään. Olen käyttäjien apuna myös Diakonissalaitoksen Tukialuksen kautta. Siellä kohdataan käyttäjiä kadulla. Se on suoraa ja kohtaavaa kriisiapua. Koen, että käyttäjien on helpompi ottaa apu vastaan toipuneelta.

Mitä toivoisit lisää Homebaseen?

Työn puolesta toivoisin tänne lisää ihmisiä, joilla on kokemusta ja ymmärrystä toimia kokemusasiantuntijoina. Päihteistä kuntoutuvat tarvitsevat kokemusasiantuntijoita, jotka ymmärtävät toipujaa.

Miten koet raittiuden ja mitä kaikkea se sisältää tai ei sisällä?

Se välillä vaihtelee käytänkö sanaa ´toipuja´ vai ´raitis´. Kun puhun raittiudesta, puhun päihteettömyydestä. Toipumisella puhun kaikesta muusta. Se sisältää korjaavaa työtä ja itsensä etsimistä. Peilaan muita ja itseäni. Pohdin miksi teen asioita ja valintoja niin kuin teen. Työstän kokemuksiani rehellisyyden ja vastuullisuuden kautta. Vaikka olisi raitis, niin se ei automaattisesti tarkoita asioiden työstämistä. Yritän haastaa kohtaamiani päihteidenkäyttäjiä tai päihteidenkäytön taakseen jättäneitä miettimään elämäänsä ja valintojaan. Osa on ainakin aluksi niin kireässä tilanteessa, että heihin on vaikea vaikuttaa.

Ovatko raittius tai raitis -sanat vanhanaikaisia? Miksi kielessämme on asiaan liittyviä uusia ilmaisuja, kuten darravapaa, raitistelija, soberisti jne.?

Uudet ilmaisut käy minulle. En näe niissä ristiriitaa. Uudet sanat sopivat ehkä uusille ihmisille, jotta ne sopivat heille ja heidän elämäänsä.

Mitä toivoisit Raittiuden Ystäviltä? Ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Nostaa Homebasea näkyville, koska on monia, jotka eivät tiedä toiminnastamme. Lahdessa muun muassa päihdepäivystyksessä ja sosiaalityöntekijöiden kautta annetaan tietoa.

En halua olla esimerkkinä, vaan tukena. Olisin itse päässyt helpommalla, jos olisi ollut ihmisiä, jotka olisivat tukeneet vaikeissa vaiheissa. Viranomaiskohtaamisten ´pöytäasetelma´ on monelle ahdistava, mutta kun mukana on auttava henkilö, joka ymmärtää ja tietää mistä on kyse, niin autettavalle ei tule häpeäkokemusta tai kokemusta siitä että muut katsovat alaspäin. Toivon, että saan jatkossakin tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä.

Raittiuden Ystävät myönsi Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustuksen Homebase-kohtaamispaikalle päihteettömyyteen kannustavasta toiminnastaan, jossa korostuvat toipuminen, vertaistuki, arjenhallinta ja tulevaisuuden toivo.

Lue lisää: http://raitis.fi/raittiudenystavat2/2020/11/03/vuoden-raittiusteko-2020-tunnustukset-avoimelle-puheelle-paihteista/