Kaikki kirjoittajan Marko Kailasmaa artikkelit

Alkoholilakia ei pidä uudistaa alkoholia paljon kuluttavien tahdon mukaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2017 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen alkoholipolitiikkaan ja sen lisäksi kymmenesosa väestöstä … Jatka lukemista Alkoholilakia ei pidä uudistaa alkoholia paljon kuluttavien tahdon mukaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2017 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen alkoholipolitiikkaan ja sen lisäksi kymmenesosa väestöstä haluaisi tiukentaa sitä entisestään. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannattaa noin kolmannes väestöstä. Tähän kolmannekseen kuuluvat erityisesti paljon alkoholia kuluttavat ja usein humaltuvat miehet.

Tilastoissa on huomioitu myös vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eroavat alkoholia koskevissa mielipiteissä oman alkoholin käyttönsä mukaan. Hallituspuolueiden esitystä korkeintaan 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien myynnin sallimisesta päivittäistavarakaupoissa kannatti yli 60 prosenttia alkoholin suurkuluttajista ja usein humaltuvista.

Kansanterveyden ja yhteiskunnan järjestyksen vuoksi on yksiselitteisen perusteltua, ettei uudistettava alkoholilaki saa lisätä yhä korkealla tasolla olevaa alkoholin kulutusta, eikä siten kasvattaa kulutusta entisestään erityisesti sen väestönosan parissa, joka jo nyt kuluttaa suurimman osan alkoholista.

Lisäksi Viron tuonnin merkitystä alkoholin kulutusluvuissa on korostettu perusteettomasti, sillä Viron tuonnista suurin osa on suomalaista olutta. Lisäksi on huomioitava, että ylivoimaisesti suurin osa Suomessa juodusta alkoholista ostetaan kotimaassa ja Viron tuonti on vain murto-osa kotimaan kulutukseen verrattuna. Oleellisinta on hillitä kotimaan alkoholimyyntiä.

Työllisyyden kasvusta huolestuneille on perusteltua todeta, että uuden alkoholilain myötä työllisyys kasvaisi, mutta laajan ja eri aloja koskevan positiivisen työllisyysvaikutuksen sijaan kyseessä on sosiaali- ja terveysalojen sekä virkavallan ja järjestysalojen ammattilaisten työtaakan merkittävä kasvu alkoholin käytöstä aiheutuvien onnettomuuksien ja järjestyshäiriöiden määrän lisääntymisen vuoksi.

Raittiuden Ystävät ry vetoaa maamme päättäjiin kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä suojelevan alkoholilain säätämiseksi. Maamme talous ja hyvinvointi eivät kestä suurempia alkoholin käyttölukuja. Maamme lasten ja nuorison sekä koko maan työllisyyden ja kilpailukyvyn suojelemiseksi on tehtävä vastuullisia päätöksiä.

THL:n tiedote Alkoholilain uudistus jakaa kansan – erityisesti juomatapojen mukaan

Marko Kailasmaa
toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Elinajanodote-erot pienenevät, mutta kuinka kauan? – Sipilän hallitus on laittamassa kapuloita hyvin kulkeviin rattaisiin

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa, kuten uuden alkoholilain esitysluonnoksessakin todetaan. Alkoholi on merkittävä väestön … Jatka lukemista Elinajanodote-erot pienenevät, mutta kuinka kauan? – Sipilän hallitus on laittamassa kapuloita hyvin kulkeviin rattaisiin

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa, kuten uuden alkoholilain esitysluonnoksessakin todetaan. Alkoholi on merkittävä väestön terveyserojen ja tuloluokkien välisen elinajanennusteen eron aiheuttaja. Esimerkiksi 35-vuotiaan miehen elinajanodote oli alimmassa tuloluokassa vuonna 1988 peräti 7 vuotta lyhyempi kuin ylimmällä tuloviidenneksellä. Vuonna 2006 ylin tuloviidennes eli jo yli 12 vuotta pidempään. Runsas alkoholinkulutus alimmassa tuloluokassa on lyhentyneen elinajan suurin selittäjä ja tuona 18 vuoden ajanjaksona alkoholin kulutus Suomessa nousi koko ajan jopa melkein 12 litraan.

Alkoholin kulutuksen kasvu on sittemmin saatu maltillisin veronkorotuksin kääntymään laskuun ja myös THL:n julkaisemat tuoreet elinaikaodotetiedot vaikuttavat lupaavilta: Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Erot elinajanodotteessa ovat kuitenkin yhä suuret, vaikka tulo- ja koulutusryhmien ero kaventui. Alkoholin kokonaiskulutuksen laskulla ja alkoholikuolleisuuden vähenemisellä oli suuri merkitys erojen kaventumiseen. Valmisteilla oleva alkoholilain uudistus kuitenkin vaarantaa hyvän kehityksen ja uhkaa kasvattaa elinajanennuste-eroja jälleen.

Sipilän hallituksen ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” -kärkihankkeen tarkoituksena on mm. lisätä terveitä elämäntapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Hallituspuolueiden 22.11.2016 antaman alkoholilakiesityksen tavoitteena on kuitenkin alkoholielinkeinon toimintaedellytysten parantaminen – kansanterveyden kustannuksella. Yksilönvapauden nimissä ollaan luopumassa Pohjoismaiden alkoholipoliittisesta suunnasta. Esityksen johdosta alkoholin saatavuus paranee, mikä lisää alkoholin käyttöä, kasvattaa eriarvoisuutta sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Suomen Lääkäriliiton, THL:n ja muiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan tukeminen alkoholin vähittäismyyntiä lisäämällä ei ole asiallinen eikä riittävä syy altistaa koko väestö alkoholin kulutuksen lisääntymiselle ja siitä koituville lisääntyville haitoille. Lääkärit ja muu terveysrintama ovat torjuneet lakiuudistuksen esitetyssä muodossaan. On välttämätöntä, että päättäjät viimeistään nyt heräävät ja tuntevat vastuunsa tässä maallemme elintärkeässä asiassa.

Martti Vastamäki
käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry

Raittiuden Ystävien lausunto esitettyyn alkoholilain uudistukseen: Hallituksen esitys vaarantaa kansanterveyden

Raittiuden Ystävät ry:n lausunto hallituksen esitykseen alkoholilaiksi ja siihen liittyviin majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annettuihin lakeihin. I Yleiset huomiot Kun alkoholilain … Jatka lukemista Raittiuden Ystävien lausunto esitettyyn alkoholilain uudistukseen: Hallituksen esitys vaarantaa kansanterveyden

Raittiuden Ystävät ry:n lausunto hallituksen esitykseen alkoholilaiksi ja siihen liittyviin majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annettuihin lakeihin.

I Yleiset huomiot

Kun alkoholilain kokonaisuudistus toteutetaan, tulee sen yksiselitteisenä ja kaikkia päätöksiä ohjaavana periaatteena olla alkoholihaittojen vähentäminen. Voimassa olevaa alkoholilakia on perusteltua päivittää, koska osa siinä säädetyistä asioista ei enää vastaa nykypäivän käytäntöjä, mutta päivitys- ja uudistustyö tulee tehdä ensisijaisesti kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan 11.2.2016 antamassa alkoholilain pohjaesityksessä oli perusteltu tasapaino tarpeettoman säätelyn keventämisen ja haittojen ehkäisyn välillä. Pohjaesitys tuki alkoholin kokonaiskulutuksen hillitsemistä ja kulutuksen siirtämistä kodeista ravintoloihin.

Hallituksen 22.11.2016 antaman lakiesityksen tavoitteena on kuitenkin alkoholielinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen kansanterveyden kustannuksella. Toteutuessaan lain mahdollistamat seuraukset tulevat olemaan päinvastaiset Rehulan esitykseen nähden. Tätä suunnanmuutosta emme voi hyväksyä. Hallitus on tekemässä tietoisesti kansanterveyttä vaarantavia päätöksiä piittaamatta mittavasta ja parhaimmillaan vuosikymmeniä kattavasta tutkimustiedosta, jonka mukaan tärkeimmät alkoholipoliittiset keinot haittojen ehkäisemiseksi ovat alkoholin saatavuuden, hinnan ja mainonnan rajoittaminen.

Hallitus tekee uudistuksen tietoisena sen vaikutuksista. Esityksessä todetaan olevan todennäköistä, että alkoholin saatavuutta lisätään joidenkin vuosien kuluttua uudelleen nyt toteutettavan uudistuksen vaikutuksista huolimatta. Käytännössä tämä tarkoittaisi suomalaisen alkoholipolitiikan viimeistenkin kulmakivien, kuten alkoholimonopolin romuttamista.

Näin ollen yksilönvapauden nimissä oltaisiin valmiita luopumaan globaalisti arvostetuista pohjoismaisen alkoholipolitiikan periaatteista ja irtautumaan muiden Pohjoismaiden alkoholipoliittisesta suunnasta. Alkoholin kulutus ja siitä aiheutuneet haitat lisääntyvät kuitenkin jo nykyisellä kehityksellä verrattuna 1960 tai 1990-luvun tilanteeseen. Olennainen tekijä tässä kehityksessä on ollut juuri alkoholin saatavuuden jatkuva lisääminen päivittäistavarakaupassa.

Koska uudistuksessa on perusteltua katsoa olevan kyse ennen kaikkea kansanterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavasta ratkaisevasta arvovalinnasta, vaadimme hallitusta tarkastelemaan päätökseen vaikuttavia arvoja uudelleen. Uudistuksen aiheuttamasta alkoholinkulutuksen kasvusta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset tulevat olemaan moninkertaiset verrattuna alkoholielinkeinon ja kaupan toimintaedellytysten paranemisesta saatavaan taloudelliseen hyötyyn.

Vaadimme myös perusteltuja laskelmia siitä, miten uudistukset vaikuttaisivat Suomen kokonaistalouteen. Vakaa adekvaatteihin tutkimustuloksiin perustuva näkemyksemme on, että alkoholin kulutuksen lisääminen kasvattaa alkoholin haittavaikutuksia siinä määrin, että seurauksena on kansataloudellisen tilanteemme heikkeneminen.

Suomen perustuslaki edellyttää hallituksen tekevän ainoastaan kansan hyvinvointia turvaavia päätöksiä. Esitetty lakiuudistus on perustuslain vastainen, koska se vaarantaa merkittävällä tavalla kansalaisten terveyttä. Tämä kehityssuunta ei voi olla missään olosuhteissa hallituksen tavoite. Lisäksi EU-lainsäädännössä SEUT 168 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa tulee varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Valmisteilla olevan alkoholilain nykyinen muoto vaarantaa tämän tavoitteen vakavasti.

On myös perusteltua kysyä, vaarantaako lakiuudistus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen arvioidut säästötavoitteet, muun muassa terveydenhuollon, järjestyksenvalvonnan, liikennerikkomusten sekä onnettomuuksien aiheuttamina merkittävinä lisäkustannuksina. Lisäksi uudistus aiheuttaisi vääjäämättä myös menetyksiä henkilötyövuosissa ja työn tuottavuudessa lisääntyvien sairaslomien ja työkyvyttömyyden myötä.

Lakiesityksessä on myös mainittu tavoitteeksi lisätä konkreettisin toimin kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja terveellisiin elintapoihin. Alkoholin saatavuuden, kulutuksen ja haittojen lisääntyessä tämä on kuitenkin entistäkin vaikeampaa. Otamme joka tapauksessa kiitoksella vastaan lakiesityksen tämän kohdan ja olemme valmiit huomioimaan nämä lakiin kirjattavat mahdollisuudet järjestömme toiminnassa.

II Lukukohtaiset huomiot

1 Yleisperustelujen Johdanto

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Maailmanlaajuisesti alkoholin käytön terveyshaitat ylittävät työikäisessä väestössä esimerkiksi tupakoinnin ja liikalihavuuden aiheuttamat haitat. Tämän vuoksi on erityisen kiitettävää ja merkittävää, että alkoholilain lähtökohtana olevan sosiaali- ja terveyspolitiikan varsinaiseksi tarkoitukseksi asetetaan alkoholin aiheuttamien ongelmien ja haittojen vähentäminen ja tunnustetaan alkoholin vaikutukset elimistöä laaja-alaisesti vaurioittavana myrkyllisenä kemikaalina ja keskushermostoon vaikuttavana riippuvuuden aiheuttajana.

Lisäksi on erityisen merkittävää, että laissa todetaan suurkulutuksen lisäksi myös ajoittaisen humalajuomisen – jota myös kohtuukäytöksi nimitetään – aiheuttavan perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja työelämään liittyviä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Korostamme, että alkoholin käytön fysiologisista terveyshyödyistä ei puolestaan ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

2.1.2. Käytäntö ja 2.3 Nykytilan arviointi

Vuodesta 2008 lähtien toteutetut viisi alkoholiveron korotusta ovat olleet tärkeitä alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Kokonaiskulutus absoluuttisena alkoholina asukasta kohti laski veronkorotusten seurauksena nopeasti 12,7 litrasta 12 litraan absoluuttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti.

Vuosina 2012 ja 2014 toteutettujen alkoholiveron korotusten seurauksena alkoholin kokonaiskulutus laski vuonna 2015 jo alle 11 litraan. Alkoholin kokonaiskulutus väheni siis yli 10 prosenttia. Samalla esimerkiksi alkoholikuolleisuus väheni suhteellisesti vielä enemmän eli sadoilla kuolemilla.

Alkoholin kulutuksen lasku näkyy kiitettävästi myönteisenä kehityksenä myös haittatilastoissa. Kun esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyvä työikäisten kuolleisuus kaksinkertaistui parin viime vuosikymmenen aikana, se on nyt muutaman viime vuoden aikana vähentynyt.

Tätä myönteistä kehitystä ei saa missään tapauksessa vaarantaa. Siksi on kyseenalaista kirjata lakiin ja erityisesti korostaa lain tavoitteena olevan, että alkoholin saatavuutta on nyt tarkoitus lisätä. Tämä on räikeästi ristiriidassa edeltävien vuosien myönteisten kansanterveydellisten tulosten kanssa.

Erityisen huolestuttavia alkoholin saatavuuden lisääminen ja tietoinen kokonaiskulutuksen kasvattaminen ovat lasten näkökulmasta. Alkoholin käyttö raskausaikana aiheuttaa joka vuosi maassamme jopa tuhannelle lapselle eritasoisia oireita, jotka ilmenevät muun muassa kasvuhäiriöinä, oppimisvaikeuksina ja sosiaalisen kehityksen ongelmina, FAS-oireyhtymänä, keskushermoston toimintahäiriöinä ja epämuodostumina. Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö raskauden aikana lisää sikiövaurioiden riskiä.

Muistutamme, ettei alkoholi ole koskaan vain yksilön oma asia, tai sen käytön seuraukset vain kunkin omalla vastuulla, koska alkoholin suurkulutus koskettaa vakavasti myös koko lähipiiriä. Alkoholin kulutuksen kasvu tulee lisäämään inhimillistä kärsimystä tuhansissa perheissä, aiheuttamaan mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, sikiövaurioita, huostaanottoja ja lasten turvattomuutta. Vaadimme, että uudistuksen lapsivaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti ja esitystä muutetaan ensisijaisesti lasten edun vuoksi.

Muussa tapauksessa ei toteudu lakiluonnoksen yleisperustelujen Johdanto-kappaleessa määritelty lain ensimmäinen tavoite: Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan kuuluvan alkoholipolitiikan varsinainen tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

On perusteltua, että alkoholipitoisiin aineisiin liittyvän elinkeinotoiminnan luvanvaraisuutta ja lupamenettelyä koskevat säännökset kootaan yhteen. Samoin on tärkeää, että alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä koskevat keskeiset velvollisuudet säilyvät ennallaan niin, että sekä valmistus että myynti tapahtuvat jatkossakin ennalta määriteltyjen velvollisuuksien ja vastuiden mukaan.

2.3.2 Alkoholin saatavuuden lisääntyminen

Alkoholijuomien vähittäismyynti – Päivittäistavarakaupan prosenttirajan nosto

Voimassa olevan alkoholilain keskeisenä tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Sama tavoite on ensisijainen myös vuoden 1968 alkoholilaissa. Suomalaisten alkoholin kulutus on kuitenkin moninkertaistunut noin 50 vuodessa. Samalla kaikki eri tavoin luokitellut alkoholihaitat ovat lisääntyneet vain yhden sukupolven aikana. Esimerkiksi alkoholikuolleisuus on lähes nelinkertaistunut. Kansainvälisen tautitaakkaa koskevan tutkimuksen mukaan alkoholinkäyttö on tärkein yksittäinen aikuisväestön terveyttä heikentävä riskitekijä Suomessa (GDB 2010).

Nyt kuitenkin hallitus esittää päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostoa nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Pidämme esitystä erittäin harkitsemattomana ja vastuuttomana. Muutos monikymmenkertaistaisi vahvempien oluiden, siidereiden ja lonkeroiden saatavuuden, kun näitä juomia saisi nykyisten Alkon 354 myymälän ja 61 noutopisteen lisäksi yli 5000:sta päivittäistavarakaupan myyntipisteestä. On tärkeä huomata, että vähittäismyynti on jo nyt lisääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa 700 miljoonalla eurolla.

Nyt suunnitellun muutoksen seurauksena vapautuvien vahvempien alkoholijuomien hinta tulee vääjäämättä elintarvikeliikkeiden välisen hintakilpailun vuoksi putoamaan ja yhä useampi kuluttaja valitsee jatkossa elintarvikeostostensa yhteydessä mietojen alkoholijuomien sijaan vahvemmat alkoholijuomat, erityisesti vahvemman oluen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi kymmenien vuosien tilastojen ja tutkimusten pohjalta, että hallituksen esittämän muutoksen myötä alkoholijuomien nettomyynti kasvaa päivittäistavarakaupassa vähintään 5 prosenttia ja samalla kaupassa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus lisääntyy nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin. Näin ollen aiotun muutoksen myötä alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi 6 prosenttia ja tämän seurauksena myös alkoholihaitat lisääntyvät vääjäämättä.

Tutkimusnäytön perusteella on varmaa, että muutoksen myötä alkoholin suurkuluttajien määrä kasvaa. Aiemman tutkimusnäytön perusteella viiden prosentin kulutuksen lisäys johtaisi vuosittain alkoholiehtoisen kuolleisuuden lisääntymiseen vähintään 100—150 hengellä.

Kulutuksen kasvu näkyisi tyypillisesti kaikissa kroonisissa ja akuuteissa sekä sosiaalisissa ja terveydellisissä alkoholihaitoissa, jotka koskevat sekä käyttäjiä että heidän perheitään, lähipiiriään ja työpaikkojaan. Lain esittelytekstiin on täysin aiheellisesti kirjattu, että alkoholijuomien saatavuuden tietoinen lisääminen heikentää välittömästi väestön terveyttä ja hyvinvointia ja lisää terveyseroja. Alkoholilain kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa tämä tosiasia huomioiden.

Esitetty kehityssuunta johtaa vääjäämättä siihen, että maamme asukkaiden on välttämätöntä kantaa entistä suurempi vastuu terveydentilastaan, elämäntavoistaan ja valitsemastaan kulutuksesta. Alkoholilaissa ja sen toteuttamisessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei se johda eriarvoistumiseen ja tilanteeseen, jossa yksilön vastuun korostaminen vaikuttaa vakavasti alkoholiriippuvaisten ja suurkuluttajien puolisoiden, lasten ja muiden läheisten asemaan yhteiskunnassa.

Alkoholin saatavuuden kasvattamisen sijaan esitämme luvanvaraisessa vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentamista Ruotsin prosenttirajan mukaisesti, jossa yli 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät alkoholijuomat myytäisiin vain Alkon myymälöistä.

Arvioiden mukaan alkoholin kokonaiskulutus vähenisi tämän toimenpiteen seurauksena noin litran absoluuttisena alkoholina laskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti ja vastaavasti alkoholihaitat vähenisivät siten, että esimerkiksi noin 350 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa vältettäisiin vuosittain. Samalla toimenpide toteuttaisi käytännössä WHO:n kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman tavoitteen maassamme vähentämällä alkoholin kokonaiskulutuksen noin kymmeneen litraan vuoteen 2025 mennessä.

Uuden alkoholilain kannalta on tärkeä myös huomioida, että tilastoimaton kulutus ja matkustajatuonti eivät ole lisääntyneet kymmenessä vuodessa tilastoidun kulutuksen laskiessa, vaan ne ovat edelleen suunnilleen vuoden 2006 tasolla. Oluen, siiderin ja lonkeroiden matkustajatuonti ei vähene myöskään aiotun uudistuksen myötä samassa suhteessa kuin kotimaan kulutus kasvaa, joten uudistuksen vaikutukset jäävät kaikkiaan varsin negatiivisiksi matkustajatuonnin kannalta.

Lisäksi alkoholijuomien matkustajatuonnin merkitystä kotimaiselle alkoholin kokonaiskulutukselle on julkisuudessa merkittävästi liioiteltu, sillä matkustajatuonnin yhteisarvo on virolaisen hintatason mukaan arvioituna noin 300 miljoonaa euroa vuosittain eli vain noin 6 prosenttia koko Suomen alkoholimarkkinoista, kun alkoholijuomien tilastoidun myynnin arvo maassamme on vuosittain yhteensä peräti 4,6 miljardia euroa (2014).

3.4 Keskeiset ehdotukset

Valmistustaparajoituksesta luopuminen

Päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoituksesta luopuminen saattaa kuulostaa pieneltä asialta, mutta on näkemyksemme mukaan yksi esityksen keskeisimmistä kohdista. Vastustamme jyrkästi esitystä juomasekoitusten eli niin sanottujen limuviinojen vapauttamisesta markettien hyllyille. Nämä vahvaan alkoholiin pohjautuvat valmiit juomasekoitukset vetoavat eksoottisilla makuyhdistelmillään sekä kauniilla ulkoasullaan nimenomaan nuoriin. Lakimuutos vaarantaisi viime vuodet positiivisena jatkuneen nuorten raitistumiskehityksen ja edellisen kohdan tapaan monikymmenkertaistaisi myös näiden tuotteiden saatavuuden.

Huomautamme, että limuviinat ovat tällä hetkellä melko marginaalinen tuote, sillä Alko huolehtii tuotteiden vastuullisesta myynnistä, pitää hinnat verrattain korkeina ja valikoiman rajallisena. Jos limuviinat vapautetaan päivittäistavarakauppaan, niiden valikoima moninkertaistuu ja hinnat putoavat nuoria houkuttelevammalle tasolle. Myöskään myynnin vastuullisuudessa päivittäistavarakauppa ei yllä Alkon tasolle.

Valmistustaparajoituksen poisto mahdollistaisi myös aiempaa mielikuvituksekkaamman tuotekehittelyn ja toisi kauppojen hyllyille mahdollisesti täysin uudentyyppisiä tuotteita, kuten alkoholijäätelöitä, pulvereita ja energiajuomia, jotka niin ikään houkuttelisivat varsinkin lapsia ja nuoria. Vaadimme, että mikäli valmistustaparajoitukset vastustuksestamme huolimatta poistetaan, nämä uudet tuoteinnovaatiot (alkoholijäätelöt, -pulverit jne.) kielletään laissa erikseen päivittäistavarakaupasta.

Pienpanimotuotteiden ulosmyynti suoraan valmistuspaikalta

Pienpanimot saisivat esityksen mukaan myydä enintään 12-prosenttisia oluita ja siidereitä suoraan valmistuspaikalta kuluttajalle. Nähdäksemme tämän muutoksen vaikutus kokonaiskulutukseen ei olisi merkittävä, vaikka vahvojen oluiden saatavuus tämän myötä kasvaakin. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on paljon puhuttu suomalaisen olutkulttuurin tukemisesta ja tämän kaltaiset uudistukset ovat juuri sitä. Sen sijaan päivittäistavarakaupan prosenttirajan nosto hyödyttäisi ennen kaikkea suuria kansainvälisessä omistuksessa olevia panimojättejä ja kasvattaisi heidän ”bulkki” A-oluidensa myyntiä kotimaisten artesaanituotteiden jäädessä jalkoihin.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Yleiset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen

Alkoholin myynnin ja kulutuksen kasvu lisää alkoholin myyntiin liittyviä tuloja, muttei todennäköisesti kuitenkaan merkittävästi kasvata panimoiden tai ravintola-alan kokonaistyöllisyyttä tai edes julkisuudessa vaadittua kaupanalan myyntiä tai työllisyyttä. Tulojen kasvu ohjautuu näin yksinomaan alkoholitoimijoiden tuotoksi, eikä aiotusta tarkoituksesta huolimatta tue maamme työllisyystilannetta. Kulutuksen väkevöityminen eli kuluttajien siirtyminen esimerkiksi keskioluesta A-olueen aiheuttaa kuitenkin yksiselitteisesti entistä enemmän haittamenoja ja -kustannuksia, ja siten merkittävän uhan kansanterveydelle.

III Yksityiskohtaiset perustelut

A. Alkoholijuomien myynti

2.1.1 Lainsäädäntö Alkoholilaki ja sen nojalla annetut asetukset

4 §. Elinkeinonharjoittajan yleiset velvollisuudet.
Alkoholin myyminen velaksi sallitaan

Alkoholijuomien maksaminen luottokorteilla on Valviran ohjeen mukaisesti ollut mahdollista tähänkin asti. Kannatamme nykykäytännön kirjaamista lakiin, mutta huomautamme, että kuluttajalle on tehtävä selväksi, ettei tämä tarkoita, että ravintolaan voisi jättää niin sanotusti ”piikin auki” ja hoitaa maksun myöhemmin.

17 §. Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa ja sen myöntämisen edellytykset.
Ravintoloille vähittäismyyntioikeus

Esityksen mukaan ravintoloiden ulosmyyntiin pätisi jatkossa sama laki kuin kauppojen alkoholimyyntiin. Ravintolat saisivat siis myydä enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia asiakkaille mukaan klo 9–21 välillä. Muutos jälleen kerran kasvattaa alkoholin saatavuutta, vaikka ravintoloissa hinnat pysyisivät todennäköisesti kauppaa kalliimpina. Uudistukseen liittyy myös paljon sellaisia vaikutuksia, joita on vaikea arvioida etukäteen, esimerkiksi ruorijuoppoustapausten lisääntyminen, kun veneilijät voivat ostaa saaristoravintolasta pullot mukaan matkalla kulutettavaksi.

27 §. Alkoholijuomien muu myynti.
41 §. Vähittäismyyntiaika.
Alkon aukioloajan pidentäminen, myymäläautot ja huutokaupat

Uudessa alkoholilaissa Alkon päivittäistä aukioloaikaa pidennetään tunnilla vastaamaan kaupan alkoholimyynnin aikaa, eli Alkot saisivat olla arkisin auki klo 9–21. On ymmärrettävää hakea tällä tasapainoa siihen, että päivittäistavarakauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä niiden myymän alkoholin määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana, kun taas Alkon myyntiajat ovat pysyneet suunnilleen samoina viime vuosikymmenet.

Alkon päivittäisen aukioloajan pidentäminen kasvattaa väkevien alkoholijuomien saatavuutta, mutta merkitys kokonaiskulutukseen ei ole yhtä merkittävä kuin muissa esitetyissä saatavuuden lisäämisesityksissä. Esitetyt Alkon myymäläautot kasvattavat alkoholin saatavuutta etenkin syrjäseuduilla, mutta toisaalta paikkaavat Alkon harvenevaa myymäläverkostoa.

Kuluttajille ja myyjille on tiedotettava myymäläautojen pelisäännöistä ja reiteistä selvästi ja korostettava, etteivät myymäläautot kiertele asiakkaiden toiveiden mukaan. Alkoholihuutokaupat palvelevat todennäköisesti vain hyvin pientä harrastajajoukkoa, eikä päätöksellä liene suurta merkitystä kokonaiskulutukseen.

B. Alkoholijuomien anniskelu ja myynti

18 §. Alkoholijuomien anniskelulupa ja sen myöntämisen edellytykset.
Ravintoloiden anniskeluluvat

Uudessa alkoholilaissa anniskelun B- ja C-oikeudet poistuvat ja jatkossa olisi vain yksi, entistä A-oikeutta vastaava anniskelulupa. Tämä vähentää lupabyrokratiaa ja helpottaa ravintolaelinkeinon toimintaa, mitä pidämme positiivisena asiana.

30 §. Alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti.

Kannatamme alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin ja myyntiin liittyvän maahantuonnin kieltoa. Ulkomailta tapahtuva etämyynti lisää alkoholin saatavuutta ja on kotimaiselle myynnille rinnakkainen ja nykytilassaan pitkälti hallitsematon markkinapaikka. Etämyynti horjuttaa lisäksi Alkon monopolia, suomalaisen alkoholiverotuksen pohjaa ja on myös haitallista kotimaiselle elinkeinolle. Kaikkiaan etämyynnin vastuullisuuteen ja valvontaan liittyy monia ongelmia, joiden vuoksi kielto on hyvin perusteltu.

37 §. Vähittäismyynnin ja anniskelun henkilökunta.
16-vuotiaille lupa anniskella

Emme kannata esitystä, jonka mukaan 16-vuotias saisi myydä alkoholia vuorovastaavan valvonnassa. Voimassa oleva käytäntö, jossa anniskelun ikäraja on 18 vuotta, paitsi alan opiskelijoilla, on pätevä ja siinä tulisi pysyä. On tärkeää, ettei lisätä alaikäisten kosketuspintoja alkoholiin, vaan pitäydytään siinä, etteivät alkoholituotteet tai muutkaan päihteet kuulu alaikäisten elämään.

40 §. Alkoholijuomien vähittäismyyntipakkaukset ja anniskeluannokset.
Tuplien myynti ravintolassa

Emme vastusta esitystä, jonka mukaan ravintoloissa myytävien alkoholijuomien annoskokoja ei enää säädeltäisi ja yksi henkilö voi hakea juomat koko seurueelle, sillä käytäntö on ollut yleinen ravintoloissa jo pitkän aikaa ja laki on tältä osin vanhentunut. Huomautamme kuitenkin, että muutos vähentää anniskelijan mahdollisuuksia kontrolloida myyntiä päihtyneille ja alaikäisille.

42 §. Anniskeluaika.
Ravintoloiden aukiolon vapautuminen ja anniskelun jatkoaika

Esityksen mukaan ravintolat saisivat jatkossa olla vapaasti auki oman harkintansa mukaan. Anniskeluaika päättyisi nykyisen käytännön mukaisesti klo 01.30, mutta ravintolat saisivat uudistuksen myötä jatkoaikaa klo 04.00 asti pelkällä ilmoituksella. Toteamme tässäkin kohtaa uudistuksen kasvattavan alkoholin saatavuutta ja lisäävän etenkin öisin tapahtuvaa humalajuomista, joka tulee kasvattamaan myös öistä häiriökäyttäytymistä ja väkivaltatilanteita.

Ravintoloiden ovimiehet puuttuvat vain ravintolan alueella tapahtuviin välikohtauksiin, joten kaupungin järjestyksenvalvojien ja poliisin öiset tehtävät tulevat lisääntymään. Poliisin rekisteritietojen perusteella väkivaltarikollisuus kaupunkien keskustojen yleisillä paikoilla on jo nyt huipussaan juuri jatkoaikaluvan saaneiden anniskeluravintoloiden sulkemisaikaan.

Pelkäämme, että jatkoaika tulee vain entisestään lisäämään aikaa, jolloin ilmenee väkivaltaisuutta ja levottomuutta asutuskeskuksissa, sillä on tärkeä huomioida, että pahoinpitely- ja häiriöalttiutta lisää myös anniskeluravintoloiden keskittyminen suppeille alueille kaupunkien keskustoihin, ostoskeskuksiin ja lähiöihin.

Asiassa on välttämätöntä huomioida, että vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan lähes joka kolmas 15—69-vuotias on viimeksi kuluneen vuoden aikana kärsinyt päihtyneiden metelöinnistä kadulla tai naapurissa, ja noin joka viidettä on päihtynyt henkilö ahdistellut julkisella paikalla. Lisäksi on huomioitava, että pitkäaikaisen tutkimuksen mukaan yhden litran lisäys alkoholin kokonaiskulutuksessa on Suomessa johtanut kuuden prosentin lisäykseen pahoinpitelyrikollisuuden määrässä.

Pidämme hyvänä esitystä, että kunnalla olisi jatkossa oikeus kieltää jatkoaikana tapahtuva anniskelu kunnan alueella tai päätöksessä erikseen määrätyllä alueella. Alueen ravintoloiden jatkoajat päättyisivät kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä antaa kunnanvaltuustoille mahdollisuuden öisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseen sekä esimerkiksi alue- tai lähiökohtaiseen erityissääntelyyn.

55 §. Henkilökunnan osaamistodistus.

Kannatamme esitystä, jonka mukaan uutena vaatimuksena olisi, että alkoholijuomien anniskelua, alkoholiyhtiön vähittäismyyntiä sekä niiden valvontaa hoitavalla henkilöllä tulisi olla alkoholilain osaamista osoittava alkoholilain osaamistodistus. Osaamistodistuksen mallista päättäisi Valvira.

82 §. Alkoholijuoman nauttimiskiellot.
Omat alkoholijuomat suljetussa tilaisuudessa

Esityksen mukaan sellaisessa ravitsemisliikkeessä, jossa tarjoillaan ruokaa suljetulle seurueelle, saisi nauttia osallistujien omia alkoholijuomia. Omien alkoholijuomien nauttimista ei kuitenkaan edelleenkään sallittaisi sellaisissa tilanteissa, joissa ravitsemisliike on avoinna yleisölle. Tilaisuus ei siis saa olla ravitsemisliikkeen järjestämä tai markkinoima, vaan osallistujat ovat määräytyneet seurueen omista lähtökohdista.

Pidämme esitystä poikkeuksellisena ottaen huomioon tavoite ravintolaelinkeinon tukemisesta ja alkoholin matkustajatuonnin hillitsemisestä. Uudistus vaikuttaa kannustavan siihen, että ravintolan tiloissa pidettävään esim. hääjuhlaan haettaisiin alkoholitarjoilut Virosta. Kannatamme pitäytymistä nykykäytännössä, jossa ravintolan tiloissa kulutettavat alkoholijuomat tulee myös ostaa kyseisestä ravintolasta.

C. Markkinointi

49 §. Markkinoinnin sääntely.
Hinnastojen julkaiseminen

Emme kannata esitystä ravintoloiden anniskeluhinnastojen sekä alkoholin valmistajien ja tukkumyyjien tuoteluetteloiden julkaisemisesta.

D. Alkoholimainonta

2.1.1 Lainsäädäntö
Alkoholilaki ja sen nojalla annetut asetukset
Yleisesti alkoholimainonnasta

Lakiesityksessä esitetään väkevien alkoholijuomien markkinoinnin sallimista alkoholijuomien valmistajille, tukkumyyjille ja anniskeluluvanhaltijoille samoin periaattein kuin se on nyt mahdollista esimerkiksi Alkolle. Väkevien alkoholijuomien markkinointimahdollisuuksia ei tule lisätä, eikä vapauttaa nykyisestä, jotta kyettäisiin perustellusti ja johdonmukaisesti noudattamaan vuonna 2015 uudistettuja alkoholijuomien mainontaa ja myynninedistämistä koskevia säännöksiä.

50 §. Hinnoittelu ja hinnan ilmoittaminen.
Happy Hour -mainonnan salliminen

Vastustamme esitystä ravintoloiden niin sanotun happy hour -mainonnan sallimisesta. Mainostaminen toimii houkutteena alkoholijuomien ostamiseen ja lisää osaltaan alkoholin kulutusta.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

53§ Alkoholivalmisteen vähittäismyynti kuluttajille
Alkoholin mielikuvamainonta

Alkoholin mielikuvamainonnan kielto on ollut hallituksen pöydällä useita kertoja ja alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä se olisi ehdottomasti pitänyt saada kirjattua lakiin. Vuonna 2015 voimaan tullut mainontalaki jäi alkoholielinkeinon lobbauksen vuoksi kauas tavoitteistaan ja laimeni lopulta vain ulkomainonnan ja sosiaalisen median mainonnan kielloksi. Nyt olisi ollut hyvä mahdollisuus ottaa mielikuvamainonnan kielto uudelleen käsittelyyn, mutta elinkeinon etu lienee jälleen ajanut lasten ja nuorten suojelemisen edelle.

IV Vaikutusten arviointi

Hallituksen esityksessä todetaan, että uudistus toteutettaisiin tietoisena sen vaikutuksista. Tuntuukin uskomattomalta, että ottaen huomioon kaikki se tutkimustieto ja asiantuntijalausunnot, joita hallituksella on lain valmistelussa ollut käytettävissään, se on valmis tekemään esityksessä mainitut päätökset.

Alkoholin kokonaiskulutuksen tietoinen lisääminen tuntuu järjen vastaiselta tilanteessa, jossa samaan aikaan tavoitellaan suomalaisen työn tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyden kasvua. Uudistuksen elinkeinopoliittiset hyödyt tulevat jäämään hyvin mitättömäksi sen rinnalla, millaiset yhteiskunnalliset kustannukset alkoholinkulutuksen kasvusta seuraa.

Uudistusta on perusteltu elinkeinopoliittisista lähtökohdista käsin muun muassa matkustajatuonnin vähenemisellä ja Suomesta kerättävien verotulojen kasvulla. THL:n alustavien arvioiden mukaan matkustajatuonti tulisi kuitenkin vähenemään vain noin yhden prosentin, joten vaikutus jää hyvin mitättömäksi kotimaan kulutuksen kasvun rinnalla.

Myös esitetyt työllisyysvaikutukset alkoholiteollisuuteen ja kaupan alalla jäävät vääjäämättä pienemmiksi kuin alkoholin kulutuksen kasvun aiheuttamat negatiiviset työllisyysvaikutukset mm. terveydenhuoltoon, poliisiin, lastensuojeluun, järjestyksenvalvontaan ja korjaavaan päihdetyöhön.

Kuten todettu, esitetyt uudistukset eivät myöskään vähentäisi kotona kulutetun alkoholin määrää suhteessa ravintoloihin, vaan päinvastoin päivittäistavarakaupan saatavuuden lisääminen kannustaa suomalaisia ostamaan juomansa ruokakaupasta ja nauttimaan ne kotiolosuhteissa.

Suunniteltu lakimuutos on kyseenalainen myös kansalaisten tasa-arvoisuuden kannalta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihanke on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. Esitetty uudistus ei tue tätä tavoitetta, sillä se vääjäämättä lisää heikommassa sosioekonomisessa tilanteessa elävien ja päihteitä jo entuudestaan runsaasti käyttävien vaikeuksia vapauttaessaan alkoholijuomien myyntiä. Olemme erityisesti huolissamme lapsista ja nuorista, sillä sosioekonomiset erot näkyvät jo kasvavien sukupolvien elintavoissa.

Myös naisten humalajuominen ja alkoholin käytön vuoksi koettu väkivalta sekä päihteistä aiheutuvat ikääntyneiden tapaturmat ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Samoin yksinelävien miesten elintavat ovat alkoholin lisääntyneen käytön myötä jo nyt paikoitellen huolestuttavalla tasolla.

Lakiesityksen vaikutukset vaikeuttavat todennäköisesti myös pitkäaikaistyöttömien pärjäämistä ja lisäävät tulevaisuudessa heidän kuolleisuuttaan. Tilanne on huolestuttava, koska pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina kasvanut. Esitetty alkoholilain uudistus tulisi vaikeuttamaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutusta merkittävästi.

Terveyden eriarvoisuus on merkittävä tekijä arvioitaessa väestön ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat nykyisin puolet eri väestöryhmien välisistä kuolleisuuseroista. Esimerkiksi 30-vuotiaiden miesten elinajan ennusteessa ero alimman ja ylimmän tuloluokan alkoholista johtuvan elinaikaennusteen määrässä on useita vuosia. Suurten väestöryhmien huono terveys heikentää kaikkiaan koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa. Lisäksi työvoiman ja palvelujen riittävyys vaarantuu.

Kaikkiaan terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä ja koituvat yhteiskunnalle kalliiksi. WHO:n ja OECD:n uusimpien suositusten mukaan haittojen vähentämiseksi tarvitaan toimia, jotka kohdentuvat koko väestöön, kuten edellä mainitut alkoholiverotus ja alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoitukset, sekä kohdennetusti suurkuluttajiin, kuten esimerkiksi terveydenhuollon mini-interventiot.

Alkoholilainsäädännön tavoitteena tulee olla alkoholista yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen vähentäminen. Kun jo aiempien uudistusten tulokset ovat olleet tässä suhteessa melko huonoja, on tulevien uudistusten oltava sitäkin vastuullisempia ja terveyttä sekä hyvinvointia edistäviä. Kokonaisuudessaan nyt esitetyn muotoisen uuden alkoholilain vaikutukset tulisivat olemaan hyvin negatiiviset.

Vaadimme hallitusta muuttamaan suunniteltua alkoholilain uudistusta siten, että uusi laki ei lisää alkoholin kulutusta ja alkoholihaittoja. Suomella ei ole varaa lisätä perheiden pahoinvointia, syrjäytymistä ja väkivaltaa, eikä riskeerata kansanterveyttä ja kansalaisten hyvinvointia.

Alkoholiala pelaa likaista peliä!

Panimoliitto lähetti viime maanantaina 4.4.2016 kansanedustajille räikeästi virheellistä tietoa Suomen ja Britannian alkoholihaittakustannuksista ja viestissä kehdattiin vielä syyttää THL:n tilastointia … Jatka lukemista Alkoholiala pelaa likaista peliä!

Panimoliitto lähetti viime maanantaina 4.4.2016 kansanedustajille räikeästi virheellistä tietoa Suomen ja Britannian alkoholihaittakustannuksista ja viestissä kehdattiin vielä syyttää THL:n tilastointia tarkoitushakuiseksi. Väärät tiedot on oikaistu, mutta asiaa ei voi jättää tähän. Panimoliiton toiminnassa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin lukujen näppäilyvirheestä tai väärinymmärryksestä.

Alkoholiteollisuus käyttää ympäri maailmaa samanlaisia keinoja pyrkiessään lyömään kapuloita rattaisiin, kun ollaan päättämässä heidän liiketoimintaansa vaikuttavista asioista. Keskeinen teollisuuden käyttämä keino on juuri tällainen ”epävarmuuden tehtailu”, eli päätöksenteon pohjana käytetyn tutkimustiedon väittäminen kyseenalaiseksi ja virheellisen tiedon levittäminen. Sillä ei ole merkitystä, vaikka tiedot olisivat väärin, sillä ne lähtevät kansalaisten ja usein myös päättäjien keskuudessa elämään omaa elämäänsä vaikuttaen yleiseen mielipiteeseen teollisuudelle mieluisalla tavalla. Tällä viestinnällään alkoholiteollisuus saa sekoitettua keskustelua ja vahvistettua kuvaa alkoholipolitiikasta kiistanalaisena asiana, jossa ei ole oikeita vastauksia.

Kuitenkin fakta, joka myös alkoholialalla varsin hyvin tiedetään, on, että alkoholihaittoja vähennetään tehokkaimmin alkoholin hintaa, saatavuutta ja mainontaa sääntelemällä. Kaikki tehokkaat keinot kuitenkin vähentävät myös alkoholin myyntiä, ja siksi teollisuus niitä pääsääntöisesti vastustaakin.

Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri, totesi maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan seuraavasti: Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman ja menettää poliittisen uskottavuutensa. Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla sääntely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta kuulostaa hyvältä.

Alkoholikeskustelua käydään usein tunnetasolla. Esitetään koskettavia kertomuksia vaikkapa vuorotyötä tekevästä yksinhuoltajaäidistä, joka ei rankan työvuoron päätteeksi saa ostettua kaupasta yhtä saunaolutta rentoutukseksi, koska ”kukkahattutädit” ovat holhouksellaan sen häneltä estäneet. Tolkku käteen, niinkö?

Näissä kertomuksissa unohtuu se, miksi alkoholipolitiikkaa ja sääntelyä tarvitaan. Suomi kärsii miljardiluokan vuosittaiset taloudelliset tappiot alkoholin takia (ks. kuva alla). Hallituksen viimeaikaiset joidenkin satojen miljoonien eurojen säästötavoitteet kalpenevat näiden lukujen rinnalla. Kun saunakaljaa ei voi ostaa tietyn kellonlyömän jälkeen tai emme näe alkoholimainoksia entiseen malliin tai pullon hinta hieman nousee, voimme tutkitusti vähentää sekä taloudellisia haittoja että ehkäistä monen suomalaisen luisuminen alkoholihelvettiin. Emmekö ole valmiita näihin ”uhrauksiin”? Nyt se todellinen tolkku käteen!

alkoholi-ja-talous-suomessa_WEB

Raittiuden Ystävät tukee ministeri Rehulan alkoholilain pohjaesitystä

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli torstaina 11. helmikuuta pohjaehdotuksensa alkoholilain kokonaisuudistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministerityöryhmälle. Ministerin esityksessä merkittävin … Jatka lukemista Raittiuden Ystävät tukee ministeri Rehulan alkoholilain pohjaesitystä

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli torstaina 11. helmikuuta pohjaehdotuksensa alkoholilain kokonaisuudistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministerityöryhmälle.

Ministerin esityksessä merkittävin linjaus on se, että vahvat oluet tai viinit eivät ole tulossa vähittäiskaupan valikoimiin, eikä päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien myyntiaikoihin ole tulossa laajennusta nykyisestä. Sen sijaan Alkon myyntiaika saatettaisiin yhtenäistää päivittäistavarakaupan kanssa eli arkisin iltayhdeksään. Vuoden vaihteessa voimaan tullut kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on nostanut keskusteluun alkoholijuomien myynnin klo 21–23 välisenä aikana.

– Raitis kansanosamme tukee ministeri Rehulan vastuullista esitystä. Se on linjassa maamme raskaiden päihteiden käyttötilastojen ja niistä aiheutuvien seurauksien kanssa. On ilahduttavaa, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on edelleen keskeinen alkoholilain uudistusta ohjaava näkökulma, kiittelee Raittiuden Ystävien puheenjohtaja, dosentti Martti Vastamäki.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman tiedotteen mukaan ministeri Rehulan esityksen tavoitteena on siirtää alkoholin kulutusta kodeista ravintoloihin. Esityksessä on haettu tasapainoa alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan välillä.

Kaikkiaan hallitus haluaa vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle. Alkoholista aiheutuvat välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 1,3 miljardia euroa, kun taas välilliset kustannukset mukaan lukien alkoholihaittojen kokonaiskustannukset ovat 4–6 miljardia euroa.

Hallituspuolueet arvioivat seuraavaksi alkoholilain kokonaisuudistuksen pohjaehdotusta ja sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa lain valmistelua. Tavoitteena on saada lakiluonnos lausunnoille maaliskuussa ja eduskunnalle alkukesällä. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

Taistelu kansalaisten terveydestä

Raittiuden Ystävät ry:n kannanotto alkoholin myyntiaikarajoista käytävään keskusteluun Alkoholin myyntiaikarajoja ei tule vapauttaa ruokatavaraliikkeiden aukiolojen vapautumisen perusteella, koska vapauttaminen lisäisi … Jatka lukemista Taistelu kansalaisten terveydestä

Raittiuden Ystävät ry:n kannanotto alkoholin myyntiaikarajoista käytävään keskusteluun

Alkoholin myyntiaikarajoja ei tule vapauttaa ruokatavaraliikkeiden aukiolojen vapautumisen perusteella, koska vapauttaminen lisäisi entisestään päihteistä aiheutuvia väkivaltarikoksia sekä järjestyshäiriöitä kaupoissa ja niiden läheisyydessä.

Alkoholilainsäädäntöä muutettaessa päättäjien on tunnettava vastuunsa kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, eikä sen vuoksi ole kestäviä perusteita alkoholijuomien myyntiaikarajojen vapauttamiselle.

Mikään peruste, ei edes työllisyys, ole riittävä, kun toisessa vaakakupissa painaa suomalaisten terveys ja viime kädessä myös tasapainoinen tulevaisuus – niin jokaisen oma kuin koko kansakunnankin. Jopa YK:n terveysjärjestön WHO:n ja läntisten maiden teollisuusjärjestön OECD:n mukaan tehokkaimmat keinot alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat alkoholiveron korotukset sekä saatavuuden ja mainonnan rajoitukset.

Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksiin. Suomen alkoholin kulutus on väkilukuun suhteutettuna Pohjoismaiden korkeinta ollen vuonna 2014 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomi johtaa EU-maiden kesken. Alkoholi aiheuttaa maassamme 6–7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset vuosittain.

Näiden tilastojen perusteella päättäjillä voi olla vain vastuullisia ratkaisuja tehtävänään. Jotta meillä olisi edelleen järjestäytynyt yhteiskunta, tulee lait, myös alkoholilaki, säätää kansalaisten hyvinvointia suojelevaksi. On käsittämätöntä, että alkoholin kohdalla mikään niin sanottu viihde- tai nautintoperuste voisi koskaan mennä terveyden ja tasapainoisen elämän edelle.

Vastuulliseen alkoholipolitiikkaan kuuluu pitää Alkossa vähintään yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat, niin oluet kuin viinitkin. Nykyisten käyttö- ja seuraamustilastojen valossa olisi perusteltua harkita keskioluenkin siirtämistä takaisin samaan osoitteeseen. Alkoholi ei nimittäin ole millään tavalla elintarvikkeisiin rinnastettava tavallinen hyödyke, jonka voitaisiin määritellä kuuluvan täysi-ikäistenkään kansalaisten välttämättömiin kulutushyödykkeisiin. Tämän todistaa jo raittiina elävä 10 prosenttia aikuisväestöstämme.

Mikäli alkoholin myyntiä ja saatavuutta vapautetaan edelleen ja asiat etenevät alkoholitoimijoiden lobbaamaan suuntaan, on perusteltua pelätä, että jonakin päivänä ruokakaupoissamme myydään halpakoskenkorvaa tai -vodkaa, ja miten sitten kansakunta ymmärtää edes niin sanottua kohtuukäyttöä tai miten kasvattaa lapsia tolkulliseen huomiseen. Ja jos edessämme on vapautuksen tie alkoholin myynnissä, niin jokaisen tulee myös kantaa täysimääräisesti vastuunsa päihteiden käytön seurauksista.

Maamme raitis kansanosa luottaa yhä päättäjien ymmärrykseen ja vastuullisuuteen nykyisessä tärkeässä tilanteessa kansakuntamme tulevaisuuden mahdollisuuksia ja elinolosuhteita linjattaessa.

Marko Kailasmaa
toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Tervetuloa vastaamaan kansalliseen vertaistukitutkimukseen

Itä-Suomen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tutkivat yhdessä keväällä 2016 Internet-välitteisen tuen toimivuutta. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä helmi-maaliskuussa 2016. Raha-automaattiyhdistys … Jatka lukemista Tervetuloa vastaamaan kansalliseen vertaistukitutkimukseen

Itä-Suomen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tutkivat yhdessä keväällä 2016 Internet-välitteisen tuen toimivuutta. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä helmi-maaliskuussa 2016. Raha-automaattiyhdistys (RAY) toimii tutkimuksessa yhteistyötahona.

Internet-välitteisellä tuella tarkoitetaan toimintaa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat, koulutetut vapaaehtoiset tai ammattilaiset kohtaavat ja tukevat toisiaan internetissä. Tuki voi olla vastavuoroista tai heikossa asemassa olevan tukemista. Tukea on monen muotoista ja se voi liittyä hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ketkä palveluja käyttävät, miksi ihmiset hakeutuvat niiden pariin, mihin asioihin tukea haetaan, ja kuinka hyödylliseksi tuki koetaan. Kyselyn vastaukset analysoidaan tilastollisten menetelmien avulla ja yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Kyselylinkki on avoinna kuukauden ajan.

Aloita kyselyyn vastaaminen tästä.

Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt

Päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD), selviää, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin … Jatka lukemista Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt

Päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD), selviää, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. Myös nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Nuoret kuitenkin pitävät päihteiden käytön riskejä pieninä, ja esimerkiksi nuuskan ja sähkötupakan käyttö on lisääntynyt. Asiasta uutisoi THL.

Lue lisää THL:n sivuilta.

Anna lapselle raitis joulu!

Estä lasten yksinäisyys – vietä raitis joulu lapsesi kanssa! Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi … Jatka lukemista Anna lapselle raitis joulu!

Estä lasten yksinäisyys – vietä raitis joulu lapsesi kanssa!

Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6000 lapsen elämää joka päivä. Niin on valitettavan yleisesti myös jouluna, jolloin moni lapsi odottaa huomiota ja vastuullista seuraa, mutta joutuu kuitenkin pettymään toivomuksissaan aikuisten päihteiden käytön vuoksi.

Samalla yksinäisyys kasvaa maassamme lasten ja nuorten parissa. Lapsi unohtuu helposti päihtyneiden seurueiden keskellä kotona tai vanhempien juhliessa muualla. On välttämätöntä katkaista yksinäisyyden kierre ja antaa lapsillemme tervettä ja vastuullista seuraa.

18. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu -kampanja korostaa aikuisten vastuuta lasten terveydestä ja hyvinvoinnista. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa kannustavaa seuraa ja yhdessäoloa.

Valtakunnallinen kampanja on esillä joulukuussa eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Kampanjan julistetta on esillä noin 12 000 kappaletta eri puolilla Suomea. Julisteita on nähtävissä muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa.
Kampanjan tv-tietoisku, julisteet ja bannerit ovat nähtävissä ja ladattavissa osoitteessa
www.annalapselleraitisjoulu.fi ja kampanja on esillä myös Facebookissa
Facebookissa voi liittyä myös kampanjan ryhmään.

Anna lapselle raitis joulu -kampanjan toteuttavat Raittiuden Ystävät ry, A-kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Irti Huumeista ry, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto – Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano, Nuorisokasvatussäätiö, Nuorten Ystävät ry, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Sininuorisoliitto, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto, Tehy ja Yle.

*************************************************************************************
Fira en nykter jul – Inget barn ska behöva fira julen ensam!

I finländska familjer dricker vuxna sig berusade i barnens närvaro 2,2 miljoner gånger per år. Det här innebär att alkoholen påverkar vardagen för 6000 barn varje dag. Barnen ser oftast fram emot julen när får vara i centrum för de vuxnas uppmärksamhet och känna sig trygga. För många barn blir julen ändå en besvikelse då de vuxna dricker för mycket alkohol.

Ensamheten bland barn och unga ökar i vårt land. Det är lätt att barnet glöms bort när de vuxna dricker sig berusade eller då föräldrarna går ut och festar. Det är viktigt att bryta den här onda cirkeln och ge barnen den närvaro och det stöd de behöver.

Kampanjen En nykter jul för barnens skull arrangeras i år för adertonde gången. Genom kampanjen vill vi fästa uppmärksamhet vid de vuxnas ansvar för barnens hälsa och välmående. Den nationella kampanjen vädjar till alla vuxna att ge barnen en nykter jul – en fest där den gemensamma samvaron är det allra viktigaste.

Den nationella kampanjen syns i olika sammanhang i december. Kampanjens affisch har delats ut i 12 000 exemplar i hela landet. Affischen syns bland annat på rådgivningar, dagis, i skolor och på bibliotek. Dessutom kommer den att synas i många kommuners, föreningars och i församlingars lokaler.

Kampanjens informationsfilm, affischer och banners kan laddas ner från sidan:
www.annalapselleraitisjoulu.fi och kampanjen finns också i Facebook
Det är också möjligt att delta i Facebook i kampanjens gruppen.

Kampanjen arrangeras av Nykterhetens Vänner rf tillsammans med A-Kiltojen Liitto ry,
A-klinikstiftelsen, Blåbandsförbundet, Centralförbundet för Barnskydd, Elämäni Sankari ry, ETRA Förbundet, Finlands Föräldraförbund, Fri Från Narkotika rf, Förbundet för mödra- och skyddshem, Förbundet Hem och Skola, Förbundet Vita Bandet i Finland, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Helsingfors stad social- och hälsovårdsverk, Hälsovårdarförbundet, KRAN rf, Kristillinen Terveys ja Raittiusjärjestö, Kvinnogården rf, Lära för Livet Stiftelsen, Mannerheims Barnskyddsförbund, Myllyhoitoyhdistys ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nuorten Ystävät ry, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Rädda Barnen rf, Röda Korset, Sininuorisoliitto, Suomen ASH, Södra Karelens social- och hälsovårdsdistrikt Eksote, Tehy och Yle.

Nuoret toivovat kavereiden puuttuvan päihtyneenä ajoon

Nuorista joka neljäs kertoo olleensa juopuneen kuskin kyydissä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes kaikki kuitenkin toivovat, että kaverit tulisivat väliin, jos … Jatka lukemista Nuoret toivovat kavereiden puuttuvan päihtyneenä ajoon

Nuorista joka neljäs kertoo olleensa juopuneen kuskin kyydissä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes kaikki kuitenkin toivovat, että kaverit tulisivat väliin, jos itse pyrkisi humalaisena ajamaan.

Alkoholi on edelleen merkittävä riskitekijä liikenteessä. Erityisessä riskiryhmässä ovat nuoret kuljettajat, mikä näkyy myös liikenneonnettomuuksissa. Henkilövahinkoon johtaneiden rattijuopumusonnettomuuksien kuljettajista nuoria on noin 40 prosenttia.
Liikenneturvan 15–20-vuotiaille suunnatussa kyselyssä joka kolmas nuori kertoi, että kaverit ovat ajaneet humalassa. Joka neljäs kertoi myös itse olleensa juopuneen kuskin kyydissä.

Lähes jokainen nuori kuitenkin haluaisi, että kaverit yrittäisivät estää kännissä ajamisen. Yli yhdeksän kymmenestä nuoresta toivoo tätä riippumatta siitä onko liikenteessä autolla, kevytmoottoripyörällä tai mopolla. Yhdeksän kymmenestä kertoo myös melko varmasti tai varmasti yrittävänsä itse estää humalaista kaveria pääsemästä rattiin.

”Ystäväpiirin asenteet ja väliintulo ovat merkittävässä roolissa estämässä erityisesti nuorten rattijuopumusta. Kaveriporukkaan kuuluminen on nuorille tärkeää ja ryhmässä kynnys estää juovuspäissään olevan kaverin kipuaminen ratin taakse voi tuntua korkealta. Rattijuopumukseen kuitenkin saa ja pitää puuttua”, Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi kertoo.

Kampanja kannustaa nuoria olemaan #rohkee

Rattijuopumuksen vastaista kampanjointia on viime vuosina kohdistettu etenkin nuoriin kuljettajiin. Kampanjointi on merkittävä tekijä, kun pyritään vahvistamaan rattijuopumuksen vastaisuutta. Vahva sosiaalinen normi, huolenpito ja toisen rattijuopumuksen puuttuminen ovat merkittäviä keinoja vähentää rattijuopumusta myös ongelmakäyttäjien osalta. Tuoreessa kampanjassa nuoria kannustetaan olemaan se #rohkee, joka estää kaverin ajamisen päihtyneenä.

”Kampanjaelokuvassa kuvataan uhkatilannetta, johon kuka tahansa nuori voisi joutua. Mökiltä pitäisi lähteä, mutta kuski on nauttinut muutakin kuin limpparia. Tarina näyttää positiivisen mallin siitä, kuinka tilanteessa tulisi toimia ja luo nuorelle ratkaisun, jolla uhkaava tilanne voidaan välttää”, Lammi kuvailee.

”Kannattaa miettiä etukäteen illan kulku. Juhlapaikalle menemisen lisäksi ajatuksen voi uhrata sille, miten sieltä tullaan pois. Perinteinen keino on sopia porukalle selvänä pysyttelevä kuski.”

Kolmivuotisen #rohkee-kampanjan video löytyy Youtubesta.

Kampanjassa ovat mukana Liikenneturva, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, poliisi, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevakuutuskeskus ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry sekä Ehkäisevän päihdetyön verkosto, johon myös Raittiuden Ystävät ry kuuluu.

TNS Gallup Oy keräsi Liikenneturvan toimeksiannosta tutkimuksen aineiston alkusyksynä 2015 internetpaneeli GallupForumissa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää nuorten käyttäytymistä ja mielipiteitä liikenteeseen ja päihteisiin liittyen. Kaikkiaan haastateltiin 733 henkilöä.