raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Faktoja ja tutkimustietoa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Lapsuus päihdeperheessä saattaa oirehtia vasta aikuisena

Suojaavia tekijöitä voivat olla muut aikuiset, koulu ja mielikuvitus.

Suojaavia tekijöitä voivat olla muut aikuiset, koulu ja mielikuvitus.

Suomessa joka kymmenes lapsi elää päihdeperheessä. Tilanne on ollut samanlainen jo vuosikymmenet. On laskettu, että noin 400 000 suomalaista kantaa päihdeperheen haittoja mukanaan, joten päihdeperheessä kasvamista kutsutaan jo kansanterveysongelmaksi.

Monilla päihdeperheessä kasvaneilla lapsilla menee elämässä kohtalaisesti tai aivan hyvin. He löytävät paikkansa työelämästä ja perustavat oman perheen. Kuitenkin päihdeperheen lapset oireilevat useimmiten jollakin tavalla ja lapsuus päihdeongelmaisessa perheessä on riski terveydelle ja kehitykselle.

Suomessa kasvaa tällä hetkellä lähes 70 000 lasta perheessä, jossa ainakin toisella on päihdeongelma. Yhtä monta aikuista elää tulevaisuudessa tilanteessa, jossa tarvittaisiin psykologista apua. Päihdeongelmaisissa perheissä avioerot ovat yleisiä, joten niissä kasvavat lapset kohtaavat päihteideongelmien lisäksi myös rikkoontuvan kodin ongelmia. Kaiken kaikkiaan päihdeperheessä koetaan turvattomuutta ja pelkoa.

Vanhempien päihdeongelmat lisäävät merkittävästi pienten lasten riskiä joutua sairaalahoitoon tapaturmien vuoksi. Myös huostaanotot ovat lapsuudessa yleisiä, mutta tällöin perheessä on yleensä myös köyhyyttä ja muita ongelmia. Päihdelapsuus saattaa olla edesauttamassa syrjäytymistä.

Oireita nuorena ja aikuisena

Päihdeperheessä kasvaneet kantavat usein tiedostaen tai tiedostamattaan sisäisiä ristiriitoja. Nämä jännitteet taas saattavat ilmetä esimerkiksi jatkuvana stressitilana. Stressi saattaa oireilla käytöshäiriöinä tai somaattisina sairauksina.

Joskus lapsuuden kokemukset nousevat pintaan teini-iässä tai vasta aikuisuudessa. Myöhemmin elämässä psyykkiset häiriöt ovat yleisiä johtuen turvattomasta ja epävakaasta lapsuudesta – kiintymyssuhde varhaislapsuudessa on jäänyt vajaaksi. Lapsen psykologiset ongelmat varhaislapsuudessa ovat erityisen tyypillisiä niissä perheissä, joissa päihteidenkäyttäjä on äiti.

Valitettavasti alkoholiongelmaisten perheiden huono-osaisuus näyttää periytyvän – alkoholistivanhempien lapset pärjäävät usein muita lapsia huonommin koulussa ja kouluttautuvat vähemmän peruskoulun jälkeen kuin muut. Päihdeperheissä kasvaneiden aikuisten oireita ovat yleisimmin huono itsetunto, jännitys pelko ja aggressiivisuus.

Toisaalta osa pyrkii myös tiedostamattaan kompensoimaan lapsuudesta saatua riittämättömyyden tunnetta ylisuorittamisella tai pakonomaisella menestyksen tavoittelulla, jolloin suhde työhön tai velvollisuuksiin ei ole terve.

Usein välit vanhempiin ovat huonot tai jopa kokonaan katkenneet. Päihdeperheissä kasvaneet ajautuvat joskus itsekin päihde- ja ihmissuhdeongelmiin. Aikuisena voidaan kokea myös ikäviä muistivälähdyksiä lapsuudesta, unettomuutta, masennusta ja sulkeutuneisuutta.

Tie voi olla myös ylöspäin

Aina eivät päihdeperheissä kasvaneet kuitenkaan kasva kieroon, vaan heistä saattaa tulla pärjääjiä. Työelämässä he saattavat olla lannistumattomia, luovia ja hyviä ongelmanratkaisijoita. Lapsella ja nuorella saattaa olla monia suojaavia tekijöitä elämässään, jotka päihdeongelmista huolimatta kantavat aikuisuuteen saakka. Niitä voivat olla oma osaaminen ja temperamentti, terve tahto pärjätä sekä muut lapsen elämässä olevat ihmiset, jotka tukevat häntä. Myös suomalaiset hyvät päiväkodit ja koulut voivat kannustaa elämässä.

Lapsen korkean älykkyysosamäärän on myös havaittu olevan suojaava tekijä. Lisäksi lapset löytävät turvapaikkoja mielikuvituksestaan, metsästä tai vaikka vain haaveilusta. Joskus oma huone ja sänky ovat turvallisia paikkoja rankan perhe-elämän keskellä. Jo yksikin turvallinen aikuinen lapsen elämässä on merkittävä apu haastavissa olosuhteissa. Turvallinen aikuinen voi olla isovanhempi, opettaja tai vaikka ystävän äiti. Myös harrastuksilla ja rakkaalla lemmikillä voi olla elämään positiivista virettä tuova vaikutus.

Artikkelissa on käytetty lähteinä useita suomalaisia tutkimuksia.

Teksti ja kuva: Lea Ansamaa

Suomessako tiukka alkoholilaki?

Islannissa oli kieltolaki vielä 1980-luvun lopulla.

Islannissa oli kieltolaki vielä 1980-luvun lopulla.

Uuden alkoholilain ollessa tekeillä, alkoholiteollisuus toisteli kuinka Suomen lainsäädäntö on prosenttijuomien osalta poikkeuksellisen tiukka. Esimerkkejä haettiin ”vapaasta Euroopasta”, jossa viinitkin ovat ruokakaupoissa.

Todistelun tuoksinassa unohdettiin mainita perinteisten viinimaiden juomiseen liittyvä tiukka sosiaalinen kontrolli, joka on täysi vastakohta Suomen sosiaalisen puuttumattomuuden ihanteelle. Vai koska olet viimeksi kuullut suomalaisen ilmaisevan pahennusta ystävänsä nousuhumalasta?

No, kun ruvetaan vertailemaan alkoholilakeja, käännetäänpä katseet Islannin suuntaan.

Suomi salli juuri 5,5 %:set juomat ruokakauppoihin. Islannissa vastaava raja on 2,25%. Sitä vahvemmat myydään paikallisessa alkossa, Vinbúðinissa, joka sulkee ovensa iltakuudelta. Yli 2,25%:sia juomia ei saa mainostaa lainkaan.

Alkoholin ostamisen ikäraja on 20 vuotta. Raitis 18-vuotias onkin saarivaltiossa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Toisaalta tähän vaikuttanee myös vahva panostus nuorten harrastustoimintaan.

Alkoholiverokin on korkea, etenkin väkevien osalta. Oluen osalta se on vain vartin verran meikäläistä enemmän, mutta viinaa verotetaan lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa hinnan Suomeen verrattuna.

Vahvalla sääntelyllä on Islannissa vankka kansan tuki, ja viimeiset vuosikymmenet maan alkoholilaki on pysynyt lähes muuttumattomana. Asenteista kertoo sekin, että maassa oli alkoholin kieltolaki vuodesta 1935 aina vuoteen 1989 asti.

Kuten arvata saattaa, Islannin alkoholinkulutus ja alkoholihaitat asukasta kohti ovat pohjoismaista vähäisimpiä.

Teksti: Janne Valkeapää

Useimmat eivät tiedä alkoholin olevan ankara syövän aiheuttaja

Harva yhdistää syöpäsairautensa alkoholin käyttöön. Mediakin yleensä vaikenee alkoholijuomien syöpäriskistä. Kiistattomasta tieteellisestä näytöstä huolimatta, alkoholialan strategiaan kuuluu pääsääntöisesti alkoholijuomien syöpäriskin kieltäminen.

Harva yhdistää syöpäsairautensa alkoholin käyttöön. Mediakin yleensä vaikenee alkoholijuomien syöpäriskistä. Kiistattomasta tieteellisestä näytöstä huolimatta, alkoholialan strategiaan kuuluu pääsääntöisesti alkoholijuomien syöpäriskin kieltäminen.

Kuvitus: Janne Valkeapää

Jos alkoholijuomat keksittäisiin tänä päivänä, laki tuskin sallisi niiden myymistä kaupoissa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi alkoholin käytön yhdeksi kymmenestä suurimmasta terveysriskistä maailmanlaajuisesti. Vaikka suuressa osassa maailmaa juodaan huomattavasti länsimaita vähemmän, alkoholin aiheuttama tautitaakka on 5.1 % kaikista maailman taudeista. Maailmanlaajuisesti alkoholi aiheuttaa vuosittain 3.3 miljoonaa kuolemaa eli 5.9 % kaikista kuolemista (1).

Alkoholin ja syövän yhteydestä esitettiin todisteita jo yli 100 vuotta sitten (2). Tieteellisesti kiistattomat todisteet saatiin viimeistään 1980-luvun lopulla. Viime vuosina on myös pystytty luotettavin tieteellisin ja tilastollisin keinoin selvittämään tarkkaan alkoholin osuutta syövän syntyyn eri syöpälajeissa. Alkoholi onkin yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä.

 

Suuri yleisö tuntee heikosti alkoholin ja syövän yhteyden

Alkoholin ja syövän yhteyttä ei Suomessa ole korostettu kovinkaan äänekkäästi ja sama on tilanne maailmalla. Asia tunnetaan huonosti kansalaisten keskuudessa, Yhdysvalloissa vain 39 % väestöstä tietää alkoholin voivan aiheuttaa syöpää, Euroopassa vain joka viides kansalainen tietää alkoholin ja syövän yhteydestä (4).

Näyttö alkoholin yhteydestä syöpään on kuitenkin vakuuttavaa. Ruokatorvisyövän ja paksusuolisyövän riski on alkoholin käyttäjällä moninkertainen ja riski kasvaa käytön lisääntyessä. Myös riski suun, nielun, kurkunpään ja peräsuolen syöpiin sekä rintasyöpään kasvavat alkoholia juodessa. Arviolta 5.8 % kaikista syöpäkuolemista on yhteydessä alkoholiin (5). Syöpäriski on annosriippuvainen eli suurissa määrissä tai usein juotuna alkoholi lisää riskiä eniten.

Kuvitus: Janne Valkeapää

Alkoholin syöpää aiheuttavat biologiset mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia (6). Juominen nostaa naisilla myös estrogeenin ja androgeenin määrää ja sen arvellaan olevan yhteydessä alkoholia käyttävien naisten rintasyöpäriskin kohoamisen kanssa (7). Keskeisintä kuitenkin lienee, että alkoholi tuottaa aineenvaihdunnassa asetaldehydia, joka on vahvasti syöpää aiheuttava. Asetaldehydi on luokiteltu ensimmäisen luokan karsinogeeniksi eli samaan ryhmään kuin esimerkiksi asbesti.

Asetaldehydin karsinogeenisyys ihmisellä todennettiin vakuuttavasti aasialaisen geenimutaation avulla. Esimerkiksi japanilaiset kestävät huonosti alkoholia, koska heiltä puuttuu asetaldehydiä pilkkova entsyymi aldehydidehydrogenaasi tai sitä on vain vähän. Tällaisten ihmisten elimistön asetaldehydipitoisuudet nousevat alkoholijuomia käytettäessä korkeaksi ja riski sairastua yläruoansulatuskanavan syöpiin on jopa 12-kertainen verrattuna niihin, joilla geenimutaatiota ei ole (8, 9).

 

Vähäinenkin alkoholin käyttö lisää syöpäriskiä

Noin 27 % kaikista maailman syövistä ilmaantuu ruoansulatuskanavan alueelle. Niiden ennuste on huono lukuun ottamatta paksunsuolen syöpää. Vuonna 2013 tehty laaja meta-analyysi (10) selvitti alkoholin aiheuttamaa syöpäriskiä syöpään sairastuneilla. Myös käytetty alkoholin määrä otettiin huomioon. Tutkimukseen hyväksyttiin 572 artikkelia, jotka käsittelivät 486 538 syöpätapausta.

Verrattaessa runsaasti alkoholia käyttäviä raittiisiin ja vähän alkoholia käyttäviin havaittiin, että suun, nielun ja ruokatorven syövän saamisen riski on runsaasti alkoholia käyttävällä 5-kertainen verrattuna muihin. Samoin kurkunpääsyövän, maksasyövän, paksusuoli- ja peräsuolisyövän ja rintasyövän riski on kohonnut alkoholia käyttävillä, kuten näkyy oheisesta taulukosta.

Vähäisempi jatkuva alkoholin käyttö eli yksi annos (12 g) päivässä lisää myös suuontelon, nielun, ruokatorven ja rinnan syövän riskiä (11).

Toisaalta on myös viitteitä siitä, että vähäinen alkoholin käyttö näyttäisi jonkin verran suojaavan munuaisia syövältä (13,14). On kuitenkin syytä huomioida, että vähäinenkin alkoholin käyttö lisää eri syöpien riskiä monin verroin enemmän kuin vähentää.

Rintasyöpä on niin yleinen, että pienelläkin alkoholin käytön lisäämisellä voi olla suuri kansanterveydellinen merkitys (15).

 

Panimoala vaimentaa syöpätutkimuksen tuloksia

Kuvitus: Janne ValkeapääAlkoholiteollisuuden ja sen rahoittamien järjestöjen strategiaan kuuluu – selkeästä tutkimusnäytöstä huolimatta – alkoholin käytön syöpäriskin kiistäminen. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi äskettäin mielenkiintoisen selvityksen siitä, miten alkoholiteollisuus ja sen sidosryhmät vaikuttavat muun muassa siihen, että alkoholin ja syövän yhteys jätetään huomioimatta (4).

Tutkijat selvittivät 27 alkoholiteollisuuden maailmanlaajuisesti merkittävän toimijan ja niiden rahoittamien sosiaalista näkökulmaa ja yhteiskuntasuhteita ylläpitävien järjestöjen julkaisemien alkoholia ja syöpää koskevien kirjoitusten ja nettisivujen sisältöä kvalitatiivisesti.

Näistä toimijoista 13 sivuutti kokonaan alkoholin käytöstä aiheutuneen syöpäriskin, kuten riskin rintasyöpään. 20 järjestöä sivuutti kirjoituksissaan kokonaan paksusuoli- ja peräsuolisyövät, joiden yhteydestä alkoholin käyttöön on myös vahvaa tutkimusnäyttöä. Viisi järjestöä kielsi kokonaan alkoholin ja syövän yhteyden ja 12 järjestöä esitti tutkimustensa ja selvittelyjensä tuloksena, että alkoholin aiheuttama syöpäriski koskee ainoastaan pientä, erittäin paljon juovaa vähemmistöä.

 

Juoman laadulla ei ole merkitystä

Kaikki alkoholijuomat lisäävät syöpäriskiä. Syövän kannalta ei ole merkitystä, juoko ihminen viiniä, olutta, siideriä vai viinaa. Ratkaisevaa on alkoholin määrä. Runsaasti alkoholia käyttävän riski saada syöpä on pahimmillaan viisinkertainen muihin verrattuna. Potilaskontakteissa lääkärin, sairaanhoitajan ja mm. sosiaalityöntekijän on syytä muistaa myös alkoholin mahdollinen osuus tapahtumassa ja ottaa asia puheeksi unohtamatta mainita myös lisääntyneestä syöpäriskistä.

 

Katso artikkeliin liittyvät lähteet seuraavalta sivulta. Kaikki kolme kirjoittajaa ovat lääkäreitä ja lääketieteen tohtoreita.

 

Teksti: Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki, Väinämö Nikkanen Kuvitus: Janne Valkeapää

Alkoholilakiuudistus – varsinainen 100-vuotislahja lapsille ja nuorille

Panimoteollisuus ajaa voimakkaasti niin sanottujen rajoitusten purkamista alkoholin saatavuudessa ja rohkeneepa väittää, ettei kulutus nousisi, vaikka esimerkiksi nyt kaupoissa myytävän … Jatka lukemista Alkoholilakiuudistus – varsinainen 100-vuotislahja lapsille ja nuorille

Panimoteollisuus ajaa voimakkaasti niin sanottujen rajoitusten purkamista alkoholin saatavuudessa ja rohkeneepa väittää, ettei kulutus nousisi, vaikka esimerkiksi nyt kaupoissa myytävän oluen alkoholipitoisuutta nostettaisiin tai ravintoloiden aukioloa ja anniskeluaikaa jatkettaisiin.

Uudistusta ajetaan elinkeinoelämän ehdoilla kansanterveyden kustannuksella. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista ei kannata alkoholin saatavuuden helpottamista (Ehyt ry). Osa poliitikoista näyttää kuitenkin edelleen uskovan, että myönteisyys lakiuudistukseen varmistaisi heidän äänisaaliinsa.

A-klinikkasäätiön päihdelääkäri Kaarlo Simojoki on sanonut, että nyt jo noin miljoona suomalaista kärsii läheisensä alkoholin käytöstä ja suuri osa heistä on lapsia.

Hän sanoo myös, että meillä on jo noin 500 000 riskikäyttäjää, joiden ei paljon tarvitse lisätä kulutustaan, kun seuraukset näkyvät terveys -ja päihdepalveluissa sekä lapsien maailmassa. Tuoreessa tutkimuksessa (Sunnuntaisuomalainen 20.11.2016) nuoret kertovat, miltä tuntuu, kun isä tai äiti juo. Juttu oli otsikoitu ”Viinan viemä lapsuus”.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pohti alkoholiuudistusta SS:n Torstaivieras-palstalla 8.12.2016 otsikolla ”Demokratian viisausvaje” viidestä eri näkökulmasta. Lainaan tähän viimeisen kappaleen:

”Kaikista näistä näkökulmista eduskunnan hallituspuolueiden enemmistön kanta on ymmärrettävä, mutta viisaaksi sitä ei voi sanoa suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Toivottavaa on, että tätä asiaa vielä punnittaisiin eduskunnan käsittelyssä avoimin mielin. Muussa tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten tehtäväksi jää demokraattisesti päätetyn tyhmyyden tiivistäminen toimeenpanokelpoiseen muotoon.”

Olisi mielenkiintoista myös tietää, kuinka paljon kansainvälinen panimoteollisuus on vaikuttanut Suomen Panimoliittoon, jotta lakia meillä muutettaisiin. Suurin osa firmoistahan on jo ulkomaisessa omistuksessa. Siis voitot ulkomaille ja haitat Suomeen.

Ja näkyyhän tuo vaikuttamispyrkimys sopivan toisin päinkin, kun Olvi ja Carlsberg ovat jo lähettäneet kirjeen Viron pääministerille ja ilmaisseet huolensa Viron mahdollisista oluen hinnan korotuksista (IS 2.1.2017).

MARJA-LEENA KETTUNEN
Iisalmi

Kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 16.1.2017 ja Savon Sanomissa 8.2.2017. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävät ry:n kunniapuheenjohtaja. Hän toimi järjestön puheenjohtajana vuosina 1990–1999.

Onko nykyinen alkoholilaki holhoava? – Tässä syyt miksi

Miksi alkoholilainsäädännöllä rajoitetaan myös niitä, jotka eivät koe olevansa alkoholin ongelmakäyttäjiä?

Vieraskynätekstissä järjestöjohtaja perkaa miksi alkoholilainsäädännöllä rajoitetaan myös niitä, jotka eivät koe olevansa alkoholin ongelmakäyttäjiä.

Saimme lukea Ylen uutisesta 25.4.2017 seitsemästä teoriasta, miksi nuoriso juo vähemmän ja viisaammin kuin ennen. Hienoa, että asia saa huomioita, joskin trendi on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa – kehityssuunta, jonka mielellämme näkisimme jatkuvan.

Alkoholin käytöstä puhuttaessa oleellista on seurata kokonaiskulutusta. Yksilön juomistavoilla ei ole isossa kuvassa niinkään merkitystä. Nuorison juomatapoja seuratessa esiin astuvat samat tekijät, jotka ohjaavat tutkitusti tehokkaimmin myös aikuisten juomista: hinta, saatavuus ja markkinointi.

Alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on vähentää turhaa byrokratiaa, ennättänee eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kesää. Hallituksen esitys sisältää sinällään viisasta normipurkua, mutta myös toimenpiteitä, jotka olisivat suorastaan kuolinisku nuorison juomatapojen positiiviselle kehitykselle. Esitys sisältää myös toimenpiteitä, jotka kääntäisivät vuodesta 2008 saakka jatkuneen alkoholin kulutuksen laskun jälleen nousuun.

Keskustelusta toiseen aina yksi ja sama perustelu nousee esiin. Miksi alkoholilainsäädännöllä kajotaan hintaan ja saatavuuteen niin, että sillä on vaikutuksia myös niille, joilla ei ole alkoholiongelmia? Ja samaan hengenvetoon viitataan alkoholikulttuurin muuttamisen tarpeeseen.

Ensinnäkin näen, että alkoholihaitat ja niistä johtuvat kustannukset ovat aina kaikkien ongelma. Vai voiko joku käsi sydämellä väittää, että yli viiden miljardin euron nettokustannukset vuositasolla olisivat vain ”joidenkin ongelma”? Se tekee reilu 1000 euroa jokaista suomalaista kohti. Summalla kuittaisi esimerkiksi Suomen valtion budjetin alijäämän.

Toiseksi. Jos alkoholikulttuuria halutaan muuttaa, on se mahdollista vain ja ainoastaan pitkäjänteisillä päätöksillä. Avain onnistumiseen on siinäkin tapauksessa juuri edellä mainitut nuoret ja heidän tapansa juoda vähemmän ja viisaammin kuin vanhempansa. Tätä perintöä on syytä vaalia millä keinolla hyvänsä niin, että tämä positiivinen kehitys jatkuu. Siksi onkin paradoksaalista, että juuri kaikista innokkaimpien liberalisoinnin puolestapuhujien tulisi pitää kiinni Suomen aktiivisesta ja toimivasta alkoholipolitiikasta. Epäonnistuneiden päätösten korjaaminen vie vuosikausia.

Kolmanneksi. Alkoholilla on se erityisominaisuus, että se aiheuttaa vahinkoa ja kärsimystä myös heille, jotka eivät sitä itse käytä. Jokainen suomalainen tuntee jonkun, jonka perheessä on alkoholiongelma. Jo nämä seikat riittäisivät perusteiksi sääntelyyn. Merkille pantavaa on, että sääntely kohdistuu alkoholituotteiden myyntiin, ei kulutukseen.

Alkoholikulttuurista myös muutama sana. Ei ole olemassa universaalia alkoholikulttuuria. Jokaisessa maassa on omat haasteensa, jotka on hoidettava kansallisella lainsäädännöllä. Usein viitataan ”eurooppalaiseen alkoholikulttuuriin” kuin avaimena onneen. Fakta kuitenkin on, että globaali trendi on rajoitusten lisääminen. WHO:n 194 jäsenmaasta 180:ssa on alkoholin myynnin ja kulutuksen rajoituksia.

Ranskassa kaikki alkoholin mainonta on kiellettyä ja he ovat onnistuneet puolittamaan kokonaiskulutuksensa. Italiassa vallitsee erittäin voimakas sosiaalinen kontrolli, jossa päihdehakuisuus tuomitaan. Tämä yhdistettynä kansallisiin toimenpiteisiin on johtanut alkoholikulutuksen vähenemiseen 20 litrasta seitsemään litraan per capita noin 40 vuodessa.

Viimeistään nyt on aika lopettaa päihdehakuisen alkoholikulttuurimme glorifiointi, tehdä päihtymyksestä sosiaalisesti hyväksymätöntä ja nostaa esille niitä asioita, joiden vuoksi nuorisomme juo yhä vähemmän!

Kirjoittaja on Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf:n toiminnanjohtaja Joonas Turtonen.

Tutkittua tietoa: Alkoholi ei sovi stressin lieventämiseen

Illalla otettu alkoholi häiritsee merkittävästi yöunta ja heikentää stressistä palautumista. Vaikutus näkyy toisesta alkoholiannoksesta alkaen.

Illalla otettu alkoholi häiritsee merkittävästi yöunta ja heikentää stressistä palautumista. Vaikutus näkyy toisesta alkoholiannoksesta alkaen.

Enemmän alkoholia, heikompi yöpalautuminen.

– Alkoholi on suurin yksittäinen stressistä palautumisen pilaaja. Laajan aineistomme pohjalta on selvää, että alkoholia ei voi suositella palautumiskeinona fysiologisesti katsottuna, toteaa Firstbeat Technologies Oy:n asiantuntija Jaakko Kotisaari.

Palautuminen tarkoittaa tässä sitä, että kehon aktiivisuustaso on laskenut, eikä keho ole sisäisten ja ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksen alaisena.

Firstbeat on kansainvälinen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja kuluttajatuotteiden parissa toimiva yritys, joka on kehittänyt edistyksellisen sydämen mittaukseen perustuvan menetelmän kehon toimintojen analysointiin. Menetelmän avulla voidaan kartoittaa ja kehittää ihmisen hyvinvointia ja suorituskykyä. Se tuottaa henkilökohtaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi liikunnan vaikuttavuudesta, stressin hallinnasta ja levon palauttavista vaikutuksista.

Puolet palautumisesta pois

Hyvä yöunen aikainen palautuminen on ratkaiseva tekijä stressinhallinnan kannalta. Unen määrä ja laatu ovat erityisen tärkeitä palautumisen kannalta silloin, kun elämässä on paljon kuormittavia tekijöitä. Moni juo pari lasillista alkoholia nukahtamislääkkeenä illalla, mutta vaikutus on useimmiten päinvastainen kuin tavoite.

– Alkoholin vaikutuksesta nukahtaminen tapahtuu nopeasti, mutta alkoholin palamisen vuoksi kehoon jää edelleen jonkin verran vireystila päälle, eli syke pysyy koholla. Lisäksi alkoholi on synteettinen myrkky, joka käynnistää elimistön puolustusmekanismit, Kotisaari sanoo.

Kun Jaakko Kotisaari mittaa alkoholin vaikutusta unen laatuun ja toipumiseen, tulos saadaan täsmällisinä numeroarvoina.
Kun Jaakko Kotisaari mittaa alkoholin vaikutusta unen laatuun ja toipumiseen, tulos saadaan täsmällisinä numeroarvoina.

Kahdesta alkoholiannoksesta eteenpäin vaikutus alkaa näkyä ja rasituksesta palautuminen alkaa heikentyä. Korrelaatio palautumisen viivästymiseen on hyvin suora ja selvä: alkoholi hidastaa palautumista ja ennen kaikkea viivästyttää palautumisen alkua unen aikana.

– Alkoholin vaikutuksesta syke nousee ja sykevaihtelu pienenee. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan unen ensimmäisten tuntien aikana. Alkoholin vaikutuksesta syvän unen vaihe syvenee, ja tämä vaikutus syvenee mitä enemmän alkoholia juo. Valitettavasti samaan aikaan alkoholi siirtää ja lyhentää REM-unen jaksoja, millä on todettu olevan negatiivisia yhteyksiä muun muassa muistiin, keskittymiseen sekä motoriseen toimintaan, Kotisaari kertoo.

Mikäli juodun alkoholin määrä on yksi gramma painokiloa kohden, laskee palautumisaika unen ensimmäisen kolmen tunnin ajalta keskimäärin 48 prosenttia selvään yöhön verrattuna. Illalla juotu runsas alkoholi siis lähes puolittaa yöunen palauttavan vaikutuksen.

– Mittauksissamme noin kolme prosenttia tutkituista oli sellaisia, että heillä ei tapahtunut palautumista yön aikana lainkaan. Jos otettaisiin mukaan vain yöt, joita ennen on nautittu alkoholia, olisi prosentti varmasti paljon suurempi. Voidaan vain miettiä, paljonko aamulla on liikenteessä kuskeja, jotka eivät ole palautuneet lainkaan yöunen aikana

Alkoholin käyttö on myös palautumisen kannalta noidankehä. Se ylläpitää ja pahentaa stressaantuneen väsymystä ja lisää näin stressiä.

– Valmiiksi kovin kuormittunut elimistö ottaa helposti alkoholista vain lisää kierroksia päälle, Kotisaari toteaa.

Firstbeatin yli 200 000 mittauksen aineistosta löytyy myös muutama poikkeus, joilla unen palauttavaa vaikutusta alkoholin ei havaittu vähentävän.

– Heillä voi olla taustalla joku sairauden aiheuttama kipu, jota alkoholi lieventää ja näin unen laatu paranee. Kyseessä voi myös olla jonkinlainen geneettinen poikkeama, Kotisaari sanoo.

Sykevälivaihtelun mittaus tutkimusvälineenä

Firstbeatin tutkimusaineisto perustuu yli 20 vuoden tutkimustyöhön ja mitattuun dataan. Yrityksen kehittämillä menetelmillä on tehty yli 200 000 sydämen sykevaihteluun pohjautuvaa mittausta normaalissa arkielämässä. Sykevaihtelun määrä kasvaa palautumisen ja rentoutumisen aikana, ja laskee, kun kehomme kuormittuu, esimerkiksi stressin myötä.

Firstbeatin Hyvinvointianalyysin mittausjakso on yleensä kolmen vuorokauden mittainen. Tutkimushenkilöt pitävät päiväkirjaa tekemisistään, sairauksistaan ja myös siitä, paljonko he käyttävät alkoholia. Samanaikaisesti heidän sydämensä sykevälivaihtelua mitataan ympärivuorokautisesti Firstbeatin tutkimusmittarilla.

– Aineistomme perustuu suurelta osin asiakkaiden itse kirjaamiin alkoholinkulutusmääriin. On varmaan syytä huomioida, että monilla ihmisillä on taipumusta aliarvioida kuluttamansa alkoholin määrää. Tutkimusmateriaalissa käytämme annosvasteen määränä sitä määrää alkoholia, jonka ihmiset ovat itse kirjanneet, Kotisaari sanoo.

Firstbeatin analytiikan perustana on yksilöllinen digitaalinen malli fysiologiasta. Se on rakennettu henkilön mitatun autonomisen hermoston toimintaa kuvaavan sykevaihtelun perusteella. Mittaamisessa on hyödynnetty edistyneitä matemaattisia ja signaalinkäsittelyn menetelmiä.

Syketiedon pohjalta Firstbeatin analytiikka luo ihmiskehosta digitaalisen mallin, joka kuvaa tärkeimpiä fysiologisia toimintoja, kuten hapen- ja energiankulutusta, harjoituksen jälkeistä lisääntynyttä hapenkulutusta (EPOC) sekä stressi- ja palautumisreaktioita.

Teksti: Jari Peltoranta  Kuvat: Firstbeat Technologies Oy

 

Tarpeettomia normeja vai perustuslain edellytys?

Hallitus esittää käsittelyssä olevassa lakiesityksessä 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. Tarkoitus on siis osin purkaa Alkon monopoliasemaa … Jatka lukemista Tarpeettomia normeja vai perustuslain edellytys?

”Tarpeettomien normien järkevä purkaminen on eri asia kuin sen varjolla tehtävä suurten kansainvälisten panimojättien tukeminen ja alkoholin kulutuksen tahallinen kiihdyttäminen.” Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kommentoi käsittelyssä olevaa alkoholilain uudistusta tiedotteessaan 3.5.2017.

Hallitus esittää käsittelyssä olevassa lakiesityksessä 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. Tarkoitus on siis osin purkaa Alkon monopoliasemaa sallimalla muun muassa Alkon myymien vahvojen oluiden levittäminen noin 15-kertaa laajemmalle myyntiverkostolle eli päivittäistavarakaupalle. Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen maltillisen arvion mukaan alkoholin kulutus lisääntyisi lakimuutoksen seurauksena 6%.

Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun suomalaisten alkoholin kulutusta lisätään poliittisin keinoin.

suomalaisten-juominen-ja-politiikka

Vuonna 1969 keskioluen saatavuutta parannettiin sallimalla sen myynti ruokakaupoissa. Alkoholin kulutus kasvoi vuodessa 46 prosenttia ja kaksinkertaistui parissa vuodessa. Seuraavien viiden vuoden aikana maksakirroosikuolleisuus kasvoi 50 % ja alkoholipsykoosit 120 %. Vuonna 2004 Virosta, josta suomalaiset ovat tuoneet eniten alkoholia, tuli EU:n jäsenmaa. Suomen hallitus reagoi tähän laskemalla alkoholiveroa keskimäärin 33 %. Alkoholin kulutus nousi parissa vuodessa 1,5 litraa eli ennätyslukemiin. Vuodesta 2007 lähtien veroa on kiristetty maltillisesti viiteen kertaan yhteensä noin 30 %, ja kulutus on saatu laskemaan noin puolella litralla.

Tutkimukset osoittavat, että monopolin poistaminen lisää alkoholin kulutusta, ja alkoholihaitat seuraavat varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutusta.

Tällä hetkellä suomalaiset juovat keskimäärin 10,6 litraa 100-prosenttista alkoholia vuodessa. Alkoholin kulutus on viimeisten 50 vuoden aikana yli kolminkertaistunut Suomessa, kun taas Ranskassa ja Italiassa se on puolittunut. Tähän liittyen Suomi ohitti tunnetut viinimaat Ranskan ja Italian alkoholimaksakuolleisuudessa jo muutama vuosi sitten.

Viimeaikaiset muutokset ovat huomattavia, sillä esimerkiksi vuonna 1969 alkoholisyihin kuolleita oli 400, vuonna 1988 ylitettiin 1 000 alkoholikuoleman raja ja vuonna 2005 oli jo yli 2 000 alkoholikuolemaa. Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen on nyt johtanut myös kuolemien määrän laskuun. Huomionarvoista on, että tilastoimaton kulutus ja matkustajatuonti eivät ole merkittävästi lisääntyneet, vaan ne ovat edelleen suunnilleen vuoden 2006 tasolla.

Nykyistä Alkoa vastaava monopolijärjestely on käytössä myös Suomen länsinaapureilla. Voidaan sanoa, että monopolin ansiosta Alkoa voidaan kutsua yhdeksi pohjoismaisen hyvinvointimme tukipilariksi. Nyt yksilönvapauden nimissä ollaan luopumassa pohjoismaiden yhteisestä alkoholipoliittisesta suunnasta.

Suomen perustuslaki edellyttää hallituksen tekevän vain kansan hyvinvointia turvaavia päätöksiä. Esitetty lakiuudistus on perustuslain vastainen, koska se vaarantaa merkittävällä tavalla kansalaisten turvallisuutta ja terveyttä.

Toivokaamme, että terve järki ja tutkittu tieto sekä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemykset voittavat alkoholitoimijoiden edut uutta alkoholilakia säädettäessä. Siitä olisi meille kaikille hyötyä.

Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Alkoholipolitiikkaa.fi on päättäjille suunnattu tiivis tietopaketti

Vuoden 2017 alussa avattu Alkoholipolitiikkaa.fi-sivusto kokoaa tutkimus- ja asiantuntijanäkökulmia poliittisten päätösten tueksi ja tekee näkyväksi alkoholin myynnistä hyötyvien tahojen kyseenalaista lobbausta.

Vuoden 2017 alussa avattu Alkoholipolitiikkaa.fi-sivusto kokoaa tutkimus- ja asiantuntijanäkökulmia poliittisten päätösten tueksi ja tekee näkyväksi alkoholin myynnistä hyötyvien tahojen kyseenalaista lobbausta.

Alkoholipolitiikkaa.fi-julkaisun painettu versio koostuu kolmesta esitteestä. Kuvassa näkyy jokaisesta kansi ja sisäaukeama.
Alkoholipolitiikkaa.fi-julkaisun painettu versio koostuu kolmesta esitteestä. Kuvassa näkyy jokaisesta kansi ja sisäaukeama.

Alkoholipoliittinen keskustelu on valtava sekametelisoppa. Lähes jokaisella on aiheesta mielipide riippumatta siitä, miten vähän tai paljon asioihin on perehtynyt. Erilaisia väittämiä on suuntaan ja toiseen niin valtavasti, että luotettavien faktojen löytäminen ilman paljon aikaa vievää selvitystyötä on päättäjille vaikeaa ellei mahdotonta.

Miten esimerkiksi poliitikko voi selvittää, onko Päivittäistavarakauppa ry:n viime tammikuussa teettämä tutkimus luotettava tiedon lähde? Tämän tutkimuksen mukaan vahvempien alkoholijuomien tuominen ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille toisi paljon erilaisia taloudellisia hyötyjä, mutta ei lisäisi lainkaan alkoholin kulutusta.

Suomalaiset suuret mediatalot julkaisivat tuloksen kritiikittä, mikä antaa ymmärtää, että kyseessä on luotettava ja objektiivinen tutkimus.

Väitteen todellisen luotettavuuden selvittämiseksi tulisi kuitenkin arvioida kriittisesti kyseisen tutkimuksen tekotapaa ja selvittää tutkimuksen tekijän intressit. Toisaalta tulisi verrata sen tuloksia kansainvälisen tiedeyhteisön tekemiin pitkän aikavälin tutkimuksiin vastaavista aiheista.

Kyseessä oli kyselytutkimus, jossa kysyttiin tavallisilta ihmisiltä miten he arvelevat lakiuudistuksen vaikuttavan. Tarkemmin katsoen Päivittäistavarakauppa ry:n selvitys ei siis ole verrattavissa tieteelliseen tutkimukseen perustuviin asiantuntijanäkökulmiin. Tämän kaltaisessa gallupissa myös kysymyksenasettelulla on paljon vaikutusta tuloksiin.

Toisaalta verrattaessa Päivittäistavarakauppa ry:n galluppia oikeisiin tieteellisiin tutkimuksiin, havaitaan, että sen tulos on räikeästi ristiriitainen. Tutkimukset ovat nimittäin toistuvasti osoittaneet, että alkoholin suurempi saatavuus lisää sekä juomista että alkoholihaittoja yhteiskunnassa.

Kyseessä on siis elinkeinoelämän varsin hävytön lobbauskampanja, jolla pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen levittämällä kyseenalaisia, tieteelliseltä tutkimustiedolta näyttäviä väitteitä.

Median työtahti on nopea, eikä toimittajilla ikävä kyllä ole yleensä mahdollisuutta selvittää faktoja ja kyseenalaistaa lobbareiden väitteitä. Myös poliitikoilla on hyvin harvoin aikaa ja kiinnostusta perehtyä asiaan.

Systemaattista vääristelyä ja muutosvastarintaa

Tammikuinen Päivittäistavarakauppa ry:n selvitys oli vain yksi esimerkki faktojen hämmentämisestä. Selvityksen ajoitus ei ollut satunnainen. Alkoholilain uudistus on käsittelyssä kevätkaudella. Käsittely on viivästynyt, sillä aihe oli tarkoitus käsitellä jo viime syksynä. Myös kesän lopussa uutisoitiin hyvin vastaava ristiriitainen selvitys.

Alkoholilobbaus on argumenteiltaan ja meneltemiltään hämmästyttävän usein lähes identtistä sen kanssa, miten tupakkateollisuus aikanaan kasvatti valtaansa politiikassa. Alkoholin myynnistä hyötyvillä toimijoilla on tarkkaan mietitty strategia ja systemaattinen tapa vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja yleiseen mielipiteeseen. Myös mittavat taloudelliset resurssit mahdollistavat tehokkaan lobbauksen.

Tarkoitushakuisen vääristelyn lisäksi alkoholipoliittiseen keskusteluun vaikuttavat negatiivisesti myös viattomat väärät käsitykset ja poliitikkojen haluttomuus tunnustaa monille niin armaaksi muodostuneen päihteen haittojen todellista laajuutta.

Tämä päättäjien uskomusten ja asenteiden sekamelska määrittelee sen, mihin suuntaan Suomen alkoholilaki muokkautuu. Luotettavalla tutkimustiedolla on toki osansa, mutta valitettavan usein se jää jalkoihin tunteiden ja uskomusten jyllätessä. Nyt tekeillä oleva alkoholilaki on saanut kiivasta kritiikkiä tutkija- ja asiantuntijakentältä laidasta laitaan, sillä sen nähdään lisäävän merkittävästi alkoholin terveydellisiä ja taloudellisia haittoja.

Esimerkiksi THL:n maltillisen arvion mukaan A-oluen ja limuviinojen tuominen ruokakauppoihin nostaa vuosittaisia alkoholihaittoja 400 miljoonalla eurolla, mutta verotulot eivät merkittävästi lisäänny.

Yksi ääni lisää huutokuorossa

Syksyllä 2016 allekirjoittanut ja muutama muu alkoholipolitiikkaa aktiivisesti seuraava kansalainen päätti kantaa kortensa kekoon. Luotettavan tutkimus- ja asiantuntijatiedon puute alkoholipoliittisessa keskustelussa tuntui jo suorastaan absurdilta, median julkaistessa alkoholialan edustajien kannanottoja jo enemmän kuin riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiä.

Aloitimme luomaan omaa faktapakettia yhdessä Raittiuden Ystävien asiantuntijan Emilia Laineen kanssa. Muun muassa THL:ssä sekä Sosiaali ja terveysministeriössä työskennellyt Laine tuntee alkoholipolitiikkaa laajasti ja on tehnyt aikanaan myös gradun alkoholialan vaikutuksesta politiikkaan.

Työn tulos oli tiivis faktapaketti, jonka nimeksi tuli Alkoholipolitiikkaa.fi. Se sisältää toistaiseksi kolme pientä painettua lehtistä ja nettisivut, joilta löytyy sama tieto.

Vastaava tieto löytyy toki monesta muustakin lähteestä, mutta usein se on ripoteltu pieninä paloina esitteisiin ja monille nettisivuille. Asiat on kirjoitettu pitkällisesti, eikä olennainen selviä silmäilemällä. Alkoholipolitiikkaa.fi kokosi kaikkein olennaisimman nopeasti ja helposti luettavaksi kokonaisuudeksi.

Julkaisu lähetettiin painettuna ja sähköisesti kansanedustajille ja ministereille. Tässä apuna oli Raittiuden Ystävät ry, jota saamme kiittää painattamisesta ja postituksesta.

Asennemuutosta odotellessa

Järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa on varsin pieni, sillä lobbauksessa ei ole käytössä kansainvälisen alkoholialan kaltaisia resursseja. Teemme kuitenkin sen, mihin pystymme ja odotamme, että jonakin päivänä päättäjien asenteet vielä muuttuvat. Näin on tapahtunut jo tupakan suhteen.

Vielä 50 vuotta sitten tupakointi oli huomattavasti nykyistä yleisempää ja jopa sisällä lasten kanssa samassa huoneessa polttamista ei koettu ongelmaksi. Tupakkamainonnan rajoittaminen tai tupakoinnin kieltäminen julkisessa tilassa olisi tuolloin nähty naurettavana holhouksena.

Nykyään kukaan ei puhu tupakan haitattomasta kohtuukäytöstä tai tupakoinnin terveyshyödyistä.

Muutosta odotellessa pyrimme osaltamme lisäämään tietoa. Alkoholipolitiikkaa.fi-julkaisu päivittyy epäsäännöllisesti, mutta tarkoitus on tuottaa lisää materiaalia myös tulevaisuudessa aina tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa.

Kirjoittaja on Alkoholipolitiikkaa.fi -julkaisun päätoimittaja. Julkaisun kokoaminen on aloitettu vapaaehtoisvoimin loppuvuodesta 2016. Käy tutustumassa osoitteessa www.alkoholipolitiikkaa.fi.

Teksti ja kuvitus: Janne Valkeapää

Alkoholi ja tupakka – tiet vievät vastakkaisiin suuntiin

Elokuusta 2016 on ollut voimassa tiukennettu tupakkalaki, jonka tavoite on lopettaa suomalaisten tupakointi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Alkoholilain suhteen suunta on päinvastainen, sillä tekeillä oleva lakiuudistus on lisäämässä merkittävästi juomista ja alkoholihaittoja.

Elokuusta 2016 on ollut voimassa tiukennettu tupakkalaki, jonka tavoite on lopettaa suomalaisten tupakointi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Alkoholilain suhteen suunta on päinvastainen, sillä tekeillä oleva lakiuudistus on lisäämässä merkittävästi juomista ja alkoholihaittoja.

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Ritva Varamäki. Kirjoitus on julkaistu SOSTE-blogissa 2.2.2017.
Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Ritva Varamäki. Kirjoitus on julkaistu SOSTE-blogissa 2.2.2017.

Viime vuonna tehdyn tupakkalain uudistuksen tavoitteena on auttaa suomalaisia lopettamaan tupakan ja muiden nikotiinituotteiden käyttö sekä suojella myös tupakoimattomia tupakan savulle altistumiselta. Lakiuudistuksessa määritellään useita toimenpiteitä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä.

Alkoholin osalta voitaisiin säätää vastaavia asioita alkoholilaissa. Mutta näin ei tehdä. Tulevan alkoholilain luonnoksessa esitetään toimenpiteitä, jotka johtavat alkoholin käytön lisääntymiseen, juomisen aloitusiän laskemiseen ja alkoholihaittojen merkittävään kasvuun.

Tupakan osalta jo edellistä lakiuudistusta luonnehdittiin tiukaksi, mutta silti sitä tiukennettiin vielä useita kertoja. Alun kiivaasta vastustuksesta huolimatta valtaosa ihmisistä, myös tupakoijista, pitää nykyään ravintoloiden tupakointikieltoa ja muita rajoituksia hyväksyttävinä ja tarpeellisina. Savuton ravintola on sittenkin viihtyisämpi, vaikka ensin ajatus tupakoijien holhoamisesta kauhistutti.

Myös tulokset puhuvat puolestaan – tupakointi on lakimuutosten myötä kääntynyt laskuun.

tupakointi-suomessa-tilasto2
Päivittäin tupakoivien osuus suomalaisista prosentteina

Virallinen linja ja todelliset toimet

Alkoholilain virallisena tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäisy. Käytännössä lainsäädännössä liikutaan kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan. Alkoholilakia on uudistettu kolme kertaa, ja joka kerran on lisätty alkoholin saatavuutta. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, jokaisella kerralla kulutus on kasvanut. Kulutuksen myötä myös haitat ovat lisääntyneet. Lait ovat siis poikkeuksetta epäonnistuneet tavoitteensa saavuttamisessa. Ainoat käyttöä hillinneet toimet ovat olleet veron korotuksia.

Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15-vuotta täyttänyttä suomalaista kohti
Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15-vuotta täyttänyttä suomalaista kohti

Koska alkoholilaki on aikaisemmin epäonnistunut tavoitteensa saavuttamisessa, voisiko mallia ottaa tavoitteessaan onnistuneesta tupakkalaista? Tupakka ja alkoholi lisäävät sairastavuutta ja monen sairauden riskiä, ja niillä on monia yhteisiä piirteitä. Samaan suuntaan vaikuttavalla lainsäädännöllä voitaisiin vähentää niin tupakan ja kuin alkoholinkin aiheuttamia haittoja. Samalla ehkäistäisiin kansansairauksia sekä vähennettäisiin haittoja yhteiskunnalle.

Alkoholilain luonnoksen keskeisimmät muutokset ovat tupakkalakiin verrattuna päinvastaisia. Maitokauppojen, kioskien ja huoltamoiden tuotevalikoimaa täydennetään vahvemmilla oluilla sekä viinapohjaisilla alkoholijuomilla. Vahvempien juomien parempi saatavuus lisää tutkitusti alkoholin kulutusta. Haitat näkyvät monenlaisina sosiaalisina, terveydellisinä ja taloudellisina haittoina.

Paljon puhuttu ”keskieurooppalainen” alkoholikulttuuri perustuu alkoholin juomiseen ruokailun yhteydessä sekä sosiaaliseen kontrolliin, joka on meille vierasta.

Eurooppalainen tapa juoda useammin, mutta vähemmän kerralla ei näy katuväkivallassa, mutta alkoholin terveyshaitoissa esimerkiksi Ranska on Suomen tasolla. Alkoholin kokonaiskulutus on siellä samaa luokkaa, vaikka käyttötapa on hiukan erilainen.

Tupakkalaki on myös muuttanut tupakkaan liittyviä toimintatapoja ja asenteita. Alkuvaiheen muutosvastaisuuden laannuttua laki nauttii laajaa hyväksyntää sekä tupakoijien että savuttomien parissa. Voidaan pohtia, millaisilla toimilla voitaisiin saada aikaan vastaavan kaltaista myönteistä kehitystä alkoholikulttuurissa.

Alkoholilain luonnos esittää ravintola-alaa koskevien toimimattomien ja vanhentuneiden normien purkamista. Tämä on sinänsä kannatettavaa, mutta muutos ei vaikuta merkittävästi juomakulttuuriin tai juotuihin määriin. Vaikka muutosta syntyisikin, sen vesittää monin verroin se, että myymälöiden lisääntynyt ja entistä vahvempi juomatarjonta kilpailee ravintoloiden kanssa.

Mikä tässä on niin vaikeaa?

Nykyaikaiselta lainsäädännöltä voidaan odottaa, että sen toimenpiteet perustuvat tutkittuun tietoon. Keskusteluja kuunnellessa tuntuu usein siltä, että vaikuttavia kustannustehokkaita keinoja, saatavuuden ja hinnan säätelyä, pidetään vanhanaikaisena ja toimimattomana. Nämä keinot on kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa todettu paikkansapitäviksi, ja myös oman maamme esimerkit toimivat tässä hyvänä näyttönä. Tämä näkyy myös Suomen alkoholin kulutustilaston surullisen nousujohteisesta suunnasta.

Jokaisella alkoholilain muutoksella on saatu vaikutusta kokonaiskulutukseen. Erittäin hyvä esimerkki on vuoden 2004 alkoholin 30% veron alennus, joka nosti kulutusta 10%. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä tutkijat olivat tämän jo ennakoineet nimenomaan kokonaiskulutusteorian pohjalta.

Tutkimukset ovat tuoneet esiin myös aivan uusia alkoholihaittoja. Se aika on nyt mennyt, jolloin kohtuullista alkoholinkäyttöä suositeltiin terveyttä edistävänä toimenpiteenä erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tästä näkökulmasta katsottuna vain yli 55-vuotiaat naiset hyötyvät alkoholista, ja sekin vain siinä tapauksessa, että käyttö pysyy 1-2 lasillisessa viikossa. Rintasyöpäriski sen sijaan alkaa ensimmäisestä drinkistä ja kasvaa annosten myötä. Toinen ajatuksia herättävä tieto on myös se, että alkoholin aiheuttamat haitat läheisille ja muulle yhteiskunnalle ja ylittävät jo tupakan aiheuttamat vastaavat haitat.

Mikä tekee alkoholista niin erityisen, ettei sitä haluta säännellä tupakan tavoin? Syitä on tietenkin monia. Tupakkaa on ”helpompi” säädellä sen saaman vahvan kansainvälisen sopimustaustan takia ja myös siksi, että valtaosa ihmisistä ei tupakoi. Se, että on päästy tähän kehitysvaiheeseen, ei ole ollut mutkatonta. Tutkimustiedon karttuessa on kuitenkin tullut uskallusta myöntää tuotteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä väestön terveyden hyväksi. Tätä samaa ei kuitenkaan haluta tehdä alkoholin kohdalla.

Terveyskulttuurimme kehittyy koko ajan, ja siihen liittyvät muutokset tuodaan ihmisten tietoisuuteen usein median kautta. Tieto on usein pirstaleista, ja jokainen voi ymmärtää sen itselleen sopivalla tavalla. Usein yksittäisiä mielipiteitä pidetään samanarvoisina tutkimustiedon kanssa, kunhan asian vain osaa esittää hyvin. Kuka tahansa voi huomata, että alkoholilakiluonnoksessa taas kerran ovat vastakkain koko yhteiskunnan taloudelliset ja terveydelliset edut ja muutamien alkoholin myynnistä hyötyvien elinkeinoelämän haarojen edut.

Kuluttajilta ei tule painetta myynnin lisäämiseen. Useiden kuluttajakyselyiden mukaan valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään. Päättäjiltä odotetaan nyt suuren kuvan näkemistä ja sellaisia päätöksiä, joiden avulla kansallista hyvinvointia ja terveyttä kehitetään kestävällä tavalla. Näin tehdessä säästyy myös paljon rahaa, sillä alkoholista saadut tulot kalpenevat haittojen rinnalla. Vastuulliseen politiikkaa ei nykypäivänä oikein sovi, että syöpävaarallista, monin muullakin tavoin haitalliseksi todettua tuotetta ajetaan nykyistä laajempaan myyntiin. Tuotetta, johon ei edes vaadita tuoteselostetta tai varoitusmerkintöjä. Vai eikö maan talous ja ihmisten hyvinvointi ole päättäjille tärkeä?

Teksti: Ritva VaramäkI  Kuva: Veikko Somerpuro

Kuntavaaliehdokkaat: A-oluen tuominen kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta

Yli puolet kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Tutkimustiedon valossa arvio on tietenkin oikea.

Yli puolet kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Tutkimustiedon valossa arvio on tietenkin oikea. Siitä huolimatta näin uskoo ehdokkaista vain niukka enemmistö. Muutama arvelee vahvempien juomien jopa vähentävän juotua alkoholin määrää.

Suomen ASH ry:n Kantar TNS Oy:llä teettämässä selvityksessä kysyttiin kuntavaaliehdokkailta miten he uskovat vahvempien alkoholijuomien tuomisen päivittäistavarakauppoihin vaikuttavan kuntalaisten alkoholin kulutukseen.

Haastatelluista 52 prosenttia uskoi kulutuksen kasvavan. 43 prosenttia arvioi, ettei muutoksella olisi vaikutusta. Neljä prosenttia arveli, että muutos vähentäisi alkoholin kulutusta.

Suomen ASH:n toiminnanjohtajan Mervi Haran mukaan tulos kertoo, että monet kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät alkoholilain vaikutuksen kuntalaisten arkeen.

– On kuitenkin hämmästyttävää, että yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt saatavuuden ja kulutuksen välistä yhteyttä. Ilmeisesti tieto siitä, että alkoholin tarjonta lisää kulutusta, ei ole tavoittanut kaikkia kuntavaaliehdokkaita, hän huomauttaa.

Hallituksen kaavailujen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

– Kunnilla ei ole varaa niihin kustannuksiin, joita suunnitelluilla alkoholilain muutoksilla väistämättä on, Hara kommentoi suunnitelmia.

THL:n maltillisen arvion mukaan vuosittaiset alkoholihaitat nousevat Suomessa lakiuudistuksen myötä noin 400 miljoonaa euroa.

Jyrkät erot puolueiden välillä

Puoluetausta vaikutti selvästi ehdokkaiden uskomuksiin. Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista peräti joka viides uskoi, että nykyistä vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin hillitsisi kulutusta. Keskustan ehdokkaista näin ajatteli kuusi prosenttia.

Sen sijaan muista puolueista ei selvityksessä löytynyt lainkaan vastaajia, joiden mielestä uudistuksella olisi alkoholin käyttöä vähentäviä vaikutuksia. Enemmistö Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista katsoi, että uudistus lisäisi alkoholin kulutusta.

Hara pitää selvänä, että sote-uudistuksella tavoitellut säästöt hukataan, jos alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu nyt ehdotetussa muodossa.

– Ei ole kestävää tai kansantalouden kannalta järkevää tehdä toisella kädellä yhdensuuntaisia päätöksiä ja kumota ne toisella. Vahvojen juomien tuominen kauppoihin olisi yksi keskeinen, alkoholin kokonaiskulutusta, kustannuksia ja terveyshaittoja lisäävä päätös, Hara sanoo.

Tästä näkökulmasta vastausten jakautuminen on yllättävä, sillä perinteisesti juuri porvaripuolueet ovat ajaneet tiukkaa taloutta ja turhien menojen karsimista.

Ehkäisevälle päihdetyölle tukea ehdokkailta

Lähes puolet, 47 prosenttia vastaajista, arvioi, että ehkäisevää päihdetyötä ei oteta riittävästi huomioon kunnan päätöksenteossa. Vastaajista 72 prosenttia olisi valmis ohjaamaan kunnan budjetista lisää varoja lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn.

Myös ehkäisevän päihdetyön tehostaminen kunnan eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä sai kannatusta yli puoluerajojen.

– Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille, iso osa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ja muista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä säilyy edelleen kunnissa, Mervi Hara muistuttaa.

Hän kuitenkin pohtii, kuinka hyvin ehkäisevälle päihdetyölle kyselyssä annettu vahva tuki näkyy todellisissa poliittisissa päätöksissä ehdokkaan mahdollisen valinnan jälkeen.

– Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä. Toivottavasti valtuutetut muistavat myös vaalien jälkeen, että alkoholihaittojen ja tupakoinnin vähentäminen kannattaa, myös taloudellisesti, Hara toivoo.

Kantar TNS Oy (aik. TNS Gallup Oy) kartoitti Suomen ASH ry:n toimeksiannosta kuntavaaliehdokkaiksi lupautuneiden käsityksiä mm. alkoholilain uudistuksesta. Kyselyyn haastateltiin 12.-17.1.2017 yhteensä sataa siihen mennessä ehdokkuutensa julkistanutta henkilöä eri puolueista, eri puolilta maata. Suomen ASH ry tiedotti teettämästään selvityksestä 9.2.2017.

Lähde: Suomen ASH ry:n tiedote 9.2.2017