raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Faktoja ja tutkimustietoa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Nimetön mielenliike vaikuttaa läpi yhteiskunnan

Alkoholin käyttö ei vaikuta vain alkoholistin psyykkeeseen. Myös niin sanottujen kohtuukäyttäjien aivoissa ja mielessä tapahtuu juomisen seurauksena pitkäaikaisia muutoksia. Muutokset vaikuttavat tiedostamatta ajatteluun, tunteisiin ja päätöksiin. Tämä pätee myös alkoholipoliittisia päätöksiä tekeviin poliitikkoihin.

Alkoholin käyttö ei vaikuta vain alkoholistin psyykkeeseen. Myös niin sanottujen kohtuukäyttäjien aivoissa ja mielessä tapahtuu juomisen seurauksena pitkäaikaisia muutoksia. Muutokset vaikuttavat tiedostamatta ajatteluun, tunteisiin ja päätöksiin. Tämä pätee myös alkoholipoliittisia päätöksiä tekeviin poliitikkoihin.

Kuvituskuva: Janne Valkeapää

Opiskelijakaverini pohtii ääneen miten valtavan hyvältä tuntuisi juoda tuopillinen olutta. Hän kuvailee tunteen yksityiskohtaisesti.

Istumme oppitunnilla. On keskipäivä, keskellä viikkoa. Kuuntelen tottuneesti kaverin haikailuita. Tavallisia opiskelijajuttuja.

Sitten hätkähdän. Mistä tässä on kyse? Onko tämä normaalia?

Ensimmäistä kertaa mieleeni on hiipinyt aavistus, että kyse on jostakin muusta kuin tavallisesta halusta rentoutua tai mieltymyksestä juoman makuun.

Esitän kysymyksen:

Koska olet viimeksi kaivannut appelsiinimehua samalla tavoin, kun tunnet nyt oluen suhteen?
– Tykkäätkö appelsiinimehusta?

Ystäväni myöntää pitävänsä.

– Koska olet viimeksi kaivannut appelsiinimehua samalla tavoin, kun tunnet nyt oluen suhteen?
Seuraa pieni hämmennys. Selitän:

– Tarkoitan, että tekeekö mielesi usein jotakin alkoholitonta juomaa samalla tavoin.. noh tuota.. palavasti, kuin kaipaat jotain alkoholijuomaa? Siis vaikka nyt olutta.

appelsiinimehuKaverini miettii hetken. Lopulta hän toteaa, että toki joskus tekee mieli jotakin muutakin juomaa, mutta myöntää rehellisyyden nimissä, että tämän tyyppinen haikailu taitaa kyllä kohdistua lähinnä prosenttijuomiin.

Mies on parikymppinen. Hänellä ei ole kovin monta vuotta alkoholin käyttöä takanaan ja käytetyt määrät ovat moniin keski-ikäisiin verrattuna varsin vähäisiä.

Onko opiskelijakaverini alkoholiriippuvainen?

Mielihalujen viemää

Tapauksesta on kulunut jo vuosia, mutta se jäi syystä tai toisesta mieleeni. Päätän, että asiaa on vihdoin syytä tutkia. Kerron tarinani psykiatrian erikoislääkäri Mauri Aallolle. Hän on erikoistunut alkoholiongelmien varhaiseen tunnistamiseen.

joku muutos ihmisen aivoissa tai psykologiassa jo tapahtunut
– Yksinään tämä mitä kuvaat ei riitä määrittämään häntä riippuvaiseksi sillä tavalla, kuin se lääketieteessä määritellään, Aalto linjaa.

– Totta kai siinä on joku muutos ihmisen aivoissa tai psykologiassa jo tapahtunut, lääkäri kuitenkin toteaa.

Alkoholin käyttö on siis muuttanut nuoren miehen ajattelua, mutta kyse ei ole vielä suoranaisesta sairaudesta. Aalto toteaa, että useimmat mieliteot sinänsä ovat normaaleita. Tässä tapauksessa kyseessä saattaa kuitenkin hänen mukaansa olla alkoholiriippuvuuden esiaste.

– Kun riippuvuuteen mennään, niin tämän kaltaisia muutoksiahan siellä sitten ihmisen toiminnassa tapahtuu. Ja ne ovat tietysti aivotasolla tapahtuvia.

Kuva on synkkä, kun muistan, että tämä kaveri ei ollut lainkaan ainoa joka ajatteli prosenttijuomia vastaavalla lämmöllä. Samanlaiset tuntemukset ja puheet olivat silloisten opiskelijatuttavien parissa varsin tavallisia. Tilastojen valossa useimmista heistä ei kuitenkaan pitäisi tulla alkoholiriippuvaisia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista on noin 10% riippuvaisia alkoholista. Tosin toiset 10% kuuluvat riskikäyttäjiin.

 

Nimetön mielenliike

alkoholimyonteisyys4Muutoksia aivoissa, mielihaluja, suhde alkoholiin on muuttunut korostuneen positiiviseksi. Jos kyseessä ei ole riippuvuus, miten tätä tulisi nimittää?

Kysyn, mutta lääkäri ei osaa antaa ilmiölle mitään nimeä.

Sanan puuttuminen itsessään kuvaa yhteiskunnan sokeutta ilmiölle.
– Minulla ei ole tiedossa, että tälle olisi termiä. Missään nimessä sille ei ole mitään diagnostista termiä.

Nimitys on siis keksittävä itse. Paremman puutteessa päätän käyttää termiä ”korostunut alkoholimyönteisyys”. Sanan puuttuminen itsessään kuvaa yhteiskunnan sokeutta ilmiölle.

Jo parikymppisten opiskelijoiden parissa ilmiö vaikuttaa olevan varsin yleinen. Luonnollisesti olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää miten laajasti se vaikuttaa koko yhteiskunnassa. Keski-ikäiset juovat tilastojen mukaan opiskelijoita enemmän, joten voisi ehkä olettaa että sama ilmiö vaikuttaisi heidän parissaan jopa voimakkaammin.

– Tämä on yksi niitä asioita, joita ei ole tutkittu, Aalto linjaa.

Hän toteaa, ettei hänellä ole asiasta tietoa. Kuitenkin hän pohtii, että mikäli tämä korostuneeksi alkoholimyönteisyydeksi ristimäni ilmiö olisi yhteiskunnassa yleinen, kyseessä olisi merkittävä asia.

– Se tarkoittaisi, että monilla kohtuukäyttäjillä olisi jo tämä yksi alkoholiriippuvuuden piirre, jos puhutaan juomishimosta, lääkäri pohtii.

Tämän enempää hän ei kuitenkaan  halua lääketieteen edustajana sanoa. Tutkimustietoa kun ei ole. Hän kuitenkin lisää, että himo tai mielihalu voi olla hyvin eri tasoista ja mielihalu voi olla myös sosiaalisesti ohjattu.

Kiitän Mauri Aaltoa ja päätämme haastattelun.

 

Päihde opettaa rakastamaan itseään

alkoholimyonteisyys5Tunnen, että olen hahmottamassa jonkilaista yhteiskunnan sokeaa pistettä. Olen jäljittämässä ilmiötä, jota ei yleisesti ottaen tunnisteta, mutta joka vaikuttaa merkittävästi läpi yhteiskunnan – kuin pimeä aine, jota ei voi nähdä, mutta joka vaikuttaa ympärillä oleviin kappaleisiin.

Ymmärtääksemme paremmin mistä on kyse, lienee syytä pohtia ilmiön juuria. Juomishalun syy voi olla monenlainen: stressin lievitys, sosiaaliset syyt tai tapa. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä mitä tiedetään alkoholin vaikutuksesta aivoihin ja mieleen.

Juomien alkoholi eli etanoli aiheuttaa kemiallisesti juojalleen mielihyvää. Suurelta osin kyse on siitä, että aine lisää voimakkaasti mielihyvähormooniksi kutsutun dopamiinin eritystä aivoissa. Dopamiinin määrä nousee nopeasti jo noin viiden minuutin päästä juomisesta. Päihdeaineen ensimmäinen vaikutus on siis, että mielialan nousee ja ihminen rentoutuu.

Mieleen muodostuu positiivisten mielikuvien pilvi, joka verhoaa juomia ja juomis- tilannetta.
Aivot ovat yhteyksien verkosto, jossa asiat, mielikuvat, sanat ja aistimukset liitetään toisiinsa kokemusten perusteella. Juomisen tapauksessa aivot muodostavat siis yhteyden juomatilanteen ja kasvaneen mielihyvän välille. Toisin sanoen, kun ajatukset myöhemmin menevät alkoholijuomiin, seuraa välittömästi mielleyhtymä mielihyvään. Mitä useammin henkilö juo, sitä vahvemmaksi linkki aivoissa mielihyvän, juomatilanteen ja juoman välillä muodostuu.

Epäilemättä asia on monimutkaisempi, mutta ainakin jotakin tämän kaltaista on täytynyt myös opiskelijakaverini mielessä tapahtua. Etanolin käytön seurauksena mieleen muodostuu positiivisten mielikuvien pilvi, joka verhoaa juomia ja juomistilannetta. Vaikka järki saattaa ymmärtää alkoholin aiheuttamat haitat, on aihepiiri kauttaaltaan näiden mielikuvien värittämä, joten haittoja ei haluta ottaa tosissaan.

alkoholimyonteisyys3

Sama kemiallispohjainen ilmiö toistuu monilla muillakin päihdeaineilla. Laittomien päihteiden tapauksessa se luo eri huumeita sokeasti ihannoivia alakulttuureita. Alkoholin tapauksessa tuloksena on alkoholiin korostuneen myönteisesti suhtautuva valtakulttuuri.

Herää kysymys: Minkälainen yhteiskunnan asenne alkoholiin olisi, jos sitä käyttäisi vain pieni vähemmistö? Miten aiheesta puhuttaisiin ja miten siihen suhtauduttaisiin? Miten alkoholipolitiikkaa tehtäisiin, jos päättäjillä itsellään ei olisi juomakokemusten muodostamaa mielleyhtymää alkoholin ja mielihyvän välillä?

 

Korostuneen alkoholimyönteistä politiikkaa

alkoholimyonteisyys2

Koemme päivittäisten valintojemme olevan yleensä varsin loogisia ja tietoisesti harkittuja.

Psykologit ovat asiasta toista mieltä.

Kaikkien päätösten takana vaikuttaa valtava määrä tiedostamattomia haluja ja mielikuvia, pelkoja, toiveita ja muistoja. Alkoholin käyttäjän tapauksessa taustalla vaikuttavat myös päihteen käytön hänelle mahdollisesti luomat myönteiset käsitykset aineesta.

Koska suurin osa poliitikoista käyttää ainakin jossain määrin säännöllisesti alkoholia, on syytä miettiä miten se vaikuttaa kykyyn tehdä aihetta koskevia päätöksiä.

Faktat ovat synkkiä. Suomi kärsii Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston arvion mukaan vuosittain 6-7 miljardia euroa alkoholihaittoja vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviossa lasketaan alkoholin takia menetettyä bruttokansantuloa ja huomioidaan myös alkoholin aiheuttama työkyvyttömyys. Tulos on Suomen taloudelle koruton 14,5 miljardin euron vuosittainen tappio.

Jos jokin muu päihdeaine aiheuttaisi vastaavat haitat, olisivatko päättäjät yhtä maltillisia päätöksissään? Etenkin kun hallitus samaan aikaan leikkaa monesta suunnasta saadakseen aikaan säästöjä. Arvioitu 14,5 miljardin euron tappio on moninkertainen suhteessa hallituksen kohuttuihin jättileikkauksiin.

Suhde omaan päihteeseen on siinä määrin lämmin, ettei vakaviakaan haittoja haluta ottaa kovin tosissaan.
Koska kyseessä on kuitenkin alkoholi, suhtautuminen on eri. Suomen alkoholipolitiikka toimii saman logiikan mukaan, kuin yksittäinen alkoholin käyttäjä. Haitat periaatteessa tiedostetaan, mutta suhde omaan päihteeseen on siinä määrin läheinen ja lämmin, ettei vakaviakaan haittoja haluta ottaa kovin tosissaan. Ikävä kyllä yhteiskunta maksaa tästä välinpitämättömyydestä kalliisti.

Kun jo valmiiksi alkoholimyönteisessä ilmapiirissä marinoitujen päättäjien mieliin kaadetaan vielä aimo annos alkoholiteollisuuden systemaattista lobbausta, on keitos valmis.

Pohdittavaksi:

  • Lehdissä arvioidaan usein alkoholijuomia, kuten viinejä. Kuitenkin alkoholittomista juomista, kirjoitetaan harvoin. Miksi voimakas kiinnostus kohdistuu vain yksiin juomiin, mutta ei toisiin? Onko kyseessä vain kiinnostus huumaavan aineen aiheuttamaan mielihyvään, joka puetaan elegantin maun arvioinnin valeasuun? Useimpien mielestä olisi luultavasti absurdia kirjoittaa appelsiinimehusta samalla innostuksella!
  • Kesän tullen terassit vetoavat moniin. Tätä voidaan perustella esimerkiksi hyvällä ilmalla ja mukavalla seuralla. Mutta kiehtoisiko tupakalta ja alkoholilta haiseva terassi yhtä paljon, jos tuoppi vaihdettaisiin limulasiin? Missä määrin kyseessä onkin todellisuudessa vain halu tuntea etanolin aiheuttamaa kemiallista mielihyvää?

Teksti ja kuvitus: Janne Valkeapää

Muuntohuumeet – tuntematon uhka

Muuntohuumeilla eli design-huumeilla tarkoitetaan päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, ettei laki luokittele niitä huumausaineiksi. Erityisen vaarallisia muuntohuumeista … Jatka lukemista Muuntohuumeet – tuntematon uhka

Kuvassa on Suomen tullin kuvaamaa muuntohuumemateriaalia, kuten tarroja, joihin on imeytetty huumeainetta.
Kuvassa on Suomen tullin kuvaamaa muuntohuumemateriaalia, kuten tarroja, joihin on imeytetty huumeainetta.

Niin sanottujen muuntohuumeiden käyttö lisääntyy Suomessa. Suurta huolta psykiatrisessa hoidossa ja päihdehoidossa aiheuttavat niiden voimakkaat oireet, joiden kestoista ja vaikutuksista elimistöön ei tiedetä etukäteen.

Muuntohuumeilla eli design-huumeilla tarkoitetaan päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, ettei laki luokittele niitä huumausaineiksi. Erityisen vaarallisia muuntohuumeista tekee se, ettei niiden sisältöä, vaikutusta tai aiheuttamaa haittaa tunneta.

Vapaa liikkuvuus eri maiden välillä helpottaa salakuljettajien työtä ja suhteellisen huolettomana hankintaväylänä käyttäjien keskuudessa toimii netti. Suomessa tunnetuimpien muuntohuumeiden katunimiä ovat muun muassa “Crystal Love”, “Kristalli”, “Coco”, “Jehova”, “Aakkoset” ja “Daisy”.

 

Maailmanlaajuinen haaste

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n vuoden 2015 maailman huumeraportin mukaan arviolta lähes neljäsosa Euroopan unionin aikuisväestöstä eli yli 80 miljoonaa aikuista on kokeillut jossakin vaiheessa elämäänsä jotakin laitonta huumausainetta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella tutkimusprofessorina työskentelevä Pekka Hakkarainen sanoo, että suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumemielipiteitä on tutkittu vuodesta 1992 lähtien noin joka neljäs vuosi.

– Tulokset kertovat, että yhä useammalla suomalaisella on kokemuksia jostakin huumeesta. Huumeita kokeilleiden miesten osuus on noussut vuosien 1992 ja 2010 välillä 7 %:sta yli 20 %:iin. Kehitys on molemmilla sukupuolilla tasaisen nouseva, hän lisää huolestuneena.

Suomessa on 18 000 – 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.
Hakkarainen jatkaa, että Huumetilanne Suomessa 2014 -raportin mukaan maassamme on 18 000 – 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.

– Positiivisena asiana mainittakoon, että humalahakuinen juominen on nuorten keskuudessa vähentynyt maassamme viime vuosien aikana. Se ei ole enää trendikästä. Ikävä kyllä, vaikka juominen yleisesti on vähentynyt, jäljelle jäävät ne, jotka juovat rajusti ja yhdistävät juomisen rinnalle pahimmassa tapauksessa myös lääkkeet ja huumeet. Nuorten keskuudessa asenteet huumeita kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana myönteisemmiksi, Hakkarainen kuvailee.

Vuoden 2012 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kaikista opiskelijoista 19 prosenttia oli käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Miehillä luku oli 24 % ja naisilla 17 %. Yleisin käytetty huumausaine oli kannabis, jota ilmoitti kokeilleensa tai käyttäneensä 24 prosenttia miehistä ja 15,7 prosenttia naisista.

Suomen tullin huumekoira työssään. Kuva: Suomen tulli.Suomen tullin huumekoira työssään. Kuva: Suomen tulli.

Nopeampaa lainsäädännön päivitystä

Vaikka huumausaine- ja rikoslakeja pyritään muuttamaan koko ajan tehokkaimmiksi, uusia muuntohuumeita kehitetään maailmalla päivittäin. Suomeen niistä kantautuu aina silloin tällöin uusia ja tuntemattomia versioita.

Esimerkiksi joulukuussa 2014 Helsingin poliisi teki huomattavan löydön toisen rikostutkinnan yhteydessä. Tuolloin poliisit takavarikoivat nuorelta mieheltä kilon huumausainetta, mikä osoittautui ns. ”aakkoskamaksi” eli AB-CHMINACA-muuntohuumeeksi. Kyse oli muuntohuumeesta, jota ei vielä tuolloin luokiteltu juridisesti huumausaineeksi.

Kesäkuussa 2011 Suomeen tuli voimaan huumausainelain (373/2008) muutos, jonka mukaan EU:n uusien aineiden varoitusjärjestelmään ilmoitettu aine voidaan terveysvaarojen arvioinnin jälkeen määritellä kansallisesti huumausaineeksi. Vaarallinen aine voidaan siis määritellä Suomessa laittomaksi, eikä tarvitse odottaa Euroopan unionin byrokratiaa.

Myös lääkeaineita voidaan nimetä huumausaineiksi, mikäli ne ovat ominaisuuksiltaan huumeisiin rinnastettavissa.

Oulun poliisin takavarikoimia muuntohuumeita. Kuva: KRP, Rikostekninen laboratorio.
Oulun poliisin takavarikoimia muuntohuumeita. Kuva: KRP, Rikostekninen laboratorio.

Poikkeuksellisen rumaa jälkeä

Suomessa uusimpiin ja vaarallisimpiin muuntohuumeisiin kuuluu aine, joka tunnetaan englanninkielisellä nimellä ”nasty version of mdvp”. Aine on aiheuttanut jo useita yliannostuskuolemia.

”Alfa-pvp” aiheuttaa muun muassa psykoo-seja sekä itsetuhoista
ja aggressiivista käytöstä.
Vuodenvaihteessa 2013–2014 huumeeksi luokiteltu muuntohuume “alfa-pvp” aiheuttaa muun muassa psykooseja sekä itsetuhoista ja aggressiivista käytöstä. Nyt alfa-pvt:n rinnalle on noussut toistaiseksi laittomaksi aineeksi määritelty uusi “alfa-pvt”-versio, jonka tarkkoja vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen painottaa, että suurta huolta sairaanhoidossa aiheuttavat muun muassa synteettiset kannabinoidit, jotka saattavat olla voimakkuudeltaan jopa 2000-kertaisia tavalliseen kannabikseen verrattuna.

– Tämä johtuu muun muassa siitä, että niihin on sekoitettu stimulantteja tai psykedeelejä, hän kuvailee.

Erityisen vaarallinen Suomessakin tavattu huume on Venäjältä lähtöisin oleva “krokodil”, joka aiheuttaa muun muassa käyttäjän kehoon kuolioita.

– Tulevaisuuden haasteina ovat tuntemattomat sekoitteet. Voi olla, että pääaineena on synteettinen kannabinoidi, mutta siihen saatetaan lisätä montaakin muuntohuumetta tehostamaan vaikutusta. Kun aineita on paljon sekaisin, seuraukset voivat olla kohtalokkaita, Hakkarainen tiivistää.

muuntohuumeet6

 

Tilaukset tehdään netissä

Oulun poliisilaitoksen huumekenttävalvontaryhmän huume- ja rahakoiranohjaaja ylikonstaapeli Antti Silvamaa kertoo, että huumeiden käyttäjien keskuudessa on levinnyt niin sanottu muuntohuumeiden käyttökulttuuri.

– Suhteellisen uutena aineiden hankintaväylänä toimii netti. Netin käyttö on yleistä, joten sen kautta pystyy hankkimaan sekä muuntohuumeita että aikaisemmin tunnettuja huumausaineita. Muuntohuumeita pystyy tilaamaan aivan tavallisilta nettisivustoilta, koska ne ovat usein erilaisia kemikaaleja. Tavallisimpia huumausaineita myydään ja tilataan sen sijaan salaisilta nettisivustoilta, kuten Tor-verkosta. Nämä tilaukset saapuvat tilaajille postin välityksellä suoraan kotiin, Silvamaa kuvailee.

Laboratoriossa valmistettuja aineita, jotka saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä.
– Muuntohuumeet ovat periaatteessa tutkimuskemikaaleja ja teollisuudessa käytettyjä aineita, joten niitä saa myös Suomesta. Muuntohuumeissa on voimakas ja yleensä lyhytkestoinen vaikutus, joten sitä joudutaan käyttämään määrällisesti paljon. Osa näistä aineista aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, kuten osa jo aikaisemmin tunnetuista huumeista. Muuntohuumeet ovat yleensä vahvoja ja voimakkaita kemikaaleja, joiden koostumusta ei tarkalleen tiedetä käyttäjien keskuudessa ja näitä aineita ei ole tarkoitettu ihmisten käyttöön, hän painottaa.

Muuntohuumeita markkinoidaan netissä ja katukaupassa edullisempina versioina vanhoista huumeista, mutta todellisuudessa ne ovat synteettisiä eli laboratoriossa valmistettuja kemikaaleja, jotka saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä.

Koska kukaan ei koskaan voi tietää, mitä aineita muuntohuumeet todellisuudessa sisältävät, on niiden käyttäjän hankala arvioida, minkä verran niitä on otettava. Muuntohuumeissa piileekin tämän vuoksi voimakas yliannostuksen riski ja seuraukset niiden käytöstä jo ensimmäisellä kerralla ovat arvaamattomat.

Muuntohuumeiden käyttö saattaa jo ensimmäisellä käyttökerralla aiheuttaa elimistössä äärimmäisinä oireita, kuten neurologisia oireita, kouristuksia, harhaisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta, munuaisten vajaatoimintaa, pahoinvointia, aggressiivisuutta ja psykoottisuutta. Aineiden käyttö voi johtaa koomaan ja pahimmassa tapauksessa kuolemaan.

Vuoden 2012 tietojen mukaan maassamme tapahtui 213 niin sanottua huumekuolemaa. Tyypillinen yliannostuskuolema Suomessa on johtunut opioidien, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäytöstä.

Tunnista ja toimi!

muuntohuumeet7

Mikäli epäilet, että lapsesi tai tuttavasi käyttää huumetta – muuntohuumetta tai muuta laitonta päihdettä – kiinnitä huomio seuraaviin asioihin:

  • Selittämätön unettomuus, uupumus, sekavuus tai ylipirteys
  • Luonteenpiirteiden ja ulkonäön selittämättömät muutokset
  • Katsekontaktien välttely, asioiden salailu, valehtelu ja varastaminen, hygienian laiminlyönti
  • Humalainen olemus ilman alkoholin hajua ja pupillien koon muutokset
  • Imelä tuoksu vaatteissa tai hajun peittäminen muilla hajusteilla
  • Jatkuva kuiva yskä, silmien punoitus ja silmien valonarkuus
  • Käsivarsien peittely vaatteilla
  • Ruoka ei maistu, jatkuva makeannälkä, laihtuminen
  • Huumeiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien ihannointi
  • Ystäväpiirin äkillinen vaihtuminen
  • Poissaolot koulusta tai työstä
  • Suoritustason ja motivaation laskeminen
  • Arvojen ja asenteiden muutokset

Teksti: Minna Korva-Perämäki

Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän … Jatka lukemista Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Lakiuudistus, jota tutkijat suosittelevat alkoholihaittojen vähentämiseksi, on alkoholialan mukaan ”tehotonta holhousta”. Juomista hillitsevää lakiuudistusta tukeva tutkimustulos nimetään ”kiistanalaiseksi”. Alkoholiteollisuus pyrkii lobbauskoneistollaan vääristämään poliittista keskustelua oman etunsa nimissä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudesta alkoholilaista käydyssä keskustelussa on väläytelty ravintoloiden anniskelulupien helpottamista, kauppojen alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta ja vasta säädettyjen mainontarajoitusten poistamisesta.

Toisaalta on toivottu myös julkijuopottelun rajoittamista ja mainonnan täyskieltoa.

Alkoholin haittamenot

Alkoholielinkeinon näkökulma on usein julkisessa keskustelussa voimakkaammin esillä, ja rajoituksia kannattaviin kansanterveystoimijoihin ja asiantuntijoihin liitetään ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuva. Näitä mielikuvia alkoholialan lobbaus ruokkii ja käyttää estotta hyväkseen.

Raittiuden Ystävien tulisikin kaikkien näiden tunnepitoisten mielikuvien ja harhakäsitysten keskellä pyrkiä palauttamaan ihmisten mieliin miksi alkoholipoliittisia rajoituksia tosiasiassa tarvitaan. Suomessa kärsityt alkoholihaitat ovat taloudellisesti mitattuna miljardiluokkaa ja eikä korkea alkoholin kulutuksen taso millään tavoin lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Alkoholista saadut tulotTutkimusta kulutusta hillitsevän alkoholipolitiikan tueksi on saatavilla koko ajan enemmän, mutta tehokkaasti haittoja vähentäviä päätöksiä ei ole saatu aikaan, sillä elinkeinointressit ovat saaneet alkoholipoliittisessa päätöksenteossa huomattavan suuren painoarvon.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate.
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tehokkaimmat keinot kokonaiskulutuksen laskemiseksi ovat alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä hinnan nosto.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Alkoholiteollisuuden tehtävähän on tuottaa liiketoiminnallaan voittoa, minkä vuoksi kaikki sitä vaikeuttavat rajoitukset ovat sille epämieluisia.

Alkoholin myyjien intressit vahvoilla

Monet alkoholitutkijat ja terveystoimijat ovat osoittaneet huolensa alkoholiteollisuuden kasvaneesta vaikutusvallasta ja huomauttaneet, että alkoholipoliittisessa päätöksenteossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana painotettu elinkeinointressejä yli kansanterveysintressien.

Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee ns. miedoista juomista. Valtaosan haitoista kärsivät ns. kohtuukäyttäjät.
Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee miedoista juomista.

Suomalaisen alkoholipolitiikan historian voi katsoa olleen vapautuksen historiaa, jossa pohjoismaisen alkoholipolitiikan kulmakivinä pidettyjä asioita, kuten alkoholikaupan yksityisten voitonintressien rajoittamista, alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittamista sekä korkeaa verotusta on vähitellen lievennetty.

Alkoholiteollisuuden vaikutusvalta kasvaa tutkimusten mukaan sitä mukaa, kun politiikka vapautuu. Suomessa etenkin panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava, mihin on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Suurimmat suomalaiset panimot ovat kansainvälisiä markkinoita hallitsevien panimojättien omistuksessa. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit.

Alkoholialan muokattu totuus

Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja.
Alkoholiteollisuus panostaa huomattavia määriä rahaa lobbaamiseen. Lobbauksessa käytetään ympäri maailman samoja keinoja ja argumentteja pyrittäessä vaikuttamaan alkoholipoliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen mielipiteeseen. Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue.

Teollisuuden viestissä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle tai kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusan tekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutaman ”alkoholin väärinkäyttäjän” takia.

Mielikuva on kuitenkin valheellinen. Todellisuudessa suurin osa Suomenkin miljardeissa euroissa mitattavista vuosittaisista alkoholihaitoista aiheutuu niin sanotuille kohtuukäyttäjille eli tavallisille ihmisille. Ainoa tehokas tapa vähentää haittoja on juuri suuren enemmistön juomisensa vähentäminen.

Panimoalan edustajien tarjoama ratkaisu on kuitenkin toinen. Heidän tarinastaan seuraava luonnollinen päätelmä on, ettei mitään suuren enemmistön juomiseen vaikuttavia uudistuksia tulisi tehdä, vaan voimavarat tulisi käyttää valistukseen. Valistus on toki kannatettavaa, mutta tutkimusten valossa se on ilman muita toimia auttamatta tehoton keino vähentää alkoholihaittoja.

Vastuullisuuden mielikuvalla päättäjien pöytään

Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.
Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.

Alkoholiteollisuus on kunnostautunut myös järjestämällä omia valistus- ja vastuullisuuskampanjoita, joiden vastuullisuuden voi tosin katsoa olevan hyvin näennäistä. Korostamalla vastuullisuuttaan teollisuus ostaa itselleen luotettavan yhteiskunnallisen toimijan statuksen ja paikkoja päätöksentekopöydissä.

Keskeinen osa alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiaa on myös päätöksenteon tukena käytetyn tieteellisen tutkimustiedon kyseenalaistaminen. Klassinen keino on syyttää tutkimusta näytön puutteesta ja vaatia loputtomasti lisää tutkimuksia ennen kuin mitään voidaan päättää.

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa
Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa, joiden mukaan esimerkiksi mainonnalla ei ole vaikutusta kulutukseen – näin siitä huolimatta, että kansanvälinen tutkijayhteisö on usein kritisoinut teollisuuden esittämien tutkimuksen tekotavan luotettavuutta.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on odotettavissa, että teollisuus vaatii myös alkoholiveron alennuksia ja vastustaa erilaisin verukkein äänekkäästi yrityksiä korottaa veroja.

Alkoholin myyntihinnalla on tutkitusti suora yhteys myyntimääriin ja kokonaiskulutukseen ja näin myös teollisuuden tuloihin. Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun 2004 tehtyjen veronalennusten myötä suomalaisten alkoholinkulutus lähti nousuun ja samalla myös alkoholikuolemat lisääntyivät merkittävästi.

Nuorten lisääntynyt raittius on teollisuuden näkökulmasta uhka, sillä nuoret ovat teollisuudelle tärkeä kohderyhmä ja tulevaisuuden alkoholin kuluttajina. Teollisuus vastustaa voimakkaasti muun muassa alkoholimainonnan rajoituksia, sillä mainonta lisää tutkitusti tehokkaimmin juuri nuorten juomista.

Motiivit argumenttien takana

Julkista keskustelua seuratessa olisikin hyvä osata tunnistaa kaikkien kansalaisten yksilönvapautta, suomalaisia työpaikkoja ja kohtuukäyttöä puolustavien sekä holhousta vastustavien argumenttien takana vaikuttavat taloudelliset intressit.

Alkoholipoliittisia vapautuksia vaativat toimijat vetoavat ”tolkkuun”, mutta eikö tolkullista olisi juuri pohjata alkoholilainsäädäntö tutkimustietoon, koko maan taloudelliseen etuun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, alkoholialan myyntivoiton sijaan?

Teksti: Emilia Laine  Kuvitus ja kuva: Janne Valkeapää

Tilastot kertovat nuorten raitistumisesta

Kännäys ei ole pop. Alkoholin kiehtovuus on nuorten silmissä vähentynyt, mutta miten saada raittius pysyväksi elämäntavaksi? Olemme iloksemme saaneet helmikuun … Jatka lukemista Tilastot kertovat nuorten raitistumisesta

Kännäys ei ole pop. Alkoholin kiehtovuus on nuorten silmissä vähentynyt, mutta miten saada raittius pysyväksi elämäntavaksi?

Alkoholittomia juomia nuorten Reaktori-tapahtumassa helmikuussa 2016
Alkoholittomia juomia nuorten Reaktori-tapahtumassa helmikuussa 2016

Olemme iloksemme saaneet helmikuun alkupuolella lukea useista valtamedioista nuorten raitistumisen lisääntyneen merkittävästi. Yhtenä syynä on esitetty se, etteivät nuoret koe juomista enää trendikkäänä. Tämä on tärkeä seikka, sillä ryhmäpaineen ja joukkoon kuulumisen halun lisäksi monen nuoren juomiseen vaikuttaa olennaisesti alkoholin käytöstä saatu glamourinen kuva.

Nuoret harvemmin juovat alkoholia sävähdyttävän makuelämyksen vuoksi, vaan juuri päihtymistarkoituksessa. Kun juomisen hohto on havaittu olemattomaksi, lienee loogista olla valitsematta alkoholia. Nykypäivänä myös terveys ja hyvinvointi ovat ottaneet yhä suuremman osan nuorten elämässä. Erilaisten fitness-buumien myötä monet nuorten suosiossa olevat julkisuuden henkilöt ovat avoimesti kertoneet päihteettömydestään. Esimerkillä on suuri voima, sillä kenen enää tekisi mieli lähteä juomaan, jos paras kaveri kertoo olevansa raitis tai lempibloggaaja kertoo alkoholiongelmista.

Tutkimukset osoittavat, että mitä myöhemmin alkoholinkäytön aloittaa, sitä todennäköisemmin sen käyttö jää vähäiseksi. Nyt raittiilla nuorilla on siis edessään valoisalta vaikuttava tulevaisuus, jonka tukemista on tärkeää jatkaa. Iso kynnys on täysi-ikäisyys, jolloin alkoholin ostamisesta ja nauttimisesta tulee laillista. Houkutuksia riittää, ja kokeilunhalu saattaa iskeä, vaikkei juominen aikaisemmin olisikaan kiinnostanut. Siinä hetkessä meidän on hyvä olla muistuttamassa aineen aiheuttamista haitoista ja siitä, mitä raittius voi antaa.

Vaihtoehdot alkoholin käytölle ovat erinomainen tapa edistää ja tukea raittiutta. Kännikapina on nyt jo muutamia vuosia järjestänyt alkoholittomia drinkkibaareja nuorille erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Se on saanut paljon suosiota ja positiivista palautetta nuorilta. Jatkakaamme hyvää työtä tämän asian parissa, ja tukekaamme raittiutta niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa kaikin voimin.

Teksti: Emma Holsti

Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja … Jatka lukemista Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja taloudellisia ja muita haittoja.

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa kertoi Kokoomuksen äänenkannattajassa Nykypäivä 27.10.2015 Suvi Hautasen toimittamassa artikkelissa Virosta tuodun alkoholin määrän vastaavan 175 Alkon myyntiä. Matkustajat ostavat varsinkin olutta, koska sen hinta on siellä Suomen hintaa oleellisesti pienempi. Panimoliiton laskelmissa saattaa olla raskastakin virhearviointia, johon en kuitenkaan nyt puutu.

Ussa esitti, että Alkon monopoli estää alkoholipolitiikan kehittämisen Suomessa ja tämän takia alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksessa pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisilla uudistuksilla Ussa tarkoitti päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostoa askeleittain ensin 4,7 prosentista 5,5 prosentin oluisiin, sitten vahvempiin 8,5 prosentin oluisiin ja lopulta 13 prosentin viineihin. Ussan mukaan rakenteellisten muutosten esteenä on yleensä Alkon monopoli.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin lisääntymistä.
Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä.

Vaikka muutoksesta seuraava alkoholijuomien myynnin kasvu on luonnollisesti elinkeinoelämän lobbauksen taustalla, lobbaajat eivät itse siitä liiemmin mainosta. Samalla he nimittäin myöntäisivät, että myös alkoholihaitat kasvavat. Sen sijaan sekä Panimoliitto, että Päivittäistavarakauppayhdistys korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä. Näin vastuu käytön lisääntymisestä vieritetään käyttäjälle, pois omasta myynninedistämiseen tähtäävästä agendasta.

Alkon vähittäismyyntimonopolin murtamisesta on esitetty kaksi perusvaihtoehtoa: miedot viinit päivittäistavarakauppoihin tai kaikki alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.
Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.

Ymmärtävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?
Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ymmärtävät. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 351 myymälästä. Alko-holijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 97 tilauspalvelupisteestä. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla alkoholijuomia on mahdollista ostaa Alkosta postin toimittamana.

Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli kahden vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan.

Myyntipistei-den määrä yli kymmen-kertaistuisi.
Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa johtaa varmuudella kyseisten alkoholituotteiden lähes kaiken myynnin siirtymiseen päivittäistavarakauppoihin. Näin myyntipisteiden määrä yli kymmenkertaistuisi.

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat tutkitusti ylitse muiden kaksi tekijää: myynti ja saatavuus. Myyntipisteiden määrän moninkertaistuminen johtaisi myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen erittäin huomattavaan lisääntymiseen.

Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.
Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.

Alkoholin kulutus on jo nyt Suomessa Pohjoismaiden suurinta, 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden. Kun keskiolut siirtyi 46 vuotta sitten ruokakauppoihin, nousi alkoholin kulutus parissa vuodessa 2 litralla. Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, nousee alkoholin kokonaiskulutus välittömästi noin 8 % eli 0.9 litraa. Määrä on sama, jolla kulutus on vähentynyt viimeisten 5 maltillisen alkoholin hinnankorotuksen vaikutuksesta!

Viinien tuominen ruokakauppoihin merkitsisi myös Alkon myynnille toimenpiteitä vaativaa vähentymistä, sillä miedot viinit muodostavat Alkon litramääräisestä myynnistä noin puolet. Seurauksena olisi toiminnan alasajoa ja myymäläkatoa. Harvaan asutuilta seuduilta myymälät häviäisivät ensimmäiseksi.

Mietojen viinien vapauttaminen ruokakauppoihin olisi merkittävä askel Alkon monopolin murtamisessa, mutta Alkon monopolin murtaminen ei olisi edullista kenenkään muun kuin muiden alkoholitoimijoiden kannalta. Panimot, päivittäistavarakaupat ja kioskit hyötyisivät lisääntyneen juomisen seurauksena Alkon monopolin murtamisesta.

Laskun maksavat veronmaksa-jat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.
Sen sijaan meille muille, eli suomalaisten suurelle enemmistölle, muutoksesta olisi maksettavana korkea hinta. Alkoholihaittojen tiedetään nousevan ja laskevan varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Viinien siirtyessä ruokakauppoihin, kasvaneesta kulutuksesta seuraisi mittavia, inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laskun maksavat veronmaksajat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.

Suomessa alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi on laskettu 1,3 miljardia euroa vuodessa. Todelliset kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset suhteessa suoriin haittalukuihin. Alkoholihaittojen vuotuiset välilliset kustannukset ovat noin 4-7 miljardia euroa.

Alkoholihaitat ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy työikäisten parissa. Jos mukaan haittoihin lasketaan myös työikäisten menetettyjen elinvuosien vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen kerrannaisvaikutuksineen, kärsivät suomalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin käytön takia huikeat 14,5 miljardin vuosittaiset tappiot.

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Esim. ostajan iän tarkastuksia on tehty tänä vuonna jo 2.4 miljoonaa ja alkoholin välittämistarkistuksia 200 000.

Arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholi-toimijoiden edun ensisijaiseksi?
On hyvä asia, että maassamme on alkoholimonopoli, jolloin maan hallitus ja eduskunta voivat viisaasti säädellä alkoholin kulutusta. Nyt on kysymys siitä, arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholitoimijoiden edun ensisijaiseksi uuden alkoholilain valmistelussa. Uskon, että edellä esitetty keskioluen vapauttamisesta opittu ennuste Alkon resurssien ja samalla toimipisteiden vähenemisestä antaa monelle poliitikolle aiheen harkita viiniasiaa ja samalla monopoliasiaa uudelleen.

Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet-osastolla 12.11.2015. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Teksti: Martti Vastamäki, kuvitus: Janne Valkeapää

Tuore tutkimustulos kyseenalaistaa alkoholin viralliset riskirajat

Suomalaistutkimuksen mukaan alkoholia voisi vähäisillä riskeillä käyttää korkeintaan yhden annoksen joka toinen päivä. Alkoholin käytön riskirajaksi on määritelty Suomessa miehillä … Jatka lukemista Tuore tutkimustulos kyseenalaistaa alkoholin viralliset riskirajat

Alkoholin-riskirajat

Suomalaistutkimuksen mukaan alkoholia voisi vähäisillä riskeillä käyttää korkeintaan yhden annoksen joka toinen päivä.

Alkoholin käytön riskirajaksi on määritelty Suomessa miehillä kaksi annosta tai naisilla yksi annos alkoholia päivässä. Yksi annos on esimerkiksi yksi pullo keskiolutta tai lasi viiniä. Virallisen ohjeistuksen mukaan mies voisi siis juoda vähäisillä terveysriskeillä 14 annosta alkoholia viikon aikana, vuoden ympäri, vuodesta toiseen.

Helsingin yliopiston tekemä tutkimus kuitenkin osoitti toisin. Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän tai ei lainkaan alkoholia käyttäviin.

Tutkimus tehtiin seuraamalla lähes 15 000 suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmen kymmenen vuoden ajan. Heikot perimätekijät eivät selitä havaittua alkoholin käyttöön liittyvää kuoleman riskiä. Myös ikä, sukupuoli, tupakointi, liikunta ja muut terveyteen vaikuttavat tekijät huomioitiin.

Tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio tiivistää tuloksen yksiselitteisesti:

– Suomessa käytettyjä alkoholin käytön riskirajoja tulisi laskea.

– Enintään yksi annos joka toinen päivä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedelehdessä viime marraskuussa.

Tutkimustulos ja viralliset riskirajat koskevat alkoholin terveydellisiä vaikutuksia. Niissä ei oteta kantaa alkoholin käytön vaikutuksista mielialaan. Monet ovat havainneet vähäisenkin alkoholin käytön lopettamisen vaikuttavan mielialaan myönteisesti.

Teksti ja kuvitus: Janne Valkeapää

Myyttejä ja asennevammoja

Alkoholi ja kaupunkilegendat Punaviini on hyväksi sydämelle? Tupakoinnilla ei enää väitetä olevan terveysvaikutuksia, mutta alkoholista liikkuu kansan parissa yhä jos jonkinlaista … Jatka lukemista Myyttejä ja asennevammoja

Esityksiä seuraamassa Raittiuden Ystävien puheen-johtaja Martti Vastamäki (vasemmalla), yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa (keskellä) ja TTL:n entinen pääjohtaja Harri Vainio
Esityksiä seuraamassa Raittiuden Ystävien puheen-johtaja Martti Vastamäki (vasemmalla), yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa (keskellä) ja TTL:n entinen pääjohtaja Harri Vainio

Alkon sekä Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä syyskuussa järjestämässä Riskirajoilla- seminaarissa tarkasteltiin alkoholin käyttöä eri näkökulmista. Tässä niistä muutamia.

Alkoholi ja kaupunkilegendat

Punaviini on hyväksi sydämelle? Tupakoinnilla ei enää väitetä olevan terveysvaikutuksia, mutta alkoholista liikkuu kansan parissa yhä jos jonkinlaista huhua.

On totta, että vähäiset määrät alkoholia voivat vähentää riskiä sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin. Samalla kuitenkin riski moniin muihin sairauksiin kasvaa siinä määrin dramaattisesti, että minkäänlaisista positiivisista terveysvaikutuksista on alkoholin suhteen turha puhua.

Riskirajoilla?-seminaarissa alkoholin ja terveysvaikutuksista esitelmöi lääketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston päihdelääketieteen tutkija Hannu Alho. Tutkija kumosi joukon kaupunkilegendoja alkoholijuomien väitetyistä terveysvaikutuksista.

Esitelmän ydin oli, että alkoholin käytöllä ei ole minkäänlaisia tieteellisesti osoitettuja myönteisiä vaikutuksia terveyteen kokonaisuudessaan, vaan haitat ovat aina huomattavasti suuremmat.

Asenteet esteenä

Ongelma on asenteissa. Tämä oli viesti A-klinikkasäätiön puolesta puhuneen ylilääkäri Kaarlo Simojoen esityksessä seminaarissa. Hän kuvasi kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan asenteisiin ja ilmapiiriin liittyviä ongelmia, jotka ovat suomalaisten alkoholiongelmien ratkeamisen esteenä.

Juomiseen suhtaudutaan Suomessa hyvin positiivisesti. Itsensä päihdyttäminen nähdään tiettyyn rajaan asti normaalina ja myönteisenä. Jopa alkoholihiprakan käyttö negatiivisten tunteiden turruttajana nähdään varsin terveenä ja hyväksyttävänä tapana.

Toisaalta, kun alkoholin käytön yhteydessä ilmenee selkeästi ongelmia, asenteet ovatkin Simojoen mukaan tyystin toiset. Suhtautuminen alkoholistiin on tuomitseva. Alkoholiongelmia pidetään hävettävinä henkilökohtaisen heikkouden merkkeinä.

Riippuvuuteen ja alkoholi­haittoi­hin helposti johtavaa käytöstä pidetään positiivisena.
Tämä yhteiskunnan kahtiajakoinen ilmapiiri luo pohjan ongelmille syntyä, mutta myös estää syntyneitä ongelmia ratkeamasta. Riippuvuuteen ja alkoholihaittoihin helposti johtavaa käytöstä pidetään positiivisena, mutta haitat mielletään siinä määrin hävettävinä, että puuttumisen sijaan niitä pyritään usein vähättelemään ja piilottamaan.

Simojoki peräänkuulutti esityksessään tarvetta luoda edellytykset kiihkottomalle keskustelulle ja alkoholiin liittyvien asenteiden muutokselle.

Työnantajan näkökulma

Elinkeinoelämän keskusliiton antamaa uutta suositusta päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikoilla esitteli Lääkäri Jan Schugk.

Suosituksissa korostetaan ennaltaehkäisyä, mutta sitä varten annettujen keinojen valikoima jää valitettavan vähäiseksi. Runsasta alkoholitarjoilua yritysten järjestämissä tilaisuuksissa neuvottiin välttämään ja suositeltiin, etteivät työtoverit tekisi toistensa päihteiden käytön takia rästiin jäämiä töitä.

Sen sijaan jo syntyneiden, työpaikalla ilmenevien päihdeongelmien hoitoa varten työkalupakista löytyi tärkeitä välineitä. Suosituksissa nousivat muun muassa systemaattinen, rakentavalla tavalla puuttuminen ja varhainen puheeksi ottaminen työpaikalla, työtovereiden, esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö sekä sovituista hoitotoimenpiteistä kiinni pitäminen.

Salailu ja päihteiden piilo­hyväksyntä tulee kitkeä.
Myös työpaikan asenneilmapiiri sai osansa: työaikana päihteiden käyttöä tai päihteiden käytön takia alentunutta työkykyä ei tule hyväksyä. Salailu ja päihteiden piilohyväksyntä tulee kitkeä ja päihdeongelmien takia hoidossa oleva tai hoidosta palaava työtoveri tulee hyväksyä tasavertaisena työyhteisön jäsenenä.

Riskirajoilla-seminaarin järjestivät viime syyskuussa yhteistyössä Alko sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaarissa oli myös joukko muita puhujia ja ohjelmaa, joita ei tässä käsitelty.

Teksti: Janne Valkeapää  Kuva: Riskirajoilla?-seminaari

Hallituksen vaikea valinta: Kansalaisten terveys vai alkoholitoimijoiden edut?

Alkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Puheenjohtajan pöydältä

vaakakupit-WEBAlkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

 

Helsingin Sanomat puuttui asiantuntevalla pääkirjoituksellaan uuden alkoholilain valmisteluasiaan (HS 7.9.2015 Lasse Rantanen). Alkoholin kulutus on Suomessa noussut Pohjoismaiden korkeimmaksi, viime vuonna 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Sama luku on Ruotsissa noin 9 litraa ja Norjassa noin 8 litraa.

Alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomi meni pari vuotta sitten Ranskan ja Italian ohi. Näissä maissa alkoholin kulutus on laskenut puoleen viimeisten 40 vuoden aikana, Suomessa taas kolminkertaistunut eli ero on kuusinkertaistunut.

Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. Miesten sairaalapaikoista valloittavat viinan takia sairaalaan joutuneet viidenneksen.

Viikonvaihteen tapaturmapotilaista 90 % on alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi lisää rajusti tapaturmariskiä.

Alkoholikulut yhteiskunnalle ovat useita miljardeja, alkoholiverotulot vain yhden miljardin luokkaa. Poliisi joutuu käsittelemään vuosittain yli 40 000 pahoinpitelyä, joissa alkoholi on mukana 90 prosentissa.

Rattijuoppoudesta tuomitaan vuosittain noin 20 000 kuljettajaa. Kun rattijuopoista nykyisin jäänee kiinni mm. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen arviolta 5-10 %, liikkuu maanteillämme vuosittain satojatuhansia rattijuoppoja.

On selvää, että suurin osa kansalaisista ei voi katsoa hyvällä tällaista kehitystä.

 

Alkoholitoimijoita on maassamme tuhansia: kaupan palveluksessa, panimoissa, anniskelupaikoissa jne. Raaka-ainetta tuottavia maanviljelijöitäkin joukkoon kuulunee reilusti yli 1000. Heillä tosin on mahdollisuus tuotantosuunnan muuttamiseen, jos alkoholilaki uhkaa vähentää heidän ansioitaan liikaa. Kioskit ja pienpäivittäistavarakauppiaat sen sijaan joutuvat ahtaalle, jos esim. keskiolut päätetään viedä Alkoon. Heidän liiketoimintamahdollisuutensa taas paranevat ja työpaikkoja tullee lisää, jos esim. viinit viedään ruokakauppoihin.

Hallitusohjelmassa lukee, että kansalaisten sosiaalisia ja terveydellisiä eroja pyritään kaventamaan. On tärkeää muistaa, että terveydellisistä eroista noin 50 % johtuu tupakasta ja alkoholista. Tupakkaan kuolee vuosittain noin 5000 ja alkoholiin 2500 henkeä. On varmaa, että luvut lisääntyvät, jos näiden kulutus lisääntyy. Tupakan suhteen ollaan jo voittopuolella, lähinnä lainsäädännön ansiosta.

Nyt hallituksen on päätettävä, mitä terveyseroille alkoholin suhteen tehdään. Alkoholin riskikäyttäjiä on alemmissa sosiaaliluokissa selkeästi enemmän kuin ylemmissä.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Onko lasten energiajuomien käytöstä syytä huolestua?

Vuoden vaihteessa voimaan tulevat uudet ravitsemussuositukset määrittelevät nyt ensimmäistä kertaa lapselle sopivan päivittäisen määrä kofeiinia. Suositukset näyttäisivät kuitenkin olevan ristiriidassa … Jatka lukemista Onko lasten energiajuomien käytöstä syytä huolestua?

Vuoden vaihteessa voimaan tulevat uudet ravitsemussuositukset määrittelevät nyt ensimmäistä kertaa lapselle sopivan päivittäisen määrä kofeiinia. Suositukset näyttäisivät kuitenkin olevan ristiriidassa tutkimustiedon kanssa. Milloin on oikeasti syytä huolestua?

 

Energiajuomatölkki on tuttu näky teini-ikäisen kädessä. Juomien vaikutuksista on monta erilaista käsitystä ja mielipidettä. Mutta mitä sanoo tutkimus? Onko nuorten energia-tankkaus oikeasti asia, josta tulisi huolestua?

Katsotaanpa ensin mitä tilastot sanovat. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että vastaus kysymykseen voisi olla ”kyllä ja ei”.

Elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n julkaiseman tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista käyttää energiajuomia vain satunnaisesti tai ei lainkaan. Toisaalta hälyttävästi joukossa on myös niitä, jotka käyttävät juomia runsaasti.

Mitä tämä “runsaasti“ pitää sisällään?

Tarkkaa tietoa nykypäivän tilanteesta ei ole, mutta se tiedetään, että energiajuomavillitys on nuorten parissa kasvanut jo vuosia. EFSA:n tutkimus on vuodelta 2012. Sen mukaan kaikki 10-18-vuotiaat suomalaiset joivat keskimäärin noin puoli litraa energiajuomaa viikossa.

Hiilihapotetut piristejuomat ovatkin juuri teinien suosiossa, sillä mikään muu ikäryhmä ei yltänyt samoihin lukuihin.

Parikymppiset olivat oletetusti kakkossijalla. Juomiahan markkinoidaan lähinnä teini-ikäisille ja hiukan vanhemmille.

 

Mutta mitä tuo puoli litraa viikossa sitten käytännössä tarkoittaa? Energiajuomien piristävä vaikutus perustuu lähinnä kofeiiniin. Määrä vastaa kofeiinimäärältään noin 3 desilitraa kahvia, eli yksi keskikokoinen kahvi viikossa.

Kuitenkin pieni ryhmä nuorista, noin 8 %, joi tutkimuksen mukaan yli puolitoista litraa energiajuomaa viikossa. Määrää voi verrata lähes litraan kahvia.

Lukuja arvioidessa on syytä pitää mielessä, että lasten ja nuorten kofeiinin saantia ei voi suoraan rinnastaa aikuisen kahvin juontiin.

Yksi syy tähän on lapsen pienempi paino. 70 kilogrammaa painavalle henkilölle 2 desilitraa kahvia vastaa samaa kuin 4 desilitraa 35 kiloa painavalle. Toinen vaikutusta lisäävä tekijä on, että lapsen ja nuoren keho on myös muutoin herkempi kofeiinille.

 

Toisaalta, miksi tästä tulisi huolestua? Ennenhän lapset joivat kahvia!

Takaisin tutkimusten pariin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että runsaampi energiajuomien käyttö aiheuttaa vaivoja erityisesti lapsille ja nuorille. Viimeksi alkuvuodesta kansaa kuohutti amerikkalaistutkimus Yalen yliopistosta, jossa havaittiin, että energiajuomaa edellisenä päivänä juoneet 12-17-vuotiaat kärsivät 66 % enemmän yliaktiivisuuteen ja tarkkaavaisuuteen liittyvistä ongelmista.

Vastaava tutkimus julkaistiin myös Tampereen yliopistossa vuonna 2012. Siinä huomattiin, että energiajuomia juovat nuoret kärsivät jopa kaksi kertaa normaalia enemmän univaikeuksista, päänsärystä, väsymyksestä sekä heikotuksesta ja ärtyneisyydestä.

On tosin vaikea sanoa, onko havaittu ongelmien lisääntyminen täysin energiajuomista johtuvaa, vai voiko olla, että jo valmiiksi ongelmaisilla nuorilla on myös taipumusta käyttää piristejuomia muita enemmän. Lisätutkimusta siis tarvitaan, mutta tulokset ovat joka tapauksessa hälyttäviä.

 

Viralliset suositukset

Tutkimuksia on tehty roppakaupalla, mutta missä ne näkyvät? Ainakin nyt ensimmäistä kertaa kofeiinia koskevissa suosituksissa.

Tai no, näkyvätkö ne tai eivät, siitä voidaan olla montaa mieltä.

Uudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemussuositukset määrittelevät, että lapsen tai nuoren ei tulisi saada kofeiinia 3 milligrammaa enempää painokiloa kohden päivässä. 35-kiloisen lapsen voisi siis saada päivässä korkeintaan 105 milligrammaa kofeiinia. Tämä vastaa 0,33 litraa energiajuomaa tai pientä, 2 dl, kupillista kahvia. Myös esimerkiksi suklaassa ja kolajuomissa on kofeiinia.

Epäilemättä liiallista kofeiinin saantia ei voi ongelmana mitenkään verrata esimerkiksi lasten ja nuorten alkoholin käyttöön. Kuitenkin virallinen raja näyttää hämmentävän korkealta.

 

Virallisen linjan mukaan mukaan esimerkiksi EFSA:n tutkimuksen eniten energijuomia juovien nuorten kofeiinin saanti voi olla vielä sallituissa rajoissa. Puolitoista litraa viikossa on keskimäärin reilu kaksi desiä energiajuomaa päivässä ja suositusten mukaan 35-kiloinen lapsi voi juoda yli kolme desilitraa.

Tämä tuntuu olevan varsin räikeästi ristiriidassa tutkimusten kanssa, jotka osoittivat jopa nuoren edellisenä päivänä ottaman energiajuoman olevan yhteydessä voimakkaasti kasvaneisiin haittoihin.

Toisaalta tilastot näyttävät, että Suomen vuosittaiset noin 4-7 miljardin euron alkoholihaitat aiheutuvat suurimmalta osin sellaisten aikuisten alkoholin käytöstä, jotka ovat virallisten rajojen mukaan ”alkoholin kohtuukäyttäjiä”. Onkin syytä miettiä miten pitkälle virallisiin päihde- ja piristesuosituksiin kannattaa luottaa.

 

Milloin sitten tulisi huolestua?

Riippumatta siitä, mitä viralliset suositukset sanovat, lienee syytä huoleen, jos lapsen tai nuoren energiajuomien käyttö on yleistä. Jos pieni lapsi käyttää, on asiaan syytä aina puuttua.

Aikuisen voi kuitenkin olla vaikea saada oikeaa kuvaa lapsensa energiajuomien käytöstä, sillä monesti juomia juodaan koulussa ja kavereiden kanssa. Osa nuorista myös jättää tietoisesti kotona energiajuomat pois näkyvistä, jos he tietävät, etteivät ne ole vanhempien suosiossa.

Syytä huoleen kuitenkin on, jos lapsi tai nuori on toistuvasti väsynyt, ärtynyt tai jännittynyt. Oireet voivat johtua liiallisesta kofeiinin saannista. Toisaalta kofeiini myös aiheuttaa univaikeuksia. Näin ollen syy väsymykseen saattaakin olla edellisenä päivänä juotu energiajuoma. Pahimmillaan uupumusta torjutaan koulupäivän aikana juomalla lisää energiajuomaa. Tämän kaltainen käyttö jää vanhemmalta helposti huomaamatta.

Säännöllisellä energiajuomien käytöllä on ikäviä vaikutuksia nuoren mielialaan ja jaksamiseen. On siis nuoren etu, että otat asian puheeksi.

 

Pähkinän kuoressa:

Selvitä paljonko lapsesi käyttää energiajuomia. Huolestu ja ota asia puheeksi…

  • …jos huomaat lapsen tai nuoren käyttävän energiajuomia säännöllisesti, tai juovan enemmän kuin yhden juoman päivässä.
  • …jos lapsi tai nuori on usein ärtynyt tai väsynyt. Syy saattaa olla energiajuomassa.
  • …jos nuori lapsi juo energiajuomaa. Energiajuomia ei suositella alle 16-vuotiaille lapsille.

 

Teksti: Janne Valkeapää

Päihderiippuvuus ensin pois, jotta mieltä voi hoitaa

Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen. Masennuksen oireita … Jatka lukemista Päihderiippuvuus ensin pois, jotta mieltä voi hoitaa

Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen.

Masennuksen oireita ovat saamattomuus ja aloitekyvyttömyys, univaikeudet, muistihäiriöt, ahdistus, ahdistumiskynnyksen madaltuminen. Kaikkia näitä aiheuttaa huomaamatta myös alkoholi, etenkin runsaasti ja säännöllisesti käytettynä. Ylilääkäri Leea Muhonen on sitä mieltä, että masennuksen hoito tulee aloittaa mahdollisen päihderiippuvuuden hoidosta.
– Masennuslääkityksen teho voi olla plus miinus nolla, ellei masentunut raitistu. Psykoterapiakin menee harakoille, koska päihteet tukkivat ne kanavat aivoista, joita terapian avulla toipumisessa tarvittaisiin.
– Jatkuva runsas alkoholin käyttö ylläpitää masennusta ja ahdistusta, Helsingin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla työskentelevä Muhonen summasi.

Tämänvuotisille Lääkäripäiville kokoontuneista lääkäreistä osa jonotti ”Suomen johtavan sosiaali- ja terveysalan yrityksen” tarjoamaa ilmaista alkoholia. Osa halusi puolestaan kuulla, mitä sanottavaa Leea Muhosella ja muilla johtavilla asiantuntijoilla oli päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydestä toisiinsa ja niitä valottavasta tuoreesta tutkimustiedosta.
– Päihde-häiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt kulkevat yhdessä useammin kuin sattuman kautta olisi mahdollista. Noin puolella mielenterveyshäiriöisistä on myös päihdeongelma, ja toisinpäin, kertoi psykiatrian professori Sami Pirkola Oulun yliopistosta. Ilmenemisjärjestyksessä on sukupuolieroja. Pirkolan mukaan näyttäisi siltä, että noin 60 prosenttia sekä päihderiippuvuudesta että masennuksesta kärsivistä naisista on masentunut ensin, ja päihdeongelma on diagnosoitu myöhemmin. Miehillä taas tilanne on lähes päinvastainen: noin 54 prosentilla päihderiippuvuus edeltää masentumista. Vain pienellä osalla kummankin ongelman tapauksista molemmat diagnosoidaan yhtä aikaa. Erään syy- ja seurausteorian mukaan toinen ei sinällään aiheuta toista, vaan samat tekijät voivat ajaa ihmisen alkoholismiin, masennukseen taikka kumpaankin.

 

Katukaupan rohdoilla voi päätyä psykoosiin
Päihteet linkittyvät hyvin usein myös vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Skitsofrenian puhkeamista edeltää vaihe, jossa ihmisellä on outoja subjektiivisia kokemuksia, toimintakyky laskee ja hän saattaa välillä mennä lievään tai lyhyeen psykoosiin. Liian moni yrittää kyseenalaista itselääkintää.
– Eri tutkimusten mukaan 20-50 tai 50-65 prosentilla skitsofreniaa sairastavista on myös päihdeongelma. Suurkaupungeissa se on yleisempää, kertoi Pertti Heikman Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Päihteet pahentavat skitsofrenian oireita. Kannabis kuitenkin lisää lievästi skitsofreenikon toimintakykyä, millä onkin osuutta siihen tosiasiaan, että paikoin maailmalla jopa neljännes skitsofreenikoista käyttää kannabista. Tavat, joilla ihmiset yrittävät hoitaa itseään, ovat kulttuurisidonnaisia. Suomessa kynnys juoda on matalalla, mutta kannabis ei ole yhtä suuri ongelma kuin maailmalla. Jälkimmäiseen faktaan voi sanoa koko sydämestään, että hyvä niin, sillä kannabiksen tuoma helpotus skitsofreniaan on lyhyt ja salakavala. Huume edesauttaa skitsofreenikon suistumista vakaviin psykooseihin. Se saattaa jopa käynnistää skitsofrenian.
– Skitsofreniaa eivät aiheuta pelkästään geenit, vaan näyttää siltä, että ympäristön vaikutus on paljon suurempi kuin tähän asti on ajateltu, Heikman huolehtii. Hän vetoaa lääkäreihin, jotta he epämääräisesti oireilevan nuoren kohdatessaan huomioisivat, että tämä voi olla vaarassa sekä ajautua päihdeongelmiin että sairastua skitsofreniaan. Samaa peräänkuulutti Leea Muhonen. – Kun olette masentuneitten tai ahdistuneitten nuorten kanssa tekemisissä, varoittakaa veivaamasta päihteitten kanssa. Yksi vakava sairaus riittää varmasti, toista ei tarvita!

 

Lääke ehkäisee päihdeongelmia – ellei lääkkeestä tule ongelma
ADHD:sta kärsivillä on vaikeuksia tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden hallinnassa. Alkoholisteista jopa 35 prosentilla on ADHD, ja ADHDnuorista puolet harrastaa kännäystä, kerrottiin Lääkäripäivillä. ADHD lisää myös muiden mielenterveysongelmien sekä huumeitten kokeilemisen riskiä. Suoraa yhtäläisyysviivaa ei kuitenkaan tule vetää ongelmien välille, vaan ADHD-lapsen poikkeava käytös voi esimerkiksi johtaa varhaiseen syrjäytymiseen. Syrjäytynyt nuori saattaa sitten etsiä lohtua alkoholista tai huumeista.
– ADHD-lääkitys ei lisää päihdeongelmien riskiä, vaan päinvastoin hoito vähentää riskiä 50 prosentilla, eli laskee sen normaalille tasolle, erikoislääkäri Solja Niemelä siteerasi amerikkalaisia tutkimustuloksia. Amfetamiinipohjaisia ADHDlääkkeitä, kuten Ritalinia, voi kuitenkin myös käyttää väärin. Kun sitä nuuskaa, siitä voi päihtyä. Yhdysvalloissa peruskouluikäisistä ADHD-lapsista 5-9 prosenttia ja collegea käyvistä 5-35 prosenttia käytti  lääkkeitään väärin.
– 16-29 prosenttia ADHDlääkettä saavista nuorista oli pyydetty antamaan, myymään tai vaihtamaan lääkkeitään, eli lääkkeitten väärinkäyttäjä ei välttämättä ole nuori itse, Turun yliopistossa päihdelääketieteen kliinisenä opettajana työskentelevä Niemelä painotti. Hänelle itselleen on tullut vastaan aikuisia, jotka haluavat vain ADHDlääkereseptin ja painottavat, etteivät kaipaa apua muihin ongelmiinsa. Esimerkiksi päihdeongelmiin.
– Heille sanon, että lääkehoito ei ratkaise sun ongelmia, Niemelä linjaa, sillä hänestä päihdeongelma on tärkeämpi hoitaa alta pois ensin.
– Ei ole näyttöä siitä, että päihdeongelmaisten ADHDhoito kannattaisi. Ainakin yksi kuukausi tulisi olla raittiina ennen hoitoa. Huumeisiin tottunut elimistö tarvitsisikin massiivisia ADHDlääkeannoksia, jotta niillä olisi toivottu vaikutus. Vain niillä ADHD-aikuisilla, joilla ei ole päihdeongelmia, Niemelä on nähnyt joitakin dramaattisia parantumisia lääkkeillä. Valitettavasti impulsiiviset, nopealiikkeiset ADHD-aikuiset sitoutuvat huonosti päihdeongelmaisille sopiviin hidasvaikutteisiin lääkkeisiin, joilta puuttuu amfetamiinijohdannaisten nopea vaikutus mielen toimintaan.

 

Alkoholi huuhtoo masennuslääkkeestä tehon pois
Suurinta osaa masennuslääkkeistä kutsutaan SSRI-lääkkeiksi. Nämä lääkkeet nostavat aivojen ja keskushermoston serotoniinipitoisuuksia. Serotoniinia ja toista tärkeää välittäjäainetta dopamiinia ihminen tarvitsee muun muassa hyvällä mielellä pysymiseen.
– Alkoholi kuitenkin pyyhkii pois SSRI-lääkkeiden hyvän vaikutuksen. Alkoholi laskee serotoniinin määrää, Leea Muhonen toteaa. Ikävä kyllä moni tulkitsee alkoholin vaikuttavan aivan päinvastoin, koska nousuhumalassa aivojen mielihyvähormonien määrä petollisesti kasvaa pieneksi hetkeksi. Krapulassa serotoniinit ovat vähissä. Juominen on serotoniineille kuin ajelu ylös alas vuoristoradalla, joka vajoaa pidemmällä aikavälillä jatkuvasti alaspäin. Myös hillitympi alkoholin käyttö laskee serotoniinin määrää ja vaikuttaa kykyyn tuntea mielihyvää selvinpäin. SSRI-lääkitys näyttäisi rottakokeiden valossa myös kampeavan aivoissa auki oppimisikkunan. Tämän ikkunan olisi hyvä olla ammollaan, kun psykoterapiassa jäsennetään traumoja uudelleen, kun haetaan uutta suuntaa elämälle. Alkoholi kuitenkin sulkee oppimisikkunan. Jos masennus ja alkoholi ovat toisiaan ruokkiva pari, eikö masentuneilla alkoholisteilla ole mitään toivoa? Muhosen kokemusten mukaan on todellakin.
– Neljän viikon raittius voi jo muuttaa tilanteen ja potilas alkaa toipua. Usein päihteettömyys yksin riittää jo nostamaan mielialaa!

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN KUVITUS: JANNE VALKEAPÄÄ