Panimoteollisuus ajaa voimakkaasti niin sanottujen rajoitusten purkamista alkoholin saatavuudessa ja rohkeneepa väittää, ettei kulutus nousisi, vaikka esimerkiksi nyt kaupoissa myytävän oluen alkoholipitoisuutta nostettaisiin tai ravintoloiden aukioloa ja anniskeluaikaa jatkettaisiin.
Uudistusta ajetaan elinkeinoelämän ehdoilla kansanterveyden kustannuksella. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista ei kannata alkoholin saatavuuden helpottamista (Ehyt ry). Osa poliitikoista näyttää kuitenkin edelleen uskovan, että myönteisyys lakiuudistukseen varmistaisi heidän äänisaaliinsa.
A-klinikkasäätiön päihdelääkäri Kaarlo Simojoki on sanonut, että nyt jo noin miljoona suomalaista kärsii läheisensä alkoholin käytöstä ja suuri osa heistä on lapsia.
Hän sanoo myös, että meillä on jo noin 500 000 riskikäyttäjää, joiden ei paljon tarvitse lisätä kulutustaan, kun seuraukset näkyvät terveys -ja päihdepalveluissa sekä lapsien maailmassa. Tuoreessa tutkimuksessa (Sunnuntaisuomalainen 20.11.2016) nuoret kertovat, miltä tuntuu, kun isä tai äiti juo. Juttu oli otsikoitu ”Viinan viemä lapsuus”.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pohti alkoholiuudistusta SS:n Torstaivieras-palstalla 8.12.2016 otsikolla ”Demokratian viisausvaje” viidestä eri näkökulmasta. Lainaan tähän viimeisen kappaleen:
”Kaikista näistä näkökulmista eduskunnan hallituspuolueiden enemmistön kanta on ymmärrettävä, mutta viisaaksi sitä ei voi sanoa suomalaisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Toivottavaa on, että tätä asiaa vielä punnittaisiin eduskunnan käsittelyssä avoimin mielin. Muussa tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten tehtäväksi jää demokraattisesti päätetyn tyhmyyden tiivistäminen toimeenpanokelpoiseen muotoon.”
Olisi mielenkiintoista myös tietää, kuinka paljon kansainvälinen panimoteollisuus on vaikuttanut Suomen Panimoliittoon, jotta lakia meillä muutettaisiin. Suurin osa firmoistahan on jo ulkomaisessa omistuksessa. Siis voitot ulkomaille ja haitat Suomeen.
Ja näkyyhän tuo vaikuttamispyrkimys sopivan toisin päinkin, kun Olvi ja Carlsberg ovat jo lähettäneet kirjeen Viron pääministerille ja ilmaisseet huolensa Viron mahdollisista oluen hinnan korotuksista (IS 2.1.2017).
MARJA-LEENA KETTUNEN
Iisalmi
Kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 16.1.2017 ja Savon Sanomissa 8.2.2017. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävät ry:n kunniapuheenjohtaja. Hän toimi järjestön puheenjohtajana vuosina 1990–1999.
Miksi alkoholilainsäädännöllä rajoitetaan myös niitä, jotka eivät koe olevansa alkoholin ongelmakäyttäjiä?
Vieraskynätekstissä järjestöjohtaja perkaa miksi alkoholilainsäädännöllä rajoitetaan myös niitä, jotka eivät koe olevansa alkoholin ongelmakäyttäjiä.
Saimme lukea Ylen uutisesta 25.4.2017 seitsemästä teoriasta, miksi nuoriso juo vähemmän ja viisaammin kuin ennen. Hienoa, että asia saa huomioita, joskin trendi on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa – kehityssuunta, jonka mielellämme näkisimme jatkuvan.
Alkoholin käytöstä puhuttaessa oleellista on seurata kokonaiskulutusta. Yksilön juomistavoilla ei ole isossa kuvassa niinkään merkitystä. Nuorison juomatapoja seuratessa esiin astuvat samat tekijät, jotka ohjaavat tutkitusti tehokkaimmin myös aikuisten juomista: hinta, saatavuus ja markkinointi.
Alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on vähentää turhaa byrokratiaa, ennättänee eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kesää. Hallituksen esitys sisältää sinällään viisasta normipurkua, mutta myös toimenpiteitä, jotka olisivat suorastaan kuolinisku nuorison juomatapojen positiiviselle kehitykselle. Esitys sisältää myös toimenpiteitä, jotka kääntäisivät vuodesta 2008 saakka jatkuneen alkoholin kulutuksen laskun jälleen nousuun.
Keskustelusta toiseen aina yksi ja sama perustelu nousee esiin. Miksi alkoholilainsäädännöllä kajotaan hintaan ja saatavuuteen niin, että sillä on vaikutuksia myös niille, joilla ei ole alkoholiongelmia? Ja samaan hengenvetoon viitataan alkoholikulttuurin muuttamisen tarpeeseen.
Ensinnäkin näen, että alkoholihaitat ja niistä johtuvat kustannukset ovat aina kaikkien ongelma. Vai voiko joku käsi sydämellä väittää, että yli viiden miljardin euron nettokustannukset vuositasolla olisivat vain ”joidenkin ongelma”? Se tekee reilu 1000 euroa jokaista suomalaista kohti. Summalla kuittaisi esimerkiksi Suomen valtion budjetin alijäämän.
Toiseksi. Jos alkoholikulttuuria halutaan muuttaa, on se mahdollista vain ja ainoastaan pitkäjänteisillä päätöksillä. Avain onnistumiseen on siinäkin tapauksessa juuri edellä mainitut nuoret ja heidän tapansa juoda vähemmän ja viisaammin kuin vanhempansa. Tätä perintöä on syytä vaalia millä keinolla hyvänsä niin, että tämä positiivinen kehitys jatkuu. Siksi onkin paradoksaalista, että juuri kaikista innokkaimpien liberalisoinnin puolestapuhujien tulisi pitää kiinni Suomen aktiivisesta ja toimivasta alkoholipolitiikasta. Epäonnistuneiden päätösten korjaaminen vie vuosikausia.
Kolmanneksi. Alkoholilla on se erityisominaisuus, että se aiheuttaa vahinkoa ja kärsimystä myös heille, jotka eivät sitä itse käytä. Jokainen suomalainen tuntee jonkun, jonka perheessä on alkoholiongelma. Jo nämä seikat riittäisivät perusteiksi sääntelyyn. Merkille pantavaa on, että sääntely kohdistuu alkoholituotteiden myyntiin, ei kulutukseen.
Alkoholikulttuurista myös muutama sana. Ei ole olemassa universaalia alkoholikulttuuria. Jokaisessa maassa on omat haasteensa, jotka on hoidettava kansallisella lainsäädännöllä. Usein viitataan ”eurooppalaiseen alkoholikulttuuriin” kuin avaimena onneen. Fakta kuitenkin on, että globaali trendi on rajoitusten lisääminen. WHO:n 194 jäsenmaasta 180:ssa on alkoholin myynnin ja kulutuksen rajoituksia.
Ranskassa kaikki alkoholin mainonta on kiellettyä ja he ovat onnistuneet puolittamaan kokonaiskulutuksensa. Italiassa vallitsee erittäin voimakas sosiaalinen kontrolli, jossa päihdehakuisuus tuomitaan. Tämä yhdistettynä kansallisiin toimenpiteisiin on johtanut alkoholikulutuksen vähenemiseen 20 litrasta seitsemään litraan per capita noin 40 vuodessa.
Viimeistään nyt on aika lopettaa päihdehakuisen alkoholikulttuurimme glorifiointi, tehdä päihtymyksestä sosiaalisesti hyväksymätöntä ja nostaa esille niitä asioita, joiden vuoksi nuorisomme juo yhä vähemmän!
Kirjoittaja on Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf:n toiminnanjohtaja Joonas Turtonen.
Illalla otettu alkoholi häiritsee merkittävästi yöunta ja heikentää stressistä palautumista. Vaikutus näkyy toisesta alkoholiannoksesta alkaen.
Illalla otettu alkoholi häiritsee merkittävästi yöunta ja heikentää stressistä palautumista. Vaikutus näkyy toisesta alkoholiannoksesta alkaen.
– Alkoholi on suurin yksittäinen stressistä palautumisen pilaaja. Laajan aineistomme pohjalta on selvää, että alkoholia ei voi suositella palautumiskeinona fysiologisesti katsottuna, toteaa Firstbeat Technologies Oy:n asiantuntija Jaakko Kotisaari.
Palautuminen tarkoittaa tässä sitä, että kehon aktiivisuustaso on laskenut, eikä keho ole sisäisten ja ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksen alaisena.
Firstbeat on kansainvälinen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja kuluttajatuotteiden parissa toimiva yritys, joka on kehittänyt edistyksellisen sydämen mittaukseen perustuvan menetelmän kehon toimintojen analysointiin. Menetelmän avulla voidaan kartoittaa ja kehittää ihmisen hyvinvointia ja suorituskykyä. Se tuottaa henkilökohtaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi liikunnan vaikuttavuudesta, stressin hallinnasta ja levon palauttavista vaikutuksista.
Puolet palautumisesta pois
Hyvä yöunen aikainen palautuminen on ratkaiseva tekijä stressinhallinnan kannalta. Unen määrä ja laatu ovat erityisen tärkeitä palautumisen kannalta silloin, kun elämässä on paljon kuormittavia tekijöitä. Moni juo pari lasillista alkoholia nukahtamislääkkeenä illalla, mutta vaikutus on useimmiten päinvastainen kuin tavoite.
– Alkoholin vaikutuksesta nukahtaminen tapahtuu nopeasti, mutta alkoholin palamisen vuoksi kehoon jää edelleen jonkin verran vireystila päälle, eli syke pysyy koholla. Lisäksi alkoholi on synteettinen myrkky, joka käynnistää elimistön puolustusmekanismit, Kotisaari sanoo.
Kun Jaakko Kotisaari mittaa alkoholin vaikutusta unen laatuun ja toipumiseen, tulos saadaan täsmällisinä numeroarvoina.
Kahdesta alkoholiannoksesta eteenpäin vaikutus alkaa näkyä ja rasituksesta palautuminen alkaa heikentyä. Korrelaatio palautumisen viivästymiseen on hyvin suora ja selvä: alkoholi hidastaa palautumista ja ennen kaikkea viivästyttää palautumisen alkua unen aikana.
– Alkoholin vaikutuksesta syke nousee ja sykevaihtelu pienenee. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan unen ensimmäisten tuntien aikana. Alkoholin vaikutuksesta syvän unen vaihe syvenee, ja tämä vaikutus syvenee mitä enemmän alkoholia juo. Valitettavasti samaan aikaan alkoholi siirtää ja lyhentää REM-unen jaksoja, millä on todettu olevan negatiivisia yhteyksiä muun muassa muistiin, keskittymiseen sekä motoriseen toimintaan, Kotisaari kertoo.
Mikäli juodun alkoholin määrä on yksi gramma painokiloa kohden, laskee palautumisaika unen ensimmäisen kolmen tunnin ajalta keskimäärin 48 prosenttia selvään yöhön verrattuna. Illalla juotu runsas alkoholi siis lähes puolittaa yöunen palauttavan vaikutuksen.
– Mittauksissamme noin kolme prosenttia tutkituista oli sellaisia, että heillä ei tapahtunut palautumista yön aikana lainkaan. Jos otettaisiin mukaan vain yöt, joita ennen on nautittu alkoholia, olisi prosentti varmasti paljon suurempi. Voidaan vain miettiä, paljonko aamulla on liikenteessä kuskeja, jotka eivät ole palautuneet lainkaan yöunen aikana
Alkoholin käyttö on myös palautumisen kannalta noidankehä. Se ylläpitää ja pahentaa stressaantuneen väsymystä ja lisää näin stressiä.
– Valmiiksi kovin kuormittunut elimistö ottaa helposti alkoholista vain lisää kierroksia päälle, Kotisaari toteaa.
Firstbeatin yli 200 000 mittauksen aineistosta löytyy myös muutama poikkeus, joilla unen palauttavaa vaikutusta alkoholin ei havaittu vähentävän.
– Heillä voi olla taustalla joku sairauden aiheuttama kipu, jota alkoholi lieventää ja näin unen laatu paranee. Kyseessä voi myös olla jonkinlainen geneettinen poikkeama, Kotisaari sanoo.
Sykevälivaihtelun mittaus tutkimusvälineenä
Firstbeatin tutkimusaineisto perustuu yli 20 vuoden tutkimustyöhön ja mitattuun dataan. Yrityksen kehittämillä menetelmillä on tehty yli 200 000 sydämen sykevaihteluun pohjautuvaa mittausta normaalissa arkielämässä. Sykevaihtelun määrä kasvaa palautumisen ja rentoutumisen aikana, ja laskee, kun kehomme kuormittuu, esimerkiksi stressin myötä.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysin mittausjakso on yleensä kolmen vuorokauden mittainen. Tutkimushenkilöt pitävät päiväkirjaa tekemisistään, sairauksistaan ja myös siitä, paljonko he käyttävät alkoholia. Samanaikaisesti heidän sydämensä sykevälivaihtelua mitataan ympärivuorokautisesti Firstbeatin tutkimusmittarilla.
– Aineistomme perustuu suurelta osin asiakkaiden itse kirjaamiin alkoholinkulutusmääriin. On varmaan syytä huomioida, että monilla ihmisillä on taipumusta aliarvioida kuluttamansa alkoholin määrää. Tutkimusmateriaalissa käytämme annosvasteen määränä sitä määrää alkoholia, jonka ihmiset ovat itse kirjanneet, Kotisaari sanoo.
Firstbeatin analytiikan perustana on yksilöllinen digitaalinen malli fysiologiasta. Se on rakennettu henkilön mitatun autonomisen hermoston toimintaa kuvaavan sykevaihtelun perusteella. Mittaamisessa on hyödynnetty edistyneitä matemaattisia ja signaalinkäsittelyn menetelmiä.
Syketiedon pohjalta Firstbeatin analytiikka luo ihmiskehosta digitaalisen mallin, joka kuvaa tärkeimpiä fysiologisia toimintoja, kuten hapen- ja energiankulutusta, harjoituksen jälkeistä lisääntynyttä hapenkulutusta (EPOC) sekä stressi- ja palautumisreaktioita.
Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Firstbeat Technologies Oy
Hallitus esittää käsittelyssä olevassa lakiesityksessä 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. Tarkoitus on siis osin purkaa Alkon monopoliasemaa … Jatka lukemista Tarpeettomia normeja vai perustuslain edellytys?→
”Tarpeettomien normien järkevä purkaminen on eri asia kuin sen varjolla tehtävä suurten kansainvälisten panimojättien tukeminen ja alkoholin kulutuksen tahallinen kiihdyttäminen.” Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kommentoi käsittelyssä olevaa alkoholilain uudistusta tiedotteessaan 3.5.2017.
Hallitus esittää käsittelyssä olevassa lakiesityksessä 5,5 prosenttisten alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. Tarkoitus on siis osin purkaa Alkon monopoliasemaa sallimalla muun muassa Alkon myymien vahvojen oluiden levittäminen noin 15-kertaa laajemmalle myyntiverkostolle eli päivittäistavarakaupalle. Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen maltillisen arvion mukaan alkoholin kulutus lisääntyisi lakimuutoksen seurauksena 6%.
Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun suomalaisten alkoholin kulutusta lisätään poliittisin keinoin.
Vuonna 1969 keskioluen saatavuutta parannettiin sallimalla sen myynti ruokakaupoissa. Alkoholin kulutus kasvoi vuodessa 46 prosenttia ja kaksinkertaistui parissa vuodessa. Seuraavien viiden vuoden aikana maksakirroosikuolleisuus kasvoi 50 % ja alkoholipsykoosit 120 %. Vuonna 2004 Virosta, josta suomalaiset ovat tuoneet eniten alkoholia, tuli EU:n jäsenmaa. Suomen hallitus reagoi tähän laskemalla alkoholiveroa keskimäärin 33 %. Alkoholin kulutus nousi parissa vuodessa 1,5 litraa eli ennätyslukemiin. Vuodesta 2007 lähtien veroa on kiristetty maltillisesti viiteen kertaan yhteensä noin 30 %, ja kulutus on saatu laskemaan noin puolella litralla.
Tutkimukset osoittavat, että monopolin poistaminen lisää alkoholin kulutusta, ja alkoholihaitat seuraavat varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutusta.
Tällä hetkellä suomalaiset juovat keskimäärin 10,6 litraa 100-prosenttista alkoholia vuodessa. Alkoholin kulutus on viimeisten 50 vuoden aikana yli kolminkertaistunut Suomessa, kun taas Ranskassa ja Italiassa se on puolittunut. Tähän liittyen Suomi ohitti tunnetut viinimaat Ranskan ja Italian alkoholimaksakuolleisuudessa jo muutama vuosi sitten.
Viimeaikaiset muutokset ovat huomattavia, sillä esimerkiksi vuonna 1969 alkoholisyihin kuolleita oli 400, vuonna 1988 ylitettiin 1 000 alkoholikuoleman raja ja vuonna 2005 oli jo yli 2 000 alkoholikuolemaa. Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen on nyt johtanut myös kuolemien määrän laskuun. Huomionarvoista on, että tilastoimaton kulutus ja matkustajatuonti eivät ole merkittävästi lisääntyneet, vaan ne ovat edelleen suunnilleen vuoden 2006 tasolla.
Nykyistä Alkoa vastaava monopolijärjestely on käytössä myös Suomen länsinaapureilla. Voidaan sanoa, että monopolin ansiosta Alkoa voidaan kutsua yhdeksi pohjoismaisen hyvinvointimme tukipilariksi. Nyt yksilönvapauden nimissä ollaan luopumassa pohjoismaiden yhteisestä alkoholipoliittisesta suunnasta.
Suomen perustuslaki edellyttää hallituksen tekevän vain kansan hyvinvointia turvaavia päätöksiä. Esitetty lakiuudistus on perustuslain vastainen, koska se vaarantaa merkittävällä tavalla kansalaisten turvallisuutta ja terveyttä.
Toivokaamme, että terve järki ja tutkittu tieto sekä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemykset voittavat alkoholitoimijoiden edut uutta alkoholilakia säädettäessä. Siitä olisi meille kaikille hyötyä.
Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.
Vuoden 2017 alussa avattu Alkoholipolitiikkaa.fi-sivusto kokoaa tutkimus- ja asiantuntijanäkökulmia poliittisten päätösten tueksi ja tekee näkyväksi alkoholin myynnistä hyötyvien tahojen kyseenalaista lobbausta.
Vuoden 2017 alussa avattu Alkoholipolitiikkaa.fi-sivusto kokoaa tutkimus- ja asiantuntijanäkökulmia poliittisten päätösten tueksi ja tekee näkyväksi alkoholin myynnistä hyötyvien tahojen kyseenalaista lobbausta.
Alkoholipolitiikkaa.fi-julkaisun painettu versio koostuu kolmesta esitteestä. Kuvassa näkyy jokaisesta kansi ja sisäaukeama.
Alkoholipoliittinen keskustelu on valtava sekametelisoppa. Lähes jokaisella on aiheesta mielipide riippumatta siitä, miten vähän tai paljon asioihin on perehtynyt. Erilaisia väittämiä on suuntaan ja toiseen niin valtavasti, että luotettavien faktojen löytäminen ilman paljon aikaa vievää selvitystyötä on päättäjille vaikeaa ellei mahdotonta.
Miten esimerkiksi poliitikko voi selvittää, onko Päivittäistavarakauppa ry:n viime tammikuussa teettämä tutkimus luotettava tiedon lähde? Tämän tutkimuksen mukaan vahvempien alkoholijuomien tuominen ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille toisi paljon erilaisia taloudellisia hyötyjä, mutta ei lisäisi lainkaan alkoholin kulutusta.
Suomalaiset suuret mediatalot julkaisivat tuloksen kritiikittä, mikä antaa ymmärtää, että kyseessä on luotettava ja objektiivinen tutkimus.
Väitteen todellisen luotettavuuden selvittämiseksi tulisi kuitenkin arvioida kriittisesti kyseisen tutkimuksen tekotapaa ja selvittää tutkimuksen tekijän intressit. Toisaalta tulisi verrata sen tuloksia kansainvälisen tiedeyhteisön tekemiin pitkän aikavälin tutkimuksiin vastaavista aiheista.
Kyseessä oli kyselytutkimus, jossa kysyttiin tavallisilta ihmisiltä miten he arvelevat lakiuudistuksen vaikuttavan. Tarkemmin katsoen Päivittäistavarakauppa ry:n selvitys ei siis ole verrattavissa tieteelliseen tutkimukseen perustuviin asiantuntijanäkökulmiin. Tämän kaltaisessa gallupissa myös kysymyksenasettelulla on paljon vaikutusta tuloksiin.
Toisaalta verrattaessa Päivittäistavarakauppa ry:n galluppia oikeisiin tieteellisiin tutkimuksiin, havaitaan, että sen tulos on räikeästi ristiriitainen. Tutkimukset ovat nimittäin toistuvasti osoittaneet, että alkoholin suurempi saatavuus lisää sekä juomista että alkoholihaittoja yhteiskunnassa.
Kyseessä on siis elinkeinoelämän varsin hävytön lobbauskampanja, jolla pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen levittämällä kyseenalaisia, tieteelliseltä tutkimustiedolta näyttäviä väitteitä.
Median työtahti on nopea, eikä toimittajilla ikävä kyllä ole yleensä mahdollisuutta selvittää faktoja ja kyseenalaistaa lobbareiden väitteitä. Myös poliitikoilla on hyvin harvoin aikaa ja kiinnostusta perehtyä asiaan.
Systemaattista vääristelyä ja muutosvastarintaa
Tammikuinen Päivittäistavarakauppa ry:n selvitys oli vain yksi esimerkki faktojen hämmentämisestä. Selvityksen ajoitus ei ollut satunnainen. Alkoholilain uudistus on käsittelyssä kevätkaudella. Käsittely on viivästynyt, sillä aihe oli tarkoitus käsitellä jo viime syksynä. Myös kesän lopussa uutisoitiin hyvin vastaava ristiriitainen selvitys.
Alkoholilobbaus on argumenteiltaan ja meneltemiltään hämmästyttävän usein lähes identtistä sen kanssa, miten tupakkateollisuus aikanaan kasvatti valtaansa politiikassa. Alkoholin myynnistä hyötyvillä toimijoilla on tarkkaan mietitty strategia ja systemaattinen tapa vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja yleiseen mielipiteeseen. Myös mittavat taloudelliset resurssit mahdollistavat tehokkaan lobbauksen.
Tarkoitushakuisen vääristelyn lisäksi alkoholipoliittiseen keskusteluun vaikuttavat negatiivisesti myös viattomat väärät käsitykset ja poliitikkojen haluttomuus tunnustaa monille niin armaaksi muodostuneen päihteen haittojen todellista laajuutta.
Tämä päättäjien uskomusten ja asenteiden sekamelska määrittelee sen, mihin suuntaan Suomen alkoholilaki muokkautuu. Luotettavalla tutkimustiedolla on toki osansa, mutta valitettavan usein se jää jalkoihin tunteiden ja uskomusten jyllätessä. Nyt tekeillä oleva alkoholilaki on saanut kiivasta kritiikkiä tutkija- ja asiantuntijakentältä laidasta laitaan, sillä sen nähdään lisäävän merkittävästi alkoholin terveydellisiä ja taloudellisia haittoja.
Esimerkiksi THL:n maltillisen arvion mukaan A-oluen ja limuviinojen tuominen ruokakauppoihin nostaa vuosittaisia alkoholihaittoja 400 miljoonalla eurolla, mutta verotulot eivät merkittävästi lisäänny.
Yksi ääni lisää huutokuorossa
Syksyllä 2016 allekirjoittanut ja muutama muu alkoholipolitiikkaa aktiivisesti seuraava kansalainen päätti kantaa kortensa kekoon. Luotettavan tutkimus- ja asiantuntijatiedon puute alkoholipoliittisessa keskustelussa tuntui jo suorastaan absurdilta, median julkaistessa alkoholialan edustajien kannanottoja jo enemmän kuin riippumattomien asiantuntijoiden näkemyksiä.
Aloitimme luomaan omaa faktapakettia yhdessä Raittiuden Ystävien asiantuntijan Emilia Laineen kanssa. Muun muassa THL:ssä sekä Sosiaali ja terveysministeriössä työskennellyt Laine tuntee alkoholipolitiikkaa laajasti ja on tehnyt aikanaan myös gradun alkoholialan vaikutuksesta politiikkaan.
Työn tulos oli tiivis faktapaketti, jonka nimeksi tuli Alkoholipolitiikkaa.fi. Se sisältää toistaiseksi kolme pientä painettua lehtistä ja nettisivut, joilta löytyy sama tieto.
Vastaava tieto löytyy toki monesta muustakin lähteestä, mutta usein se on ripoteltu pieninä paloina esitteisiin ja monille nettisivuille. Asiat on kirjoitettu pitkällisesti, eikä olennainen selviä silmäilemällä. Alkoholipolitiikkaa.fi kokosi kaikkein olennaisimman nopeasti ja helposti luettavaksi kokonaisuudeksi.
Julkaisu lähetettiin painettuna ja sähköisesti kansanedustajille ja ministereille. Tässä apuna oli Raittiuden Ystävät ry, jota saamme kiittää painattamisesta ja postituksesta.
Asennemuutosta odotellessa
Järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa on varsin pieni, sillä lobbauksessa ei ole käytössä kansainvälisen alkoholialan kaltaisia resursseja. Teemme kuitenkin sen, mihin pystymme ja odotamme, että jonakin päivänä päättäjien asenteet vielä muuttuvat. Näin on tapahtunut jo tupakan suhteen.
Vielä 50 vuotta sitten tupakointi oli huomattavasti nykyistä yleisempää ja jopa sisällä lasten kanssa samassa huoneessa polttamista ei koettu ongelmaksi. Tupakkamainonnan rajoittaminen tai tupakoinnin kieltäminen julkisessa tilassa olisi tuolloin nähty naurettavana holhouksena.
Nykyään kukaan ei puhu tupakan haitattomasta kohtuukäytöstä tai tupakoinnin terveyshyödyistä.
Muutosta odotellessa pyrimme osaltamme lisäämään tietoa. Alkoholipolitiikkaa.fi-julkaisu päivittyy epäsäännöllisesti, mutta tarkoitus on tuottaa lisää materiaalia myös tulevaisuudessa aina tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa.
Kirjoittaja on Alkoholipolitiikkaa.fi -julkaisun päätoimittaja. Julkaisun kokoaminen on aloitettu vapaaehtoisvoimin loppuvuodesta 2016. Käy tutustumassa osoitteessa www.alkoholipolitiikkaa.fi.
Elokuusta 2016 on ollut voimassa tiukennettu tupakkalaki, jonka tavoite on lopettaa suomalaisten tupakointi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Alkoholilain suhteen suunta on päinvastainen, sillä tekeillä oleva lakiuudistus on lisäämässä merkittävästi juomista ja alkoholihaittoja.
Elokuusta 2016 on ollut voimassa tiukennettu tupakkalaki, jonka tavoite on lopettaa suomalaisten tupakointi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Alkoholilain suhteen suunta on päinvastainen, sillä tekeillä oleva lakiuudistus on lisäämässä merkittävästi juomista ja alkoholihaittoja.
Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Ritva Varamäki. Kirjoitus on julkaistu SOSTE-blogissa 2.2.2017.
Viime vuonna tehdyn tupakkalain uudistuksen tavoitteena on auttaa suomalaisia lopettamaan tupakan ja muiden nikotiinituotteiden käyttö sekä suojella myös tupakoimattomia tupakan savulle altistumiselta. Lakiuudistuksessa määritellään useita toimenpiteitä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä.
Alkoholin osalta voitaisiin säätää vastaavia asioita alkoholilaissa. Mutta näin ei tehdä. Tulevan alkoholilain luonnoksessa esitetään toimenpiteitä, jotka johtavat alkoholin käytön lisääntymiseen, juomisen aloitusiän laskemiseen ja alkoholihaittojen merkittävään kasvuun.
Tupakan osalta jo edellistä lakiuudistusta luonnehdittiin tiukaksi, mutta silti sitä tiukennettiin vielä useita kertoja. Alun kiivaasta vastustuksesta huolimatta valtaosa ihmisistä, myös tupakoijista, pitää nykyään ravintoloiden tupakointikieltoa ja muita rajoituksia hyväksyttävinä ja tarpeellisina. Savuton ravintola on sittenkin viihtyisämpi, vaikka ensin ajatus tupakoijien holhoamisesta kauhistutti.
Myös tulokset puhuvat puolestaan – tupakointi on lakimuutosten myötä kääntynyt laskuun.
Päivittäin tupakoivien osuus suomalaisista prosentteina
Virallinen linja ja todelliset toimet
Alkoholilain virallisena tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäisy. Käytännössä lainsäädännössä liikutaan kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan. Alkoholilakia on uudistettu kolme kertaa, ja joka kerran on lisätty alkoholin saatavuutta. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, jokaisella kerralla kulutus on kasvanut. Kulutuksen myötä myös haitat ovat lisääntyneet. Lait ovat siis poikkeuksetta epäonnistuneet tavoitteensa saavuttamisessa. Ainoat käyttöä hillinneet toimet ovat olleet veron korotuksia.
Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15-vuotta täyttänyttä suomalaista kohti
Koska alkoholilaki on aikaisemmin epäonnistunut tavoitteensa saavuttamisessa, voisiko mallia ottaa tavoitteessaan onnistuneesta tupakkalaista? Tupakka ja alkoholi lisäävät sairastavuutta ja monen sairauden riskiä, ja niillä on monia yhteisiä piirteitä. Samaan suuntaan vaikuttavalla lainsäädännöllä voitaisiin vähentää niin tupakan ja kuin alkoholinkin aiheuttamia haittoja. Samalla ehkäistäisiin kansansairauksia sekä vähennettäisiin haittoja yhteiskunnalle.
Alkoholilain luonnoksen keskeisimmät muutokset ovat tupakkalakiin verrattuna päinvastaisia. Maitokauppojen, kioskien ja huoltamoiden tuotevalikoimaa täydennetään vahvemmilla oluilla sekä viinapohjaisilla alkoholijuomilla. Vahvempien juomien parempi saatavuus lisää tutkitusti alkoholin kulutusta. Haitat näkyvät monenlaisina sosiaalisina, terveydellisinä ja taloudellisina haittoina.
Paljon puhuttu ”keskieurooppalainen” alkoholikulttuuri perustuu alkoholin juomiseen ruokailun yhteydessä sekä sosiaaliseen kontrolliin, joka on meille vierasta.
Eurooppalainen tapa juoda useammin, mutta vähemmän kerralla ei näy katuväkivallassa, mutta alkoholin terveyshaitoissa esimerkiksi Ranska on Suomen tasolla. Alkoholin kokonaiskulutus on siellä samaa luokkaa, vaikka käyttötapa on hiukan erilainen.
Tupakkalaki on myös muuttanut tupakkaan liittyviä toimintatapoja ja asenteita. Alkuvaiheen muutosvastaisuuden laannuttua laki nauttii laajaa hyväksyntää sekä tupakoijien että savuttomien parissa. Voidaan pohtia, millaisilla toimilla voitaisiin saada aikaan vastaavan kaltaista myönteistä kehitystä alkoholikulttuurissa.
Alkoholilain luonnos esittää ravintola-alaa koskevien toimimattomien ja vanhentuneiden normien purkamista. Tämä on sinänsä kannatettavaa, mutta muutos ei vaikuta merkittävästi juomakulttuuriin tai juotuihin määriin. Vaikka muutosta syntyisikin, sen vesittää monin verroin se, että myymälöiden lisääntynyt ja entistä vahvempi juomatarjonta kilpailee ravintoloiden kanssa.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Nykyaikaiselta lainsäädännöltä voidaan odottaa, että sen toimenpiteet perustuvat tutkittuun tietoon. Keskusteluja kuunnellessa tuntuu usein siltä, että vaikuttavia kustannustehokkaita keinoja, saatavuuden ja hinnan säätelyä, pidetään vanhanaikaisena ja toimimattomana. Nämä keinot on kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa todettu paikkansapitäviksi, ja myös oman maamme esimerkit toimivat tässä hyvänä näyttönä. Tämä näkyy myös Suomen alkoholin kulutustilaston surullisen nousujohteisesta suunnasta.
Jokaisella alkoholilain muutoksella on saatu vaikutusta kokonaiskulutukseen. Erittäin hyvä esimerkki on vuoden 2004 alkoholin 30% veron alennus, joka nosti kulutusta 10%. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä tutkijat olivat tämän jo ennakoineet nimenomaan kokonaiskulutusteorian pohjalta.
Tutkimukset ovat tuoneet esiin myös aivan uusia alkoholihaittoja. Se aika on nyt mennyt, jolloin kohtuullista alkoholinkäyttöä suositeltiin terveyttä edistävänä toimenpiteenä erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tästä näkökulmasta katsottuna vain yli 55-vuotiaat naiset hyötyvät alkoholista, ja sekin vain siinä tapauksessa, että käyttö pysyy 1-2 lasillisessa viikossa. Rintasyöpäriski sen sijaan alkaa ensimmäisestä drinkistä ja kasvaa annosten myötä. Toinen ajatuksia herättävä tieto on myös se, että alkoholin aiheuttamat haitat läheisille ja muulle yhteiskunnalle ja ylittävät jo tupakan aiheuttamat vastaavat haitat.
Mikä tekee alkoholista niin erityisen, ettei sitä haluta säännellä tupakan tavoin? Syitä on tietenkin monia. Tupakkaa on ”helpompi” säädellä sen saaman vahvan kansainvälisen sopimustaustan takia ja myös siksi, että valtaosa ihmisistä ei tupakoi. Se, että on päästy tähän kehitysvaiheeseen, ei ole ollut mutkatonta. Tutkimustiedon karttuessa on kuitenkin tullut uskallusta myöntää tuotteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä väestön terveyden hyväksi. Tätä samaa ei kuitenkaan haluta tehdä alkoholin kohdalla.
Terveyskulttuurimme kehittyy koko ajan, ja siihen liittyvät muutokset tuodaan ihmisten tietoisuuteen usein median kautta. Tieto on usein pirstaleista, ja jokainen voi ymmärtää sen itselleen sopivalla tavalla. Usein yksittäisiä mielipiteitä pidetään samanarvoisina tutkimustiedon kanssa, kunhan asian vain osaa esittää hyvin. Kuka tahansa voi huomata, että alkoholilakiluonnoksessa taas kerran ovat vastakkain koko yhteiskunnan taloudelliset ja terveydelliset edut ja muutamien alkoholin myynnistä hyötyvien elinkeinoelämän haarojen edut.
Kuluttajilta ei tule painetta myynnin lisäämiseen. Useiden kuluttajakyselyiden mukaan valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään. Päättäjiltä odotetaan nyt suuren kuvan näkemistä ja sellaisia päätöksiä, joiden avulla kansallista hyvinvointia ja terveyttä kehitetään kestävällä tavalla. Näin tehdessä säästyy myös paljon rahaa, sillä alkoholista saadut tulot kalpenevat haittojen rinnalla. Vastuulliseen politiikkaa ei nykypäivänä oikein sovi, että syöpävaarallista, monin muullakin tavoin haitalliseksi todettua tuotetta ajetaan nykyistä laajempaan myyntiin. Tuotetta, johon ei edes vaadita tuoteselostetta tai varoitusmerkintöjä. Vai eikö maan talous ja ihmisten hyvinvointi ole päättäjille tärkeä?
Yli puolet kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Tutkimustiedon valossa arvio on tietenkin oikea.
Yli puolet kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Tutkimustiedon valossa arvio on tietenkin oikea. Siitä huolimatta näin uskoo ehdokkaista vain niukka enemmistö. Muutama arvelee vahvempien juomien jopa vähentävän juotua alkoholin määrää.
Suomen ASH ry:n Kantar TNS Oy:llä teettämässä selvityksessä kysyttiin kuntavaaliehdokkailta miten he uskovat vahvempien alkoholijuomien tuomisen päivittäistavarakauppoihin vaikuttavan kuntalaisten alkoholin kulutukseen.
Haastatelluista 52 prosenttia uskoi kulutuksen kasvavan. 43 prosenttia arvioi, ettei muutoksella olisi vaikutusta. Neljä prosenttia arveli, että muutos vähentäisi alkoholin kulutusta.
Suomen ASH:n toiminnanjohtajan Mervi Haran mukaan tulos kertoo, että monet kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät alkoholilain vaikutuksen kuntalaisten arkeen.
– On kuitenkin hämmästyttävää, että yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt saatavuuden ja kulutuksen välistä yhteyttä. Ilmeisesti tieto siitä, että alkoholin tarjonta lisää kulutusta, ei ole tavoittanut kaikkia kuntavaaliehdokkaita, hän huomauttaa.
Hallituksen kaavailujen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.
– Kunnilla ei ole varaa niihin kustannuksiin, joita suunnitelluilla alkoholilain muutoksilla väistämättä on, Hara kommentoi suunnitelmia.
THL:n maltillisen arvion mukaan vuosittaiset alkoholihaitat nousevat Suomessa lakiuudistuksen myötä noin 400 miljoonaa euroa.
Jyrkät erot puolueiden välillä
Puoluetausta vaikutti selvästi ehdokkaiden uskomuksiin. Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista peräti joka viides uskoi, että nykyistä vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin hillitsisi kulutusta. Keskustan ehdokkaista näin ajatteli kuusi prosenttia.
Sen sijaan muista puolueista ei selvityksessä löytynyt lainkaan vastaajia, joiden mielestä uudistuksella olisi alkoholin käyttöä vähentäviä vaikutuksia. Enemmistö Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista katsoi, että uudistus lisäisi alkoholin kulutusta.
Hara pitää selvänä, että sote-uudistuksella tavoitellut säästöt hukataan, jos alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu nyt ehdotetussa muodossa.
– Ei ole kestävää tai kansantalouden kannalta järkevää tehdä toisella kädellä yhdensuuntaisia päätöksiä ja kumota ne toisella. Vahvojen juomien tuominen kauppoihin olisi yksi keskeinen, alkoholin kokonaiskulutusta, kustannuksia ja terveyshaittoja lisäävä päätös, Hara sanoo.
Tästä näkökulmasta vastausten jakautuminen on yllättävä, sillä perinteisesti juuri porvaripuolueet ovat ajaneet tiukkaa taloutta ja turhien menojen karsimista.
Ehkäisevälle päihdetyölle tukea ehdokkailta
Lähes puolet, 47 prosenttia vastaajista, arvioi, että ehkäisevää päihdetyötä ei oteta riittävästi huomioon kunnan päätöksenteossa. Vastaajista 72 prosenttia olisi valmis ohjaamaan kunnan budjetista lisää varoja lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn.
Myös ehkäisevän päihdetyön tehostaminen kunnan eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä sai kannatusta yli puoluerajojen.
– Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille, iso osa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ja muista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä säilyy edelleen kunnissa, Mervi Hara muistuttaa.
Hän kuitenkin pohtii, kuinka hyvin ehkäisevälle päihdetyölle kyselyssä annettu vahva tuki näkyy todellisissa poliittisissa päätöksissä ehdokkaan mahdollisen valinnan jälkeen.
– Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä. Toivottavasti valtuutetut muistavat myös vaalien jälkeen, että alkoholihaittojen ja tupakoinnin vähentäminen kannattaa, myös taloudellisesti, Hara toivoo.
Kantar TNS Oy (aik. TNS Gallup Oy) kartoitti Suomen ASH ry:n toimeksiannosta kuntavaaliehdokkaiksi lupautuneiden käsityksiä mm. alkoholilain uudistuksesta. Kyselyyn haastateltiin 12.-17.1.2017 yhteensä sataa siihen mennessä ehdokkuutensa julkistanutta henkilöä eri puolueista, eri puolilta maata. Suomen ASH ry tiedotti teettämästään selvityksestä 9.2.2017.
Alkoholipolitiikassa tunne voittaa faktat – päihdehaitat jyrkkään
kasvuun.
raitis.fi-lehden numero 4/2016
Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2016
Hyvät lukijat, Suomen hallitus sallii vahvempien oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siiderien myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöstäkin on ollut puhetta. Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallitus on kertonut tavoitteekseen purkaa normeja, vähentää alkoholihaittoja ja kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Terveysalojen asiantuntijat kuitenkin tyrmäävät uudistuksen: alkoholin kulutus ja sen myötä alkoholihaitat kasvavat merkittävästi. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia. Myös talous kärsisi kokonaisuudessaan enemmän kuin hyötyisi.
Vahvat alkosta marketteihin
On erittäin huolestuttavaa kuinka vähän aiheeseen liittyvä tutkimustieto on ollut otsikoissa, kun lakiuudistuksesta on käyty julkista keskustelua. Sen sijaan alkoholista hyötyvän alkoholielinkeinon varsin yksipuolinen näkökulma on näkynyt voimakkaasti.
Asian käsittely on ollut pikemminkin tunne- kuin faktapohjaista. Tutkimustietoa viestiviin asiantuntijoihin on liitetty ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuvia, joita myös teollisuus on ruokkinut ja käyttänyt estotta lobbauksessaan. Näin faktat on voitu ohittaa tunteisiin vetoavilla mielikuvilla.
Suomessa panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava. Tähän on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit. Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on alkoholista elävälle teollisuudelle uhka, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Panimoala vastustaakin kaikkia tutkimuksissa tehokkaimmiksi todettuja keinoja vähentää alkoholihaittoja.
THL:n arvio alkoholilain muutoksen vaikutuksista
Kuten Raittiuden Ystävien energinen uusi asiantuntija VTM Emilia Laine kirjoitti raitis.fi-lehden numerossa 2/2016, teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue. Siinä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle ja kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusantekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutamien ”alkoholin väärinkäyttäjien” takia.
Tämä ei kuitenkaan ole todellisuus. Valtaosa alkoholihaitoista koituu tavallisille, työssäkäyville ihmisille, isille ja äideille – joissakin tapauksissa myös kansanedustajille ja ministeritason päättäjille jopa vieraalla maalla.
THL:n arvio alkoholisairastavuudesta. Alkoholihaittojen tiedetään seuraavan kokonaiskulutusta. Taloudelliset tappiot laskettu tämän perusteella.
Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden on oltava etusijalla tulevassa alkoholilaissa ja alkoholin kulutusta on vähennettävä. Eniten siihen vaikutetaan lainsäädännöllä. Uuden lain valmisteluun on myös Raittiuden Ystävät antanut oman panoksensa ja pyrkii vaikuttamaan tehokkaasti poliittisiin päättäjiin vielä loppumetreillä.
Poliittisen vaikuttamisen ohella ei pidä unohtaa muuta vaikuttamista. Järjestömme yksi merkittävimmistä ponnistuksista ovat jo vuosia jatkuneet ajankohtaan tai toimintaympäristöön liittyvät kampanjat, joista tulossa on nyt 19. kerran Anna lapselle raitis joulu -kampanja.
Tämän kampanjan myötä toivotan teille kaikille hyvää ja mahdollisimman kiireetöntä keskitalven juhlan odotusta.
Martti Vastamäki Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja
Mitä jos alkoholijuomat keksittäisiin nyt? Mikä olisi yhteiskunnan suhtautuminen niihin?
Tutkijan näkökulma alkoholin käyttöön juomissa
Varoitusmerkit: Jos alkoholijuomat keksittäisiin nyt, laki kieltäisi ne useiden eri haittavaikutusten takia. Jos juomat kuitenkin sallittaisiin, olisi niissä luultavasti vähintään oheiset varoitusmerkinnät.
Biokemian tuntijat voivat vain ihmetellä sitä tietämättömyyttä ja vastuuttomuutta, joka liittyy alkoholin käyttöön juomissa. Alkoholi syntyy käymisprosessiin eli fermentaatioon. kautta. Tässä prosessissa hedelmien ja marjojen sokerista (C6H12O6) osa muuttuu ihmiselle myrkylliseksi (etyyli)alkoholiksi (C2H5OH) ja osa hiilidioksidiksi (CO2).
Tutkimustieto, jonka mukaan alkoholin vähäinen juonti olisi terveellistä, on suuresti erheellistä. Tällaiset tutkimukset perustuvat tyypillisesti siihen, että alkoholi voi vähentää sepelvaltimotautia, joka on muilla keinoilla terveellisesti hoidettavissa. Kuitenkin samaan aikaan, kun juominen saattaa vaikuttaa positiivisesti yhdellä alueella, se aiheuttaa monin verroin enemmän ongelmia muissa elimissä. Myös monet syövät ovat alkoholin aikaansaannosta.
Kemia ei rajaudu vain kehoon, vaan myös mieli on sen aluetta. Tunteet, elämykset, ajatukset ja mielialanvaihtelut ovat pitkälti kemiallisten reaktioiden tulosta. Säännöllinen alkoholin käyttö vaikuttaa huomaamatta myös mieleen. Kun useimmat juomisen lopettavat kertovatkin mielialansa merkittävästi nousseen myrkyn vaikutuksen hitaasti poistuessa elimistöstä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alkoholin juominen ja muille tarjoaminen on paitsi järjetöntä, myös vastuutonta. Sama pätee myös muihin päihteisiin.
Teksti: Ilmari Koppinen Kuvat: Turvatekniikan keskus tukes
Media uutisoi juomanmyyjien “tutkimustulokset” kritiikittä, vaikka ne ovat räikeässä ristiriidassa aidon tutkimustiedon kanssa.
Media nielaisi juomanmyyjien lobbareiden koukun kritiikittä.
Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset puoltavat alkoholin myynnin sääntelyn purkua.
Yllättävää? Ei oikeastaan.
On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja.
Yllättävää sen sijaan on, että valtakunnan kärkimedioissa asiasta uutisoitiin elokuussa vailla vähäisintäkään lähdekritiikkiä. Iltasanomien jutussa (18.8.2016) huomataan jopa moneen kertaan korostaa, että raportti perustuu WHO:n tilastoihin. Tutkimuksen tekotapa jätetään kuitenkin kokonaan avaamatta.
Päivittäistavarakaupan tilaama kirjoitelma muun muassa poimii sieltä täältä eri tilastoista yksityiskohtia ja yhdistelee niitä valikoiden luodakseen halutun vaikutelman. Tällä sitten todistellaan laajempia väitteitä, kuten sitä, että myynnin sääntelyn ei vaikuttaisi alkoholijuomien kulutukseen.
Ja virallisen totuuden tästä tekee lehdistö, joka julkaisee väitteet kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Tilastoistahan on mahdollista kaivaa juuri sellaisia tuloksia, kuin tutkimuksen tilaaja toivoo, mutta tieteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja. Mittava alkoholilain uudistus on työn alla ja kaupan alan lobbarit haluavat edistää siihen liittyviä taloudellisia tavoitteitaan luomalla epävarmuutta tosiasioista. Median tehtävä olisi kuitenkin karsia pois likainen peli.
Asiasta kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus muodostaa oma alkoholipoliittinen mielipiteensä faktojen pohjalta ilman, että heitä tällaisella tarkoitushakuisesti tuotetulla tiedolla hämmennetään ja johdetaan harhaan.
Valistuneen kannan muodostaminen on toki vaikeaa, kun toimittajillakaan ei tunnu olevan kykyä erottaa tutkimustietoa ”tutkimustiedosta”.
Lähdekritiikkiä kaivaten
Raittiuden Ystävät ry
Kuvitus: Janne Valkeapää
Sivustomme käyttää evästeitä toimivuuden ja käyttökokemuksen parantamiseksi. SelväLisätietoa...
