raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Faktoja ja tutkimustietoa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Politiikkaa faktoilla, tunteilla vai mielikuvilla?

Alkoholipolitiikassa tunne voittaa faktat – päihdehaitat jyrkkään
kasvuun.

raitis.fi-lehden numero 4/2016
raitis.fi-lehden numero 4/2016

Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2016

Hyvät lukijat,
Suomen hallitus sallii vahvempien oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siiderien myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöstäkin on ollut puhetta. Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallitus on kertonut tavoitteekseen purkaa normeja, vähentää alkoholihaittoja ja kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Terveysalojen asiantuntijat kuitenkin tyrmäävät uudistuksen: alkoholin kulutus ja sen myötä alkoholihaitat kasvavat merkittävästi. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia. Myös talous kärsisi kokonaisuudessaan enemmän kuin hyötyisi.

Vahvat alkosta marketteihin
Vahvat alkosta marketteihin

On erittäin huolestuttavaa kuinka vähän aiheeseen liittyvä tutkimustieto on ollut otsikoissa, kun lakiuudistuksesta on käyty julkista keskustelua. Sen sijaan alkoholista hyötyvän alkoholielinkeinon varsin yksipuolinen näkökulma on näkynyt voimakkaasti.
Asian käsittely on ollut pikemminkin tunne- kuin faktapohjaista. Tutkimustietoa viestiviin asiantuntijoihin on liitetty ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuvia, joita myös teollisuus on ruokkinut ja käyttänyt estotta lobbauksessaan. Näin faktat on voitu ohittaa tunteisiin vetoavilla mielikuvilla.

Suomessa panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava. Tähän on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit. Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on alkoholista elävälle teollisuudelle uhka, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Panimoala vastustaakin kaikkia tutkimuksissa tehokkaimmiksi todettuja keinoja vähentää alkoholihaittoja.

 

THL:n arvio alkoholilain muutoksen vaikutuksista
THL:n arvio alkoholilain muutoksen vaikutuksista

 

Kuten Raittiuden Ystävien energinen uusi asiantuntija VTM Emilia Laine kirjoitti raitis.fi-lehden numerossa 2/2016, teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue. Siinä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle ja kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusantekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutamien ”alkoholin väärinkäyttäjien” takia.

Tämä ei kuitenkaan ole todellisuus. Valtaosa alkoholihaitoista koituu tavallisille, työssäkäyville ihmisille, isille ja äideille – joissakin tapauksissa myös kansanedustajille ja ministeritason päättäjille jopa vieraalla maalla.

THL:n arvio alkoholisairastavuudesta. Alkoholihaittojen tiedetään seuraavan kokonaiskulutusta. Taloudelliset tappiot laskettu tämän perusteella.
THL:n arvio alkoholisairastavuudesta. Alkoholihaittojen tiedetään seuraavan kokonaiskulutusta. Taloudelliset tappiot laskettu tämän perusteella.

Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden on oltava etusijalla tulevassa alkoholilaissa ja alkoholin kulutusta on vähennettävä. Eniten siihen vaikutetaan lainsäädännöllä. Uuden lain valmisteluun on myös Raittiuden Ystävät antanut oman panoksensa ja pyrkii vaikuttamaan tehokkaasti poliittisiin päättäjiin vielä loppumetreillä.

Poliittisen vaikuttamisen ohella ei pidä unohtaa muuta vaikuttamista. Järjestömme yksi merkittävimmistä ponnistuksista ovat jo vuosia jatkuneet ajankohtaan tai toimintaympäristöön liittyvät kampanjat, joista tulossa on nyt 19. kerran Anna lapselle raitis joulu -kampanja.

Tämän kampanjan myötä toivotan teille kaikille hyvää ja mahdollisimman kiireetöntä keskitalven juhlan odotusta.

Martti Vastamäki
Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja

Fermentaation järjettömyydestä

Mitä jos alkoholijuomat keksittäisiin nyt? Mikä olisi yhteiskunnan suhtautuminen niihin?

Tutkijan näkökulma alkoholin käyttöön juomissa

Varoitusmerkit: Jos alkoholijuomat keksittäisiin nyt, laki kieltäisi ne useiden eri haittavaikutusten takia. Jos juomat kuitenkin sallittaisiin, olisi niissä luultavasti vähintään oheiset varoitusmerkinnät.
Varoitusmerkit:
Jos alkoholijuomat keksittäisiin nyt, laki kieltäisi ne useiden eri haittavaikutusten takia. Jos juomat kuitenkin sallittaisiin, olisi niissä luultavasti vähintään oheiset varoitusmerkinnät.

Biokemian tuntijat voivat vain ihmetellä sitä tietämättömyyttä ja vastuuttomuutta, joka liittyy alkoholin käyttöön juomissa. Alkoholi syntyy käymisprosessiin eli fermentaatioon. kautta. Tässä prosessissa hedelmien ja marjojen sokerista (C6H12O6) osa muuttuu ihmiselle myrkylliseksi (etyyli)alkoholiksi (C2H5OH) ja osa hiilidioksidiksi (CO2).

Alkoholin myrkyllisyydestä muistutti jälleen Helsingin Sanomien tiedepalstalla toimittaja Matti Mielosen varsin selkeäsanainen artikkeli: ”Kohtuuden aika on ohi – kaikki viina onkin pahasta”

Tutkimustieto, jonka mukaan alkoholin vähäinen juonti olisi terveellistä, on suuresti erheellistä. Tällaiset tutkimukset perustuvat tyypillisesti siihen, että alkoholi voi vähentää sepelvaltimotautia, joka on muilla keinoilla terveellisesti hoidettavissa. Kuitenkin samaan aikaan, kun juominen saattaa vaikuttaa positiivisesti yhdellä alueella, se aiheuttaa monin verroin enemmän ongelmia muissa elimissä. Myös monet syövät ovat alkoholin aikaansaannosta.

Kemia ei rajaudu vain kehoon, vaan myös mieli on sen aluetta. Tunteet, elämykset, ajatukset ja mielialanvaihtelut ovat pitkälti kemiallisten reaktioiden tulosta. Säännöllinen alkoholin käyttö vaikuttaa huomaamatta myös mieleen. Kun useimmat juomisen lopettavat kertovatkin mielialansa merkittävästi nousseen myrkyn vaikutuksen hitaasti poistuessa elimistöstä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alkoholin juominen ja muille tarjoaminen on paitsi järjetöntä, myös vastuutonta. Sama pätee myös muihin päihteisiin.

Teksti: Ilmari Koppinen  Kuvat: Turvatekniikan keskus tukes

Tilattuja tutkimuksia

Media uutisoi juomanmyyjien ”tutkimustulokset” kritiikittä, vaikka ne ovat räikeässä ristiriidassa aidon tutkimustiedon kanssa.

Media nielaisi juomanmyyjien lobbareiden koukun kritiikittä.

kala_web

Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset puoltavat alkoholin myynnin sääntelyn purkua.

Yllättävää? Ei oikeastaan.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja.
Yllättävää sen sijaan on, että valtakunnan kärkimedioissa asiasta uutisoitiin elokuussa vailla vähäisintäkään lähdekritiikkiä. Iltasanomien jutussa (18.8.2016) huomataan jopa moneen kertaan korostaa, että raportti perustuu WHO:n tilastoihin. Tutkimuksen tekotapa jätetään kuitenkin kokonaan avaamatta.

Päivittäistavarakaupan tilaama kirjoitelma muun muassa poimii sieltä täältä eri tilastoista yksityiskohtia ja yhdistelee niitä valikoiden luodakseen halutun vaikutelman. Tällä sitten todistellaan laajempia väitteitä, kuten sitä, että myynnin sääntelyn ei vaikuttaisi alkoholijuomien kulutukseen.

Ja virallisen totuuden tästä tekee lehdistö, joka julkaisee väitteet kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Tilastoistahan on mahdollista kaivaa juuri sellaisia tuloksia, kuin tutkimuksen tilaaja toivoo, mutta tieteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja. Mittava alkoholilain uudistus on työn alla ja kaupan alan lobbarit haluavat edistää siihen liittyviä taloudellisia tavoitteitaan luomalla epävarmuutta tosiasioista. Median tehtävä olisi kuitenkin karsia pois likainen peli.

Asiasta kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus muodostaa oma alkoholipoliittinen mielipiteensä faktojen pohjalta ilman, että heitä tällaisella tarkoitushakuisesti tuotetulla tiedolla hämmennetään ja johdetaan harhaan.

Valistuneen kannan muodostaminen on toki vaikeaa, kun toimittajillakaan ei tunnu olevan kykyä erottaa tutkimustietoa ”tutkimustiedosta”.

Lähdekritiikkiä kaivaten
Raittiuden Ystävät ry

Kuvitus: Janne Valkeapää

Hallitus tekemässä lähes miljardin euron virheen

Alkoholin saatavuuden lisääminen on tutkitusti suurimpia kulutusta kasvattavia tekijöitä. Hallituksen ajama nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa näkyy toteutuessaan 800 miljoonan euron vuosittaisina taloudellisina tappioina.

Siihen loppui hallituksen säästöpolitiikka. Kaavailtu nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa tulee aiheuttamaan toteutuessaan yli 800 miljoonan euron vuosittaiset tappiot Suomen kansantaloudelle.

Hallitus hyväksyi vastikään ruokakaupoissa myytävien juomien sallitun alkoholipitoisuuden nostamisen nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Kokoomus olisi halunnut jopa 15 prosenttiset juomat maitokauppoihin.

Miksi ei? Miksi turhaan kiusata ihmisiä sillä, että he joutuvat hakemaan osan juomistaan toisesta kaupasta? Miksi niiden, jotka osaavat juoda hallitusti, tulisi kärsiä siitä, että pieni osa ihmisistä ei osaa? Eivätkö alkoholistit löydä juomansa joka tapauksessa?

Tämän kaltaiset letkautukset ovat saaneet surullisen suuren roolin alkoholipoliittisessa keskustelussa. On syytä muistuttaa faktoista.

Saatavuuden kasvu lisää alkoholihaittoja

Keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.
Kyllä. Se, ettei osaa prosenttijuomista tarvitse hakea eri kaupasta, on etu. Mutta siihen ne edut sitten loppuvatkin.

Merkittävimmät alkoholin kulutukseen vaikuttavat tekijät ovat tutkitusti saatavuus ja hinta. Jos saatavuutta lisätään tai hintaa lasketaan, sillä on välitön juomista lisäävä vaikutus.

Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun keskioluet siirrettiin 1968 Alkosta ruokakauppoihin. Alkoholin kulutus nousi vuoden sisällä noin 25 %. Vastaavasti alkoholikuolleisuus nousi seuraavien muutamien vuosien aikana noin 25 %. Samalla lisääntyivät myös taloudelliset ja sosiaaliset haitat.

Käytön lisääntyminen tarjonnan seuraksena on paitsi tutkittu tosiasia, myös helposti ymmärrettävää. Jos marketista löytyy edullinen nelosolut tai limuviina, moni poimii sen mukaansa enempää ajattelematta. Alkoon saman juoman takia ei lähdetä yhtä helposti. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.

Miksi ”kohtuukäyttäjiä” rangaistaan?

Miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?
Ilmaus ”alkoholin kohtuukäyttö” on osittain harhaanjohtava. Suomen 6-7 miljardin vuosittaisista alkoholihaitoista suurin osa nimittäin aiheutuu ”kohtuullisesti” alkoholia käyttäville ihmisille. Näitä tappioita ei saada vähenemään, jos alkoholin kokonaiskulutus ei laske. Toisin sanoen myös vähemmän juovien tulisi hillitä juomistaan, miljarditappioiden kutistamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos laskevat, että kun alkoholihaittoihin lisätään myös alkoholin takia menetetyt työvuodet, kansantalouteen syntyy nykyisellään 14,5 miljardin euron lovi. (Tarkemmin alkoholin vaikutuksesta talouteen on kuvassa olla.)

Nämä haitat seuraavat tunnetusti lähes suoraan alkoholin kokonaiskulutusta, joskin pienellä viiveellä. Jos alkoholin kulutus nousee hallituksen ajaman muutoksen myötä esimerkiksi 6 prosenttia, kuten THL maltillisesti arvioi, se aiheuttaa kansantalouteen yli 800 miljoonan euron vuosittaisen tappion.

Myöskään alkoholin työllistävällä tai taloutta tukevalla vaikutuksella tätä politiikkaa ei voi perustella. Taloudelliset alkoholihaitat nimittäin ylittävät kaikki saadut hyödyt.

Onkin yllättävää, että hallitus haluaa ryntätä maan taloutta, vaikka koko hallituskauden alku on puuhattu vain säästöjä. Onko nyt säästetty tarpeeksi, että tähän on varaa?

Luonnollisesti alkoholin myynnistä hyötyvä panimoala ja päivittäistavarakauppa lobbaavat juomien laajempaa saatavuutta oman etunsa takia. Mutta miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?

suomen-alkoholitalous

Suomen alkoholihistoria 1960-2015

Teksti ja grafiikka: Janne Valkeapää

Nimetön mielenliike vaikuttaa läpi yhteiskunnan

Alkoholin käyttö ei vaikuta vain alkoholistin psyykkeeseen. Myös niin sanottujen kohtuukäyttäjien aivoissa ja mielessä tapahtuu juomisen seurauksena pitkäaikaisia muutoksia. Muutokset vaikuttavat tiedostamatta ajatteluun, tunteisiin ja päätöksiin. Tämä pätee myös alkoholipoliittisia päätöksiä tekeviin poliitikkoihin.

Alkoholin käyttö ei vaikuta vain alkoholistin psyykkeeseen. Myös niin sanottujen kohtuukäyttäjien aivoissa ja mielessä tapahtuu juomisen seurauksena pitkäaikaisia muutoksia. Muutokset vaikuttavat tiedostamatta ajatteluun, tunteisiin ja päätöksiin. Tämä pätee myös alkoholipoliittisia päätöksiä tekeviin poliitikkoihin.

Kuvituskuva: Janne Valkeapää

Opiskelijakaverini pohtii ääneen miten valtavan hyvältä tuntuisi juoda tuopillinen olutta. Hän kuvailee tunteen yksityiskohtaisesti.

Istumme oppitunnilla. On keskipäivä, keskellä viikkoa. Kuuntelen tottuneesti kaverin haikailuita. Tavallisia opiskelijajuttuja.

Sitten hätkähdän. Mistä tässä on kyse? Onko tämä normaalia?

Ensimmäistä kertaa mieleeni on hiipinyt aavistus, että kyse on jostakin muusta kuin tavallisesta halusta rentoutua tai mieltymyksestä juoman makuun.

Esitän kysymyksen:

Koska olet viimeksi kaivannut appelsiinimehua samalla tavoin, kun tunnet nyt oluen suhteen?
– Tykkäätkö appelsiinimehusta?

Ystäväni myöntää pitävänsä.

– Koska olet viimeksi kaivannut appelsiinimehua samalla tavoin, kun tunnet nyt oluen suhteen?
Seuraa pieni hämmennys. Selitän:

– Tarkoitan, että tekeekö mielesi usein jotakin alkoholitonta juomaa samalla tavoin.. noh tuota.. palavasti, kuin kaipaat jotain alkoholijuomaa? Siis vaikka nyt olutta.

appelsiinimehuKaverini miettii hetken. Lopulta hän toteaa, että toki joskus tekee mieli jotakin muutakin juomaa, mutta myöntää rehellisyyden nimissä, että tämän tyyppinen haikailu taitaa kyllä kohdistua lähinnä prosenttijuomiin.

Mies on parikymppinen. Hänellä ei ole kovin monta vuotta alkoholin käyttöä takanaan ja käytetyt määrät ovat moniin keski-ikäisiin verrattuna varsin vähäisiä.

Onko opiskelijakaverini alkoholiriippuvainen?

Mielihalujen viemää

Tapauksesta on kulunut jo vuosia, mutta se jäi syystä tai toisesta mieleeni. Päätän, että asiaa on vihdoin syytä tutkia. Kerron tarinani psykiatrian erikoislääkäri Mauri Aallolle. Hän on erikoistunut alkoholiongelmien varhaiseen tunnistamiseen.

joku muutos ihmisen aivoissa tai psykologiassa jo tapahtunut
– Yksinään tämä mitä kuvaat ei riitä määrittämään häntä riippuvaiseksi sillä tavalla, kuin se lääketieteessä määritellään, Aalto linjaa.

– Totta kai siinä on joku muutos ihmisen aivoissa tai psykologiassa jo tapahtunut, lääkäri kuitenkin toteaa.

Alkoholin käyttö on siis muuttanut nuoren miehen ajattelua, mutta kyse ei ole vielä suoranaisesta sairaudesta. Aalto toteaa, että useimmat mieliteot sinänsä ovat normaaleita. Tässä tapauksessa kyseessä saattaa kuitenkin hänen mukaansa olla alkoholiriippuvuuden esiaste.

– Kun riippuvuuteen mennään, niin tämän kaltaisia muutoksiahan siellä sitten ihmisen toiminnassa tapahtuu. Ja ne ovat tietysti aivotasolla tapahtuvia.

Kuva on synkkä, kun muistan, että tämä kaveri ei ollut lainkaan ainoa joka ajatteli prosenttijuomia vastaavalla lämmöllä. Samanlaiset tuntemukset ja puheet olivat silloisten opiskelijatuttavien parissa varsin tavallisia. Tilastojen valossa useimmista heistä ei kuitenkaan pitäisi tulla alkoholiriippuvaisia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista on noin 10% riippuvaisia alkoholista. Tosin toiset 10% kuuluvat riskikäyttäjiin.

 

Nimetön mielenliike

alkoholimyonteisyys4Muutoksia aivoissa, mielihaluja, suhde alkoholiin on muuttunut korostuneen positiiviseksi. Jos kyseessä ei ole riippuvuus, miten tätä tulisi nimittää?

Kysyn, mutta lääkäri ei osaa antaa ilmiölle mitään nimeä.

Sanan puuttuminen itsessään kuvaa yhteiskunnan sokeutta ilmiölle.
– Minulla ei ole tiedossa, että tälle olisi termiä. Missään nimessä sille ei ole mitään diagnostista termiä.

Nimitys on siis keksittävä itse. Paremman puutteessa päätän käyttää termiä ”korostunut alkoholimyönteisyys”. Sanan puuttuminen itsessään kuvaa yhteiskunnan sokeutta ilmiölle.

Jo parikymppisten opiskelijoiden parissa ilmiö vaikuttaa olevan varsin yleinen. Luonnollisesti olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää miten laajasti se vaikuttaa koko yhteiskunnassa. Keski-ikäiset juovat tilastojen mukaan opiskelijoita enemmän, joten voisi ehkä olettaa että sama ilmiö vaikuttaisi heidän parissaan jopa voimakkaammin.

– Tämä on yksi niitä asioita, joita ei ole tutkittu, Aalto linjaa.

Hän toteaa, ettei hänellä ole asiasta tietoa. Kuitenkin hän pohtii, että mikäli tämä korostuneeksi alkoholimyönteisyydeksi ristimäni ilmiö olisi yhteiskunnassa yleinen, kyseessä olisi merkittävä asia.

– Se tarkoittaisi, että monilla kohtuukäyttäjillä olisi jo tämä yksi alkoholiriippuvuuden piirre, jos puhutaan juomishimosta, lääkäri pohtii.

Tämän enempää hän ei kuitenkaan  halua lääketieteen edustajana sanoa. Tutkimustietoa kun ei ole. Hän kuitenkin lisää, että himo tai mielihalu voi olla hyvin eri tasoista ja mielihalu voi olla myös sosiaalisesti ohjattu.

Kiitän Mauri Aaltoa ja päätämme haastattelun.

 

Päihde opettaa rakastamaan itseään

alkoholimyonteisyys5Tunnen, että olen hahmottamassa jonkilaista yhteiskunnan sokeaa pistettä. Olen jäljittämässä ilmiötä, jota ei yleisesti ottaen tunnisteta, mutta joka vaikuttaa merkittävästi läpi yhteiskunnan – kuin pimeä aine, jota ei voi nähdä, mutta joka vaikuttaa ympärillä oleviin kappaleisiin.

Ymmärtääksemme paremmin mistä on kyse, lienee syytä pohtia ilmiön juuria. Juomishalun syy voi olla monenlainen: stressin lievitys, sosiaaliset syyt tai tapa. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä mitä tiedetään alkoholin vaikutuksesta aivoihin ja mieleen.

Juomien alkoholi eli etanoli aiheuttaa kemiallisesti juojalleen mielihyvää. Suurelta osin kyse on siitä, että aine lisää voimakkaasti mielihyvähormooniksi kutsutun dopamiinin eritystä aivoissa. Dopamiinin määrä nousee nopeasti jo noin viiden minuutin päästä juomisesta. Päihdeaineen ensimmäinen vaikutus on siis, että mielialan nousee ja ihminen rentoutuu.

Mieleen muodostuu positiivisten mielikuvien pilvi, joka verhoaa juomia ja juomis- tilannetta.
Aivot ovat yhteyksien verkosto, jossa asiat, mielikuvat, sanat ja aistimukset liitetään toisiinsa kokemusten perusteella. Juomisen tapauksessa aivot muodostavat siis yhteyden juomatilanteen ja kasvaneen mielihyvän välille. Toisin sanoen, kun ajatukset myöhemmin menevät alkoholijuomiin, seuraa välittömästi mielleyhtymä mielihyvään. Mitä useammin henkilö juo, sitä vahvemmaksi linkki aivoissa mielihyvän, juomatilanteen ja juoman välillä muodostuu.

Epäilemättä asia on monimutkaisempi, mutta ainakin jotakin tämän kaltaista on täytynyt myös opiskelijakaverini mielessä tapahtua. Etanolin käytön seurauksena mieleen muodostuu positiivisten mielikuvien pilvi, joka verhoaa juomia ja juomistilannetta. Vaikka järki saattaa ymmärtää alkoholin aiheuttamat haitat, on aihepiiri kauttaaltaan näiden mielikuvien värittämä, joten haittoja ei haluta ottaa tosissaan.

alkoholimyonteisyys3

Sama kemiallispohjainen ilmiö toistuu monilla muillakin päihdeaineilla. Laittomien päihteiden tapauksessa se luo eri huumeita sokeasti ihannoivia alakulttuureita. Alkoholin tapauksessa tuloksena on alkoholiin korostuneen myönteisesti suhtautuva valtakulttuuri.

Herää kysymys: Minkälainen yhteiskunnan asenne alkoholiin olisi, jos sitä käyttäisi vain pieni vähemmistö? Miten aiheesta puhuttaisiin ja miten siihen suhtauduttaisiin? Miten alkoholipolitiikkaa tehtäisiin, jos päättäjillä itsellään ei olisi juomakokemusten muodostamaa mielleyhtymää alkoholin ja mielihyvän välillä?

 

Korostuneen alkoholimyönteistä politiikkaa

alkoholimyonteisyys2

Koemme päivittäisten valintojemme olevan yleensä varsin loogisia ja tietoisesti harkittuja.

Psykologit ovat asiasta toista mieltä.

Kaikkien päätösten takana vaikuttaa valtava määrä tiedostamattomia haluja ja mielikuvia, pelkoja, toiveita ja muistoja. Alkoholin käyttäjän tapauksessa taustalla vaikuttavat myös päihteen käytön hänelle mahdollisesti luomat myönteiset käsitykset aineesta.

Koska suurin osa poliitikoista käyttää ainakin jossain määrin säännöllisesti alkoholia, on syytä miettiä miten se vaikuttaa kykyyn tehdä aihetta koskevia päätöksiä.

Faktat ovat synkkiä. Suomi kärsii Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston arvion mukaan vuosittain 6-7 miljardia euroa alkoholihaittoja vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviossa lasketaan alkoholin takia menetettyä bruttokansantuloa ja huomioidaan myös alkoholin aiheuttama työkyvyttömyys. Tulos on Suomen taloudelle koruton 14,5 miljardin euron vuosittainen tappio.

Jos jokin muu päihdeaine aiheuttaisi vastaavat haitat, olisivatko päättäjät yhtä maltillisia päätöksissään? Etenkin kun hallitus samaan aikaan leikkaa monesta suunnasta saadakseen aikaan säästöjä. Arvioitu 14,5 miljardin euron tappio on moninkertainen suhteessa hallituksen kohuttuihin jättileikkauksiin.

Suhde omaan päihteeseen on siinä määrin lämmin, ettei vakaviakaan haittoja haluta ottaa kovin tosissaan.
Koska kyseessä on kuitenkin alkoholi, suhtautuminen on eri. Suomen alkoholipolitiikka toimii saman logiikan mukaan, kuin yksittäinen alkoholin käyttäjä. Haitat periaatteessa tiedostetaan, mutta suhde omaan päihteeseen on siinä määrin läheinen ja lämmin, ettei vakaviakaan haittoja haluta ottaa kovin tosissaan. Ikävä kyllä yhteiskunta maksaa tästä välinpitämättömyydestä kalliisti.

Kun jo valmiiksi alkoholimyönteisessä ilmapiirissä marinoitujen päättäjien mieliin kaadetaan vielä aimo annos alkoholiteollisuuden systemaattista lobbausta, on keitos valmis.

Pohdittavaksi:

  • Lehdissä arvioidaan usein alkoholijuomia, kuten viinejä. Kuitenkin alkoholittomista juomista, kirjoitetaan harvoin. Miksi voimakas kiinnostus kohdistuu vain yksiin juomiin, mutta ei toisiin? Onko kyseessä vain kiinnostus huumaavan aineen aiheuttamaan mielihyvään, joka puetaan elegantin maun arvioinnin valeasuun? Useimpien mielestä olisi luultavasti absurdia kirjoittaa appelsiinimehusta samalla innostuksella!
  • Kesän tullen terassit vetoavat moniin. Tätä voidaan perustella esimerkiksi hyvällä ilmalla ja mukavalla seuralla. Mutta kiehtoisiko tupakalta ja alkoholilta haiseva terassi yhtä paljon, jos tuoppi vaihdettaisiin limulasiin? Missä määrin kyseessä onkin todellisuudessa vain halu tuntea etanolin aiheuttamaa kemiallista mielihyvää?

Teksti ja kuvitus: Janne Valkeapää

Muuntohuumeet – tuntematon uhka

Muuntohuumeilla eli design-huumeilla tarkoitetaan päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, ettei laki luokittele niitä huumausaineiksi. Erityisen vaarallisia muuntohuumeista … Jatka lukemista Muuntohuumeet – tuntematon uhka

Kuvassa on Suomen tullin kuvaamaa muuntohuumemateriaalia, kuten tarroja, joihin on imeytetty huumeainetta.
Kuvassa on Suomen tullin kuvaamaa muuntohuumemateriaalia, kuten tarroja, joihin on imeytetty huumeainetta.

Niin sanottujen muuntohuumeiden käyttö lisääntyy Suomessa. Suurta huolta psykiatrisessa hoidossa ja päihdehoidossa aiheuttavat niiden voimakkaat oireet, joiden kestoista ja vaikutuksista elimistöön ei tiedetä etukäteen.

Muuntohuumeilla eli design-huumeilla tarkoitetaan päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, ettei laki luokittele niitä huumausaineiksi. Erityisen vaarallisia muuntohuumeista tekee se, ettei niiden sisältöä, vaikutusta tai aiheuttamaa haittaa tunneta.

Vapaa liikkuvuus eri maiden välillä helpottaa salakuljettajien työtä ja suhteellisen huolettomana hankintaväylänä käyttäjien keskuudessa toimii netti. Suomessa tunnetuimpien muuntohuumeiden katunimiä ovat muun muassa “Crystal Love”, “Kristalli”, “Coco”, “Jehova”, “Aakkoset” ja “Daisy”.

 

Maailmanlaajuinen haaste

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n vuoden 2015 maailman huumeraportin mukaan arviolta lähes neljäsosa Euroopan unionin aikuisväestöstä eli yli 80 miljoonaa aikuista on kokeillut jossakin vaiheessa elämäänsä jotakin laitonta huumausainetta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella tutkimusprofessorina työskentelevä Pekka Hakkarainen sanoo, että suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumemielipiteitä on tutkittu vuodesta 1992 lähtien noin joka neljäs vuosi.

– Tulokset kertovat, että yhä useammalla suomalaisella on kokemuksia jostakin huumeesta. Huumeita kokeilleiden miesten osuus on noussut vuosien 1992 ja 2010 välillä 7 %:sta yli 20 %:iin. Kehitys on molemmilla sukupuolilla tasaisen nouseva, hän lisää huolestuneena.

Suomessa on 18 000 – 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.
Hakkarainen jatkaa, että Huumetilanne Suomessa 2014 -raportin mukaan maassamme on 18 000 – 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.

– Positiivisena asiana mainittakoon, että humalahakuinen juominen on nuorten keskuudessa vähentynyt maassamme viime vuosien aikana. Se ei ole enää trendikästä. Ikävä kyllä, vaikka juominen yleisesti on vähentynyt, jäljelle jäävät ne, jotka juovat rajusti ja yhdistävät juomisen rinnalle pahimmassa tapauksessa myös lääkkeet ja huumeet. Nuorten keskuudessa asenteet huumeita kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana myönteisemmiksi, Hakkarainen kuvailee.

Vuoden 2012 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kaikista opiskelijoista 19 prosenttia oli käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Miehillä luku oli 24 % ja naisilla 17 %. Yleisin käytetty huumausaine oli kannabis, jota ilmoitti kokeilleensa tai käyttäneensä 24 prosenttia miehistä ja 15,7 prosenttia naisista.

Suomen tullin huumekoira työssään. Kuva: Suomen tulli.Suomen tullin huumekoira työssään. Kuva: Suomen tulli.

Nopeampaa lainsäädännön päivitystä

Vaikka huumausaine- ja rikoslakeja pyritään muuttamaan koko ajan tehokkaimmiksi, uusia muuntohuumeita kehitetään maailmalla päivittäin. Suomeen niistä kantautuu aina silloin tällöin uusia ja tuntemattomia versioita.

Esimerkiksi joulukuussa 2014 Helsingin poliisi teki huomattavan löydön toisen rikostutkinnan yhteydessä. Tuolloin poliisit takavarikoivat nuorelta mieheltä kilon huumausainetta, mikä osoittautui ns. ”aakkoskamaksi” eli AB-CHMINACA-muuntohuumeeksi. Kyse oli muuntohuumeesta, jota ei vielä tuolloin luokiteltu juridisesti huumausaineeksi.

Kesäkuussa 2011 Suomeen tuli voimaan huumausainelain (373/2008) muutos, jonka mukaan EU:n uusien aineiden varoitusjärjestelmään ilmoitettu aine voidaan terveysvaarojen arvioinnin jälkeen määritellä kansallisesti huumausaineeksi. Vaarallinen aine voidaan siis määritellä Suomessa laittomaksi, eikä tarvitse odottaa Euroopan unionin byrokratiaa.

Myös lääkeaineita voidaan nimetä huumausaineiksi, mikäli ne ovat ominaisuuksiltaan huumeisiin rinnastettavissa.

Oulun poliisin takavarikoimia muuntohuumeita. Kuva: KRP, Rikostekninen laboratorio.
Oulun poliisin takavarikoimia muuntohuumeita. Kuva: KRP, Rikostekninen laboratorio.

Poikkeuksellisen rumaa jälkeä

Suomessa uusimpiin ja vaarallisimpiin muuntohuumeisiin kuuluu aine, joka tunnetaan englanninkielisellä nimellä ”nasty version of mdvp”. Aine on aiheuttanut jo useita yliannostuskuolemia.

”Alfa-pvp” aiheuttaa muun muassa psykoo-seja sekä itsetuhoista
ja aggressiivista käytöstä.
Vuodenvaihteessa 2013–2014 huumeeksi luokiteltu muuntohuume “alfa-pvp” aiheuttaa muun muassa psykooseja sekä itsetuhoista ja aggressiivista käytöstä. Nyt alfa-pvt:n rinnalle on noussut toistaiseksi laittomaksi aineeksi määritelty uusi “alfa-pvt”-versio, jonka tarkkoja vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen painottaa, että suurta huolta sairaanhoidossa aiheuttavat muun muassa synteettiset kannabinoidit, jotka saattavat olla voimakkuudeltaan jopa 2000-kertaisia tavalliseen kannabikseen verrattuna.

– Tämä johtuu muun muassa siitä, että niihin on sekoitettu stimulantteja tai psykedeelejä, hän kuvailee.

Erityisen vaarallinen Suomessakin tavattu huume on Venäjältä lähtöisin oleva “krokodil”, joka aiheuttaa muun muassa käyttäjän kehoon kuolioita.

– Tulevaisuuden haasteina ovat tuntemattomat sekoitteet. Voi olla, että pääaineena on synteettinen kannabinoidi, mutta siihen saatetaan lisätä montaakin muuntohuumetta tehostamaan vaikutusta. Kun aineita on paljon sekaisin, seuraukset voivat olla kohtalokkaita, Hakkarainen tiivistää.

muuntohuumeet6

 

Tilaukset tehdään netissä

Oulun poliisilaitoksen huumekenttävalvontaryhmän huume- ja rahakoiranohjaaja ylikonstaapeli Antti Silvamaa kertoo, että huumeiden käyttäjien keskuudessa on levinnyt niin sanottu muuntohuumeiden käyttökulttuuri.

– Suhteellisen uutena aineiden hankintaväylänä toimii netti. Netin käyttö on yleistä, joten sen kautta pystyy hankkimaan sekä muuntohuumeita että aikaisemmin tunnettuja huumausaineita. Muuntohuumeita pystyy tilaamaan aivan tavallisilta nettisivustoilta, koska ne ovat usein erilaisia kemikaaleja. Tavallisimpia huumausaineita myydään ja tilataan sen sijaan salaisilta nettisivustoilta, kuten Tor-verkosta. Nämä tilaukset saapuvat tilaajille postin välityksellä suoraan kotiin, Silvamaa kuvailee.

Laboratoriossa valmistettuja aineita, jotka saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä.
– Muuntohuumeet ovat periaatteessa tutkimuskemikaaleja ja teollisuudessa käytettyjä aineita, joten niitä saa myös Suomesta. Muuntohuumeissa on voimakas ja yleensä lyhytkestoinen vaikutus, joten sitä joudutaan käyttämään määrällisesti paljon. Osa näistä aineista aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, kuten osa jo aikaisemmin tunnetuista huumeista. Muuntohuumeet ovat yleensä vahvoja ja voimakkaita kemikaaleja, joiden koostumusta ei tarkalleen tiedetä käyttäjien keskuudessa ja näitä aineita ei ole tarkoitettu ihmisten käyttöön, hän painottaa.

Muuntohuumeita markkinoidaan netissä ja katukaupassa edullisempina versioina vanhoista huumeista, mutta todellisuudessa ne ovat synteettisiä eli laboratoriossa valmistettuja kemikaaleja, jotka saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä.

Koska kukaan ei koskaan voi tietää, mitä aineita muuntohuumeet todellisuudessa sisältävät, on niiden käyttäjän hankala arvioida, minkä verran niitä on otettava. Muuntohuumeissa piileekin tämän vuoksi voimakas yliannostuksen riski ja seuraukset niiden käytöstä jo ensimmäisellä kerralla ovat arvaamattomat.

Muuntohuumeiden käyttö saattaa jo ensimmäisellä käyttökerralla aiheuttaa elimistössä äärimmäisinä oireita, kuten neurologisia oireita, kouristuksia, harhaisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta, munuaisten vajaatoimintaa, pahoinvointia, aggressiivisuutta ja psykoottisuutta. Aineiden käyttö voi johtaa koomaan ja pahimmassa tapauksessa kuolemaan.

Vuoden 2012 tietojen mukaan maassamme tapahtui 213 niin sanottua huumekuolemaa. Tyypillinen yliannostuskuolema Suomessa on johtunut opioidien, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäytöstä.

Tunnista ja toimi!

muuntohuumeet7

Mikäli epäilet, että lapsesi tai tuttavasi käyttää huumetta – muuntohuumetta tai muuta laitonta päihdettä – kiinnitä huomio seuraaviin asioihin:

  • Selittämätön unettomuus, uupumus, sekavuus tai ylipirteys
  • Luonteenpiirteiden ja ulkonäön selittämättömät muutokset
  • Katsekontaktien välttely, asioiden salailu, valehtelu ja varastaminen, hygienian laiminlyönti
  • Humalainen olemus ilman alkoholin hajua ja pupillien koon muutokset
  • Imelä tuoksu vaatteissa tai hajun peittäminen muilla hajusteilla
  • Jatkuva kuiva yskä, silmien punoitus ja silmien valonarkuus
  • Käsivarsien peittely vaatteilla
  • Ruoka ei maistu, jatkuva makeannälkä, laihtuminen
  • Huumeiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien ihannointi
  • Ystäväpiirin äkillinen vaihtuminen
  • Poissaolot koulusta tai työstä
  • Suoritustason ja motivaation laskeminen
  • Arvojen ja asenteiden muutokset

Teksti: Minna Korva-Perämäki

Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän … Jatka lukemista Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Lakiuudistus, jota tutkijat suosittelevat alkoholihaittojen vähentämiseksi, on alkoholialan mukaan ”tehotonta holhousta”. Juomista hillitsevää lakiuudistusta tukeva tutkimustulos nimetään ”kiistanalaiseksi”. Alkoholiteollisuus pyrkii lobbauskoneistollaan vääristämään poliittista keskustelua oman etunsa nimissä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudesta alkoholilaista käydyssä keskustelussa on väläytelty ravintoloiden anniskelulupien helpottamista, kauppojen alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta ja vasta säädettyjen mainontarajoitusten poistamisesta.

Toisaalta on toivottu myös julkijuopottelun rajoittamista ja mainonnan täyskieltoa.

Alkoholin haittamenot

Alkoholielinkeinon näkökulma on usein julkisessa keskustelussa voimakkaammin esillä, ja rajoituksia kannattaviin kansanterveystoimijoihin ja asiantuntijoihin liitetään ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuva. Näitä mielikuvia alkoholialan lobbaus ruokkii ja käyttää estotta hyväkseen.

Raittiuden Ystävien tulisikin kaikkien näiden tunnepitoisten mielikuvien ja harhakäsitysten keskellä pyrkiä palauttamaan ihmisten mieliin miksi alkoholipoliittisia rajoituksia tosiasiassa tarvitaan. Suomessa kärsityt alkoholihaitat ovat taloudellisesti mitattuna miljardiluokkaa ja eikä korkea alkoholin kulutuksen taso millään tavoin lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Alkoholista saadut tulotTutkimusta kulutusta hillitsevän alkoholipolitiikan tueksi on saatavilla koko ajan enemmän, mutta tehokkaasti haittoja vähentäviä päätöksiä ei ole saatu aikaan, sillä elinkeinointressit ovat saaneet alkoholipoliittisessa päätöksenteossa huomattavan suuren painoarvon.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate.
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tehokkaimmat keinot kokonaiskulutuksen laskemiseksi ovat alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä hinnan nosto.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Alkoholiteollisuuden tehtävähän on tuottaa liiketoiminnallaan voittoa, minkä vuoksi kaikki sitä vaikeuttavat rajoitukset ovat sille epämieluisia.

Alkoholin myyjien intressit vahvoilla

Monet alkoholitutkijat ja terveystoimijat ovat osoittaneet huolensa alkoholiteollisuuden kasvaneesta vaikutusvallasta ja huomauttaneet, että alkoholipoliittisessa päätöksenteossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana painotettu elinkeinointressejä yli kansanterveysintressien.

Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee ns. miedoista juomista. Valtaosan haitoista kärsivät ns. kohtuukäyttäjät.
Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee miedoista juomista.

Suomalaisen alkoholipolitiikan historian voi katsoa olleen vapautuksen historiaa, jossa pohjoismaisen alkoholipolitiikan kulmakivinä pidettyjä asioita, kuten alkoholikaupan yksityisten voitonintressien rajoittamista, alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittamista sekä korkeaa verotusta on vähitellen lievennetty.

Alkoholiteollisuuden vaikutusvalta kasvaa tutkimusten mukaan sitä mukaa, kun politiikka vapautuu. Suomessa etenkin panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava, mihin on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Suurimmat suomalaiset panimot ovat kansainvälisiä markkinoita hallitsevien panimojättien omistuksessa. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit.

Alkoholialan muokattu totuus

Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja.
Alkoholiteollisuus panostaa huomattavia määriä rahaa lobbaamiseen. Lobbauksessa käytetään ympäri maailman samoja keinoja ja argumentteja pyrittäessä vaikuttamaan alkoholipoliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen mielipiteeseen. Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue.

Teollisuuden viestissä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle tai kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusan tekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutaman ”alkoholin väärinkäyttäjän” takia.

Mielikuva on kuitenkin valheellinen. Todellisuudessa suurin osa Suomenkin miljardeissa euroissa mitattavista vuosittaisista alkoholihaitoista aiheutuu niin sanotuille kohtuukäyttäjille eli tavallisille ihmisille. Ainoa tehokas tapa vähentää haittoja on juuri suuren enemmistön juomisensa vähentäminen.

Panimoalan edustajien tarjoama ratkaisu on kuitenkin toinen. Heidän tarinastaan seuraava luonnollinen päätelmä on, ettei mitään suuren enemmistön juomiseen vaikuttavia uudistuksia tulisi tehdä, vaan voimavarat tulisi käyttää valistukseen. Valistus on toki kannatettavaa, mutta tutkimusten valossa se on ilman muita toimia auttamatta tehoton keino vähentää alkoholihaittoja.

Vastuullisuuden mielikuvalla päättäjien pöytään

Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.
Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.

Alkoholiteollisuus on kunnostautunut myös järjestämällä omia valistus- ja vastuullisuuskampanjoita, joiden vastuullisuuden voi tosin katsoa olevan hyvin näennäistä. Korostamalla vastuullisuuttaan teollisuus ostaa itselleen luotettavan yhteiskunnallisen toimijan statuksen ja paikkoja päätöksentekopöydissä.

Keskeinen osa alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiaa on myös päätöksenteon tukena käytetyn tieteellisen tutkimustiedon kyseenalaistaminen. Klassinen keino on syyttää tutkimusta näytön puutteesta ja vaatia loputtomasti lisää tutkimuksia ennen kuin mitään voidaan päättää.

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa
Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa, joiden mukaan esimerkiksi mainonnalla ei ole vaikutusta kulutukseen – näin siitä huolimatta, että kansanvälinen tutkijayhteisö on usein kritisoinut teollisuuden esittämien tutkimuksen tekotavan luotettavuutta.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on odotettavissa, että teollisuus vaatii myös alkoholiveron alennuksia ja vastustaa erilaisin verukkein äänekkäästi yrityksiä korottaa veroja.

Alkoholin myyntihinnalla on tutkitusti suora yhteys myyntimääriin ja kokonaiskulutukseen ja näin myös teollisuuden tuloihin. Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun 2004 tehtyjen veronalennusten myötä suomalaisten alkoholinkulutus lähti nousuun ja samalla myös alkoholikuolemat lisääntyivät merkittävästi.

Nuorten lisääntynyt raittius on teollisuuden näkökulmasta uhka, sillä nuoret ovat teollisuudelle tärkeä kohderyhmä ja tulevaisuuden alkoholin kuluttajina. Teollisuus vastustaa voimakkaasti muun muassa alkoholimainonnan rajoituksia, sillä mainonta lisää tutkitusti tehokkaimmin juuri nuorten juomista.

Motiivit argumenttien takana

Julkista keskustelua seuratessa olisikin hyvä osata tunnistaa kaikkien kansalaisten yksilönvapautta, suomalaisia työpaikkoja ja kohtuukäyttöä puolustavien sekä holhousta vastustavien argumenttien takana vaikuttavat taloudelliset intressit.

Alkoholipoliittisia vapautuksia vaativat toimijat vetoavat ”tolkkuun”, mutta eikö tolkullista olisi juuri pohjata alkoholilainsäädäntö tutkimustietoon, koko maan taloudelliseen etuun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, alkoholialan myyntivoiton sijaan?

Teksti: Emilia Laine  Kuvitus ja kuva: Janne Valkeapää

Tilastot kertovat nuorten raitistumisesta

Kännäys ei ole pop. Alkoholin kiehtovuus on nuorten silmissä vähentynyt, mutta miten saada raittius pysyväksi elämäntavaksi? Olemme iloksemme saaneet helmikuun … Jatka lukemista Tilastot kertovat nuorten raitistumisesta

Kännäys ei ole pop. Alkoholin kiehtovuus on nuorten silmissä vähentynyt, mutta miten saada raittius pysyväksi elämäntavaksi?

Alkoholittomia juomia nuorten Reaktori-tapahtumassa helmikuussa 2016
Alkoholittomia juomia nuorten Reaktori-tapahtumassa helmikuussa 2016

Olemme iloksemme saaneet helmikuun alkupuolella lukea useista valtamedioista nuorten raitistumisen lisääntyneen merkittävästi. Yhtenä syynä on esitetty se, etteivät nuoret koe juomista enää trendikkäänä. Tämä on tärkeä seikka, sillä ryhmäpaineen ja joukkoon kuulumisen halun lisäksi monen nuoren juomiseen vaikuttaa olennaisesti alkoholin käytöstä saatu glamourinen kuva.

Nuoret harvemmin juovat alkoholia sävähdyttävän makuelämyksen vuoksi, vaan juuri päihtymistarkoituksessa. Kun juomisen hohto on havaittu olemattomaksi, lienee loogista olla valitsematta alkoholia. Nykypäivänä myös terveys ja hyvinvointi ovat ottaneet yhä suuremman osan nuorten elämässä. Erilaisten fitness-buumien myötä monet nuorten suosiossa olevat julkisuuden henkilöt ovat avoimesti kertoneet päihteettömydestään. Esimerkillä on suuri voima, sillä kenen enää tekisi mieli lähteä juomaan, jos paras kaveri kertoo olevansa raitis tai lempibloggaaja kertoo alkoholiongelmista.

Tutkimukset osoittavat, että mitä myöhemmin alkoholinkäytön aloittaa, sitä todennäköisemmin sen käyttö jää vähäiseksi. Nyt raittiilla nuorilla on siis edessään valoisalta vaikuttava tulevaisuus, jonka tukemista on tärkeää jatkaa. Iso kynnys on täysi-ikäisyys, jolloin alkoholin ostamisesta ja nauttimisesta tulee laillista. Houkutuksia riittää, ja kokeilunhalu saattaa iskeä, vaikkei juominen aikaisemmin olisikaan kiinnostanut. Siinä hetkessä meidän on hyvä olla muistuttamassa aineen aiheuttamista haitoista ja siitä, mitä raittius voi antaa.

Vaihtoehdot alkoholin käytölle ovat erinomainen tapa edistää ja tukea raittiutta. Kännikapina on nyt jo muutamia vuosia järjestänyt alkoholittomia drinkkibaareja nuorille erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Se on saanut paljon suosiota ja positiivista palautetta nuorilta. Jatkakaamme hyvää työtä tämän asian parissa, ja tukekaamme raittiutta niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa kaikin voimin.

Teksti: Emma Holsti

Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja … Jatka lukemista Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja taloudellisia ja muita haittoja.

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa kertoi Kokoomuksen äänenkannattajassa Nykypäivä 27.10.2015 Suvi Hautasen toimittamassa artikkelissa Virosta tuodun alkoholin määrän vastaavan 175 Alkon myyntiä. Matkustajat ostavat varsinkin olutta, koska sen hinta on siellä Suomen hintaa oleellisesti pienempi. Panimoliiton laskelmissa saattaa olla raskastakin virhearviointia, johon en kuitenkaan nyt puutu.

Ussa esitti, että Alkon monopoli estää alkoholipolitiikan kehittämisen Suomessa ja tämän takia alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksessa pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisilla uudistuksilla Ussa tarkoitti päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostoa askeleittain ensin 4,7 prosentista 5,5 prosentin oluisiin, sitten vahvempiin 8,5 prosentin oluisiin ja lopulta 13 prosentin viineihin. Ussan mukaan rakenteellisten muutosten esteenä on yleensä Alkon monopoli.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin lisääntymistä.
Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä.

Vaikka muutoksesta seuraava alkoholijuomien myynnin kasvu on luonnollisesti elinkeinoelämän lobbauksen taustalla, lobbaajat eivät itse siitä liiemmin mainosta. Samalla he nimittäin myöntäisivät, että myös alkoholihaitat kasvavat. Sen sijaan sekä Panimoliitto, että Päivittäistavarakauppayhdistys korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä. Näin vastuu käytön lisääntymisestä vieritetään käyttäjälle, pois omasta myynninedistämiseen tähtäävästä agendasta.

Alkon vähittäismyyntimonopolin murtamisesta on esitetty kaksi perusvaihtoehtoa: miedot viinit päivittäistavarakauppoihin tai kaikki alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.
Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.

Ymmärtävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?
Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ymmärtävät. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 351 myymälästä. Alko-holijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 97 tilauspalvelupisteestä. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla alkoholijuomia on mahdollista ostaa Alkosta postin toimittamana.

Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli kahden vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan.

Myyntipistei-den määrä yli kymmen-kertaistuisi.
Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa johtaa varmuudella kyseisten alkoholituotteiden lähes kaiken myynnin siirtymiseen päivittäistavarakauppoihin. Näin myyntipisteiden määrä yli kymmenkertaistuisi.

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat tutkitusti ylitse muiden kaksi tekijää: myynti ja saatavuus. Myyntipisteiden määrän moninkertaistuminen johtaisi myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen erittäin huomattavaan lisääntymiseen.

Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.
Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.

Alkoholin kulutus on jo nyt Suomessa Pohjoismaiden suurinta, 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden. Kun keskiolut siirtyi 46 vuotta sitten ruokakauppoihin, nousi alkoholin kulutus parissa vuodessa 2 litralla. Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, nousee alkoholin kokonaiskulutus välittömästi noin 8 % eli 0.9 litraa. Määrä on sama, jolla kulutus on vähentynyt viimeisten 5 maltillisen alkoholin hinnankorotuksen vaikutuksesta!

Viinien tuominen ruokakauppoihin merkitsisi myös Alkon myynnille toimenpiteitä vaativaa vähentymistä, sillä miedot viinit muodostavat Alkon litramääräisestä myynnistä noin puolet. Seurauksena olisi toiminnan alasajoa ja myymäläkatoa. Harvaan asutuilta seuduilta myymälät häviäisivät ensimmäiseksi.

Mietojen viinien vapauttaminen ruokakauppoihin olisi merkittävä askel Alkon monopolin murtamisessa, mutta Alkon monopolin murtaminen ei olisi edullista kenenkään muun kuin muiden alkoholitoimijoiden kannalta. Panimot, päivittäistavarakaupat ja kioskit hyötyisivät lisääntyneen juomisen seurauksena Alkon monopolin murtamisesta.

Laskun maksavat veronmaksa-jat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.
Sen sijaan meille muille, eli suomalaisten suurelle enemmistölle, muutoksesta olisi maksettavana korkea hinta. Alkoholihaittojen tiedetään nousevan ja laskevan varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Viinien siirtyessä ruokakauppoihin, kasvaneesta kulutuksesta seuraisi mittavia, inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laskun maksavat veronmaksajat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.

Suomessa alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi on laskettu 1,3 miljardia euroa vuodessa. Todelliset kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset suhteessa suoriin haittalukuihin. Alkoholihaittojen vuotuiset välilliset kustannukset ovat noin 4-7 miljardia euroa.

Alkoholihaitat ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy työikäisten parissa. Jos mukaan haittoihin lasketaan myös työikäisten menetettyjen elinvuosien vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen kerrannaisvaikutuksineen, kärsivät suomalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin käytön takia huikeat 14,5 miljardin vuosittaiset tappiot.

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Esim. ostajan iän tarkastuksia on tehty tänä vuonna jo 2.4 miljoonaa ja alkoholin välittämistarkistuksia 200 000.

Arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholi-toimijoiden edun ensisijaiseksi?
On hyvä asia, että maassamme on alkoholimonopoli, jolloin maan hallitus ja eduskunta voivat viisaasti säädellä alkoholin kulutusta. Nyt on kysymys siitä, arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholitoimijoiden edun ensisijaiseksi uuden alkoholilain valmistelussa. Uskon, että edellä esitetty keskioluen vapauttamisesta opittu ennuste Alkon resurssien ja samalla toimipisteiden vähenemisestä antaa monelle poliitikolle aiheen harkita viiniasiaa ja samalla monopoliasiaa uudelleen.

Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet-osastolla 12.11.2015. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Teksti: Martti Vastamäki, kuvitus: Janne Valkeapää

Tuore tutkimustulos kyseenalaistaa alkoholin viralliset riskirajat

Suomalaistutkimuksen mukaan alkoholia voisi vähäisillä riskeillä käyttää korkeintaan yhden annoksen joka toinen päivä. Alkoholin käytön riskirajaksi on määritelty Suomessa miehillä … Jatka lukemista Tuore tutkimustulos kyseenalaistaa alkoholin viralliset riskirajat

Alkoholin-riskirajat

Suomalaistutkimuksen mukaan alkoholia voisi vähäisillä riskeillä käyttää korkeintaan yhden annoksen joka toinen päivä.

Alkoholin käytön riskirajaksi on määritelty Suomessa miehillä kaksi annosta tai naisilla yksi annos alkoholia päivässä. Yksi annos on esimerkiksi yksi pullo keskiolutta tai lasi viiniä. Virallisen ohjeistuksen mukaan mies voisi siis juoda vähäisillä terveysriskeillä 14 annosta alkoholia viikon aikana, vuoden ympäri, vuodesta toiseen.

Helsingin yliopiston tekemä tutkimus kuitenkin osoitti toisin. Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän tai ei lainkaan alkoholia käyttäviin.

Tutkimus tehtiin seuraamalla lähes 15 000 suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmen kymmenen vuoden ajan. Heikot perimätekijät eivät selitä havaittua alkoholin käyttöön liittyvää kuoleman riskiä. Myös ikä, sukupuoli, tupakointi, liikunta ja muut terveyteen vaikuttavat tekijät huomioitiin.

Tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio tiivistää tuloksen yksiselitteisesti:

– Suomessa käytettyjä alkoholin käytön riskirajoja tulisi laskea.

– Enintään yksi annos joka toinen päivä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedelehdessä viime marraskuussa.

Tutkimustulos ja viralliset riskirajat koskevat alkoholin terveydellisiä vaikutuksia. Niissä ei oteta kantaa alkoholin käytön vaikutuksista mielialaan. Monet ovat havainneet vähäisenkin alkoholin käytön lopettamisen vaikuttavan mielialaan myönteisesti.

Teksti ja kuvitus: Janne Valkeapää