raitis.fi-lehti: Kenttä- ja järjestöasiaa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Kenttä- ja järjestöasiaa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Turmiolan Tommi nykypäivän näkökulmasta

Suomen kostea historia on myytti.

(Tämä juttu liittyy Turmiolan Tommista kertovaan artikkeliin.)

Suomalaisteen puhutaan usein viinaan menevänä kansana, joka on aina huumannut itseään alkoholilla. Epäilemättä alkoholia on täällä aina jossain määrin käytetty, mutta käsitys on kuitenkin suurelta osin myytti.

Turmiolan Tommin julkaisemisen ajalta ei ole tilastoja alkoholin käytöstä, mutta suuntaa näyttävät 1933 kieltolain päätymisen jälkeen saadut tilastot. Suomessa juotiin 1930-luvulta aina 1960-luvulle asti vain alle kolmannes nykyisestä. Myös suhtautuminen alkoholiin oli eri kuin nykypäivänä: Prosenttijuomat kuuluivat vain harvoihin erityistilaisuuksiin. Arki-iltana keskiolutpullon korkkaaminen olisi ollut tavallisten ihmisten mielestä aidosti paheksuttavaa.

Ajat ja asenteet kuitenkin muuttuivat. Turmiolan Tommin tarinan valistava vaikutus hiipui viimeistään reilu vuosisata sen julkaisun jälkeen. 1969 keskiolut tuotiin ruokakauppoihin, alkoholi arkipäiväistyi ja suomalaisten juoma määrä nousi muutamassa vuodessa kaksinkertaiseksi. Myös alkoholihaitat hyppäsivät jyrkästi ylöspäin.

Onnistuiko Suomen historian kenties tunnetuin valistuskampanja Turmiolan Tommi tavoitteessaan?

Suoranaisesta epäonnistumisesta tuskin voi puhua, mutta mitä mahtaisivat ajatella raittiusliikkeen historialliset voimahahmot kuten J.W. Snellman, Sakari Topelius ja Elias Lönnrot, jos he kulkisivat vaikkapa nykyisen Helsingin kaduilla perjantai-iltana?

Lue Turmiolan Tommin tarina täältä.

Teksti: Janne Valkeapää

Alkoholi työllistää

Alkoholipoliittisessa keskustelussa korostetaan usein sitä, miten esimerkiksi olut työllistää suomalaisia mallastamoista ravintoloihin. Valitettavasti alkoholin työllistävä vaikutus ei pääty juomien tuotantoon … Jatka lukemista Alkoholi työllistää

Järjestötoimijat herättävät keskustelua alkoholin vaietusta työllistävästä vaikutuksesta.

Alkoholipoliittisessa keskustelussa korostetaan usein sitä, miten esimerkiksi olut työllistää suomalaisia mallastamoista ravintoloihin. Valitettavasti alkoholin työllistävä vaikutus ei pääty juomien tuotantoon ja jakeluun. Palomiehet, sairaanhoitajat, poliisit, matkaoppaat, taksikuskit, sosiaalityöntekijät ja monet muut ammattiryhmät ovat myös alkoholin työllistämiä.

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto käynnistivät keskustelun alkoholin työllistävästä vaikutuksesta. Aiheesta keskusteltiin Twitterissä ja Facebookissa huhtikuun viimeisellä viikolla päättyen 1.5. Tässä muutamia poimintoja Twitteristä.

Alkoholi-tyollistaa-twiitit2016-05--Mukana keskustelussa olivat muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, psykoterapeutti, PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja perheterapeutti Janna Rantala ja Helsingin kaupungin työsuojelupäällikkö Jasi Kuokkanen.

Kuka tahansa pystyi osallistumaan keskusteluun hastagilla #alkoholityöllistää ja monet työssään tai vapaa-ajallaan alkoholihaittoja kohtaavat intoutuivat nostamaan alkoholin vaiettuja työllistymisvaikutuksia esiin.

Alkoholi-tyollistaa-twiitit2016-05--3

Keskustelu jatkuu edelleen. Liity osallistumaan! #alkoholityöllistää

Alkoholi-tyollistaa-twiitit2016-05--2

Teksti: Emilia Laine

Muuntohuumeet – tuntematon uhka

Muuntohuumeilla eli design-huumeilla tarkoitetaan päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, ettei laki luokittele niitä huumausaineiksi. Erityisen vaarallisia muuntohuumeista … Jatka lukemista Muuntohuumeet – tuntematon uhka

Kuvassa on Suomen tullin kuvaamaa muuntohuumemateriaalia, kuten tarroja, joihin on imeytetty huumeainetta.
Kuvassa on Suomen tullin kuvaamaa muuntohuumemateriaalia, kuten tarroja, joihin on imeytetty huumeainetta.

Niin sanottujen muuntohuumeiden käyttö lisääntyy Suomessa. Suurta huolta psykiatrisessa hoidossa ja päihdehoidossa aiheuttavat niiden voimakkaat oireet, joiden kestoista ja vaikutuksista elimistöön ei tiedetä etukäteen.

Muuntohuumeilla eli design-huumeilla tarkoitetaan päihdyttäviä aineita, joiden kemiallinen rakenne on muokattu niin, ettei laki luokittele niitä huumausaineiksi. Erityisen vaarallisia muuntohuumeista tekee se, ettei niiden sisältöä, vaikutusta tai aiheuttamaa haittaa tunneta.

Vapaa liikkuvuus eri maiden välillä helpottaa salakuljettajien työtä ja suhteellisen huolettomana hankintaväylänä käyttäjien keskuudessa toimii netti. Suomessa tunnetuimpien muuntohuumeiden katunimiä ovat muun muassa “Crystal Love”, “Kristalli”, “Coco”, “Jehova”, “Aakkoset” ja “Daisy”.

 

Maailmanlaajuinen haaste

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n vuoden 2015 maailman huumeraportin mukaan arviolta lähes neljäsosa Euroopan unionin aikuisväestöstä eli yli 80 miljoonaa aikuista on kokeillut jossakin vaiheessa elämäänsä jotakin laitonta huumausainetta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella tutkimusprofessorina työskentelevä Pekka Hakkarainen sanoo, että suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumemielipiteitä on tutkittu vuodesta 1992 lähtien noin joka neljäs vuosi.

– Tulokset kertovat, että yhä useammalla suomalaisella on kokemuksia jostakin huumeesta. Huumeita kokeilleiden miesten osuus on noussut vuosien 1992 ja 2010 välillä 7 %:sta yli 20 %:iin. Kehitys on molemmilla sukupuolilla tasaisen nouseva, hän lisää huolestuneena.

Suomessa on 18 000 – 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.
Hakkarainen jatkaa, että Huumetilanne Suomessa 2014 -raportin mukaan maassamme on 18 000 – 30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää.

– Positiivisena asiana mainittakoon, että humalahakuinen juominen on nuorten keskuudessa vähentynyt maassamme viime vuosien aikana. Se ei ole enää trendikästä. Ikävä kyllä, vaikka juominen yleisesti on vähentynyt, jäljelle jäävät ne, jotka juovat rajusti ja yhdistävät juomisen rinnalle pahimmassa tapauksessa myös lääkkeet ja huumeet. Nuorten keskuudessa asenteet huumeita kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana myönteisemmiksi, Hakkarainen kuvailee.

Vuoden 2012 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kaikista opiskelijoista 19 prosenttia oli käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Miehillä luku oli 24 % ja naisilla 17 %. Yleisin käytetty huumausaine oli kannabis, jota ilmoitti kokeilleensa tai käyttäneensä 24 prosenttia miehistä ja 15,7 prosenttia naisista.

Suomen tullin huumekoira työssään. Kuva: Suomen tulli.Suomen tullin huumekoira työssään. Kuva: Suomen tulli.

Nopeampaa lainsäädännön päivitystä

Vaikka huumausaine- ja rikoslakeja pyritään muuttamaan koko ajan tehokkaimmiksi, uusia muuntohuumeita kehitetään maailmalla päivittäin. Suomeen niistä kantautuu aina silloin tällöin uusia ja tuntemattomia versioita.

Esimerkiksi joulukuussa 2014 Helsingin poliisi teki huomattavan löydön toisen rikostutkinnan yhteydessä. Tuolloin poliisit takavarikoivat nuorelta mieheltä kilon huumausainetta, mikä osoittautui ns. ”aakkoskamaksi” eli AB-CHMINACA-muuntohuumeeksi. Kyse oli muuntohuumeesta, jota ei vielä tuolloin luokiteltu juridisesti huumausaineeksi.

Kesäkuussa 2011 Suomeen tuli voimaan huumausainelain (373/2008) muutos, jonka mukaan EU:n uusien aineiden varoitusjärjestelmään ilmoitettu aine voidaan terveysvaarojen arvioinnin jälkeen määritellä kansallisesti huumausaineeksi. Vaarallinen aine voidaan siis määritellä Suomessa laittomaksi, eikä tarvitse odottaa Euroopan unionin byrokratiaa.

Myös lääkeaineita voidaan nimetä huumausaineiksi, mikäli ne ovat ominaisuuksiltaan huumeisiin rinnastettavissa.

Oulun poliisin takavarikoimia muuntohuumeita. Kuva: KRP, Rikostekninen laboratorio.
Oulun poliisin takavarikoimia muuntohuumeita. Kuva: KRP, Rikostekninen laboratorio.

Poikkeuksellisen rumaa jälkeä

Suomessa uusimpiin ja vaarallisimpiin muuntohuumeisiin kuuluu aine, joka tunnetaan englanninkielisellä nimellä ”nasty version of mdvp”. Aine on aiheuttanut jo useita yliannostuskuolemia.

”Alfa-pvp” aiheuttaa muun muassa psykoo-seja sekä itsetuhoista
ja aggressiivista käytöstä.
Vuodenvaihteessa 2013–2014 huumeeksi luokiteltu muuntohuume “alfa-pvp” aiheuttaa muun muassa psykooseja sekä itsetuhoista ja aggressiivista käytöstä. Nyt alfa-pvt:n rinnalle on noussut toistaiseksi laittomaksi aineeksi määritelty uusi “alfa-pvt”-versio, jonka tarkkoja vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen painottaa, että suurta huolta sairaanhoidossa aiheuttavat muun muassa synteettiset kannabinoidit, jotka saattavat olla voimakkuudeltaan jopa 2000-kertaisia tavalliseen kannabikseen verrattuna.

– Tämä johtuu muun muassa siitä, että niihin on sekoitettu stimulantteja tai psykedeelejä, hän kuvailee.

Erityisen vaarallinen Suomessakin tavattu huume on Venäjältä lähtöisin oleva “krokodil”, joka aiheuttaa muun muassa käyttäjän kehoon kuolioita.

– Tulevaisuuden haasteina ovat tuntemattomat sekoitteet. Voi olla, että pääaineena on synteettinen kannabinoidi, mutta siihen saatetaan lisätä montaakin muuntohuumetta tehostamaan vaikutusta. Kun aineita on paljon sekaisin, seuraukset voivat olla kohtalokkaita, Hakkarainen tiivistää.

muuntohuumeet6

 

Tilaukset tehdään netissä

Oulun poliisilaitoksen huumekenttävalvontaryhmän huume- ja rahakoiranohjaaja ylikonstaapeli Antti Silvamaa kertoo, että huumeiden käyttäjien keskuudessa on levinnyt niin sanottu muuntohuumeiden käyttökulttuuri.

– Suhteellisen uutena aineiden hankintaväylänä toimii netti. Netin käyttö on yleistä, joten sen kautta pystyy hankkimaan sekä muuntohuumeita että aikaisemmin tunnettuja huumausaineita. Muuntohuumeita pystyy tilaamaan aivan tavallisilta nettisivustoilta, koska ne ovat usein erilaisia kemikaaleja. Tavallisimpia huumausaineita myydään ja tilataan sen sijaan salaisilta nettisivustoilta, kuten Tor-verkosta. Nämä tilaukset saapuvat tilaajille postin välityksellä suoraan kotiin, Silvamaa kuvailee.

Laboratoriossa valmistettuja aineita, jotka saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä.
– Muuntohuumeet ovat periaatteessa tutkimuskemikaaleja ja teollisuudessa käytettyjä aineita, joten niitä saa myös Suomesta. Muuntohuumeissa on voimakas ja yleensä lyhytkestoinen vaikutus, joten sitä joudutaan käyttämään määrällisesti paljon. Osa näistä aineista aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, kuten osa jo aikaisemmin tunnetuista huumeista. Muuntohuumeet ovat yleensä vahvoja ja voimakkaita kemikaaleja, joiden koostumusta ei tarkalleen tiedetä käyttäjien keskuudessa ja näitä aineita ei ole tarkoitettu ihmisten käyttöön, hän painottaa.

Muuntohuumeita markkinoidaan netissä ja katukaupassa edullisempina versioina vanhoista huumeista, mutta todellisuudessa ne ovat synteettisiä eli laboratoriossa valmistettuja kemikaaleja, jotka saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä.

Koska kukaan ei koskaan voi tietää, mitä aineita muuntohuumeet todellisuudessa sisältävät, on niiden käyttäjän hankala arvioida, minkä verran niitä on otettava. Muuntohuumeissa piileekin tämän vuoksi voimakas yliannostuksen riski ja seuraukset niiden käytöstä jo ensimmäisellä kerralla ovat arvaamattomat.

Muuntohuumeiden käyttö saattaa jo ensimmäisellä käyttökerralla aiheuttaa elimistössä äärimmäisinä oireita, kuten neurologisia oireita, kouristuksia, harhaisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta, munuaisten vajaatoimintaa, pahoinvointia, aggressiivisuutta ja psykoottisuutta. Aineiden käyttö voi johtaa koomaan ja pahimmassa tapauksessa kuolemaan.

Vuoden 2012 tietojen mukaan maassamme tapahtui 213 niin sanottua huumekuolemaa. Tyypillinen yliannostuskuolema Suomessa on johtunut opioidien, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäytöstä.

Tunnista ja toimi!

muuntohuumeet7

Mikäli epäilet, että lapsesi tai tuttavasi käyttää huumetta – muuntohuumetta tai muuta laitonta päihdettä – kiinnitä huomio seuraaviin asioihin:

  • Selittämätön unettomuus, uupumus, sekavuus tai ylipirteys
  • Luonteenpiirteiden ja ulkonäön selittämättömät muutokset
  • Katsekontaktien välttely, asioiden salailu, valehtelu ja varastaminen, hygienian laiminlyönti
  • Humalainen olemus ilman alkoholin hajua ja pupillien koon muutokset
  • Imelä tuoksu vaatteissa tai hajun peittäminen muilla hajusteilla
  • Jatkuva kuiva yskä, silmien punoitus ja silmien valonarkuus
  • Käsivarsien peittely vaatteilla
  • Ruoka ei maistu, jatkuva makeannälkä, laihtuminen
  • Huumeiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien ihannointi
  • Ystäväpiirin äkillinen vaihtuminen
  • Poissaolot koulusta tai työstä
  • Suoritustason ja motivaation laskeminen
  • Arvojen ja asenteiden muutokset

Teksti: Minna Korva-Perämäki

Raittiuden Ystävien harrastajateatterilla on ennätyksellisen pitkä historia

Tarkastelen asiaa etenkin oman yhdistykseni, Iisalmen Raittiusseura Sarastuksen, kautta. Laidinmäen kylälle perustettiin koulu vuonna 1905, ja se aloitti toimintansa maalaistalon … Jatka lukemista Raittiuden Ystävien harrastajateatterilla on ennätyksellisen pitkä historia

Kuva Tukkijoen 1950-luvun raittiustoiminnasta, jossa myös harrastajateatteri kukoisti.
Kuva Tukkijoen 1950-luvun raittiustoiminnasta, jossa myös harrastajateatteri kukoisti.

Raittiuden Ystävät ry oli yksi Suomen Harrastajateatteriliiton perustajajäseniä vuonna 1948, mutta yhdistyksen parissa näyteltiin jo paljon aikaisemmin. Viime vuosisadan alussa raittiustoimintaan kuului koko kylän illanviettoja, joissa laulettiin, tanssittiin ja esitettiin näytelmiä.

Tarkastelen asiaa etenkin oman yhdistykseni, Iisalmen Raittiusseura Sarastuksen, kautta.
Laidinmäen kylälle perustettiin koulu vuonna 1905, ja se aloitti toimintansa maalaistalon tuvassa. Samassa tuvassa perustettiin jo seuraavana vuonna opettaja Juho Petäjäniemen aloitteesta Raittiusseura Sarastus, joka alkoi toimia innokkaasti.

Raittiustoiminnan juliste vuodelta 1906
Raittiustoiminnan juliste vuodelta 1906

Iltamia ja näytelmäesityksiä pidettiin jo samana syksynä. Jopa kaksi 3-osaista näytelmää saatettiin esittää samassa tilaisuudessa. Paikkana toimi maalaistalon tupa, jossa pidettiin myös kansakoulua. Tilaisuuteen myytiin sekä istuma- että seisomapaikkoja.

Tanssia saattoi sitten olla naapuritalossa ja tietysti eri maksusta. Tavoite oli samalla myös yhteiskunnallinen: kerättiin varoja kirjaston perustamiseen. Innostus oli suuri. Toiminta antoi nimittäin mahdollisuuden tavata toisia nuoria, joita tuona aikana kylällä oli paljon. Lähimpään kaupunkiin, Iisalmeen, oli matkaa noin 15 kilometriä, eikä muuta yhteyttä ollut kuin hevos- tai jalkakyyti.

Näytelmätoiminta jatkui vilkkaana seuraavina vuosikymmeninä. Pian löytyi omalta kylältä taitava ohjaaja Heikki Paltemaa, joka harjoitutti monet näytelmät aina 1960-luvulle saakka. Tutuiksi tulivat mm. Pohjalaisia, Tukkijoella, Murtovarkaus, Anna-Liisa, Opri ja Oleksi, Roinilan talossa ja Särkelä itte. Muutamia esitettiin uudestaan eri vuosikymmenillä ja eri kokoonpanoilla. Kylältä löytyi hyviä ja jopa laulutaitoisia innokkaita näyttelijöitä. Naapurikylilläkin vierailtiin aluksi hevospelillä ja myöhemmin paikallisen kauppiaan avolavakuorma-autolla.

Raittiustoimintaa 1907Näytelmillä, iltamilla ja arpajaisilla hankittiin rahaa myös oman talon saamiseksi ja ensimmäinen talo, Mäkitupa, valmistui vuonna 1924. Se kuitenkin paloi jo 1928. Toinen talo valmistui 1930 ja siinä toimitaan edelleen. Tähän saakka näyttelijät olivat olleet enimmäkseen aikuisia, mutta 1960-luvulla alkoi Sarastuksessa lasten ja nuorten näytelmätoiminta.
Raittiuden Ystävät sai oman näytelmäohjaajan, Aake Pitkosen, joka toimi tässä tehtävässä eläkkeelle jäämiseensä asti eli noin kolmenkymmenen vuoden ajan.

Näytelmäohjaajan toimialueena oli koko maa, ja tutuiksi tulivat niin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pohjanmaan kuin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan raittiuspiiritkin. Ohjaaja Pitkonen aloitti harjoitukset, antoi ohjeita ja kävi myöhemmin vielä saattamassa näytelmän esityskuntoon.

Maaseudun muuttuminen on tosiasia ja entiset vahvat toiminta-alueet – maaseutukylät – ovat menettäneet asukkaitaan ja osittain autioituneet. Kyläläiset ovat iäkkäitä.
Kokonaisuudessaan Raittiuden Ystävät ry:n näytelmätoiminta on hiipunut, vaikka sitä vielä satunnaisesti onkin joillain paikkakunnilla. Raittiuden Ystävät siirtyikin nyt Suomen Harrastajateatteriliiton täysjäsenestä yhteisöjäseneksi.

(Kirjoitus on laadittu Suomen Harrastajateatteriliiton pyynnöstä ja julkaistu Repliikki-lehden numerossa 1/2016.)

Teksti: Marja-Leena Kettunen

Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän … Jatka lukemista Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Lakiuudistus, jota tutkijat suosittelevat alkoholihaittojen vähentämiseksi, on alkoholialan mukaan ”tehotonta holhousta”. Juomista hillitsevää lakiuudistusta tukeva tutkimustulos nimetään ”kiistanalaiseksi”. Alkoholiteollisuus pyrkii lobbauskoneistollaan vääristämään poliittista keskustelua oman etunsa nimissä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudesta alkoholilaista käydyssä keskustelussa on väläytelty ravintoloiden anniskelulupien helpottamista, kauppojen alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta ja vasta säädettyjen mainontarajoitusten poistamisesta.

Toisaalta on toivottu myös julkijuopottelun rajoittamista ja mainonnan täyskieltoa.

Alkoholin haittamenot

Alkoholielinkeinon näkökulma on usein julkisessa keskustelussa voimakkaammin esillä, ja rajoituksia kannattaviin kansanterveystoimijoihin ja asiantuntijoihin liitetään ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuva. Näitä mielikuvia alkoholialan lobbaus ruokkii ja käyttää estotta hyväkseen.

Raittiuden Ystävien tulisikin kaikkien näiden tunnepitoisten mielikuvien ja harhakäsitysten keskellä pyrkiä palauttamaan ihmisten mieliin miksi alkoholipoliittisia rajoituksia tosiasiassa tarvitaan. Suomessa kärsityt alkoholihaitat ovat taloudellisesti mitattuna miljardiluokkaa ja eikä korkea alkoholin kulutuksen taso millään tavoin lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Alkoholista saadut tulotTutkimusta kulutusta hillitsevän alkoholipolitiikan tueksi on saatavilla koko ajan enemmän, mutta tehokkaasti haittoja vähentäviä päätöksiä ei ole saatu aikaan, sillä elinkeinointressit ovat saaneet alkoholipoliittisessa päätöksenteossa huomattavan suuren painoarvon.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate.
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tehokkaimmat keinot kokonaiskulutuksen laskemiseksi ovat alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä hinnan nosto.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Alkoholiteollisuuden tehtävähän on tuottaa liiketoiminnallaan voittoa, minkä vuoksi kaikki sitä vaikeuttavat rajoitukset ovat sille epämieluisia.

Alkoholin myyjien intressit vahvoilla

Monet alkoholitutkijat ja terveystoimijat ovat osoittaneet huolensa alkoholiteollisuuden kasvaneesta vaikutusvallasta ja huomauttaneet, että alkoholipoliittisessa päätöksenteossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana painotettu elinkeinointressejä yli kansanterveysintressien.

Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee ns. miedoista juomista. Valtaosan haitoista kärsivät ns. kohtuukäyttäjät.
Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee miedoista juomista.

Suomalaisen alkoholipolitiikan historian voi katsoa olleen vapautuksen historiaa, jossa pohjoismaisen alkoholipolitiikan kulmakivinä pidettyjä asioita, kuten alkoholikaupan yksityisten voitonintressien rajoittamista, alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittamista sekä korkeaa verotusta on vähitellen lievennetty.

Alkoholiteollisuuden vaikutusvalta kasvaa tutkimusten mukaan sitä mukaa, kun politiikka vapautuu. Suomessa etenkin panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava, mihin on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Suurimmat suomalaiset panimot ovat kansainvälisiä markkinoita hallitsevien panimojättien omistuksessa. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit.

Alkoholialan muokattu totuus

Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja.
Alkoholiteollisuus panostaa huomattavia määriä rahaa lobbaamiseen. Lobbauksessa käytetään ympäri maailman samoja keinoja ja argumentteja pyrittäessä vaikuttamaan alkoholipoliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen mielipiteeseen. Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue.

Teollisuuden viestissä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle tai kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusan tekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutaman ”alkoholin väärinkäyttäjän” takia.

Mielikuva on kuitenkin valheellinen. Todellisuudessa suurin osa Suomenkin miljardeissa euroissa mitattavista vuosittaisista alkoholihaitoista aiheutuu niin sanotuille kohtuukäyttäjille eli tavallisille ihmisille. Ainoa tehokas tapa vähentää haittoja on juuri suuren enemmistön juomisensa vähentäminen.

Panimoalan edustajien tarjoama ratkaisu on kuitenkin toinen. Heidän tarinastaan seuraava luonnollinen päätelmä on, ettei mitään suuren enemmistön juomiseen vaikuttavia uudistuksia tulisi tehdä, vaan voimavarat tulisi käyttää valistukseen. Valistus on toki kannatettavaa, mutta tutkimusten valossa se on ilman muita toimia auttamatta tehoton keino vähentää alkoholihaittoja.

Vastuullisuuden mielikuvalla päättäjien pöytään

Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.
Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.

Alkoholiteollisuus on kunnostautunut myös järjestämällä omia valistus- ja vastuullisuuskampanjoita, joiden vastuullisuuden voi tosin katsoa olevan hyvin näennäistä. Korostamalla vastuullisuuttaan teollisuus ostaa itselleen luotettavan yhteiskunnallisen toimijan statuksen ja paikkoja päätöksentekopöydissä.

Keskeinen osa alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiaa on myös päätöksenteon tukena käytetyn tieteellisen tutkimustiedon kyseenalaistaminen. Klassinen keino on syyttää tutkimusta näytön puutteesta ja vaatia loputtomasti lisää tutkimuksia ennen kuin mitään voidaan päättää.

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa
Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa, joiden mukaan esimerkiksi mainonnalla ei ole vaikutusta kulutukseen – näin siitä huolimatta, että kansanvälinen tutkijayhteisö on usein kritisoinut teollisuuden esittämien tutkimuksen tekotavan luotettavuutta.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on odotettavissa, että teollisuus vaatii myös alkoholiveron alennuksia ja vastustaa erilaisin verukkein äänekkäästi yrityksiä korottaa veroja.

Alkoholin myyntihinnalla on tutkitusti suora yhteys myyntimääriin ja kokonaiskulutukseen ja näin myös teollisuuden tuloihin. Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun 2004 tehtyjen veronalennusten myötä suomalaisten alkoholinkulutus lähti nousuun ja samalla myös alkoholikuolemat lisääntyivät merkittävästi.

Nuorten lisääntynyt raittius on teollisuuden näkökulmasta uhka, sillä nuoret ovat teollisuudelle tärkeä kohderyhmä ja tulevaisuuden alkoholin kuluttajina. Teollisuus vastustaa voimakkaasti muun muassa alkoholimainonnan rajoituksia, sillä mainonta lisää tutkitusti tehokkaimmin juuri nuorten juomista.

Motiivit argumenttien takana

Julkista keskustelua seuratessa olisikin hyvä osata tunnistaa kaikkien kansalaisten yksilönvapautta, suomalaisia työpaikkoja ja kohtuukäyttöä puolustavien sekä holhousta vastustavien argumenttien takana vaikuttavat taloudelliset intressit.

Alkoholipoliittisia vapautuksia vaativat toimijat vetoavat ”tolkkuun”, mutta eikö tolkullista olisi juuri pohjata alkoholilainsäädäntö tutkimustietoon, koko maan taloudelliseen etuun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, alkoholialan myyntivoiton sijaan?

Teksti: Emilia Laine  Kuvitus ja kuva: Janne Valkeapää

Uusia kasvoja Raittiuden Ystävissä

Raittiuden Ystävät ry:n toimisto Helsingin Annankadulla on saanut kaksi uutta tulokasta. Asiantuntijan tehtävissä toimivan Emilia Laine ja Anki Sirolan sijaisena toimiva suunnittelija … Jatka lukemista Uusia kasvoja Raittiuden Ystävissä

Raittiuden Ystävät ry:n toimisto Helsingin Annankadulla on saanut kaksi uutta tulokasta. Asiantuntijan tehtävissä toimivan Emilia Laine ja Anki Sirolan sijaisena toimiva suunnittelija Emma Holsti tuovat uutta intoa ja tuoreita näkemyksiä raittiustyöhön. Alla he esittelevät itse itsensä.

Emilia Laine, asiantuntija

Kuvassa on tuore RY:n asiantuntija Emilia Laine partioretkellä.
Kuvassa on tuore RY:n asiantuntija Emilia Laine partioretkellä.

Aloitin joulukuun alussa 2015 Raittiuden Ystävien palveluksessa puheenjohtaja Martti Vastamäen bongattua minut syksyllä sosiaali- ja terveysministeriöstä, missä suoritin korkeakouluharjoitteluani. Nyt olen työnimikkeeltäni asiantuntija. Olen uunituore valtiotieteiden maisteri, jolla on vahva palo tehdä työtä yhteiskunnan alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Olen kerryttänyt sekä teoriaosaamistani että käytännön taitoja monipuolisesti koko alkoholikentältä. Sekä kanditutkielmani että graduni tein alkoholipolitiikasta ja työkokemusta olen kartuttanut alkoholitutkimuksen osalta THL:ssa, lainsäädännön osalta STM:ssä ja hieman järjestökentälläkin. Opiskeluajan tein töitä myyjänä Alkossa, missä sain hyvän kosketuksen myös suomalaiseen alkoholiarkeen ja ongelmiin, joista mielestäni puhutaan julkisuudessa aivan liian vähän.

Vapaa-ajallani olen innokas partiolainen ja sielläkin olen päässyt hyödyntämään osaamistani, sillä vastaan kesällä 2016 järjestettävän kansainvälisen suurleirin, Roihun, päihdekasvatusohjelman suunnittelusta.

Toimenkuvani Raittiuden Ystävissä hakee vielä muotoaan, mutta jatkossa tulen toimistotöiden ohella varmasti näkymään vahvasti niin vaikuttamis- ja asiantuntijatyössä, sidosryhmäyhteydenpidossa kuin sosiaalisessa mediassakin.

Alkoholin käyttö ei ole vain yksilön henkilökohtainen asia.
Näinä informaatiotulvan, individualismin ja kiihtyvän digitalisaation aikoina kaltaisemme järjestön on pysyttävä mukana muutoksessa ja pystyttävä jatkuvasti etsimään uusia tulokulmia, joilla saamme tehtyä itseämme näkyväksi. Järjestöllämme on keskeinen rooli yhteiskunnallisena keskustelunavaajana sekä vaikuttajana ja kannustajana päihteettömään yhteisöllisyyteen ja toisista välittämiseen.

Alkossa työskentely ja omat kokemukseni ovat vahvistaneet näkemystäni, ettei alkoholin käyttö ole vain yksilön henkilökohtainen asia, vaan mitä suuremmissa määrin koko lähipiirin ja myös yhteiskunnan asia. Elämme kuitenkin kulttuurissa, jossa on tapana huolehtia vain omista asioistaan ja jossa välittämistä on alettu kutsua holhoukseksi. Puuttumattomuus ja silmien sulkeminen ongelmilta eivät kuitenkaan poista niitä. Tämä pätee myös yhteiskunnallisella tasolla ja uskon, että Raittiuden Ystävillä on paljon annettavaa pohdittaessa alkoholihaittojen vähentämistä ja terveellisten elämäntapojen edistämistä myös tulevaisuudessa.

Teksti ja kuva: Emilia Laine

Emma Holsti, suunnittelija

Ylioppilas Emma Holsti
Ylioppilas Emma Holsti

Olen Emma Holsti, 19, paljasjalkainen espoolainen. Aloitin viime lokakuussa Raittiuden Ystävillä suunnittelijana, Anki Sirolan opintovapaan sijaisena. Valmistuin joulukuussa ylioppilaaksi Kuninkaantien lukiosta Espoosta. Olen ollut mukana Kännikapinan toiminnassa jo lukioni alusta eli 15-vuotiaasta asti, mikä antaa erinomaisia valmiuksia työhöni. Tarkoituksenani on hakea vuoden 2017 yhteishaussa opiskelemaan liiketaloutta ja markkinointia ammattikorkeakouluun tai vaihtoehtoisesti oikeustieteitä yliopistoon.

Työssäni pidän erityisesti siitä, että voin konkreettisesti vaikuttaa asioihin ja nähdä työn tuloksen.
Olen ehtinyt olla mukana erilaisissa järjestöissä monissa luottamustehtävissä kuten lukioni opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana, lukiolaisten liitossa, Espoon nuorisovaltuustossa ja nuorisovaltuustojen liitossa. Tänä vuonna toimin Pääkaupunkiseudun eurooppanuorten puheenjohtajana. Järjestötoimieni lisäksi sydäntä lähellä on purjehdus sekä uinti, joita harrastan aina kun aikaa riittää.

Työssäni pidän erityisesti siitä, että voin konkreettisesti vaikuttaa asioihin ja nähdä työn tuloksen – olkoonkin, että tulos syntyy usein pikkuhiljaa. On myös hienoa, että voin itse päättää jonkin verran työni sisällöistä. Työ antaa myös todella paljon. Esimerkiksi Reaktorin kaltaisissa tapahtumissa näkee paljon erilaisia nuoria ja nuorten lisääntyneen raittiuden voi aistia jo siellä. Raittiutta on tärkeää edistää myös muualla, ja lupaan jatkaa sitä senkin jälkeen kun Anki palaa takaisin.

Teksti: Emma Holsti  Kuva: Onni Jaskari

Päihteetön vaihtoehto nousuun uusin keinoin

Raittiuden Ystävät ry:n hallituksen jäsen ja monitoimimies Joni Villanen korostaa päihdekeskeisen kulttuurimme tervehdyttämisessä raittiiden yhteistyötä ja uusia lähestymistapoja. Joni Villanen … Jatka lukemista Päihteetön vaihtoehto nousuun uusin keinoin

Joni Villanen esiintyy harrastuksenaan jongleerina ja taikurina.
Joni Villanen esiintyy harrastuksenaan jongleerina ja taikurina.

Raittiuden Ystävät ry:n hallituksen jäsen ja monitoimimies Joni Villanen korostaa päihdekeskeisen kulttuurimme tervehdyttämisessä raittiiden yhteistyötä ja uusia lähestymistapoja.

Joni Villanen lähtee vuonna 2016 kiertämään RY:n Uudenmaan jäsenyhdistyksiä tavoitteenaan tuoda uusia ideoita yhdistysten toimintaan. Villanen on järjestänyt vuonna 2008 perustamassaan Oman Elämänsä Sankarit ry:ssä lähes viikoittain päihteetöntä toimintaa kotipaikkakunnallaan Porvoossa. Nyt hän levittää Raittiuden Ystävien raittiuslähettiläänä tätä konseptia myös muualle Etelä-Suomeen.

Seuratessaan raittiiden tuttujensa elämää Villanen on huomannut, että monia heistä yhdistää haluttomuus erottautua alkoholia käyttävistä tuttavistaan. Toisaalta he eivät myöskään luopua raittiudesta. Taustalla saattavat olla terveyssyyt tai elämänhistoriassa koetut vaikeat kokemukset päihteistä.

Raittiutta saatetaan jopa hävetä. Pelätään syrjään jäämistä.
– Raittiutta saatetaan jopa hävetä. Pelätään syrjään jäämistä ja siksi usein juuri nuoret hakevat alkoholista helpotusta ujouteen ja sulkeutuneisuuteen. Tämä koskee varsinkin nuoria, kun taas aikuisina tunnetaan ja tunnustetaan jo paremmin ystäväpiirin erilaiset tavat elää. Kaikkia tulee kutsua mukaan avoimeen ja keskustelevaan raittiusväkeen, jossa saa olla oma itsensä ja sinut raittiutensa kanssa.

Yhtenäiskoulun koulunkäyntiohjaajana nykyisin toimiva Villanen haki raittiina kotikaupungistaan tapoja viettää vapaa-aikaa ilman alkoholia tai muita päihteitä. Kun niitä ei löytynyt, päätti parikymppinen mies perustaa itse tilaisuuden nauttia päihteettömästä illanvietosta. Kotitaloyhtiön vuokrattava yhteistila tarjosi helpot puitteet tilaisuudelle.

– Perustin Oman Elämänsä Sankarit -yhdistyksen juuri siksi, ettei kenenkään tarvitsisi olla raittiina yksin. Anniskeluoikeuspaikkoja on niin joka puolella, että tarvitaan vastaavasti joka paikkakunnalla perjantai- ja lauantai-iltaisin edes yksi paikka, jossa ei ole alkoholia tai muita päihteitä tarjolla, Villanen kertoo.

Monet käyvät baareissa, koska vaihtoehtoa ei
oikeastaan ole.
– Ensimmäiseen iltaan tuli kaksi ihmistä ja kuukausi myöhemmin perustimme yhdistyksen. Emme paasaa päihteettömyydestä. Meidän ei tarvitse. On itsestään selvää, että illoissa ollaan selvin päin. Oleellista on raittiin yhteisen ajan viettäminen. Kun ihminen on Oman Elämänsä Sankari, hänen ei tarvitse käyttää päihteitä. Monet aikuiset käyvät baareissa, koska vaihtoehtojakaan ei oikeastaan ole. Meidän järjestämät illat pitävät monet poissa päihteiden käytöstä, muistuttaa Joni Villanen.

Myös Porvoon Raittiusseuran varapuheenjohtajana toimiva Joni näkee, että iltoihin pitää olla matala kynnys ja helppo tulla. Tilan järjestämisessä saisivat olla yhdistysten tukena ensisijaisesti kunnat, mutta yhteistyötä on tarkoitus laajentaa myös muihin toimijoihin.
– Odotan ensi vuoden kiertueelta aitoja kohtaamisia ja rehellistä

Toimintamahdollisuuksien pohtimista. On välttämätöntä myöntää, ettei raittiustoimintaa ole tällä hetkellä riittävästi.

Lupa elää raittiisti

Tilastojen mukaan suomalaisista 10 prosenttia on täysin raittiita, mutta silti raittius ei vaikuta olevan suuressa huudossa. Varsinkin nuorten aikuisten parissa vallitsee yhä valitettavan yleisesti käytäntö, että päihteettömyyttä pitää perustella. Ja jos ei ole raskaana tai autolla liikkeellä, pidetään muita syitä usein heikkoina. Joni Villanen näkee asian positiivisena haasteena.

En pidä siitä, että minut määritellään absolutistiksi tai raittiiksi.
– Alkoholi- ja päihdekeskeisen maailman keskellä raittiudesta on tehty leimaavaa ja tylsää. En pidä siitä, että minut määritellään absolutistiksi tai raittiiksi. Miksi henkilöllä, joka ei käytä tiettyjä aineita, pitäisi olla tietty nimi tai määritelmä. Nykyinen valtavirran asetelmahan lähtee siitä, että on normaali tila käyttää päihteitä. Kaikkein ristiriitaisin on alkoholi, koska sitä jotkut yrittävät puolustaa jopa terveysarvoilla. Näistä syistä johtuen raittiustyö on suomalaisten parissa yhtä vaikeaa kuin jään myyminen eskimoille, Villanen kuittaa.

Omassa elämässään Villanen on nähnyt läheltä, kuinka alkoholi vie vuosien saatossa ihmiseltä elämän. Tämän lähtökohdan vuoksi hän ei ole kiinnostunut päihteiden käytöstä missään muodossa.

– Elämääni eivät yksinkertaisesti päihteet kuulu. Haluaisin elää maailmassa, missä alkoholittomuus on normaalitila, joka ei tuo vihaisia katseita. Ongelma piilee siinä, että lähes aina päihteiden käyttö opitaan toisilta, useimmiten vanhemmilta tai kavereilta saadun mallin mukaan. Jotkut nuoret jopa juovat yhdessä vanhempiensa kanssa. Kuitenkin on tutkimuksissa osoitettu, että vanhempien edesauttaminen asiassa ainoastaan lisää nuorten päihteiden käyttöä nyt ja tulevaisuudessa, Villanen muistuttaa.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Vuoden raittiusteko 2015 -tunnustus Siskonpedin Viinapäivä-sketsille

Ylen Siskonpeti-tv-ohjelman Viinapäivä-sketsi saa Raittiuden Ystävien Vuoden raittiusteko 2015 -tunnustuksen päihteiden hankkimiseen ja käyttöön liittyvästä ja kriittisiä ajatuksia herättävästä käsittelytavastaan. … Jatka lukemista Vuoden raittiusteko 2015 -tunnustus Siskonpedin Viinapäivä-sketsille

Ylen Siskonpeti-tv-ohjelman Viinapäivä-sketsi saa Raittiuden Ystävien Vuoden raittiusteko 2015 -tunnustuksen päihteiden hankkimiseen ja käyttöön liittyvästä ja kriittisiä ajatuksia herättävästä käsittelytavastaan. Torstaina 15.10.2015 tv-ensi-iltansa saanut sketsi nähtiin Siskonpeti-ohjelman toisen kauden avausjaksossa Ylen tv 2 -kanavalla.

Kohtaus käsittelee huumorin keinoin mutta kriittisesti vanhempien alkoholin käyttöä ja hankintaa lasten kanssa ruokaostoksilla. Perinteisten valvojaroolien vaihto lasten kanssa ja näkökulman vaihtaminen makeisten ostamisesta alkoholin hankkimiseen tuo asiaan ajankohtaisen ja ironisen otteen. Yle julkaisi kyseisen kohtauksen Yle Areenassa 14.9.2015. Sketsillä oli Yle Areenassa ja Ylen Youtube-kanavalla jo ennen ensi-iltaa yli miljoona katselukertaa.

(Lisäys 18.12.2015: Joulukuun alussa video oli YouTuben mukaan Suomessa vuoden katsotuin pätkä internetissä, mikäli musiikkivideoita ei lasketa mukaan.)

13. kerran myönnetty Vuoden raittiusteko 2015 -tunnustus jaetaan Raittiusviikolla 2.–8.11.2015, joka tunnetaan myös Ehkäisevän päihdetyön viikkona.
Raittiuden Ystävät ry jakaa Vuoden raittiusteko -tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka toiminnallaan edistää merkittävästi raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Aikaisemmin tunnustuksen ovat saaneet muun muassa silloinen pääministeri Matti Vanhanen (2003), kirjailija Arno Kotro (2006) ja Suomen Lääkäriliitto (2008). Viime vuonna tunnustuksen saivat kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ja piispa Matti Repo.

Raittiuden Ystävät ry on 162-vuotias Suomen vanhin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja sekä toimii päihteiden käytön ja haittojen vähentämiseksi aktiivisella vaikuttamistoiminnallaan. Järjestön tavoite on muuttaa suomalaista kulttuuria romuttamalla vanhoja myyttejä juomisen ilosta. Järjestö korostaa, että raittius on terve ja luonnollinen elämäntapa jokaiselle maamme asukkaalle.

raittiusteko2015
Raittiuden Ystävien toimistossa järjestetyssä jakotilaisuudessa tunnustuksen vastaanottivat sarjan ohjaaja Anna Dahlman sekä sarjan näyttelijät Pirjo Heikkilä ja Krisse Salminen sekä sketsissä näytellyt Krisse Salmisen poika Eelis Kopponen. Tilaisuudessa olivat läsnä myös Ylen edustajana vastaava tuottaja Tuula Länsisalmi sekä Siskonpeti-sarjan tuotantoyhtiön Yellow Film & TV:n sometoimittaja Veera Lappi ja Anna Dahlmanin tytär Miina Laine.

Järjestötoiminnan uusi aika

Hallituksen tulevat alkoholilainsäädännön muutokset ja linjaukset uudistaa avustusjärjestelmä herättävät aiheellisesti huolta järjestökentällä. Tulevaisuus voi olla joko entistä valoisampi tai entistä synkempi. (Pääkirjoitus – raitis.fi-lehti 3/2015)

raitis.fi-lehti 3/2015
raitis.fi-lehti 3/2015

Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2015

 

Suomen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi syyskuussa maamme kaikkien kolmen rahapeliyhteisön, Fintoton, Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen rahapelitoimintojen yhdistämislinjaukset.

Muutoksen tavoitteena on vahvistaa suomalaista rahapelien yksin-oikeusjärjestelmää luomalla yksi valtion kokonaan omistama raha-peliyhtiö, joka kykenee kilpailemaan ulkomaista pelitarjontaa vastaan ja pitämään pelirahat kotimaisten edunsaajien käytössä.

Jäämme odottamaan millainen uudesta avustusjärjestelmästä tulee, mutta jo nyt on selvää, että RAY:n avustamien toimijoiden tulee entistäkin kattavammin kyetä osoittamaan tuloksellisuutensa omalla toimintasektorillaan. Raittiustyössä tilanne on entistäkin kiperämpi, kun varaudumme toisesta suunnasta hallituksen mahdollisiin alkoholipolitiikkaa vapauttaviin päätöksiin, kuten viinien vapauttamiseen ruokakauppoihin. Millaisten vaikeuksien keskellä sitten elämmekään!

 

Nyt tehtävissä ratkaisuissa olisikin välttämättä nähtävä maamme hyvinvoinnin iso kuva, joka edellyttää vastuullisia toimia niin päihdepolitiikassa kuin raittiustyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemisessa. Jos molemmista päistä leikataan, on myös tulos ja tulevaisuuden tilanne sama.

Ihmiselämääkin ajatellen kykenisimme eri toimintasektoreiden ja hallintotason yhteisillä päätöksillä vaikuttamaan kaiken ikäisten hyvinvointiin, erityisesti elämän laatuun ja terveyteen sekä varhaisissa vuosissa että myöhemmällä iällä.

Äitiensä päihteiden käytöstä koko ikänsä kärsiviä FASD-lapsia ja myös päihteiden vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle jääviä kyettäisiin auttamaan riittävän aikaisin ja määrätietoisesti tehtävillä päätöksillä. Itsetuhoinen käytös sekä lasten ja muiden lähimmäistemme pahoinpitely tulee estää kaikissa tilanteissa.

 

Maassamme on käyty tänä vuonna ennätyksellisen vilkasta keskustelua kulttuuritekijöihin liittyen ja toisaalta jouduttu varautumaan yhä tiukkenevaan talouteen. Näissä tilanteissa on tärkeää huomata, että Suomen historiassa juuri yhteiskunnalliset murrostilanteet ovat olleet järjestöjen tilaisuus antaa ainutlaatuinen panoksensa yhteiseen hyvään. Murroksen keskellä on kansalaistoiminnassa luotu uutta ja tuettu ratkaisevalla tavalla kansakuntamme tulevaisuutta.

Meiltä vaaditaan nyt samaa, kun saamme pohtia miten integroimme maahanmuuttajia mukaan toimintaamme tai miten kykenemme ehkäisemään yhä kroonisemmaksi muuttuvaa yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Sinua tarvitaan tähän tänään!

 

Saamme Raittiuden Ystävissä elää monella tapaa uusien suunnitelmien aikaa. Kesällä järjestetty Huittisten edustajakokous toi uusia luottamushenkilöitä riveihimme ja syyskuussa avasimme uudet verkkosivumme.

Nyt kädessäsi oleva lehtemme uusi numero saa jatkaa onnistunutta uudistusten sarjaa. Ensi vuoden alusta lehti tulee kaikille Raittiuden Ystävien paikallisyhdistysten jäsenille kotiin ilman erityistä tilaamista. Haluamme ottaa entistäkin painavammin kantaa raittiuden puolesta ja tuoda sen esiin monien kanaviemme kautta.

 

Raitista ja raikasta syksyn jatkoa! Nähdään raittiustoiminnassa.

Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja

Alkoholismin hoitoon tuskin löytyy ihmelääkettä

Kolme päihdelääkäriä korjaa Helsingin Sanomien artikkelissa esitettyjä virheellisiä väitteitä.

AsiantuntijanäkökulmaIhmelääke webHelsingin Sanomissa julkaistiin 5.7. laaja kirjoitus alkoholismista. Siinä väitettiin, että Suomessa alkoholismin hoidossa ei riittävästi kannusteta kohtuukäyttöön vaan tarjotaan vain täysraittiutta. Suomalaisina päihdelääkäreinä näkemyksemme on täysin päinvastainen. 

 

Suomessa yritetään aivan liian paljon ja aivan liian pitkään opetella kohtuukäyttöä – silloinkin, kun onnistumismahdollisuudet ovat olemattomat. Potilaita neuvotaan vähentämään juomista – ei lopettamaan juominen. Kirjoituksessa oltiin kyllä aivan oikeassa siinä, että potilaat itse ovat yleensä huomattavasti motivoituneempia vähentämään kuin lopettamaan.

Lääkäreinä olemme kuitenkin sitä mieltä, että velvollisuutemme on aina hoitaa potilaita parhain käytettävissä olevin keinoin. On pyrittävä parhaimpaan mahdolliseen päämäärään.

Jos on olemassa mahdollisuus toipua sairaudesta kokonaan, ei pidä tyytyä vain oireiden lievittämiseen. Ei silloinkaan, kun potilas itse ei tätä ymmärrä tai halua. Potilaan terveydelle vaarallisia näkemyksiä ei saa vahvistaa, vaan lääkäri on velvollinen kyseenalaistamaan ne.

 

HS:n kirjoituksessa annettiin myös huono kuva vertaistukiryhmistä ja kaikista 12 askeleen ohjelmaan perustuvista hoitomuodoista.

Itse olemme tottuneet suosittelemaan juuri näitä hoitomuotoja kaikille päihdepotilaillemme. Kuten melkein kaikilla lääkkeettömillä hoidoilla, tieteellinen näyttö on toki vaatimatonta, mutta käytännön kokemuksesta tiedämme, että nämä hoidot toimivat siitä huolimatta erittäin hyvin.

Potilaat harvoin innostuvat näistä hoitomuodoista. He etsivät aluksi helpompia ja miellyttävämpiä ratkaisuja. Katsomme kuitenkin, ettei lääkärin pidä sortua sellaiseen hoitopopulismiin, jossa luvataan “hyviä tuloksia vähällä vaivalla ilman, että tarvitsee luopua mistään”.

Kuten edesmennyt kirjailija Kari Kontio juovana alkoholistina rehellisesti kirjoitti (Nyt-liite 39/1996): “AA:ssa ei ole mitään muuta hyvää, kuin että se toimii.” Merkillepantavaa onkin, että kohtuukäyttöön tähtäävä lääkehoito opiaattiantagonisteilla kuulostaa teoriassa hyvältä, mutta ei toimi käytännössä.

Vertaistukeen ja 12 askeleen ohjelmaan perustuva hoito sen sijaan kuulostaa teoriassa huonolta mutta toimii erittäin hyvin käytännössä. Nämä hoitomuodot eivät ole kuitenkaan toistensa kilpailijoita. Kaikki alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävät keinot ovat kannatettavia silloin, kun käyttö ei ole vielä kehittynyt riippuvuusoireyhtymäksi.

Riippuvuuden hoidossa sen sijaan lopettaminen – kokonaan ja pysyvästi – on aina järkevin vaihtoehto.

 

Antti Loimalahti, Kaisa Roiha ja Matti Rossi

Kirjoittajat ovat päihdelääkäreitä. Teksti on julkaistu 9.7.2015 Helsingin Sanomien mielipideosastolla ja 27.7.2015 Iisalmen Sanomissa