raitis.fi-lehti: Muut artikkelit

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Muut artikkelit. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Raittiusliike 1918

Juuri ennen Suomen itsenäistymistä raittiusliikkeessä oli alistuttu siihen, ettei yleistä kieltolakia saataisi voimaan. Suurvaltapolitiikan tapahtumat kuitenkin toivat uutta intoa myös … Jatka lukemista Raittiusliike 1918

Vuonna 1919 voimaan astunutta kieltolakia oli ajettu jo yksikamarisen eduskunnan alkuvaiheessa, mutta Keisarillinen majesteetti ei ollut lakia vahvistanut vuonna 1907, kuten ei uutta kieltolakiehdotustakaan 1909. Vaikka laki myöhemmin osoittautui toimimattomaksi, sillä oli viime vuosisadan alussa suomalaisten laaja kannatus.

Punakaartilaisia Raittiusyhdistys Koitosta 1918. (Kansan Arkisto, valokuvaaja Augustin Schuffert)

Juuri ennen Suomen itsenäistymistä raittiusliikkeessä oli alistuttu siihen, ettei yleistä kieltolakia saataisi voimaan. Suurvaltapolitiikan tapahtumat kuitenkin toivat uutta intoa myös raittiustoimintaan. Raittiusliikkeen painotukset muuttuivat yhteiskunnallisten ja poliittisten olosuhteiden vaikutuksesta. Maaliskuun vallankumouksen 1917 jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus ilmoitti hyväksyvänsä viivyttelemättä uudistuslait. Kieltolain kohdalla se merkitsi hyvin nopeaa käsittelyprosessia, jonka tuloksena Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti Suomen kieltolain 29. toukokuuta 1917. Lain kirjaimen mukaan sen oli määrä astua voimaan kuitenkin vasta kahden vuoden kuluttua asetuksen vahvistamisen jälkeisestä kesäkuun 1. päivästä lukien, eli siis kesäkuun alussa 1919.

Sisällissota käynnistyi virallisesti 27. tammikuuta 1918, kun Helsingin työväentalon torniin nousi punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Kapinallisten sotavoimaksi tuli punakaarti, ja sen miehittämille alueille nimitettiin kihlakunnanoikeuksien tilalle vallankumousoikeudet, jotka olivat Helsingin vallankumouksellisen ylioikeuden alaisia. Pohjanmaalla valkoinen armeija, joka oli valinnut uudeksi pääkaupungiksi Vaasan, riisui Pohjanmaan venäläiset varuskunnat aseista.

Raittiuden valvojien osastot valvoivat väkijuomien käyttöä

Helsingissä oli perustettu työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja jo keväästä 1917 alkaen. Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät useita keskeisiä hallintorakennuksia, kuten Senaatintalon ja Säätytalon. Joukko radikaaleja järjestyskaartilaisia valtasi Kaivohuoneen. Heistä muodostui 6. tammikuuta 1918 järjestäytyneen Helsingin punakaartin ydinjoukko.

Kansanvaltaisuuden hengessä toimineiden järjestysmiesten toimintaan liitettiin kahden aktiivisen vaikutusryhmän toivomuksesta naisjärjestyksenvalvojien ja raittiuden valvojien osastot. Jälkimmäinen perustettiin raittiusliikkeen keskushenkilön, tohtori Matti Helenius-Seppälän aloitteesta. Väkijuomakieltoa valvoneiden järjestysmiesten liivien rinnassa oli pyöreä punainen merkki, jossa oli sininen S-kirjain.

Raittiusyhdistysten jäsenet sisällissodassa

”Kuluneiden hirmukuukausien aikana on moni raittiusmies joutunut murhamiesten uhriksi ja monta on kaatunut taistelussa. Tiedossamme on toistaiseksi ainoastaan muutamia heistä — mutta sitä mukaan kuin pimeyden työt paljastuvat, tulee uusia nimiä esille ja riveihimme ilmestyy suuria aukkoja.” (Kylväjä nro 2-4, s. 28)

Raittiuslehti Kylväjässä oli kirjoituksia lähinnä punaisten hirmutöiden uhreista.

”Monta kallista uhria on raittiusjärjestömme saanut viime kuukausina antaa. Kun emme voi saada kaikista kaatuneista ja murhatuista järjestömme jäsenistä tietoja, niin pyydämme paikallisyhdistyksiä, piiritoimikuntia, ja yksityisiä raittiushenkilöitä toimittamaan Kylväjälle lyhyet elämäkerralliset tiedot kaikista niiden keskuudesta tahi niiden alueella kuluneiden kuukausien aikana kansalaissodan uhreiksi joutuneista raittiushenkilöistä.” (Kylväjä nro 2-4, s. 46)

Raittiusyhdistykset tekivät sodan jälkeen kotiseutututkimusta uhrien kartoittamiseksi. Vuoden 1918 tapahtumia koskeva tutkimus avaa myös sisällissodan ja paikallisyhdistysten toimintaa sodan aikana. Niukkuudestaan huolimatta vuoden 1918 kotiseutututkimus tuotti yhteensä 33 yhdistysten ja raittiuspiirien nimissä lähetettyä vastausta. Kaikkiaan vastauksissa mainitaan 46 valkoisella puolella kaatunutta ja 14 punaisten terroritekojen kautta henkensä menettänyt raittiusyhdistysten jäsentä. Vastauksista suurin osa oli rintaman valkoiselta puolen.

Rintaman punaiselle puolelle jääneistä mukana oli kaksi paikkakuntaa; Haminan Kannusjärveltä lähteneistä yhdeksästä vapaaehtoisesta kuusi kuului paikalliseen Raittiusyhdistys Väinölä III:een. Asikkalan Viitailan kylän 31 vapaaehtoisesta kuului 12 paikalliseen raittiusyhdistykseen, Toivo XIV:een. Valkoiselta puolelta tulleista vastauksista herättää huomiota Kurikan Miedonkylän Raittiusyhdistys Ponnistus II:n vapaaehtoisten määrä: yhdistyksen sadasta jäsenestä puolet liittyi vapaaehtoisina valkoiseen armeijaan.

Kaikki punaisten terrorin uhrina surmansa saaneet toimivat raittiusyhdistyksissä sellaisilla paikkakunnilla, jotka sijaitsivat punaisten hallinnon alaisena. Muolaassa surmansa saanut 70-vuotias opettaja Matti Väisänen oli tehnyt kotiseudullaan yli 30 vuoden ajan tehnyt raittiustyötä puoluekantaan katsomatta.Samanlaisen kohtalon uhriksi joutui sahanhoitaja T. Koivusalo Porvoosta.

Raittiusaate oli sisällissodassakin kansaa yhdistävä voima, joten pelkkä aate ei liene syy monien valistajien murhaamiseen. Sosiaalinen asema ja johdonmukainen kansallishenkinen valistustyö olivat ehkä punaisille riittävä syy surmata paikkakunnallaan pidetyt henkilöt.

Koiton kohtalo

Raittiuden Ystävien organisaatio joutui sisällissodan seurauksista osalliseksi myös Raittiusyhdistys Koiton tapahtumien kautta. Koitto oli Raittiuden Ystävien ensimmäinen paikallisyhdistys, mutta oli eronnut Raittiuden Ystävistä syyskuussa 1915 ja saman vuoden lopulla siitä tuli Sosiaalidemokraattisen Raittiusliiton jäsen. Sisällissodan jälkeen työväenliikkeen järjestökenttä jakautui kahtia kommunistiseen ja sosiaalidemokraattiseen liikkeeseen. Samalla muutettiin raittiusliiton nimi Suomen Työväen Raittiusliitoksi.

Suuri määrä Koiton jäseniä liittyi punakaartilaisiin kapinan puhjettua Helsingissä tammikuun lopussa 1918. Koiton jäsenistä 34 kuoli; valtaosa taisteluissa ja sodan jälkiselvittelyissä. Kuolleiden joukossa oli mm. Suomenlinnan vankileirillä menehtynyt Kalle Suo, joka oli ollut Koiton jäsen jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1902 yhdistykseen liittynyt Vihtori Valo puolestaan ammuttiin Viipurissa huhtikuussa 1918.

Sodan päätyttyä Koiton omaisuus julistettiin myymis- ja hukkaamiskieltoon. Toiminnan jatkaminen näytti vaikealta. Kuitenkin ravintolaliike käynnisti toimintansa kesän kuluessa. Syksyllä Koiton Näyttämö aloitti esitykset ja perässä tulivat useat piirit ja itse yhdistys. Työväestön kannalta kansalaissota hävittiin, mutta kieltolaki saatiin voimaan, mikä olikin merkittävä saavutus raittiusliikkeelle.

Teksti: Tuula Vuolle-Selki

Hyvä kotiseutujen väki!

raitis.fi-lehti julkaisee Suomen Kotiseutuliiton vetoomuksen (6.9.2015) olla pakolaisten tukena inhimillisessä kriisissä rakentaen rauhaa ja turvallisuutta.   Hyvä kotiseutuväki, sodat ja … Jatka lukemista Hyvä kotiseutujen väki!

raitis.fi-lehti julkaisee Suomen Kotiseutuliiton vetoomuksen (6.9.2015) olla pakolaisten tukena inhimillisessä kriisissä rakentaen rauhaa ja turvallisuutta.

 

Hyvä kotiseutuväki, sodat ja väkivalta liikuttavat tänään suurta ihmismäärää. Ihmiset pakenevat sotaa, väkivaltaa, nälkää, kodittomuutta. Heiltä on viety kotiseutu tai siellä taistellaan. Nämä ihmiset pakenevat lapsineen saadakseen perheensä turvaan, tai ovat lähettäneet suvun nuoret työhön ja pois väkivallan alta.

Välimerestä on tullut tuhansien lasten, naisten ja miesten hauta. Turvallisuutta haetaan niin epätoivoisesti, että perheet ottavat riskejä, jotka ovat monen kohdalla toteutuneet. Moni kuitenkin on päässyt Eurooppaan ja myös Suomeen.

Joka päivä maahamme tulee kymmeniä tai satoja turvapaikanhakijoita, tavallisia ihmisiä jotka tarvitsevat katon päänsä päälle, lämpöä, ruokaa ja terveydenhoitoa. Nopeasti tarvitaan myös lapsille koulutusta, että heidän arkensa vakiintuu.

 

Suomalaisilla on poikkeuksellisen vahvaa kokemusta suuren väen vastaanotosta ja hoitamisesta. Onhan kansakuntamme historiassa 400 000 karjalaisen evakuoiminen Karjalasta muun Suomen alueelle. Sekin aika oli vaikeaa ja edellytti luopumista kodeista, naapureista ja omaisuudesta, jakamaan omasta ja ottamaan vastaan annettua. Kykenimme sen tekemään ja olemme oppineet olemaan yksimielisiä ja ylpeitä saavutuksestamme.

Nyt on aika auttaa niitä, jotka tänään apuamme tarvitsevat. Vetoammekin kaikkiin kotiseutuja ja ihmisyyttä rakastaviin. Avataan mielemme ja sydämemme auttamaan niitä jotka apua tarvitsevat. Pyydämme, että mahdollisimman moni kotiseutu olisi valmis vastaanottamaan ja auttamaan pakolaisia. Meidän yhteiset arvomme, omat vahvuutemme tunnistaen, ovat ihmisyyttä ja erilaisuutta kunnioittavia.

Tänään meitä kaikkia tarvitaan; poliitikkoja tekemään kestäviä päätöksiä turvallisuuden ja rauhan aikaansaamiseksi, ja jokaista ihmistä näkemään tuska ja turvattomuus joka väkeä liikuttaa, sekä auttamaan heitä selviämään turvallisesti huomiseen. Tämä vaatii ovien aukaisua ja välittämistä, olemaan ihminen ihmiselle.

Autetaan yhdessä!

 

Suomen Kotiseutuliitto / Kirsi Moisander, hallituksen puheenjohtaja, Janne Vilkuna, valtuuston puheenjohtaja, Riitta Vanhatalo, toiminnanjohtaja

Raittiina Reissussa

  Selittelemättä selvin päin myös matkoilla! Lue vinkit, missä maailmalla on helppo olla sosiaalinen selvin päin. Vinkkejä on kerätty Kännikapinassa … Jatka lukemista Raittiina Reissussa

 

centralpark2-inkeri-tanhua010311Selittelemättä selvin päin myös matkoilla! Lue vinkit, missä maailmalla on helppo olla sosiaalinen selvin päin. Vinkkejä on kerätty Kännikapinassa mukana olevilta matkaajilta.

 

CosmoCaixa,  Barcelona, Espanja
Tiedekeskus, joka tekee tieteestä ja taiteesta elävää. Keskuksesta löytyy esimerkiksi akvaario ja planetaario. Monipuolinen ja edullinen kokemus koko perheelle.

El Corte Inglés tavaratalon kahvila, Plaça de Catalunya 14
Lepuuta Barcelonan kiertelystä väsyneitä jalkojasi tässä kohtuuhintaisessa kahvilaravintolassa, mistä on upea näköala kaupunkiin. Hieman jo elämää nähnyt sisustus luo omalaatuista ja aitoa tunnelmaa.

Quetsal de chocoladebar, Sint- Pietersniuewstraat 99, Gent, Belgia
Viihtyisä kahvila, missä tarjolla kaikkea ihanaa suklaasta. Kokeile esimerkiksi valkosuklaapirtelöä tai dippaa hedelmiä suklaaseen. Samalla ketjulla kahvilat myös Leuvenissä sekä Antwerpenissä.

Kongens Have , Kööpenhamina, Tanska
Kaunis puisto, josta löytyy pikkuisia polkuja, hieno ruusutarha sekä paljon penkkejä istuskeluun sekä mukava Cafe Herkules.

Varkala, Kerala, Intia
Eteläisestä Intiasta löydät koskematonta luontoa sekä sosiaalista ja iloista menoa. Herkuttele lassi-juomilla, rentoudu ayerveda-hoidoilla, joogatunneilla tai nauti rantaelämästä. Keralassa tarjolla paljon edullisia majoitusmahdollisuuksia sekä ruokapaikkoja.

Rosendals Trädgårdenin kahvila, Djurgården, Tukholma, Ruotsi
Idyllinen kahvila vehreässä ympäristössä. Herkullisia piirakoita ja leivonnaisia. Plussaa myös siitä, että satsikuppi kahvia sisältyy hintaa. Mukava paikka istuskeluun. Lapsiystävällinen.

Viron Saarenmaa
Neljän tunnin matkan päästä Tallinnasta on rauhallinen, ystävällinen ja luonnonkaunis saari. Saarelta löydät mm. kylpylöitä, edullisia ravintoloita ja kahviloita sekä keskiaikaisia kirkkoja. Loistavat mahdollisuudet pyöräilyyn. Käy katsomassa saarella myös ainutlaatuiset Pangan kalliot sekä Euroopan suurin meteoriittikraateri. Kuressaaren kaupungin iltaelämä on leppoisaa ja eläväistä erityisesti kesäisin. Kaupungin muurinharjanteet ovat kuin suoraan satukirjoista. Lapsiystävällisin matkakohde.

River cafe, 1 Water St. Brooklyn, New York, Yhdysvallat
Hemmottele itseäsi ja rakastasi elokuvista tutussa romanttisessa ravintolassa. Hienot näköalat Hudson-joelle iltaisin. Tunnelmaa luo myös live-pianomusiikki.

Dzonkki-risteily, Halong Bay, Vietnam
Risteilyltä voit tehdä melontaretkiä laguuneille, vierailla luolissa ja onkaloissa sekä pysähtyä kauniille rannoille ja kalastajakyliin. Maisemat ovat huimaavat. Tarjolla herkullista ruokaa merenelävistä.

Hoi An, Vietnam
Kaunis ja idyllinen kaupunki Keski-Vietnamissa. Kaupunki on täynnä taitavia ompelijoita, jotka loihtivat asuja mittojesi mukaan silkistä, puuvillasta tai kasmirvillasta.

Etoshan kansallispuisto, Namibia
Safariretki on elämys, jonka haluaa kokea selvin päin. Päivät kuluvat eläimiä tarkkaillessa ja luonnosta nauttiessa. Aamulla kannattaa herätä ajoissa ihmettelemään tosielämän luontodokumenttia. Leijonat, antiloopit, kirahvit, norsut ja muut villieläimet tulevat tutuiksi. Hyviä vinkkejä ja valmiita ratkaisuja matkaan saat Olle Erikssonilta (Koonono-matkat). puh 050 465 6152 http://www.koonono.com/matkat.htm

 

Kännikapinan  matkavinkkejä löydät myös Matkapaikan nettisivuilta www.matkapaikka.fi

teksti: anki pulliainen kuva: inkeri-tanhua

 

Filippiinit: Katsaus alkoholimainontaan ja elämään Manilassa

Filippiinejä kuvaillaan usein Kaakkois-Aasian länsimaisimmaksi maaksi. Väite pitää paikkansa sikäli, että paikallinen väestö puhuu pääosin hyvää englantia ja Manilasta löytää … Jatka lukemista Filippiinit: Katsaus alkoholimainontaan ja elämään Manilassa

Makati, liike-elämän keskus ManilassaFilippiinejä kuvaillaan usein Kaakkois-Aasian länsimaisimmaksi maaksi. Väite pitää paikkansa sikäli, että paikallinen väestö puhuu pääosin hyvää englantia ja Manilasta löytää muun muassa kaikki suurimmat amerikkalaiset pikaruokaketjut.
Samalla Filippiinit on suomalaiselle eksoottinen trooppinen maa. Pääkaupunki Manila hurmaa ystävällisillä ihmisillään ja vilkkaalla yöelämällä, maaseutu kauneudellaan. Aasialaiseen tapaan ruokajuomina suositaan alkoholittomia juomia. Alkoholi ja sen mukanaan tuomat ongelmat kuitenkin kuuluvat filippiiniläiseen kulttuuriin, niin köyhien kuin rikkaidenkin elämään, arkeen ja juhlaan. Mainonta on jo usean vuoden ajan muokannut filippiiniläisten juomatottumuksia.

Ruuan kanssa Filippiineillä maistuu bukomehu

Ruokailusalista kuuluu vilkas puheen sorina ja lautasten kilinä. Kaksi ruokapöytää täyttyy suvun voimin, kolmas pöytä on varattu meille vieraille. Pöydän keskellä on marmorinen kiekko, ns. lazy Susan, jonka avulla voi pyöräyttää itselleen kannullisen bukomehua. Bukomehusta on nopeasti tullut suosikkijuomani Filippiineillä. Se on nuoren kookospähkinän mehua, virkistävää ja raikkaan makuista.
Ruuan kanssa on Filippiineillä tarjolla muitakin hedelmämehuja, esimerkiksi mangomehua ja kalamansimehua, joka on paikallinen limen kaltainen sitrushedelmä. Bukomehu on kuitenkin ehdoton suosikkini ruokajuomana. Siihen ei ole tapana lisätä sokeria, joten se ei ole dominoivan makeaa ja neutralisoi makuja eri ruokien välillä sopivasti.

Filippiiniläinen juomakulttuuri

Illallisen jälkeen kokoonnumme Harryn ja Nican kanssa jutustelemaan filippiiniläisestä juomis- ja juomattomuuskulttuurista olohuoneeseen monien tyynyjen peittämälle sohvalle.
Ruuan kanssa ei ole tapana juoda alkoholipitoisia juomia. Alkoholia välttävälle kulinaristille Filippiinit onkin oivallinen maa. Mutta miten on laita juhlissa ja Manilan lukuisissa yökerhoissa? Vaatiiko rohkeutta kertoa, ettei halua juoda edes paikallista San Miguel -kaljaa?
”On se aika vaikeaa sanoa ei alkoholijuomille joissain tilanteissa,” kertovat Nica ja Harry. ”On vastoin hyviä tapoja kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottuja juomia jos muutkin juovat niitä. Mutta aina voi huijata ottamalla juoman vastaan ja jättämällä sen juomatta, tai juomalla vain vähän,” huomauttaa Nica.
Alkoholi on kuitenkin kiinteä osa filippiiniläistä kulttuuria. San Miguel -olut on suosituin ja halvin alkoholijuoma ja sitä juovat niin rikkaat kuin köyhätkin esimerkiksi festivaaleilla, juhlissa ja klubeilla. Oluen lisäksi paikallista rommia ja brandyä kuluu paljon. “Niitä, jotka eivät juo, saatetaan painostaa juomaan,” lisää Harry. “Vaikka joku ei haluaisi juoda esimerkiksi allergian takia, muut saattavat silti kannustaa häntä ottamaan edes lasillisen. Jos allerginen sitten taipuu painostuksen alla, niin siitä tulee kamalan huono omatunto myöhemmin, että on pakottanut hänet juomaan. Varsinkin jos hän sitten saa esimerkiksi ihottumaa siitä.”
Oma huomioni on, että juominen ei ole yleensä yhtä rajusti humalahakuista kuin suomalaisessa kulttuurissa, joskin juomattomuutta tosiaan kummastellaan helposti juhlatilanteissa.

Alkoholin käyttö on tavallista filippiiniläisten nuorten keskuudessa
”Klubeilla käy yhä nuorempia ihmisiä,” toteaa Harry. “Laki kieltää alkoholin myynnin alle 18-vuotiaille, mutta käytännössä alkoholia on helppo ostaa nuorempanakin, eikä baareihin pääsyäkään valvota.”
“Esimerkiksi minä pystyin ostamaan alkoholia jo 14-vuotiaana,” kauhistelee Nica. “Se johtuu varmaan siitä, että näytin ikäistäni vanhemmalta.”
“Minä join ensimmäisen kerran alkoholia vasta joskus 22-vuotiaana,” toteaa Harry. “Olen kotoisin Pangasinan maakunnasta, siellä nuorten juomakulttuuri oli erilainen kuin isoissa kaupungeissa. Kaupunkialueilla aloitetaan juomaan nuorempana.”
”Mainonta vaikuttaa varsinkin nuorten juomiseen,” pohtii Nica. ”Mainosten viesti on, että olet cool kun juot. Esimerkiksi paikallista brandyä mainostaa täällä erittäin suosittu nuori näyttelijä Jake Cuenca.”

Terveysjärjestö kritisoi alkoholimainontaa

Filippiiniläinen terveysjärjestö (Health Action Information Network www.hain.org) on myös tietoinen alkoholimainonnan vaikutuksista juomakulttuuriin. Joyce Valbuena kirjoittaa alkoholia ja mediaa käsittelevässä artikkelissaan, että alkoholijuomia myyvät yritykset ovat jo pitkään muokanneet filippiiniläistä juomakulttuuria mainonnan avulla.
Alkoholimainonta liittää alkoholin käytön onnellisuuteen, seksuaaliseen kyvykkyyteen, menestykseen ja jännittävyyteen. Lisäksi alkoholi esitetään mainoksissa osana normaalia filippiiniläistä elämää. Esimerkiksi San Miguel -olutta mainostetaan töiden jälkeisenä stressin lievittäjänä, joulutunnelman tuojana, ystävyyden ja yhteenkuuluvuuden osoituksena, sekä sankareiden juomana. Olutmainoksen alla saattaa kuitenkin olla teksti, jossa kehotetaan välttämään liikaa juomista.

Manila on vastakohtien kaupunki

Manila on hurmannut minut ystävällisillä ja avoimilla ihmisillään. Täällä on helppo tutustua niin paikallisiin kuin ulkomaisiinkin asukkaisiin ja turisteihin. Harry on samaa mieltä: “Muutin Manilaan kahdeksan vuotta sitten, sillä Manilassa on enemmän mahdollisuuksia uran ja muidenkin asioiden suhteen. Täällä tapaa ihmisiä monista eri maista ja oppii heidän kanssaan keskustelemalla. Esimerkiksi nyt opin asioita suomalaisesta yhteiskunnasta, vaikka en ole koskaan käynyt Suomessa.”
Metro-Manila koostuu 17 kaupungista ja kunnasta, joten sillä ei ole yhtä varsinaista keskustaa. Liike-elämän keskus Makati on täynnä pilvenpiirtäjiä. Korkeiden talojen väliin jää aidattuja ja vartioituja omakotitaloalueita, sekä aina johonkin väliin myös pienistä monin pellein korjailluista hökkeleistä koostuvia köyhien asumusalueita.
Tuloerot ovat Manilassa huimia. Köyhillä alueilla näkee ihmisiä myös nukkumassa kadulla. Manilan katukuvassa ei kuitenkaan erityisemmin näe alkoholisteja. Kodittomat eivät täällä ole alkoholin tai huumeiden käyttäjiä – he ovat vain köyhiä.
Manilassa on runsas tarjonta kansainvälisiä ravintoloita, ostoskeskuksia, kirkkoja ja vilkas yöelämä. Matka taittuu useimmiten alle kaksi euroa maksavalla taksilla tai vielä halvemmalla jeepney -kuljetuksella. Liikenteen ruuhkat ovat toisinaan rasittavia, mutta niihin oppii nopeasti suhtautumaan rennosti. Ystävällinen tunnelma saa Manilan nopeasti tuntumaan kotoisalta.

Teksti ja kuva: Inkeri Tanhua