LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE

Alla on Raittiuden Ystävien etusivulle nostettuja raitis.fi-lehden artikkeleita. Lisää lehden juttuja löydät täältä.

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Alkoholismi, toipuminen ja raittius

Alkoholismista on aikojen saatossa kirjoitettu varmaan miljoonia juttuja, mutta aina se on ajankohtainen aihe. Ei vain ole saatu poistettua niitä … Jatka lukemista Alkoholismi, toipuminen ja raittius →

Alkoholismista on aikojen saatossa kirjoitettu varmaan miljoonia juttuja, mutta aina se on ajankohtainen aihe. Ei vain ole saatu poistettua niitä henkilökohtaisia syitä, jotka johtavat alkoholismiin. Eikä muutetuiksi niitä yhteiskunnallis–ympäristöolosuhteita, jotka omalta osaltaan edesauttavat ihmisten vajoamista alkoholin suurkulutukseen ja pahimmillaan alkoholismiin.

Noin 1970-luvun alkupuolella alkoholismista alettiin puhua henkilökohtaisena ongelmana. Silloin uskallettiin sanoa, että alkoholismi ei tunne minkäänlaisia luokkarajoja, vaan periaatteessa kuka tahansa voi sairastua siihen, elät sitten yhteiskunnan huipulla tai pohjalla.

Amerikan lääketieteellinen yhdistys antoi vuonna 1964 lausunnon, jossa todetaan:  “Riippuvuutta muodostavien ominaisuuksiensa lisäksi alkoholilla on psykologinen vaikutus joka kohdistuu ajatteluun ja järkeilyyn. Yksi ryyppy voi muuttaa alkoholistin ajattelua niin että hän kuvittelee kestävänä vielä yhden ja vielä yhden ja vielä yhden… Alkoholisti voi oppia hallitsemaan sairauttaan täydellisesti mutta alkoholismia ei voida parantaa niin että alkoholisti voisi käyttää alkoholia ilman haitallisia vaikutuksia.”

AA-kerhojen kokemuksen mukaan alkoholismi on parantumaton, kehittyvä ja kohtalokkaasti etenevä sairaus, joka voidaan pysäyttää lopettamalla alkoholituotteiden käyttö. Tällöin alkoholismi säilyy kantajassaan koteloituneena, mutta ottaessaan ryypyn alkoholismi jälleen aktivoituu. Viisaat tutkijat puhuvat tässä yhteydessä solumuistista. Eli alkoholismiin saakka itsensä ryypännyt ei taukojen jälkeen aloita uudestaan puhtaalta pöydältä, vaan melkein heti jatkaa siitä mihin edellisellä kerralla jäi. Tällaista tilannetta puhdistunut elimistö ei tahdo aina kestää ja seurauksena on usein liian varhainen kuolema. Pelkästään alkoholimyrkytyksiin kuolee Suomessakin vuosittain noin tuhat henkilöä.

Alkoholismiin sairastuneelle on edessään joko/tai-tilanne: joko lopettaa alkoholin käyttö kokonaan tai sitten jatkaa vain niin pitkälle kuin elämä kantaa. Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole, edellyttäen että todella on sairastunut alkoholismiin. Tilanne missä et juo alkoholia enää ollenkaan, on ensimmäinen askel alkoholismista tervehtymiselle.

Toipuminen alkaa, kun olet päättänyt lopettaa alkoholin käytön, etkä lipsu ratkaisustasi. Toki aluksi saattaa vielä tulla retkahduksia, mutta yleensä juomaputket jäävät lyhyiksi ja morkkikset ehkä kovenevat. Monet entiset juopot ovat kertoneet, että olotila helpottuu vasta kun ensimmäinen puhdas, selvin päin vietetty vuosi on tullut täyteen. Täytyy muistaa olla ottamatta ensimmäistä ryyppyä, elää päivä kerrallaan selvin päin kunnes vuosi toisensa jälkeen tulee täyteen ja eläminen alkaa maistua entistä paremmalta. On sanottu, että alkoholismista toipumisen prosessi saattaa kestää koko loppuelämän ajan.

Raittiuden alkuvuosina kannattaa ottaa päivä kerrallaan ja välttää kaikkia tajuntaan vaikuttavia aineita. Aloittaa uusi elämä, johon kuuluu juopotteluaikoina syntyneiden tapojen muuttaminen. Kannattaa pitää myös mielessä viimeiset ryyppykerrat: olivatko ne edes hauskoja?

AA-palavereissa vakuutetaan vaikuttavasti kokemuksen rintaäänellä, että alkoholinkäytön lopettamisella et voi menettää muuta kuin kurjuutesi. Kaikki eivät joudu pohjamudissa möyrimään, mutta sanoma on selvä: raittiudessa pysyt tietoisena elämään elämisen arvoista elämää.

Kai Leivo

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, raitis.fi-lehti: Kenttä- ja järjestöasiaa

Raittiuskilpakirjoituksia Salosta

Salon alakouluissa on tänä vuonna kirjoitettu taas ahkerasti raittiuskilpakirjoituksia. Tässä esimerkkejä toinen toistaan puhuttelevimmista kirjoituksista, joissa pian alakouluaan päättävät 5.–6.-luokkalaiset … Jatka lukemista Raittiuskilpakirjoituksia Salosta →

Salon alakouluissa on tänä vuonna kirjoitettu taas ahkerasti raittiuskilpakirjoituksia. Tässä esimerkkejä toinen toistaan puhuttelevimmista kirjoituksista, joissa pian alakouluaan päättävät 5.–6.-luokkalaiset kertovat ajatuksistaan terveellisten elämäntapojen puolesta. Kirjoituksiin on saatu lupa asianomaisilta.

******************************************************************************************

Elämäntavoilla on suuri vaikutus terveyteen, ja nykyään on paljon tapoja edistää hyviä ja terveellisiä tapoja. Itsellänikin on monia hyviä terveystapoja. Kuitenkin monet päättävät sivuuttaa nämä mahdollisuudet, koska on paljon houkutuksia, kuten laiskottelu. Oletko sinäkin sortunut epäterveellisiin houkutuksiin? 

Tulen ja lähden koulusta aina pyörällä. Siinä tulee liikuttua hyvin, ja saa monia hyötyjä. Pyöräily auttaa aamulla olemaan virkeä. Koulussa on helppo keskittyä, ja kotiläksyihinkin saa puhtia, vaikka olisikin ollut vaikea tai väsyttävä päivä. Liikunnalla on myös todistetusti muitakin terveyshyötyjä. Se on hyvin tärkeää lapsen ja nuoren kehitykselle ja kasvulle. Se tukee mm. Luuston kehitystä ja parantaa verenkiertoa ja hengityselimistön toimintaa. 

Monipuolinen ravinto koulussa ja kotona on yksi suurista tekijöistä oppimiskykyyn. Syötkö sinä aamupalan? Aamupalaa syöneet tutkitusti selviytyvät paremmin erilaisista tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja muistia vaativista tehtävistä. Oletko huomannut tällaisia vaikutuksia? Itse olen huomannut, että olen aamulla virkeämpi ja jaksan ajaa pyörämatkani kouluun, vaikka se olisikin vähän pidempi. Muista syödä myös lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Pidä mielessäsi, että ravinnon on oltava säännöllisyyden ja monipuolisuuden lisäksi myös terveellistä, koska ravinto vaikuttaa suoraan esimerkiksi nuoren kasvuun. Et sinäkään pysty kasvamaan pelkän sokerin avulla. Tarvitset vitamiineja, pehmeitä rasvoja, proteiinia, kuituja ja hiilihydraatteja riippuen, kuinka paljon liikut. Oletko huomannut, kuinka runsaan sokeristen herkkujen jälkeen tulee väsynyt olo ja vatsakipu? Muista siis syödä herkkuja maltilla ja mahdollisimman vähän.  

Nuorten pelaaminen huolestuttaa monia, koska nuorilla pelaaminen saattaa venyä pitkälle. Oletko itsekin huomannut, kuinka houkuttavat ja viihdyttävät pelit vain vetävät mukanaan ja aiheuttavat riippuvuutta? Pelaa maltilla, enintään kaksi tuntia päivässä, koska liiallisella pelaamisella on monia terveyshaittoja. Parin tunnin pelaamisen jälkeen on mahdollista, että päätä alkaa särkeä. Jos istuma-asento on huono, voi tulla niska- tai hartiakipuja. Koulukin saattaa jäädä sivulle. Peli saattaa myös olla niin houkuttava, että pelaaminen venyy myöhäiseen iltaan. Tällöin uni voi jäädä vähälle ja aamulla on väsynyt. 

Uni on hyvin tärkeää nuoren oppimisen ja kehityksen kannalta. Nuorilla, noin yli 12-vuotiailla unen tarve on suuri, mutta nukkumaanmenoaika taas muuttuu myöhäisemmäksi. Univelat yritetään silloin korvata viikonloppuna, mutta liian vähäinen uni on kuitenkin jo saattanut vaikuttaa oppimiseen. Yön aikana aivot järjestelevät opittuja asioita, jolloin ne siirtyvät pitkäaikaiseen muistiin. Aamulla taas aivot ovat virkeitä ja on helpompaa oppia uusia asioita ja keskittyä koulutehtäviin. Jos et kuitenkaan nuku tarpeeksi, voi alkaa tuntua kömpelöltä, on vaikeampaa keskittyä ja oppia sekä tulee tehtyä enemmän virheitä päivän aikana ja voi olla väsynyt. Tiesitkö, että nuori myös kasvaa pituutta yön aikana? Muista nukkua vähintään 8 – 10 tuntia! 

Monet nuoret kokeilevat päihteitä noin 14-15-vuotiaina. Päihteitä ovat alkoholi, huumeet, tupakkatuotteet. Kun päihteitä kokeillaan, saattaa syntyä päihderiippuvuus. Kuitenkin jo pieni määrä tiettyjä päihteitä on haitallista. Esimerkiksi alkoholi aiheuttaa mm. syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista, rytmihäiriöitä ja kohonnutta verenpainetta. Nuorilla se on erittäin haitallista, koska nuoren aivot vielä kehittyvät, murrosikä saattaa lykkäytyä myöhemmäksi, kasvu häiriintyy ja oppiminen vaikeutuu. Erilaiset tupakkatuotteet aiheuttavat mm. keuhkosairauksia, keuhkosyöpää, yskää ja iensairauksia. Huumeet, kuten kannabis aiheuttavat mm. muisti- ja keskittymishäiriöitä, sydänsairauksia, yskää ja hengitysvaikeuksia. Muista, että kaikki päihteet aiheuttavat riippuvuutta. Päihderiippuvuus on vakava asia, joten hae siihen apua! 

Tässä on paljon tapoja, joilla voit vaikuttaa elämäntapoihisi. Ota oppia niistä, jotta tulevaisuudessa olisit terveempi.

Gerli, Armfeltin koulu

******************************************************************************************

Aktiivisuus, terveellinen syöminen ja hyvin nukkuminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Myös tieto päihteistä vaikuttaa terveelliseen elämään.  

Liikunta lisää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Terveyttä edistävän liikunnan tulisi suositusten mukaan olla säännöllistä, kohtuullisen rasittavaa ja vähintään 30 minuuttia kestävää. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kävelylenkkiä tai pieniä arkisia askareita, joissa keho saa kohtuullista rasitusta. Kun esimerkiksi käyn päivittäin koiran kanssa lenkillä, keho saa hyvin kohtuullista rasitusta, koska koiraa pitää taluttaa ja siinä samassa kävellä itse koiran kanssa ja saan myös raitista ilmaa.

Tietojeni (jibbo.net) mukaan ihminen viettää merkittävän osan ajastaan unessa. Unen aikana koko elimistö elpyy rasituksista, erityisesti aivojen toiminta elpyy. Unen aikana valveilla opitut asiat siirtyvät pysyväismuistiin. Unen tarve on yksilöllistä. Keskimäärin ihmisen tulisi nukkua noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Liian vähäinen uni vaikeuttaa uuden oppimista ja keskittymistä. Moni suomalainen kärsii univaikeuksista, ja niitä voi olla myös nuorilla. Kun nukut liian vähän, mieliala muuttuu ärsyyntyneeksi ja voi alkaa ahdistaa helposti. Mieliala ja suorituskyky alkavat muuttua merkittävästi, kun totutun mukainen yöunen määrä lyhenee kahdella tunnilla. Hyvän unen saamiseksi illat kannattaakin rauhoittaa liioilta tekemisiltä; pieni iltapala, kevyt lukeminen ja raikas ilma makuuhuoneessa auttavat uneen. Ei kannata katsoa kännykkää tai muitakaan elektroniikka laitteita ennen nukkumaan menoa. 

Ruokaympyrän, ruokakolmion ja lautasmallin avulla on helppo suunnitella oma ruokavalio. viljavalmisteet, kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat ruokavalion perustan. Oikea ateria mallin on seuraava: puolet lautasesta on täytetty kasviksilla – raasteilla, salaatilla tai kypsennetyillä kasviksilla, Neljännes on varattu perunalle, riisille tai pastalle. Neljännes lautasesta jää liha- tai kalaruoalle. Ruokajuomana on rasvatonta tai vähärasvaista maitoa, piimää tai vettä. Ateriaan kuuluu myös leipää, jonka päällä on ohuelti margariinia tai kevytlevitettä. Oikealla ravinnolla on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kasvu, elintoimintojen ylläpito eli perusaineenvaihdunta ja lihastoiminnot vaativat erilaisia ravintoaineita – päivittäin noin 50 erilaista: vitamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Päivittäiset määrät saadaan syömällä monipuolista, vaihtelevaa ruokaa, joka sisältää elintarvikkeita eri ruoka-aineryhmistä ja joista saa riittävästi energiaa. Energiantarve vaihtelee ihmisen koon, liikunnallisen aktiivisuuden ja sukupuolen mukaan. Energiantarve on suurimmillaan tytöillä 10–15-vuotiaana ja pojilla 15–20-vuotiaana! 

Päihteet eivät kuulu terveelliseen elämään ja niiden käyttö on muutenkin tyhmää ja epäterveellistä. Tupakointia on yritetty vähentää kieltämällä sen polttamista julkisilla paikoilla. Huumeet ovat todella vaarallisia ja niihin voi jopa kuolla, joten kannattaa miettiä haluaako elää lyhyen ja päihteellisen elämän vai terveellisen, pitkän ja päihteettömän elämän. Hyvien elämän tapojen edistämiseksi tarvitset liikuntaa ja tietyn määrän unta. Sinun elämäsi on sinun käsissäsi ja päätät itse, miten pidät sitä siinä. Muista, että muutos lähtee itsestä, eli juuri sinusta! 

Tiedot   https://www.jibbo.net ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Veeti, Armfeltin koulu

******************************************************************************************

Terveet elämäntavat, mitä ne ovat? Miksi niitä kannattaa noudattaa? Entä, mihin niitä tarvitaan? Terveisiin elämäntapoihin kuuluu monia tiettyjä rutiineja, sekä suositeltuja rajoitteita.

Uni on tärkeää jokaiselle meistä. Unettomuus, unihäiriöt ja väsymys ovat merkkejä siitä, ettet nuku tarpeeksi ja ne voivat vaikuttaa elämänlaatuusi ja sairauksien riskeihin. Itse nukun noin 8-12 tuntia. Unta suositellaan aikuisille 7-9 tuntia ja nuorille 8-9 tuntia.

Terveellinen ruokavaliokin on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu se, ettet syö liian vähän, etkä liikaa. Syö paljon kasviksia, täysjyvää, hedelmiä, maitotuotteita, pähkinöitä ja palkokasveja. Muista myös rajoittaa suolan, rasvan ja öljyn käyttöä.

Hyvinvointiin kuuluu monia asioita. Yleisesti hyvinvointi viittaa vaurauteen ja hyvään terveyden tilaan. Mielestäni tällä hetkellä hyvinvointini on parhaimmillaan, maailmantilanteista huolimatta. Hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan esimerkiksi terveys, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan.

Motivaatio on psyykkinen tila, millä vireydellä, aktiivisuudella ja ahkeruudella yksilö toimii tietyissä tilanteissa. Minulla motivaatio heittelee hurjasti, asiasta riippuen. Motivaatio syntyy merkityksestä ja arvostuksesta. Kaikki ihmisen työ tähtää pohjimmiltaan siihen, että ihminen haluaa olla hyödyksi tai iloksi muille.

Tutkimuksien mukaan joogalla on useita suuria terveysvaikutuksia. Sillä voidaan vaikuttaa mielialaan, hengittämiseen, energisyyteen, ja kropan liikkuvuuteen. Itse en joogaa, mutta uskon että joskus aloitan vielä, sillä se kiehtoo ja kiinnostaa minua. Vain kymmenen minuutin jooga päivässä saa aikaan terveydellisiä tuloksia.

Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan terveyteen edullisella tavalla, joka ei aiheuta terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Tälläistä liikuntaa tulisi toistaa riittävän usein ja riittävän kuormittavasti ja sen on oltava jatkuvaa. Arkiliikunta voi olla esimerkiksi portaiden kävelyä hissin sijasta tai kävelyä autolla ajamisen sijasta.

Vitamiinit ovat ihmisen pienessä määrin tarvitsemia ravinteita, joita ihminen ei pysty itse tuottamaan lainkaan tai riittävästi. Ne on siten saatava ravinnosta. Vitamiinit ovat välttämättömiä kehon normaalille aineenvaihdunnalle ja kasvulle. Itse syön monivitamiinia, joka sisältää paljon erilaisia vitamiineja. Vitamiinit vaikuttavat muun muassa uneen, jaksamiseen, muistiin ja hermostoon. Vitamiineja saa esimerkiksi eläinperäisistä tuotteista, pähkinöistä, vihanneksista, marjoista ja hedelmistä.

Paino ei saisi nousta liian korkealle tai laskea liian matalalle. Molemmat voivat aiheuttaa pahimmillaan sairauksia. Parhaimmillaan painonhallinta ja terveelliset elämäntavat ovat sama asia. Ruokavalio ja liikunta ovat siis erittäin tärkeitä kaikille ja se kuinka paljon tai vähän syöt ja liikut vaikuttaa terveyteesi ja elämäntapoihisi.

Miksi jotkut noudattavat tarkkaa päivärytmiä lomallakin, eivätkä syö vaikkapa jäätelöä välipalaksi? Päivärytmi on kaikilla erilainen. Esimerkiksi nukkumaanmenoajat, ruokailuajat ja heräämiset jokainen perhe päättää itse. Tietynlainen päivärytmi olisi lomalla ja arkena hyvä kaikille. Se monelta menet nukkumaan arkena ja viikonloppuna vaikuttaa paljon miten jaksat. Jos menisit arkena vaikka yhdentoista aikaan nukkumaan ja viikonloppuna menisit kahdelta, niin saattaa maanantaina olla vaikeaa nousta aamulla kouluun.

Myös aikuisiakin koskee nämä terveelliset elämäntavat, mutta heitä koskee myös esimerkiksi alkoholin rajallinen käyttö ja tupakoimattomuus.

Terveitä elämäntapoja kannattaa noudattaa siis oman terveytesi ja hyvinvointisi edistämisen vuoksi.

Nelli, Pajulan koulu

******************************************************************************************

Liikunta vaikuttaa energisyyteen, ajatteluun, jaksamiseen ja mielialaan. Liikunta edistää terveyttä, tukee kasvua ja kehitystä. Jos et liiku mielialasi laskee huomattavasti, verensokerit nousevat ja tulee kipuja selkään ja unenlaatu heikkenee. Liikkuminen ennaltaehkäisee sairauksia. Liikunnallinen harrastus lapsena ja aikuisena on tärkeää. Liikunnallinen harrastus voi olla tanssi, lenkkeily tai vaikka uiminen. Itse käyn cheerleadingissa, joka on kerran viikossa. Liikun joka päivä ainakin 2 tuntia. Koulumatkaa tulee yhteensä noin kilometri, joten ei paljoa. Illalla menemme yleensä kävelemään.  

Syöminen pitää verensokeripitoisuuden tasaisena. Ateria-aikojen pitäisi olla säännöllisiä, 3-4 tunnin välein. Päivän syöminen koostuu aamupalasta, lounaasta, välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Karkkipäivän pitäminen kerran viikossa on hyvä. Syömisessä tärkeää on, että ottaa tarpeeksi ruokaa, sekä se, että syö monipuolista ruokaa. Monissa paikoissa, kuten kouluissa on kuvia ruokaympyrästä, josta on hyvä katsoa mitä lautasella kuuluu olla. Kuten puolet kasviksia/salaattia, neljäsosa perunaa/riisiä, toinen neljäsosa liha/kalatuotteita ja juomana maito, vesi tai piimä.  

Henkinen hyvinvointi on kokemusta omasta turvallisuudesta, tärkeydestä ja elämän mielekkyydestä, sekä kyvystä kohdata vastoinkäymisiä. Henkinen hyvinvointi syntyy tavallisessa arjessa: arjen rutiineissa ja kohtaamisissa. Jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Henkinen hyvinvointi on kykyä elää tässä hetkessä ja nähdä tulevaisuus toiveikkaana. Pienet rentoutumis- ja meditointiharjoitukset auttavat läsnäoloon. Jos kävely, musiikin kuuntelu tai uiminen tuottaa hyvää oloa, siitä kannattaa pitää kiinni. Riittävä ja palauttava uni on todella tärkeä osa henkistä, kuin fyysistä hyvinvointia. 

Nukkuminen 9-10 tuntia päivässä, jonka ansioista päivisin jaksat hyvin ja on energinen olo. Nukkua ei saa liikaa, sillä muuten alat kärsiä alakuloisuudesta, päänsärystä ja unohtelusta. Nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista, jonka takia, kun olet kipeä sinun pitää levätä paljon. Hyvän unen saamiseksi sinun kannattaa ottaa pieni iltapala ja lukea hetken ennen nukkumaanmenoa. Unilääkkeiden ottaminen on viimeisin vaihtoehto, jos et saa unta, koska voit jäädä niihin koukkuun. Ruutujen katsomista pitää välttää. Univaje aiheuttaa sairastumista ja ennenaikaista vanhenemista. Nukun joka päivä noin 9 tuntia ja olen yleensä päivän jälkeen niin väsynyt, että nukahdan heti. 

Vitamiinista saa parhaat hyödyt, kun sen ottaa aamulla tai aamupäivällä. Vitamiinit ehkäisevät sairauksia. Vitamiinin liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia. D-vitamiini edistää luiden ja hampaiden pysymistä normaaleina, sekä immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Otan itse joka aamu D-vitamiini pastillin. C-vitamiini vahvistaa vastustuskykyä, auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta, tukee luustoa ja raudan imeytymistä. Pitää muistaa, että vitamiinit eivät korvaa tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota, eikä terveitä elämäntapoja. 

Veden avulla tunnet itsesi energiseksi. Nestesuositus on 2 litraa päivässä, joka sisältää ruoan mukana tulevan nesteen. Vesi vaikuttaa terveyteen ihoon ja verenpaineeseen. Vesi kuljettaa välttämättömiä ravintoaineita kehon soluihin, sekä poistaa niistä kuona-aineita. Itse vettä tulee juotua koulussa, treeneissä ja kesällä, koska on lämmin.  

Terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa. Jokainen ihminen määrittää terveytensä omalla tavallaan. Terveyttä edistää yllä olevat asiat. Minä koen oman terveyteni hyväksi, sillä minä liikun paljon, nukun ja syön normaalisti.

Lilli, Pajulan koulu

******************************************************************************************

Minä olen 13-vuotias ja edistän terveitä elämäntapoja. Käyn koulua Sirkkulan koulussa. Harrastan koripalloa neljä kertaa viikossa. 

Terveisiin elämäntapoihin kuuluvat hyvä ruokahalu, säännöllinen liikkuminen, säännölliset ruoka-ajat. Säännöllisiin ruoka-aikoihin kuuluvat aamupala, välipala, lounas, päivällinen ja iltapala. Jos haluaa noudattaa hyviä elämäntapoja, ei kannata käyttää päihteitä. Päihteiden käyttö on vaarallista, rahan tuhlausta ja epäterveellistä.

Uni ja lepo on tärkeää varsinkin nuorille kasvaville lapsille. Uni auttaa muistamisessa, keskittymisessä ja kasvussa. Hyvä nukkumisaika on noin 8 – 10 tuntia. 

Hyvästä hygieniasta voit pitää huolta käymällä suihkussa joka päivä, pesemällä hampaat aamulla ja illalla. Hygieniasta on tärkeä pitää huolta, jotta hampaat eivät mene huonoksi ja et haise.

Päihteitä ei kannata käyttää. Nuuska on huonoa hampaille ja ikenille. Tupakka on huono keuhkoille, omalle kunnolle ja siitä voi saada monia erilaisia syöpiä. Alkoholi on huonoa sinulle ja jos juot sitä liikaa, sinusta tulee aivan erilainen ihminen mitä oikeasti olet. Huumeet ovat huonoksi sinulle jokaisella tavalla. Huumeet ovat myös laittomia ja hengenvaarallisia.

Ruutuaikaa ei saa olla päivässä liikaa, 2 – 3 tuntia päivässä on riittävä aika. Voit vaikka olla ulkona yhtä paljon, kun olet katsonut ruutua päivässä. 

Minä itse syön terveellisesti syömällä viisi kertaa päivässä. Viiteen kertaan päivässä syömiseen kuuluu aamupala, lounas, iltapala, päivällinen ja välipala. Syön aamupalaksi yleensä leipää, hedelmiä tai muroja. Lounaaksi syön kouluruokaa, paitsi viikonloppuna syön vanhempien tekemää ruokaa. Päivälliseksi syön mitä äiti on tehnyt, syön yleensä päivällisen harjoitusten jälkeen. Ennen harjoituksia syön välipalaksi leipää tai hedelmiä. Syömällä jaksan pelata koripalloa.

Yusuf, Sirkkulan koulu

******************************************************************************************

Terve, nimeni on Nova ja minulla on sinulle yksi kysymys: ”Oletko ikinä miettinyt miten voisit edistää terveitä elämäntapoja?” Jos olet, niin minulla on sinulle pari vinkkiä.

Aloitetaanpas ruokavaliosta. Jos haluat pysyä terveenä, sinun tulisi syödä terveellisesti ja monipuolisesti, eli muista syödä vihannekset ja salaatit. Sinun tulisi syödä jokaisella ruokailullasi vihanneksia, jotain (esim. kalaa), vaikka hedelmiä ja tietenkin juoda vaikkapa vettä tai maitoa. Leipääkin pitäisi ainakin joskus syödä.

Älä kuitenkaan unohda liikuntaa, jos haluat terveen kehon ja tulevaisuuden, niin liiku. Sillä on syy, minkä takia koulussa pidetään liikuntatunteja. Tai jos et halua olla kiusattu ylipainosta ja haluaisit parantaa, niin kaikki mitä tarvitset olet sinä itse ja halu parantaa. Terveestä kehosta on monenlaisia hyötyjä.

Ruoasta puheenollen, muista myös syödä säännöllisesti joka päivä. Sinun tulee syödä aamulla aamupalan, päivällä välipalan ja lounaan/päivällisen ja tietenkin iltapalan. Jos jokin näistä jää syömättä, älä huoli. Se ei ole mikään maailmanloppu, kunhan muistat sitten seuraavana päivänä syödä.

Ja jos näet vaikka lenkillä jonkun oudon näköisen tyypin, joka tarjoaisi sinulle vaikka tupakan, kieltäydy kysymättäkään. Huumeet aiheuttavat monia eri tauteja ja jos kokeilet niitä, voit tulla huumeriippuvaiseksi ja mielesi tarvitsee huumeita joka päivä ja sitten sinun pitäisi mennä jollekin lääkärille kertomaan tilanteesta.

Ja varsinkin teini-iässä uni on todella tärkeää, sillä kehosi tarvitsee lepoa ja aivojesikin pitää levätä. Uni edistää luovuutta ja helpottaa päättelykykyä. Univaje haittaa uuden oppimista ja lisää virheitä opinnoissa. Uni vaikuttaa kasvuun, sillä unen aikana erittyy kasvuhormoneja. Univajeesta on haittaa terveydelle, sillä univaje voi edistää tiettyjen sairauksien, kuten diabeteksen syntymistä.

Ja jos sinulla menee kaikki hyvin, on kavereita, on hauskaa, on terve, kaikki menee hyvin, niin myös mielenterveytesi pysyy terveenä. Tämä on myös tärkeää, sillä jos on alhainen mielenterveys, elämän into vähentyy ja eläminen ei tunnu mukavalta – sen sijaan raskaalta. Ja jos mielenterveys on kriittisen alhainen, alat harkitsemaan vaikka itsemurhaa, joten pysykää iloisina.

Kaverit, työt, harrastukset ja perheesi ovat myös tärkeitä mielenterveyteen liittyen, sillä kavereilta saat intoa ja heihin voi aina luottaa ja heidän kanssaan voi puhua ja pitää hauskaa. Perheellesi, opettajillesi tai valmentajillesi voit taas aina puhua tunteistasi ja kertoa mitä vaan, sillä ainakin vanhempasi rakastavat sinua ja antavat aina anteeksi.

Nova, Sirkkulan koulu

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Miten puuttua yksinäisen alkoholiongelmaisen tilanteeseen?

Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen … Jatka lukemista Miten puuttua yksinäisen alkoholiongelmaisen tilanteeseen? →

Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen voi pitkään salata tilanteensa kauempana asuvilta sukulaisilta. Kun omatunto vaatisi puuttumaan esim. naapurin tilanteeseen, miten toimia?

Uuden kotimme naapurinainen vaikutti alkuun mukavalta ihmiseltä. Ehdotin hänelle yhteistä kävelyä. Tämä toteutuikin, mutta aika erikoisissa merkeissä.

Oli tavallinen arki-ilta. Huomasin, että naapuri oli humalassa. Olen hyvin pitkään ollut tekemisissä vain selväpäisten ihmisten kanssa. Tilanne tuntui oudolta. 

Naapuri alkoi puhua yksinäisyydestään ja ahdistuksestaan. Hän kertoi jopa miettineensä hukuttautumista koiransa kanssa, niin että molemmat kuolisivat. Ilta oli pimeä ja tilanne ahdistavan yllättävä. Päätin kuitenkin olla läsnä rakentavasti. Yhtäkkiä koira karkasi metsään. Naapuri puhkesi avuttomaan itkuun. Menin koiran perään ja hain sen takaisin. 

Tulkitsin kuitenkin tilanteen myönteisesti ajatellen, että kyseessä oli tilapäinen juopumus. Jatkoin kävelyjä hänen kanssaan. Naapuri tuntui kiintyneen minuun ja oli selvin päin. Mutta kun hän puhui joskus alkoholista, hänen äänensävynsä muuttui hyvin lempeäksi, ikäänkuin hän puhuisi rakkaasta ystävästään. – “Alkoholi rentouttaa niin ihanasti”, hän huokasi.

”En minä aikonutkaan tulla”

Lähdin yhtenä päivänä kävelemään toisen uuden kaverini kanssa, josta tein samalla myös lehtijuttua. Naapuri oli pihalla kysynyt kaveriltani, onko hän lähdössä kävelemään kanssani. 

Naapuri jäi pihalle seuraamaan kauempaa, kun otimme kuvia. Haastateltavani oli pukeutunut kauniiseen takkiin ja myssyyn. Panin merkille naapurin kateellisen pahansuovan katseen.

Sovin kävelystä seuraavana päivänä naapurin kanssa, mutta hän ei tullutkaan paikalle. Eikä  lähettänyt normalia selittävää tai pahoittelevaa viestiä. Ei myöhemminkään. 

Aloin epäillä, että tämä kuvio taitaa toistua. Annnoin naapurille kuitenkin uuden mahdollisuuden testinä missä mennään. Sovimme  kävelystä sitä seuraavana päivänä. Naapuri ei tullut nytkään paikalle, eikä selitellyt eikä pahoitellut asiaa edelleenkään. 

Lähetin hänelle viestin, jossa totesin, että suhteemme on minun osaltani nyt ohitse. Luotettavuus on minulle tärkeä arvo. Hän ”paransi” tilannetta kertomalla, että hän ei edes aikonut tulla. Noinhan ei toimi normaali ihminen. Myöhemmin tuli mieleen, että naapuri oli varmaan  hakenut alkoholista lohdutusta, kun oli ilmeisesti tulkinnut tilanteen niin, että hänet on syrjäytetty ”ainoan ystävän” paikasta. 

Puuttumisen mahdottomuus 

Kyselin toisen lähinaapurin näkemystä tilanteesta. Hän kertoi nähneensä ex-kävelykaverini monta kertaa humalassa.

Suomalainen kunnioittaa monesti liikaakin toisten yksityisyyttä, eikä puutu, vaikka pitäisi. Toisaalta alkoholisairauteen kuuluu olennaisesti oman tilanteen kieltäminen. Jos ottaa esille alkoholistille kiusallisen asian, saattaa saada vastaansa suurtakin raivoa ja vihaa. 

Ei tee omalle mielenterveydelle hyvää ottaa vaikea asia esille samassa talossa asuvan kanssa. Ilmapiiri helposti myrkyttyy, ja omat yöunet voivat jääda huonoiksi ja oma työkyky voi laskea. 

Aloin miettiä yhteydenottoa hänen kauempana asuvaan sukulaiseensa. Mutta tästäkin mitä todennäköisemmin seuraisi naapurin vihaa  ja alkoholisti jatkaisi entiseen tyyliinsä.

Lähimmäisen vastuusta puhutaan, mutta alkoholiongelmaisen kanssa sen hinta muodostuu helposti kohtuuttoman kovaksi puheeksiottajalle, jolla ei ole valmiuksia toimia alkoholistin kanssa.

Vastuullisena ihmisenä aloin kuitenkin miettiä, onko olemassa muita tapoja vaikuttaa alkoholiongelmaisen tilanteeseen. Varsinkin, kun hän oli ensimmäisellä tapaamisella puhunut itsemurha-aikomuksestaan.

Nimetön huoli ilmoitus 

Otin yhteyttä sosiaalitoimeen, ja selvisi, että on olemassa mahdollisuus tehdä nimetön huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiseen, joka ottaa yhteyttä asianomaiseen.

– Osa kieltää huolen aiheen. Mutta osa ilahtuu, kun heitä kohtaan on osoitettu välittämistä, kertoo psykososiaalisen työn päällikkö  Aila Ronkanen.

– Vaikka asianomainen kieltäisi asian, jätämme kuitenkin tunteen siitä, että meihin voi ottaa yhteyttä myöhemmin, kun itse sitä haluaa.

On todellakin hyvä, että tälläinen järjestelmä on luotu. En ollut lukenut, enkä kuullut siitä mistään, joten haluan jakaa tiedon ja kokemukseni muille, jotka ehkä tulevat yllättäen joutumaan em. tyyppiseen tilanteeseen. 

Ottaen huomioon, kuinka yleinen ongelma alkoholi on yhteiskunnassamme, mahdollisuudesta tehdä huoli-ilmoitus olisi hyvä kertoa kaikille kansalaisille. Samoin myös siitä, millainen sairaus alkoholismi on. Siihen voi törmätä täysin yllättäen, vailla tietoa ja toimintamalleja. 

Tuula-Maria Ahonen 

Ajankohtaista, Ajankohtaista - Raittiuden Ystävät tiedottaa!, LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, TIEDOTE NOSTO, Tiedotteet RY:n jäsenille

Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022 Hyvät Ystävät  Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme … Jatka lukemista Puheenjohtajan pääkirjoitus →

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022

Hyvät Ystävät 

Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme idän diktaattorin varjossa ja ajatuksemme ovat Ukrainassa. Tilanne on uskomaton ja mahdollisuus asioiden eskaloitumiseen on olemassa. Monet meistä muistavat pommisuojassa vietetyt yöt. Itsekin olen siellä ollut. Onneksi -43 syntyneenä ei ole asioista muistikuvia. Mutta pommit ovat nyt täyttä totta siellä etelässä, melkein keskellä Eurooppaa. Korkein heitä suojelkoon!

Omalla agendallamme, raittiiden elämäntapojen ja päihteettömyyden puolustajina tapahtuu koko ajan. Tupakan suhteen lainsäädäntömme on hyvässä kunnossa, mutta nuuska-asiassa on rajusti parantamisen varaa. Edelleen länsinaapuristamme tuodaan nuuskaa autokuormittain mm. päätellen siitä, että satojen kilojen takavarikkojakin onnistutaan tekemään. Nuuskaamisen vaaroista nuorisolle tiedottaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin, vaikka moni nuori jo tietääkin suusyövän liittyvän hyvin usein nuuskaamiseen.

Sähkötupakointi on yleistynyt nuorten keskuudessa. Tupakkayhtiöt keksivät joitakin vuosia sitten panostaa sähkötupakoinnin edistämiseen. Sillä luulemma pääsee irti tupakoinnista. Oleellista on kuitenkin, että tupakoimattomat nuoret aloittavat sähkötupakoinnin onnellisen tietämättöminä sen vielä tarkemmin tunnistamattomista vaaroista ja varsinkin siitä, että se johtaa helposti varsinaiseen tupakointiin. Varsinkin silloin kun mukana on nikotiinia, joka on se koukuttava aine.

Alkoholi valitettavasti tuntuisi olevan nyt melkein hieman voitolla varsinkin varttuneiden keskuudessa, samoin nuorten aikuisten. Kansanedustajamme eivät kyenneet alkoholilaista päättäessään asettamaan kansanterveyttä etusijalle. Mutta taistelu jatkuu. Huumeiden suhteen voitimme ainakin väliaikaisesti kannabiskisan. Aika näyttää jatkosta.

Hyvää kevään odotusta kaikille! Mens sana in corpore sano! 

Martti Vastamäki
puheenjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Ajankohtaista - Raittiuden Ystävät tiedottaa!, LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Henkilökuvassa, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit

Työ ja toisten auttaminen tukevat tasapainoiseen elämään

Homebase Lahti – kokemusasiantuntija Iida Kuka olet ja mitä teet Homebasessa? Ja mikä siellä on antoisinta? Olen Lahden kaupungin palkkaama … Jatka lukemista Työ ja toisten auttaminen tukevat tasapainoiseen elämään →

Homebase Lahti – kokemusasiantuntija Iida

Kuka olet ja mitä teet Homebasessa? Ja mikä siellä on antoisinta?

Olen Lahden kaupungin palkkaama kokemusasiantuntija Iida (20 v.). Koen Homebasen antoisaksi paikaksi olla töissä, koska on ensinnäkin paikka mihin mennä, ja jossa on ihmisiä, joille puhua ja olla avoin. Raittiuden lisäksi on tärkeää, että on saanut työtä.

Toimin tukihenkilönä Homebasella, tutustun hoitoon ja käyn auttamassa ja tukemassa eri paikoissa kaikessa perustavissa käytännönasioissa. Teen lisäksi ehkäisevää päihdetyötä, kuten käyn kouluilla ja annan työkaluja elämään. Olen käyttäjien apuna myös Diakonissalaitoksen Tukialuksen kautta. Siellä kohdataan käyttäjiä kadulla. Se on suoraa ja kohtaavaa kriisiapua. Koen, että käyttäjien on helpompi ottaa apu vastaan toipuneelta.

Mitä toivoisit lisää Homebaseen?

Työn puolesta toivoisin tänne lisää ihmisiä, joilla on kokemusta ja ymmärrystä toimia kokemusasiantuntijoina. Päihteistä kuntoutuvat tarvitsevat kokemusasiantuntijoita, jotka ymmärtävät toipujaa.

Miten koet raittiuden ja mitä kaikkea se sisältää tai ei sisällä?

Se välillä vaihtelee käytänkö sanaa ´toipuja´ vai ´raitis´. Kun puhun raittiudesta, puhun päihteettömyydestä. Toipumisella puhun kaikesta muusta. Se sisältää korjaavaa työtä ja itsensä etsimistä. Peilaan muita ja itseäni. Pohdin miksi teen asioita ja valintoja niin kuin teen. Työstän kokemuksiani rehellisyyden ja vastuullisuuden kautta. Vaikka olisi raitis, niin se ei automaattisesti tarkoita asioiden työstämistä. Yritän haastaa kohtaamiani päihteidenkäyttäjiä tai päihteidenkäytön taakseen jättäneitä miettimään elämäänsä ja valintojaan. Osa on ainakin aluksi niin kireässä tilanteessa, että heihin on vaikea vaikuttaa.

Ovatko raittius tai raitis -sanat vanhanaikaisia? Miksi kielessämme on asiaan liittyviä uusia ilmaisuja, kuten darravapaa, raitistelija, soberisti jne.?

Uudet ilmaisut käy minulle. En näe niissä ristiriitaa. Uudet sanat sopivat ehkä uusille ihmisille, jotta ne sopivat heille ja heidän elämäänsä.

Mitä toivoisit Raittiuden Ystäviltä? Ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Nostaa Homebasea näkyville, koska on monia, jotka eivät tiedä toiminnastamme. Lahdessa muun muassa päihdepäivystyksessä ja sosiaalityöntekijöiden kautta annetaan tietoa.

En halua olla esimerkkinä, vaan tukena. Olisin itse päässyt helpommalla, jos olisi ollut ihmisiä, jotka olisivat tukeneet vaikeissa vaiheissa. Viranomaiskohtaamisten ´pöytäasetelma´ on monelle ahdistava, mutta kun mukana on auttava henkilö, joka ymmärtää ja tietää mistä on kyse, niin autettavalle ei tule häpeäkokemusta tai kokemusta siitä että muut katsovat alaspäin. Toivon, että saan jatkossakin tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä.

Raittiuden Ystävät myönsi Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustuksen Homebase-kohtaamispaikalle päihteettömyyteen kannustavasta toiminnastaan, jossa korostuvat toipuminen, vertaistuki, arjenhallinta ja tulevaisuuden toivo.

Lue lisää: http://raitis.fi/raittiudenystavat2/2020/11/03/vuoden-raittiusteko-2020-tunnustukset-avoimelle-puheelle-paihteista/

Ajankohtaista - Raittiuden Ystävät tiedottaa!, LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, Tiedotteet RY:n jäsenille

Otteita Ilmari Koppisen julkaisusta Terveen raittiuskulttuurin perusteita

Raittiuden Ystävät suosittelee: Ajattelemisen aihetta kaiken ikäisille! Elämän syntyminen on ihme ja se sekä sen hyvälaatuinen ylläpito edellyttävät tiettyjen ravintoaineiden … Jatka lukemista Otteita Ilmari Koppisen julkaisusta Terveen raittiuskulttuurin perusteita →

Raittiuden Ystävät suosittelee: Ajattelemisen aihetta kaiken ikäisille!

Elämän syntyminen on ihme ja se sekä sen hyvälaatuinen ylläpito edellyttävät tiettyjen ravintoaineiden saantia tietyissä määrissä. Ihminen tarvitsee ainakin viittäkymmentä erilaista ravintoainetta , jotka ryhmitetään: valkuaisaineet, hiilihydraatit, rasvat, vitamiinit, kivennäisaineet ja vesi sekä ilman happi. Näihin eivät kuulu mitkään päihdyttävät aineet tai niiden osat.

Ihmisen elämä tarvitsee myös muita aineellisia ja henkisiä hyödykkeitä, kuten asuntoja, hyvien elämistapojen ja muiden elämää tukevien kulttuurien opetusta, virkistystä, hyvä suhteita lähipiirissä jne. Useimmat henkiset elämän arvot saadaan yleensä elämänaikaisesta ja erityisesti nuoruusiän opetuksesta ja tottumisesta sekä varsinkin esimerkeistä.

On eettisesti merkityksellistä, että ihmiskunnan yksilöiden ja ryhmien tulisi ensisijaisesti huolehtia kaikin tavoin elämän mahdollisuuksista ja sen laadukkuudesta jopa sivuuttaen taloudelliset edut. Siksi tämän vihkosen selostus korostaa kaikessa ensisijaisesti elämän ja sen laadun merkitystä, vaikka tässä rajoitutaan siihen kysymykseen, mikä asema alkoholilla ja muilla päihteillä on ihmiskunnalle.

Viimeaikaisissa [alkohologian] tutkimuksissa on käsitelty kovin vähän kemiallisia kysymyksiä. Tutkimukset ovat sisältäneet usein haastatteluja ja tilastoanalyyseja, joilla on omat heikkoutensa ja epävarmuutensa, ja mittareina on käytetty usein vain kuolevuutta ja sairastavuutta. Nykyään näkee vähemmän tutkimuksia siitä, miten alkoholi vaikuttaa eri elinten toiminnan voimakkuuteen, esimerkiksi lihasvoimaan, hermojen ja aivojen toimintaan, ruoansulatukseen, muistiin ja älykkyyteen sekä luuston kuntoon ym.

Alkohologian tutkimukselta tulee edellyttää mahdollisimman laaja-alaista kokonaisnäkemystä ja tutkittaessa on varottava käyttämästä alkoholi- ja muiden huumeiden sekä tupakan kauppajärjestöjen vääristämiä ja näitä myötäileviä tutkimuksia ja uskomuksia, joita todistettavasti esiintyy maapallolla paljon.

Ihmiselämän kuten muittenkin elävien lajien säilyminen sisältää syntymisen, elämisen ja kuolemisen vaihteet. Ihmiskunta ei kuitenkaan noudata useinkaan sellaisia tapoja, jotka vaalivat kaikkien elämänvaiheiden hyvinvointia. On myös monia haitallisia tapoja. Paljon tuhoa tuottavaa on myrkyllisten ja huumaavien päihdeaineiden käyttö ja näistä erityisesti korostuu alkoholipitoisten juomien käyttö lukuisine ja monimuotoisine elämän tuhoineen.

Tuottaa suurta ihmettelyä, miksi ihmiskunnassa ei yleisesti tajuta totuutta, että alkoholikäyminen on osaksi myrkyn tekemistä juomaan. On typerää käyttää alkoholijuomaa juhlintaan ja ilon saantiin minään aikakautena, koska terve ihminen pystyy iloitsemaan luonnonmukaisesti ja kestävästi ilman mitään huumausainetta.

Ilmari Koppinen

Kirjoittaja on 104-vuotias salolainen alkoholitutkija ja emeritus apulaisprofessori.
Raittiuden Ystävät onnittelee lämpimästi äskettäin merkkipäiväänsä viettänyttä kuuluisuutta ja toivottaa edelleen terveitä vuosia.

Ilmari Koppinen on kerännyt kotimaisia ja kansainvälisiä päihde-elämän tietoja yli kolmen vuosikymmenen aikana ja julkaissut viime vuosina mm. seuraavat julkaisut:

Ajatelmia juopottelukulttuurista (uusittu 2020)
Raittius aidon ilon antajana, kunniaan (2013)
Totuus alkoholihuumeen vaikutuksista elämän kannalta, pääpiirteisesti (uusittu 2020)
Terveen raittiuskulttuurin perusteita (uusittu 2021)
Etyylialkoholin biokemia elämän kannalta (2019)
Etyylialkoholin kauheus (2021)
Alkoholi ihmiskunnassa (2021)
Ruoansulatus ja terveys (2021)
Aivot ihmeellinen elämän isäntä (2021)

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Esittelyssä, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit

Koronapandemian monet kasvot

Pandemia ei ole vaikuttanut vain koko maan talouteen ja ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, vaan se on lisännyt myös epätasa-arvoa ja syventänyt … Jatka lukemista Koronapandemian monet kasvot →

Koronapandemia on vaikuttanut kokonaisvaltaisesti miltei kaikkiin yhteiskuntamme toimintoihin. Koronapandemia on opettanut meitä elämään rajapinnassa, jossa olemme joutuneet luopumaan meille tutuista toimintamalleista ja siirtymään tilanteeseen, missä elämäämme ohjataan pitkälti eri rajoitusten puitteissa. Moni perhe on tuskaillut etätyön ja etäkoulujen yhteensovittamisen kanssa samaan aikaan, kun osa on kokenut korona-ajan koko perheen pysähtymisen kannalta positiivisena asiana.

Pandemia ei ole vaikuttanut vain koko maan talouteen ja ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, vaan se on lisännyt myös epätasa-arvoa ja syventänyt syrjäytymistä niin nuorten kuin ikäihmisten kohdalla. Koronapandemiasta ovat kärsineet nuorten lisäksi ikäihmiset, työttömäksi ja lomautetuksi joutuneet henkilöt, pienyrittäjät, luovan alan toimijat sekä erityisesti jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. 

Nuorten suhteen korona on vaikuttanut hyvinkin voimakkaasti. Monen nuoren ammattiin valmistuminen on myöhästynyt, eikä harjoittelupaikkaa ole löytynyt etsinnöistä huolimatta. Osa on tipahtanut etäopiskelujen vuoksi kyydistä kokonaan. 

Eri kyselyjen mukaan nuoret ovat kokeneet koronan rajoitukset pitkälti rankkoina ja monen mieliala on laskenut sosiaalisten kontaktien vähyyden vuoksi. Vaikka korona-aika on etupäässä vaikeuttanut eri toimintojen ylläpitämistä, se on kuitenkin samalla kehittänyt ja monipuolistanut erilaisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksien ansiosta moni sosiaalisesti hiljaisempi nuori on päässyt näyttämään yksilöllisiä taitojaan.

Tukea tulevaisuuden ja arjen suunnittelussa

Nuoria on tärkeä kuulla ja huomioida niin yksilönä kuin yhteisön tasavertaisina jäseninä. Silloin, kun nuori tarvitsee itsensä ilmaisemiseen, asioiden hoitamiseen, arjen pyörittämiseen ja kuulluksi tulemiseen tukea, sen täytyisi olla vahvaa, säännöllistä ja luotettavaa. Korona-aika onkin iskenyt voimalla kaikkiin heihin, jotka tarvitsevat vastaavaa tukea hallitakseen omaa arkeaan. Monen nuoren henkilökohtainen apu ja tuki on siirtynyt koronan seurauksena etäyhteyden varaan, mikä taas on tiputtanut osan tuen tarvitsijoista kokonaan pois tuen piiristä. Koronan vaikutukset ovat kuitenkin moninaiset, eikä sen vaikutus ole ollut kaikille nuorille negatiivista.

Muhoksen keskustassa sijaitsevassa valmennuspaja Mahiksessa ohjaajana oppisopimuksella työskentelevä Erja Jormalainen (30) tietää omasta kokemuksesta, miltä tuntuu saada oikeaa tukea oikeaan aikaan.

– Olen itse entinen ”mahislainen”, joten tiedän aika hyvin, mitä nuoret voivat kaivata ja minkälaisia haasteita arjessa voi olla. Korona-aika on asettanut meidänkin toimintaamme omat haasteensa, mutta kyllä näihin on jo kuukausien aikana totuttu. Olemme toteuttaneet Mahiksen toimintoja ja tapaamisia syksystä lähtien hybridimallin mukaisesti. Osa nuorista jättäytyi pois kokonaan Mahiksen toiminnoista sulun alkuaikoina, mutta on palannut mukaan hybridimallin myötä. Yhteys kaikkiin nuoriin kuitenkin säilyi ja soittelimme heille säännöllisesti, Erja kuvailee.

Jormalainen jatkaa, että heillä toimii tällä hetkellä sujuvasti erilaiset pienryhmät ja yksilötapaamiset sekä verkossa tapahtuvat etätoiminnat ja -keskustelut.

– Korona-aika on näyttäytynyt meille hyvin monipuolisesti. Osa nuorista on kokenut koronan raskaana aikana mielenterveydellisesti, mutta osa on etätoimintojen aikana puhjennut suorastaan kukkaan. Sellaiset nuoret, jotka pysyttelevät sosiaalisissa tilanteissa yleensä hieman taka-alalla, ovatkin nyt näyttäneet etätehtävien aikana luovat taitonsa muun muassa kirjallisissa töissä. Meillä on pidetty yllä etäyhteyksiä muun muassa puhelimitse ja verkossa Discord-alustalla. Olemme kokeneet, että etäyhteydet ovat tavoittaneet jopa enemmän nuoria, mitä normaaliolot. Tämän päivän nuoret ovat tottuneet käyttämään nettiä ja erilaisia sovelluksia, joten etätoimintojen toteuttaminen ei vaadi muuta kuin luovuutta ja hyvät yhteydet, nuorten parissa toimiva ohjaaja kertoo.

– Olemme toteuttaneet tavoitteellista etätyövalmennusta muun muassa etäohjelman kautta ja järjestäneet nuorille erilaisia kisoja, aamukahvitapaamisia, tehtäviä, päiväkirjatoimintoja, levyraateja ja keskustelumahdollisuuksia. Uskomme, että moni nuori kokeekin toiminnat etäyhteytenä mielekkäämpinä, mitä sosiaaliset tilanteet, sillä etäyhteys antaa nuorille aikaa miettiä omia näkökulmiaan tarkemmin ja tilanteista puuttuu kokonaan sellainen ryhmässä puhumisen tai esiintymisen paine, hän painottaa pohdiskellen.

Huoli nuorten jaksamisesta

Oulun Poikien Talolla korona-aika on myös näyttänyt monet kasvonsa. Koronatilanteen ja siihen liittyvien ohjeistuksien seurauksena talon yhteisö- ja ryhmätoiminnot on toistaiseksi keskeytetty ja monet aktiviteetit ovat siirtyneet etäyhteyteen. Välillä talo pystyi toteuttamaan jo pidemmän aikaa tapaamisia hybridimallin mukaisesti. Koska Poikien Talon toimintaan ei tarvitse sitoutua tavoitteellisesti, myös henkilökohtaiset tapaamiset ja tutustumiset toteutetaan aina harkinnan mukaan tapauskohtaisesti.

Oulun Poikien Talossa ohjaajana sekä yksilö- ja ryhmätutustumisista vastaavana toimiva Joonas Koskela kertoo, että korona-aika on iskenyt voimalla juuri heihin, jotka tarvitsevat runsaasti aikaa ja  tukea toimiakseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

– Tuntuu, että tämä aika näkyy erityisesti meidän nuorissa. Meillä käyvillä nuorilla on ollut ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemusta jo ennen pandemian ja rajoitusten alkua. Tämän vuoksi päätimme kohdentaa toimintaamme sekä voimavarojamme näihin nuoriin, jotka olivat olleet mukana toiminnassamme jo kuluvan ja edellisvuoden aikana, Koskela kertoo.

Poikien Talo mahdollistaa monipuolisesti erilaisia etätoimintoja. Tarjolla on etäyhteyksien kautta muun muassa teemakeskusteluja, virtuaalikahvitaukoja, etälautapeli- ja musanurkkauksia sekä luovaa kirjoittamista ja piirtämistä.

Haastavan ajan keskellä osa nuorista on jopa rohkaistunut etäyhteyksien seurauksena ja heidän luovuutensa on puhjennut loistoonsa. Tämä näkyy esimerkiksi luovan kirjoittamisen kohdalla.

– Luovan kirjoittamisen lähtökohtana oli, että kirjoittaja pääsi erilaisten harjoitusten kautta tutustumaan omaan tapaansa tuottaa tekstiä sekä erilaisia tarinoita. Osa nuorista rohkaistui jopa niin, että heidän tekemiään tekstejä julkaistiin anonyymeinä Poikien Talon omilla blogisivuilla viime kesänä, Joonas Koskela kehuu.

Villi kortti

Poikien Talolla vuodesta 2018 käynyt mies (27) kertoo tykkäävänsä erityisesti luovan kirjoittamisen tehtävistä ja musanurkkauksista.

– Tykkäsin kyllä käydä talolla ennen sulkuja, sillä siellä kaikki työntekijät ovat rentoja ja mukavia. Siellä todellakin saa olla oma itsensä, eikä ole pakko yrittää olla muuta mitä on. Talon siirtyessä etätoimintoihin minua ensin vähän arvelutti, mutta loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin mennyt hyvin ja sujuvasti. En ole kyllä aiemmin huomannut, että minulla olisi taipumuksia luovaan kirjoittamiseen, joten tämä esille tullut taito on kohdallani ollut varsinainen villi kortti, hän kuvailee iloisena.

Mies jatkaa, ettei korona-aika ole muulla tavoin juurikaan vaikuttanut hänen elämäänsä. Se on jopa vähentänyt hänen netin käyttöään.

– Viihdyn kyllä hyvin yksin ja aion todellakin jatkaa Poikien Talon etätoiminnoissa. Talon ohjaajat kyllä pitävät meistä nuorista huolta. Parasta talon ohjaajissa on se, etteivät he ole niin jäykkiä kuin eri tahojen viranomaiset, eivätkä he painosta tekemään mitään päätöksiä tai miettimään sellaisia asioita, joihin ei ole valmis, hän lisää tyytyväisenä.

Lautapelejä ja itseluottamusta

Poikien Talon toimintaan ensimmäisen kerran viime syksynä tutustunut mies (21) kertoo pitävänsä erityisesti talon ohjaajien avuliaasta, kannustavasta, välittävästä ja ymmärtävästä asenteesta.

– Olen tykännyt kyllä tosissani käydä erilaisia keskusteluja talon työntekijöiden kanssa ja heidän kannustuksensa ansiosta olen hakenut jatko-opiskelupaikkaa tulevaisuutta ajatellen. Tällä hetkellä työskentelen tuntilumityöntekijänä ja vapaa-aikana viihdyn hyvin muun muassa Poikien Talon lautapeli- ja luovan kirjoittamisen etäryhmissä. Olen kyllä aiemminkin huomannut peruskoulun aikana tykkääväni kirjoittaa, mutta nyt haaveilen jopa päätyväni työskentelemään joskus luovalle alalle, nuorimies suunnittelee.

– Tykkään kirjoittaa fiktiivisiä tekstejä ja sellaisia pokkaritarinoita. Poikien Talon etäryhmät ovat auttaneet minua vahvistamaan kovasti myös itseluottamusta. Ryhmiin voi halutessaan osallistua joko omalla nimellä tai käyttää nimimerkkiä, hän kuvailee tyytyväisenä.

Mies jatkaa, että korona-aika on ollut hänelle rankka ja toivookin sen loppuvan pian. Hän odottaa erityisesti pääsevänsä reissaamaan Eurooppaan ja näkemään maailmaa.

Teksti: Minna Korva-Perämäki

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Henkilökuvassa, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit

Yrittäjä Eira Hovi valitsi voimaa tuovat asiat

– Erilainen arvomaailma silloisen yhtiökumppanini kanssa söi omalta osaltaan jaksamista. Lopulta heräsin omaan uupumukseeni. Valot pimenivät ja arjesta tuli selviytymistä. … Jatka lukemista Yrittäjä Eira Hovi valitsi voimaa tuovat asiat →

-  Olen luonteeltani sosiaalinen ja aktiivinen, joten kasasin itselleni liikaakin toimintaa. Olin yhtä aikaa äiti, yrittäjä, toimitusjohtaja ja yhdistystykki. Poltin huolella kynttilää molemmista päistä, sitä huomaamatta, 53-vuotias Eira Hovi kertoo 11 vuoden takaisesta tilanteestaan.

– Erilainen arvomaailma silloisen yhtiökumppanini kanssa söi omalta osaltaan jaksamista. Lopulta heräsin omaan uupumukseeni. Valot pimenivät ja arjesta tuli selviytymistä.

Avomies ja tytär patistivat Eira Hovin lomalle. Hän päätyi Turun Caribiaan kolmeksi päiväksi.

– Nuo kolme päivää kirjoitin, kävelin, itkin ja taas kirjoitin. Paperille muodostui oman elämäni mindmap, johon pyrin pistämään ihan kaiken. Otin punaisen ja vihreän tussin. Vihreällä merkitsin kaikki voimaa tuovat elementit ja punaisella merkkasin kaiken turhan, energiaa vievän asian tai toiminnan.

 – Yksi punaisella merkitty oli alkoholi, enkä ole sitä tuon hetken jälkeen nauttinut. En tosin tehnyt silloin mitään loppuelämän kestävää raittiuslupausta, siitä vain pikkuhiljaa muodostui sellainen. 

Eira ei ollut koskaan juonut huonoon oloon tai väsymykseen. Hän oli toisinaan palkinnut itsensä pullollisella siideriä ja viikonloppuisin viini oli kuulunut ruokapöytään.

– Luonnollisesti olen parantanut maailmaa ystävieni kanssa, usein useammankin viinipullon kera. Humalluin todella helposti, ihan muutamasta viinilasillisesta, joten olin illanistujaisissa suhteellisen tylsää seuraa poistuessani yöpuulle jo aikaisessa vaiheessa. En osannut myöskään erottaa eri viinilaatujen vivahteita, joten niin kutsuttu viininmaistelun ihmeellinen maailma ei ollut juttuni.

Rauhassa raittiuteen

– En  julistanut alkuun juomattomuuttani kenellekään, edes omalle miehelleni, Eira Hovi kertoo.

Pian elämätapamuutoksensa jälkeen Eira muistaa jännittäneensä vappuillallista, mutta yksikään vieras ei lopulta huomioinut hänen koskemattomana pysynyttä viinilasiaan.

– Siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin. Seuraavan aamun raikas olotila oli hyvä motivaattori alkutaipaleella, määrätietoinen nainen toteaa.

Eira Hovi tilasi alkuun juomaksi Coca Colan pillillä, jotta se näyttäisi drinkiltä, koska ei jaksanut selitellä juomattomuuttaan puolitutuille.

– Meidän kulttuurissa näyttää olevan syvällä jonkinasteinen oletus siitä, että ihminen, joka ei nauti alkoholia on lähtökohtaisesti entinen juoppo. Joidenkin on vaikea ymmärtää, että en vain käytä alkoholia. Se on itselleni ihan sama asia kuin suhteeni punaiseen lihaan. En syö sitä, enkä ole koskaan syönyt.

– Näin jälkikäteen ajateltuna on tavallaan hassua, että jännitin juomattomuuttani. Mitä se oikeasti kertoo meidän yhteiskunnan asenteesta alkoholiin? Olisikohan se ollut Roman Schatz, joka aikoinaan naureskeli, että suomaiset ovat ainoa kansa, joka kalenteroi krapulan.

Eira kertoo alkuvuosina pudonneensa pois kosteampien illanistujaisten kutsulistalta ja samalla tiettyjen ”lähdetään lasilliselle” -tuttavien kaikonneen.

– Muistan hyvin vielä erään golfturnauksen järjestäjän sanat. Hän lähetti minulle viestiä päivän ohjelmasta: ”Kisan jälkeen seurue siirtyy terassille, johon en ole varannut sinulle paikkaa, koska et juo.” Onneksi todellisuus on muuttumassa, 20-vuotiaan tyttäreni piireissä on ihan OK olla ottamatta alkoholia, Eira toteaa.

Itsestään selvää vapautta alkoholista 

Nykyisin Eira Hovin ystäväpiiri ei enää huomioi hänen juomattomuuttaan. Syyksi hän arvelee sen, ettei hän saarnaa tai tuomitse muiden valinnoista.

– Istun illallispöydässä yhtä äänekkäänä kuin aikaisemminkin, sillä erotuksella, että istun mukana nykyään pidempään. Toki  törmään vieläkin ihmisiin, jotka ovat sitä mieltä, ”että voihan sitä aina yhden lasillisen ottaa” tai ” vielä me opetetaan tuo Eira uudelleen juomaan”.  Osaan laittaa nämä kommentit nykyään omaan arvoonsa, sillä kommentti kertoo omaa kieltään kommentoijasta, Eira kuittaa.

– Olen ehkä aika epätyypillinen suomalainen, sillä olen lähtökohtaisesti puhelias ja sosiaalisesti aktiivinen. En ole koskaan tarvinnut alkoholia rohkaisuksi tai peittääkseni ujoutta. Eräs ystäväni totesikin viime kesänä, että ”Eira on tainnut pudota pienenä pirtupannuun”, sillä olen yleensä se ensimmäinen, joka ottaa illanistujaisissa tanssiaskeleet.

Eira Hovi kiittelee raittiuden tuomasta kulkemisen vapaudesta. Hän ei ole esimerkiksi käyttänyt taksia yli kymmeneen vuoteen.

– Voin hypätä autoon milloin vain, ilman jonottamisia tai puhalluskokeita. Tästä tietysti on ollut seurauksena se, että toimin yöaikaan sekä tyttäreni, että mieheni taksina. Rakastan myös viikonlopun aikaisia aamuja, jolloin olen tehokkaimmillani. Nopealla laskutoimituksella olen saanut lähes 11 vuoden aikana elämääni lisää aika monta aktiivista tuntia.

– Tietysti ihan tärkein tekijä on ollut esimerkkinä oleminen tyttärelleni. Toivon, että hän on oppinut kotoa järkevän suhtautumisen alkoholiin. Toivon myös, että meillä kaikilla olisi rohkeutta kulkea omaa selvää polkuaan, ulkopuolisesta painostuksesta huolimatta, vastuuntuntoinen äiti summaa.

Suuriin muutoksiin luonnollisella voimalla 

– Tuosta kolmen päivän retriitistä alkoi paraneminen, joka johti lopulta suuriin muutoksiin elämässäni. Myin mm. oman osuuteni silloisesta yrityksestä ja perustin uuden, omalle arvopohjalleni rakennetun yrityksen. Matkalle jäi myös muutamia niin kutsuttuja ystäviä, joille juomattomuuteni oli ilmeisesti ongelma.

Mindmap-harjoitus 11 vuotta sitten avasi Eira Hoville fyysisen kunnon merkityksen jaksamiselleen. Hän kertoo todenneensa jo silloin metsäkävelyn tarpeensa.

– Viisi tuntia viikossa metsäkävelyä on edelleenkin ehdoton tarpeeni, josta pidän kiinni. Hassua, miten se on osoittautunut oikeasti minimiksi mitä mieleni tarvitsee. Pidän kumpuilevista ja juurakkoisista poluista. Ymmärrän toki, että ulkoilureittejä pitää tasoittaa kaikille sopivaksi, mutta itse etsin ne luonnollisimmat polut. Pieni haaste kulkemisessa vie ajatukset pois arjesta, ulkoilusta innostunut nainen toteaa.

Eira Hovi kuvaa itseään metsäriippuvaiseksi. Maalta kotoisin olevana metsä ja vesi ovat hänelle tärkeitä elementtejä.

– Metsä on minulle hengellinen kohtu. Kotikunnassani oli kolme  järveä, joten tarvitsen myös veden läheisyyttä. Mietin vanhojen puiden kohdalla mitä ne ovat nähneet ja kokeneet. Itselläni on kotona taso, joka on tehty Kaivopuistosta hakatusta jalavasta. Työstön aikana sisältä löytyi kranaatinsirpale. Ihan huikeaa. Tämä ehkä kuuluu sarjaan meidän ihmisten pienuudesta ja lyhyestä perspektiivistä isomman edessä. 

– Toisin kuin turvallinen metsä, meri herättää kunnioitusta ja joskus pelkoakin. Se pistää ymmärtämään tämän elämän rajallisuuden ja pitää nöyränä. Luonto on niin paljon vahvempi ja väkevämpi, kuin mitä me ihmiset suostumme hyväksymään. Se ei ole meidän hallittavissa ja hyvä niin, Eira summaa.

Teksti: Tuula-Maria Ahonen

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Esittelyssä, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit

Koronayksinäisyys on sotiakin musertavampaa

– Niin yksinäisiä ja peloissaan, kiteyttää palveluesimies Riikka Lampinen tilanteen, kun kertoo ikäihmisten kuulumisista koronaeristyksissä. Kun epidemiatilanne keväällä lähti etenemään, jäivät kotona … Jatka lukemista Koronayksinäisyys on sotiakin musertavampaa →

Koronapandemia on lisännyt merkittävästi ikäihmisten yksinäisyyttä. Tilannetta kuvaa koskettavasti toteamus: Sodista on selvitty yhdessä, mutta tästä on pitänyt selvitä yksin.

– Niin yksinäisiä ja peloissaan, kiteyttää palveluesimies Riikka Lampinen tilanteen, kun kertoo ikäihmisten kuulumisista koronaeristyksissä.

Kun epidemiatilanne keväällä lähti etenemään, jäivät kotona asuvien ikäihmisten elämästä kaikki kontaktit lähes kerralla pois. Enää kotiin ei tullut siistijää, jalkojenhoitajaa tai kampaajaa. Tilanne oli hankala, sillä yhtä aikaa palvelutarjoajat eivät uskaltaneet tulla ikäihmisten luo, mutta myöskään ikäihmiset itse eivät uskaltaneet päästää ketään kotiinsa koronan pelossa. Toisaalta omaisetkaan eivät enää voineet tulla, joten lähes kaikki apu jäi saamatta.

– Ikävin kommentti eräältä mummolta oli se, että hän oli kertonut hoitajalle, että on elänyt kaksi sotaakin, mutta kumpikaan niistä ei ole tuntunut näin pahalle kuin tämä. Sodista on selvitty kuitenkin yhdessä, mutta tästä on pitänyt selvitä yksin.

Suurin osa niistäkin ikäihmisistä, jotka aiemmin ovat liikkuneet ulkona ja käyneet kävelyillä, jäivät kotiin. Ja vaikka palveluja on voinut tilata, eivät nekään ole tuoneet ihmisten seuraa tullessaan.

– Ne, jotka tilasivat kauppapalvelun kautta ruuat, saivat ne oven taakse. Aiemmin sentään voinut kauppiaalta kysellä, mitä maailmaan kuuluu, Riikka kertoo.

Maskit ja suojavarusteet pelottavat

Myös Oulun kaupungin palveluista jouduttiin osa laittamaan keväällä kiinni. Esimerkiksi vuorohoitoja peruttiin, samoin päivätoimintaa. Myöskään kaikki opiskelijat eivät voineet lähteä kierroksille mukaan.

– Jotkut ikäihmiset kielsivät opiskelijoiden tulon ja sekin lisäsi yksinäisyyttä. Opiskelijoilla on nimittäin usein ollut aikaa jutella ja pitää seuraa. Mutta pelko koronasta on ollut suurta ja pelätään, että kun korona tulee, niin elämä loppuu. Ikäihmisillä on valtavasti aikaa seurata ikäviä uutisia televisiosta ja radiosta.

Joskus jopa kotihoitoa on pyydetty olemaan käymättä koronan pelossa, mutta hoitajan käynti on tärkeä siksikin, että hän voi havainnoida ikäihmisten elämässä muitakin kuin sen päivän välttämättömimpiä asioita. He voivat seurata esimerkiksi alkoholinkäyttöä.

– Kukaan hoitajista ei ole kertonut, että alkoholinkäyttö olisi lisääntynyt korona-aikaan, mutta esimerkiksi siivoukset voivat olla huonolla tolalla, kun siivoojia ja omaisia ei ole käynyt auttamassa. Ja juuri nythän pitäisi olla erityisen tarkka siivouksista, kertoo Riikka.

Hätääntymistä on voinut aiheuttaa myös maskien käyttö, ja silloin kun hoitajat ottavat asiakkaalta koronanäytteen, heidän täytyy pukeutua päästä varpaisiin suojavarusteisiin.

– Se on voinut olla pelottava näky aika monelle. 

Silti tärkeintä olisi nyt saada ikäihmisille seuraa ja läsnäoloa. Yksinäisyys ja sen tuoma ahdistuneisuus on valtava kuorma kantaa. Läsnäoloa haetaan joskus jopa turvapuhelimesta, johon soitellaan ja kysellään, paljonko kello on. 

– Mietimme sitäkin, että miten tilanne vaikuttaa pitkällä tähtäimellä. Uskaltavatko hyväkuntoiset ikäihmiset lähteä koskaan enää ulkoilemaan? Onneksi voimme kuitenkin todeta, että meidän ikäihmisemme ovat hyvän hoidon piirissä. Joka päivä tulee kuitenkin ammattitaitoinen hoitaja käymään. Niitäkin on, joilla ei ole ketään.

Oulu-apu tuli tarpeeseen keväällä

Oulun kaupunki, Oulun seurakuntayhtymä, asukastuvat sekä useat eri järjestöt ja yritykset tarjosivat pahimpaan pandemia-aikaan apua arkeen ikäihmisille ja muille avuntarvitsijoille. Oulu-avusta sai ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua, mutta hankkeessa myös konkreettisesti jalkauduttiin avuksi.

– Ikäihmisille ja riskiryhmäläisille käytiin asioilla ja kaupassa. Lisäksi pystyimme antamaan myös ruokakasseja, kertoo Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka.

Kaikille yli 70-vuotiaille oululaisille soitettiin ja heidän tilanteensa kartoitettiin. Oulu-avun nimissä soittava henkilö oli joko Oulun kaupungin, seurakuntayhtymän tai Höyhtyän Välkkeen työtekijä tai vanhusneuvoston edustaja.

– Oulun kaupungin työtekijä otti ikäihmiseen uudelleen yhteyttä, jos ensimmäisessä puhelussa heräsi huoli hänen selviytymisestään kevään poikkeustilanteessa, Laukka jatkaa.

Tällä erää Oulu-apu on päättynyt. Oulu-apu auttoi tehokkaasti koronapandemian aikana kotona asuvia ikäihmisiä ja kaikkia apua tarvitsevia. Järjestelmä voidaan tarpeen vaatiessa avata nopeasti uudelleen.

Teksti: Lea Ansamaa

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Miksi nuoret juovat ja kuinka siihen vaikutetaan?

Tutkija ja kouluttaja Antti Maunu pohtii työkaluja päihdekulttuurin muutokseen.

Tutkija ja kouluttaja Antti Maunu pohtii työkaluja päihdekulttuurin muutokseen.

Nuoret eivät ei juo tai opettele juomaan päätyäkseen ongelmiin. Omien tutkimusteni mukaan syynä on hauskanpito, tai pikemminkin odotukset hauskanpidosta. Juominen on sosiaalisten kokemusten janoa ‒ juomistilanteisiin hakeudutaan ilmaisemaan ja kokemaan sosiaalisia tunteita.

Syyt ovat kulttuurisia, psykologisia ja kemiallisia. Yhteinen juominen on Suomessa ollut vuosisatojen ajan tärkeä yhdessäolon tekniikka. Vieläkin se lataa yhteisiin juomistilanteisiin odotuksia vapaasta ja intensiivisestä yhdessäolosta. Kun porukka juo ja päihtyy yhdessä, useimmat tietävät, mitä kuuluu tehdä. Keskeistä on ilmaista sanoin tai teoin, mitä tuntee toisia kohtaan, ja saada siihen toisilta palautetta.

Myös alkoholin psykologiset ja kemialliset vaikutukset toimivat samaan suuntaan. Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon eli siihen, miltä asiat tuntuvat. Itsetarkkailu hellittää ja ympäristön virikkeet tuntuvat houkuttelevammilta. Saattaa tuntua jopa siltä, että on helpompi tarttua hetkeen ja sen tunnelmaan.

Tämä ei tarkoita, etteikö päihteidenkäyttöön liittyisi helposti myös monenlaisia ongelmia. Ongelmia voi tulla, vaikka niitä ei haluaisikaan. Pääsääntöisesti suomalaiset nuoret ovat tietoisia päihteisiin liittyvistä ongelmista. Päihteidenkäytön kulttuuriset ja psykologiset lupaukset vain ovat monille vielä riskiymmärrystä suurempia ‒ päihteitä käytetään riskeistä huolimatta.

Tämä avaa ehkäisevän päihdetyön toimintakentän. Sen tulee antaa nuorille valmiuksia tavoitella sitä, mitä he tavoittelevat myös päihteidenkäytöllään, mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa. Toisin sanoen lujia, hauskoja ja turvallisia sosiaalisia kokemuksia sekä valmiuksia ilman päihteitä.

Ehkäisevä päihdetyö poikkeaa monin tavoin korjaavasta päihdetyöstä. Keskiössä eivät ole itse aineet tai niiden vaikutukset, vaan ihminen, joka päihteitä käyttää ‒ ja porukka, joka käyttää päihteitä yhdessä. Tämä avaa ehkäisevälle työlle selkeitä toimintalinjoja.

Ymmärrä, vaikket hyväksyisikään ‒ ja auta toisiakin ymmärtämään

Jotta päihteidenkäyttöön voidaan vaikuttaa ennalta, sen syyt on ymmärrettävä. Kukaan ei ala käyttää päihteitä sairastuakseen tai edes pysyäkseen terveenä, vaan kohdatakseen toisia ihmisiä. Päihteistä keskusteltaessa on tärkeää tunnistaa ja avata näitä odotuksia.

Päihdekasvatuksessa voidaan esimerkiksi kysyä nuorilta, mitä sosiaalisia odotuksia ja merkityksiä he liittävät päihteisiin. Hyvä pelinavaus on keskustelu siitä, millainen olisi hauskin mahdollinen biletystilanne. Keskustelu on usein hedelmällisintä ryhmissä, joissa nuoret pääsevät jakamaan näkemyksiään. Tämän jälkeen on luontevaa ohjata keskustelua siihen, mistä hauskuudessa on kyse ‒ yhdessäolosta, yhteisestä tekemisestä vai aineista? Sitten on helppo ottaa puheeksi tärkein: miten positiivisia kokemuksia voidaan saavuttaa muuten kuin päihteiden avulla ‒ ja mitä aikuiset voisivat tehdä tämän helpottamiseksi?

Tällainen keskustelu edellyttää luottamuksellista ja kunnioittavaa ilmapiiriä. Ehkäisevässä työssä ei pidä käännyttää eikä tuomita, ei vähätellä eikä liioitella. Toki aikuisella on enemmän tietoa ja elämänkokemusta myös päihdeaiheista, mutta sitä pitää käyttää viisaasti. Vuorovaikutuksesta on tehtävä sellaista, että nuoret haluavat jatkaa sitä. Jos keskustelukanava katkeaa, muitakaan keinoja ei ole käytössä.

Ole aikuinen, se riittää

Nuoret eivät kaipaa keskustelukumppanikseen ammattinimikkeitä tai tutkintoja. He kaipaavat aikuisia, vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, jotka kohtelevat myös nuoria ihmisinä eivätkä ammattinsa objekteina. Nuoret haluavat kuulla mikä aikuisten mielestä elämässä on tärkeää ja tavoiteltavaa, mikä taas vaarallista ja vältettävää ‒ ja mitä hyvää ja tärkeää kukin aikuinen voi omalta tontiltaan tarjota.

Tämä asetelma vastaa myös kysymykseen siitä, kenen vastuulla nuoren hyvinvoinnin pitäisi olla. Vastaus on yksinkertainen: nuori on juuri sen aikuisen vastuulla, kenen edessä hän kulloinkin seisoo. Kun nuori on tekemisissä sinun kanssasi, hän kaipaa juuri sinun näkemystäsi, palautettasi ja kommenttejasi. Kotona vastuussa ovat vanhemmat, kouluissa opettajat ja muu henkilökunta, terveydenhuollossa terveydenhuollon aikuiset. Nuori itse ei kuitenkaan muutu eri ihmiseksi sen mukaan, kenen kanssa hän kulloinkin keskustelee.

Tue ryhmää, älä vain yksilöä

Toisin kuin korjaavassa työssä, ehkäisevässä työssä on usein parasta keskittyä ryhmiin eikä yksilöihin. Nuoret ovat sosiaalisia olentoja, ja he omaksuvat myös juomatapansa ja päihdeasenteensa yhdessä. Silloin on hyödyllisintä vaikuttaa suoraan ryhmien toimintatapoihin ja ilmapiiriin.

Usein myös ongelmalliselta vaikuttavaa päihteidenkäyttöä motivoi pyrkimys synnyttää yhteisiä kokemuksia ja tarinoita. Nuoret käyttävät tähän niitä keinoja, joita heillä on käytössään. Jos käytössä ei ole muuta kuin riskialttiita tapoja, silloin käytetään niitä. Kyse ei aina ole edes siitä, etteivätkö nuoret tietäisi ja ymmärtäisi päihteisiin liittyviä haittoja ja vaaroja, vaan kokemusten jano voi olla vahvempi kuin ymmärrys riskeistä. Siksi tiedon lisääminen yksilötasolla ei riitä, jos nuorilla ei ole käytössään keinoja tai mahdollisuuksia rakentavaan sosiaaliseen toimintaan.

Ongelma voidaan ratkaista harjoittelemalla ja opettamalla sosiaalisia taitoja siinä, missä muitakin perustaitoja. Ryhmätaidoista tulee muutenkin yhä tärkeämpiä, sillä yhteiskunnan muuttuessa meillä on ympärillämme yhä vähemmän pysyviä ja kiinteitä yhteisöjä. Meidän on osattava muodostaa yhteisöjä ja ryhmiä itse. Tätä ei kuitenkaan voi oppia yksin, vaan toisten kanssa vuorovaikutuksessa, jossa ei olla päihtyneitä. Myös tähän nuoret tarvitsevat aikuisen ohjausta.

Mitä vahvemmin nuori kokee kuuluvansa porukkaan ja maailmaan tavallisessa arjessa, sitä vähemmän päihteet houkuttelevat ylittämään sitä. Tässä on ehkäisevän päihdetyön ydin. Sen pitää taata nuorille valmiuksia tavoitella sitä, mitä he tavoittelevat myös päihteidenkäytöllään, mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa. Tärkeintä ei ole tyyli tai tavat, jolla tätä tehdään. Tärkeintä on se, että sitä ylipäänsä tehdään. Mitä enemmän ehkäisevää työtä tehdään, sitä vaikuttavampaa se on.

Teksti: Antti Maunu, Kuva: Helena Lopes, Pexels.com

Kirjallisuutta