raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Pohdiskelua ja ilmiöitä. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Alkoholismi, toipuminen ja raittius

Alkoholismista on aikojen saatossa kirjoitettu varmaan miljoonia juttuja, mutta aina se on ajankohtainen aihe. Ei vain ole saatu poistettua niitä … Jatka lukemista Alkoholismi, toipuminen ja raittius →

Alkoholismista on aikojen saatossa kirjoitettu varmaan miljoonia juttuja, mutta aina se on ajankohtainen aihe. Ei vain ole saatu poistettua niitä henkilökohtaisia syitä, jotka johtavat alkoholismiin. Eikä muutetuiksi niitä yhteiskunnallis–ympäristöolosuhteita, jotka omalta osaltaan edesauttavat ihmisten vajoamista alkoholin suurkulutukseen ja pahimmillaan alkoholismiin.

Noin 1970-luvun alkupuolella alkoholismista alettiin puhua henkilökohtaisena ongelmana. Silloin uskallettiin sanoa, että alkoholismi ei tunne minkäänlaisia luokkarajoja, vaan periaatteessa kuka tahansa voi sairastua siihen, elät sitten yhteiskunnan huipulla tai pohjalla.

Amerikan lääketieteellinen yhdistys antoi vuonna 1964 lausunnon, jossa todetaan:  “Riippuvuutta muodostavien ominaisuuksiensa lisäksi alkoholilla on psykologinen vaikutus joka kohdistuu ajatteluun ja järkeilyyn. Yksi ryyppy voi muuttaa alkoholistin ajattelua niin että hän kuvittelee kestävänä vielä yhden ja vielä yhden ja vielä yhden… Alkoholisti voi oppia hallitsemaan sairauttaan täydellisesti mutta alkoholismia ei voida parantaa niin että alkoholisti voisi käyttää alkoholia ilman haitallisia vaikutuksia.”

AA-kerhojen kokemuksen mukaan alkoholismi on parantumaton, kehittyvä ja kohtalokkaasti etenevä sairaus, joka voidaan pysäyttää lopettamalla alkoholituotteiden käyttö. Tällöin alkoholismi säilyy kantajassaan koteloituneena, mutta ottaessaan ryypyn alkoholismi jälleen aktivoituu. Viisaat tutkijat puhuvat tässä yhteydessä solumuistista. Eli alkoholismiin saakka itsensä ryypännyt ei taukojen jälkeen aloita uudestaan puhtaalta pöydältä, vaan melkein heti jatkaa siitä mihin edellisellä kerralla jäi. Tällaista tilannetta puhdistunut elimistö ei tahdo aina kestää ja seurauksena on usein liian varhainen kuolema. Pelkästään alkoholimyrkytyksiin kuolee Suomessakin vuosittain noin tuhat henkilöä.

Alkoholismiin sairastuneelle on edessään joko/tai-tilanne: joko lopettaa alkoholin käyttö kokonaan tai sitten jatkaa vain niin pitkälle kuin elämä kantaa. Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole, edellyttäen että todella on sairastunut alkoholismiin. Tilanne missä et juo alkoholia enää ollenkaan, on ensimmäinen askel alkoholismista tervehtymiselle.

Toipuminen alkaa, kun olet päättänyt lopettaa alkoholin käytön, etkä lipsu ratkaisustasi. Toki aluksi saattaa vielä tulla retkahduksia, mutta yleensä juomaputket jäävät lyhyiksi ja morkkikset ehkä kovenevat. Monet entiset juopot ovat kertoneet, että olotila helpottuu vasta kun ensimmäinen puhdas, selvin päin vietetty vuosi on tullut täyteen. Täytyy muistaa olla ottamatta ensimmäistä ryyppyä, elää päivä kerrallaan selvin päin kunnes vuosi toisensa jälkeen tulee täyteen ja eläminen alkaa maistua entistä paremmalta. On sanottu, että alkoholismista toipumisen prosessi saattaa kestää koko loppuelämän ajan.

Raittiuden alkuvuosina kannattaa ottaa päivä kerrallaan ja välttää kaikkia tajuntaan vaikuttavia aineita. Aloittaa uusi elämä, johon kuuluu juopotteluaikoina syntyneiden tapojen muuttaminen. Kannattaa pitää myös mielessä viimeiset ryyppykerrat: olivatko ne edes hauskoja?

AA-palavereissa vakuutetaan vaikuttavasti kokemuksen rintaäänellä, että alkoholinkäytön lopettamisella et voi menettää muuta kuin kurjuutesi. Kaikki eivät joudu pohjamudissa möyrimään, mutta sanoma on selvä: raittiudessa pysyt tietoisena elämään elämisen arvoista elämää.

Kai Leivo

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Miten puuttua yksinäisen alkoholiongelmaisen tilanteeseen?

Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen … Jatka lukemista Miten puuttua yksinäisen alkoholiongelmaisen tilanteeseen? →

Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen voi pitkään salata tilanteensa kauempana asuvilta sukulaisilta. Kun omatunto vaatisi puuttumaan esim. naapurin tilanteeseen, miten toimia?

Uuden kotimme naapurinainen vaikutti alkuun mukavalta ihmiseltä. Ehdotin hänelle yhteistä kävelyä. Tämä toteutuikin, mutta aika erikoisissa merkeissä.

Oli tavallinen arki-ilta. Huomasin, että naapuri oli humalassa. Olen hyvin pitkään ollut tekemisissä vain selväpäisten ihmisten kanssa. Tilanne tuntui oudolta. 

Naapuri alkoi puhua yksinäisyydestään ja ahdistuksestaan. Hän kertoi jopa miettineensä hukuttautumista koiransa kanssa, niin että molemmat kuolisivat. Ilta oli pimeä ja tilanne ahdistavan yllättävä. Päätin kuitenkin olla läsnä rakentavasti. Yhtäkkiä koira karkasi metsään. Naapuri puhkesi avuttomaan itkuun. Menin koiran perään ja hain sen takaisin. 

Tulkitsin kuitenkin tilanteen myönteisesti ajatellen, että kyseessä oli tilapäinen juopumus. Jatkoin kävelyjä hänen kanssaan. Naapuri tuntui kiintyneen minuun ja oli selvin päin. Mutta kun hän puhui joskus alkoholista, hänen äänensävynsä muuttui hyvin lempeäksi, ikäänkuin hän puhuisi rakkaasta ystävästään. – “Alkoholi rentouttaa niin ihanasti”, hän huokasi.

”En minä aikonutkaan tulla”

Lähdin yhtenä päivänä kävelemään toisen uuden kaverini kanssa, josta tein samalla myös lehtijuttua. Naapuri oli pihalla kysynyt kaveriltani, onko hän lähdössä kävelemään kanssani. 

Naapuri jäi pihalle seuraamaan kauempaa, kun otimme kuvia. Haastateltavani oli pukeutunut kauniiseen takkiin ja myssyyn. Panin merkille naapurin kateellisen pahansuovan katseen.

Sovin kävelystä seuraavana päivänä naapurin kanssa, mutta hän ei tullutkaan paikalle. Eikä  lähettänyt normalia selittävää tai pahoittelevaa viestiä. Ei myöhemminkään. 

Aloin epäillä, että tämä kuvio taitaa toistua. Annnoin naapurille kuitenkin uuden mahdollisuuden testinä missä mennään. Sovimme  kävelystä sitä seuraavana päivänä. Naapuri ei tullut nytkään paikalle, eikä selitellyt eikä pahoitellut asiaa edelleenkään. 

Lähetin hänelle viestin, jossa totesin, että suhteemme on minun osaltani nyt ohitse. Luotettavuus on minulle tärkeä arvo. Hän ”paransi” tilannetta kertomalla, että hän ei edes aikonut tulla. Noinhan ei toimi normaali ihminen. Myöhemmin tuli mieleen, että naapuri oli varmaan  hakenut alkoholista lohdutusta, kun oli ilmeisesti tulkinnut tilanteen niin, että hänet on syrjäytetty ”ainoan ystävän” paikasta. 

Puuttumisen mahdottomuus 

Kyselin toisen lähinaapurin näkemystä tilanteesta. Hän kertoi nähneensä ex-kävelykaverini monta kertaa humalassa.

Suomalainen kunnioittaa monesti liikaakin toisten yksityisyyttä, eikä puutu, vaikka pitäisi. Toisaalta alkoholisairauteen kuuluu olennaisesti oman tilanteen kieltäminen. Jos ottaa esille alkoholistille kiusallisen asian, saattaa saada vastaansa suurtakin raivoa ja vihaa. 

Ei tee omalle mielenterveydelle hyvää ottaa vaikea asia esille samassa talossa asuvan kanssa. Ilmapiiri helposti myrkyttyy, ja omat yöunet voivat jääda huonoiksi ja oma työkyky voi laskea. 

Aloin miettiä yhteydenottoa hänen kauempana asuvaan sukulaiseensa. Mutta tästäkin mitä todennäköisemmin seuraisi naapurin vihaa  ja alkoholisti jatkaisi entiseen tyyliinsä.

Lähimmäisen vastuusta puhutaan, mutta alkoholiongelmaisen kanssa sen hinta muodostuu helposti kohtuuttoman kovaksi puheeksiottajalle, jolla ei ole valmiuksia toimia alkoholistin kanssa.

Vastuullisena ihmisenä aloin kuitenkin miettiä, onko olemassa muita tapoja vaikuttaa alkoholiongelmaisen tilanteeseen. Varsinkin, kun hän oli ensimmäisellä tapaamisella puhunut itsemurha-aikomuksestaan.

Nimetön huoli ilmoitus 

Otin yhteyttä sosiaalitoimeen, ja selvisi, että on olemassa mahdollisuus tehdä nimetön huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiseen, joka ottaa yhteyttä asianomaiseen.

– Osa kieltää huolen aiheen. Mutta osa ilahtuu, kun heitä kohtaan on osoitettu välittämistä, kertoo psykososiaalisen työn päällikkö  Aila Ronkanen.

– Vaikka asianomainen kieltäisi asian, jätämme kuitenkin tunteen siitä, että meihin voi ottaa yhteyttä myöhemmin, kun itse sitä haluaa.

On todellakin hyvä, että tälläinen järjestelmä on luotu. En ollut lukenut, enkä kuullut siitä mistään, joten haluan jakaa tiedon ja kokemukseni muille, jotka ehkä tulevat yllättäen joutumaan em. tyyppiseen tilanteeseen. 

Ottaen huomioon, kuinka yleinen ongelma alkoholi on yhteiskunnassamme, mahdollisuudesta tehdä huoli-ilmoitus olisi hyvä kertoa kaikille kansalaisille. Samoin myös siitä, millainen sairaus alkoholismi on. Siihen voi törmätä täysin yllättäen, vailla tietoa ja toimintamalleja. 

Tuula-Maria Ahonen 

Ajankohtaista, Ajankohtaista - Raittiuden Ystävät tiedottaa!, raitis.fi-lehti: Kaikki artikkelit, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä, TIEDOTE NOSTO

Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän … Jatka lukemista Äidinkieli on tunnekieli →

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän tarpeeseen vastaa arabiankielisten nuorten ja perheiden verkkopalvelu Haya.

Arabiankieliset ovat Espoossa nopeasti kasvava vieraskielisten ryhmä. Heidän parissaan on paljon lapsia ja nuoria, kotona olevia naisia sekä muita koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevia aikuisia. Suomenkieliseen väestöön verrattuna vieraskieliset hakeutuvat palveluihin usein viiveellä. Tietoa niistä on vaikea saada, jos suomen kielen taito on vasta kehittymässä.

Palveluammattilaisten parissa on todettu, että arabiankieliset espoolaiset tarvitsevat eniten tukea terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllistymiseen. Koska äidinkieli on tunnekieli, äidinkielellä saatu auttaminen lisää palveluiden tuntemusta, niihin hakeutumista ja ennaltaehkäisee ongelmia. Kielitaidon karttuessa osataan tuttuja palveluita käyttää vähitellen myös suomen kielellä.

Haya-verkkopalvelu toimii tarina-auttamisen kautta. Kuukausittain vaihtuva teema auttaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka maahan muuttaneita usein askarruttavat. Teemoina ovat mm. kiusaaminen, rasismi, koulunkäynti, kotoutuminen Suomeen, opiskelu, työllisyys ja yksinäisyys sekä ihmissuhdeasiat. Ketterä verkkopalvelu mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.

Haya.fi-verkkosivuston lisäksi saa henkilökohtaista tukea chatissa ja videochatissa sekä anonyymien puhelujen avulla. Sivustolta löytyy myös huolikartoitus ja psykoedukatiivisia videoita, joista suurin on tehty yhteistyössä espoolaisten arabiankielisten nuorten, nuorten aikuisten sekä ammattilaisten kanssa. Sivustoon on tutustunut tammi–helmikuussa 2022 jo yli 1700 kävijää. Palvelu on avoinna tammikuusta elokuun loppuun 2022.

Haya-projekti pohjautuu vuonna 2020 toteutettuun Espoon kaupungin digikokeiluun, joka edisti arabiankielisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa omaa hyvinvointiaan sekä löytää ja hyödyntää nopeammin Espoon kaupungin tarjoamia palveluja. Uuteen Haya-projektin vaiheeseen otettiin monipuolisemmin mukaan myös työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät asiat sekä kohderyhmäksi lisäksi aikuisikäiset.

Projektipäällikkönä Haya-projektissa toimii Sari Hammar ja palvelun toteuttaa Zoturi Oy/Janne Vepsäläinen.

Raittiuden Ystävät on kiitollinen Haya-projektin työstä ja toivottaa sille menetystä myös jatkossa. Järjestömme osallistui vuosina 2014–2017 ånni-hankkeen yhteistyöhön, jonka myötä vahvistimme eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumista Suomeen ja käsittelimme päihteisiin liittyviä kasvatuskysymyksiä ja -käytäntöjä. Eri toimijoiden monipuolisena yhteistyönä teemme maastamme turvallisen paikan asua kaikille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Lue lisää Haya-projektista: http://haya.fi

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Miksi nuoret juovat ja kuinka siihen vaikutetaan?

Tutkija ja kouluttaja Antti Maunu pohtii työkaluja päihdekulttuurin muutokseen.

Tutkija ja kouluttaja Antti Maunu pohtii työkaluja päihdekulttuurin muutokseen.

Nuoret eivät ei juo tai opettele juomaan päätyäkseen ongelmiin. Omien tutkimusteni mukaan syynä on hauskanpito, tai pikemminkin odotukset hauskanpidosta. Juominen on sosiaalisten kokemusten janoa ‒ juomistilanteisiin hakeudutaan ilmaisemaan ja kokemaan sosiaalisia tunteita.

Syyt ovat kulttuurisia, psykologisia ja kemiallisia. Yhteinen juominen on Suomessa ollut vuosisatojen ajan tärkeä yhdessäolon tekniikka. Vieläkin se lataa yhteisiin juomistilanteisiin odotuksia vapaasta ja intensiivisestä yhdessäolosta. Kun porukka juo ja päihtyy yhdessä, useimmat tietävät, mitä kuuluu tehdä. Keskeistä on ilmaista sanoin tai teoin, mitä tuntee toisia kohtaan, ja saada siihen toisilta palautetta.

Myös alkoholin psykologiset ja kemialliset vaikutukset toimivat samaan suuntaan. Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon eli siihen, miltä asiat tuntuvat. Itsetarkkailu hellittää ja ympäristön virikkeet tuntuvat houkuttelevammilta. Saattaa tuntua jopa siltä, että on helpompi tarttua hetkeen ja sen tunnelmaan.

Tämä ei tarkoita, etteikö päihteidenkäyttöön liittyisi helposti myös monenlaisia ongelmia. Ongelmia voi tulla, vaikka niitä ei haluaisikaan. Pääsääntöisesti suomalaiset nuoret ovat tietoisia päihteisiin liittyvistä ongelmista. Päihteidenkäytön kulttuuriset ja psykologiset lupaukset vain ovat monille vielä riskiymmärrystä suurempia ‒ päihteitä käytetään riskeistä huolimatta.

Tämä avaa ehkäisevän päihdetyön toimintakentän. Sen tulee antaa nuorille valmiuksia tavoitella sitä, mitä he tavoittelevat myös päihteidenkäytöllään, mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa. Toisin sanoen lujia, hauskoja ja turvallisia sosiaalisia kokemuksia sekä valmiuksia ilman päihteitä.

Ehkäisevä päihdetyö poikkeaa monin tavoin korjaavasta päihdetyöstä. Keskiössä eivät ole itse aineet tai niiden vaikutukset, vaan ihminen, joka päihteitä käyttää ‒ ja porukka, joka käyttää päihteitä yhdessä. Tämä avaa ehkäisevälle työlle selkeitä toimintalinjoja.

Ymmärrä, vaikket hyväksyisikään ‒ ja auta toisiakin ymmärtämään

Jotta päihteidenkäyttöön voidaan vaikuttaa ennalta, sen syyt on ymmärrettävä. Kukaan ei ala käyttää päihteitä sairastuakseen tai edes pysyäkseen terveenä, vaan kohdatakseen toisia ihmisiä. Päihteistä keskusteltaessa on tärkeää tunnistaa ja avata näitä odotuksia.

Päihdekasvatuksessa voidaan esimerkiksi kysyä nuorilta, mitä sosiaalisia odotuksia ja merkityksiä he liittävät päihteisiin. Hyvä pelinavaus on keskustelu siitä, millainen olisi hauskin mahdollinen biletystilanne. Keskustelu on usein hedelmällisintä ryhmissä, joissa nuoret pääsevät jakamaan näkemyksiään. Tämän jälkeen on luontevaa ohjata keskustelua siihen, mistä hauskuudessa on kyse ‒ yhdessäolosta, yhteisestä tekemisestä vai aineista? Sitten on helppo ottaa puheeksi tärkein: miten positiivisia kokemuksia voidaan saavuttaa muuten kuin päihteiden avulla ‒ ja mitä aikuiset voisivat tehdä tämän helpottamiseksi?

Tällainen keskustelu edellyttää luottamuksellista ja kunnioittavaa ilmapiiriä. Ehkäisevässä työssä ei pidä käännyttää eikä tuomita, ei vähätellä eikä liioitella. Toki aikuisella on enemmän tietoa ja elämänkokemusta myös päihdeaiheista, mutta sitä pitää käyttää viisaasti. Vuorovaikutuksesta on tehtävä sellaista, että nuoret haluavat jatkaa sitä. Jos keskustelukanava katkeaa, muitakaan keinoja ei ole käytössä.

Ole aikuinen, se riittää

Nuoret eivät kaipaa keskustelukumppanikseen ammattinimikkeitä tai tutkintoja. He kaipaavat aikuisia, vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, jotka kohtelevat myös nuoria ihmisinä eivätkä ammattinsa objekteina. Nuoret haluavat kuulla mikä aikuisten mielestä elämässä on tärkeää ja tavoiteltavaa, mikä taas vaarallista ja vältettävää ‒ ja mitä hyvää ja tärkeää kukin aikuinen voi omalta tontiltaan tarjota.

Tämä asetelma vastaa myös kysymykseen siitä, kenen vastuulla nuoren hyvinvoinnin pitäisi olla. Vastaus on yksinkertainen: nuori on juuri sen aikuisen vastuulla, kenen edessä hän kulloinkin seisoo. Kun nuori on tekemisissä sinun kanssasi, hän kaipaa juuri sinun näkemystäsi, palautettasi ja kommenttejasi. Kotona vastuussa ovat vanhemmat, kouluissa opettajat ja muu henkilökunta, terveydenhuollossa terveydenhuollon aikuiset. Nuori itse ei kuitenkaan muutu eri ihmiseksi sen mukaan, kenen kanssa hän kulloinkin keskustelee.

Tue ryhmää, älä vain yksilöä

Toisin kuin korjaavassa työssä, ehkäisevässä työssä on usein parasta keskittyä ryhmiin eikä yksilöihin. Nuoret ovat sosiaalisia olentoja, ja he omaksuvat myös juomatapansa ja päihdeasenteensa yhdessä. Silloin on hyödyllisintä vaikuttaa suoraan ryhmien toimintatapoihin ja ilmapiiriin.

Usein myös ongelmalliselta vaikuttavaa päihteidenkäyttöä motivoi pyrkimys synnyttää yhteisiä kokemuksia ja tarinoita. Nuoret käyttävät tähän niitä keinoja, joita heillä on käytössään. Jos käytössä ei ole muuta kuin riskialttiita tapoja, silloin käytetään niitä. Kyse ei aina ole edes siitä, etteivätkö nuoret tietäisi ja ymmärtäisi päihteisiin liittyviä haittoja ja vaaroja, vaan kokemusten jano voi olla vahvempi kuin ymmärrys riskeistä. Siksi tiedon lisääminen yksilötasolla ei riitä, jos nuorilla ei ole käytössään keinoja tai mahdollisuuksia rakentavaan sosiaaliseen toimintaan.

Ongelma voidaan ratkaista harjoittelemalla ja opettamalla sosiaalisia taitoja siinä, missä muitakin perustaitoja. Ryhmätaidoista tulee muutenkin yhä tärkeämpiä, sillä yhteiskunnan muuttuessa meillä on ympärillämme yhä vähemmän pysyviä ja kiinteitä yhteisöjä. Meidän on osattava muodostaa yhteisöjä ja ryhmiä itse. Tätä ei kuitenkaan voi oppia yksin, vaan toisten kanssa vuorovaikutuksessa, jossa ei olla päihtyneitä. Myös tähän nuoret tarvitsevat aikuisen ohjausta.

Mitä vahvemmin nuori kokee kuuluvansa porukkaan ja maailmaan tavallisessa arjessa, sitä vähemmän päihteet houkuttelevat ylittämään sitä. Tässä on ehkäisevän päihdetyön ydin. Sen pitää taata nuorille valmiuksia tavoitella sitä, mitä he tavoittelevat myös päihteidenkäytöllään, mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa. Tärkeintä ei ole tyyli tai tavat, jolla tätä tehdään. Tärkeintä on se, että sitä ylipäänsä tehdään. Mitä enemmän ehkäisevää työtä tehdään, sitä vaikuttavampaa se on.

Teksti: Antti Maunu, Kuva: Helena Lopes, Pexels.com

Kirjallisuutta

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä, raitis.fi-lehti: Politiikkaa

Pandemiaa vakavampia ongelmia ei oteta vakavasti

Reagoimme ärhäkästi pandemian luomaan uhkaan, mutta virustautia vakavammille ongelmille suljemme itsepintaisesti silmämme vuodesta toiseen.

Reagoimme ärhäkästi pandemian luomaan uhkaan, mutta virustautia vakavammille ongelmille suljemme itsepintaisesti silmämme vuodesta toiseen.

Koronaan on tätä kirjoittaessa kuollut Suomessa noin 250 ihmistä. Pahimmissa skenaarioissa on maalailtu, että koronan takia voisi Suomessa kuolla jopa 3000 ihmistä. Sen välttämiseksi on tehty nopeasti mittavia rajoituksia. Ollaan valmiita uhraamaan talous, työpaikat ja ihmisten perusoikeudet.

Entäs muut kuolemansyyt? Suomessa kuolee joka vuosi noin 2000 ihmistä alkoholin takia ja toisissa 2000 kuolemassa alkoholi on merkittävänä edistäjänä. Ei vain yhden pandemian aikana, vaan joka vuosi. Koko ajan. Mutta silti: ei julisteta poikkeustilaa, aihe ei täytä päivittäin lehtien etusivuja, ei yleistä pelkotilaa.

Jos sen sijaan sammakko on kylmässä vedessä, jota lämmitetään hitaasti, se ei reagoi vaan kiehuu elävältä.

Ei, en sano, että hallituksen poikkeustilatoimet olisivat vääriä, mutta suhteellisuudentajua tarvitaan.

Tilanteesta tulee väistämättä mieleen Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren vertaus ilmastonmuutokseen liittyen: Jos sammakon yrittää laittaa kiehuvaan veteen, se reagoi nopeasti ja pinnistää kaikki voimansa hypätäkseen pois. Jos sen sijaan sammakko on kylmässä vedessä, jota lämmitetään hitaasti, se ei reagoi vaan kiehuu elävältä.

Alkoholiongelma, ilmastomuutos ja monet muut ilmiöt ovat hitaasti kuumennettua vettä. Pandemia on kiehuva vesi, johon reagoimme voimakkaasti. Se on äkillinen shokki, jonka takia olemme valmiita ajamaan koko yhteiskunnan alas, mutta samalla haluamme sulkea silmämme vakavammilta ongelmilta, jotka jatkuvat vuosikymmenestä toiseen.

Alkoholikuolemat ovat vain jäävuoren huippu. Suurin osa alkoholisteista ei kuole aineeseen. Osa heistä sairastaa jopa yli puolet elämästään. Suomalaisista noin 500 000 käyttää alkoholia riskirajalla ja heistä 200 000 sairastaa alkoholismia. Suurin osa ongelmaisista on tavallisia työssä käyviä ihmisiä, isiä ja äitejä, ystäviä ja naapureita. He ovat joka puolella, yritysten johdossa, asiantuntijoina, kaupan kassoina, poliitikkoina. Ongelma ei rajoitu vain alimpiin sosiaaliluokkiin tai siltojen alle, kuten olisi houkuttelevaa kuvitella.

Alkoholin­käytön vähentäminen liitetään mielikuvissa hauskuuden vähentä­miseen.

Miksi suljemme silmämme? Äkillisen yhteiskunnallisen shokin puuttuminen on kenties yksi syy, mutta on myös toinen. Olemme haluttomia uskomaan, että alkoholi voisi aiheuttaa niin suurta haittaa. Tahdomme ajatella, että haitat koituvat vain pienelle marginaaliselle joukolle. Näin siksi, että yhdistämme juomisen moniin aidosti myönteisiin sosiaalisiin tapahtumiin. Kuvittelemme huomaamattamme, että alkoholi olisi syy hyviin sosiaalisiin kokemuksiin, vaikka todellinen syy on yhteinen tilanne ja ihmiset, ei tilanteessa käytetty päihde.

Monissa kulttuureissa koetaan täysin vastaavia upeita yhdessäolon hetkiä ilman päihteitä, mutta me olemme sukupolvien ajan opettaneet itsellemme, että tietyissä tilanteissa hauskuus on tavalla tai toisella riippuvaista etanolin juomisesta. Että näissä tilanteissa ei voi ilman juomista olla yhtä hauskaa.

Niin absurdia kuin se onkin, alkoholinkäytön vähentäminen puolestaan liitetään mielikuvissa hauskuuden vähentämiseen. Siksi alkoholista on vaikea keskustella. Siksi emme puutu ongelmaan, joka on kuolemien osalta verrattavissa koronapandemiaan pahimmissa ennusteissa.

Sen sijaan pandemian takia koko maa ajetaan alas. Talous ollaan valmiita suistamaan vuosiksi syvään taantumaan. Montakohan miljardia euroa joudumme tässä taantumassa ottamaan lisää valtion velkaa? Edellisen taantuman aikaan, 2009, velka lisääntyi vuodessa noin 10 miljardilla.

Taantuma, kuten pandemiakin, on kuitenkin vain hetkellinen vaikeus. Sen sijaan alkoholin takia menetetään joka vuosi jopa yli 14 miljardia euroa Suomen bruttokansantuotteesta – kuten THL ja Työterveyslaitos ovat osoittaneet. Koko alkoholialan vuosittainen liikevaihto Suomessa on 4–5 miljardia euroa, josta valtio saa verotulona noin 2 miljardia.

Tässä kriisissä ravintoloita ei tarvitse sulkea, ihmisten liikkumista tai ilonpitoa ei tarvitse rajoittaa.

Ei voi kuin toivoa, että pandemia avaa päättäjien silmiä myös muille ongelmille. Koronatilanne on osoittanut, että halutessamme voimme toimia ja tehdä erittäin nopeita ja mittavia muutoksia.

Toistan: Halutessamme.

Kun tämä hetkellinen pandemiakriisi on hoidettu pois alta, olisi aika vihdoin tarttua tarmolla alkoholin aiheuttamaan kestokriisiin.

Paljon voidaan tehdä ilman poikkeustilan rajuja pakkotoimia. Toisin kuin koronakriisissä, ravintoloita ei tarvitse sulkea, ihmisten liikkumista tai ilonpitoa ei tarvitse rajoittaa. Yksityiselämään tai perusoikeuksiin ei tarvitse puuttua.

Tarvitaan verrattain pieniä toimia. Alkoholijuomien mainonnan poistaminen ja asteittainen alkoholiveron korotus olisivat jo askelia oikeaan suuntaan. Alkoholi on myös tutkitusti ensimmäisen luokan karsinogeeni, joten tupakka-askeista tutut syöpävaarallisten tuotteiden varoitustarrat olisivat paikallaan.

Keinot ovat kyllä tiedossa, asiantuntijat ovat niitä tarjonneet vuodesta toiseen. Ainoa mikä puuttuu, on päättäjien tahtotila.

Teksti: Janne Valkeapää

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Raitis voi paremmin

Tutkimustieto vahvistaa arkikokemuksen: Alkoholinkäytön lopettaminen ja vähentäminen ovat yhteydessä henkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen – myös kohtuullisemmin käyttävillä.

Tutkimustieto vahvistaa arkikokemuksen: Alkoholinkäytön lopettaminen ja vähentäminen ovat yhteydessä henkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen – myös kohtuullisemmin käyttävillä.

Alkoholinkulutus maailmassa kasvaa ja on johtava riskitekijä sairauksien globaalissa taakassa. Alkoholi on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien, maha-suolikanavan sairauksien ja neuropsykiatristen häiriöiden riskitekijä. Kansainvälisissä tutkimuksissa suositellaan, että alkoholinkulutuksen alhainen riskiraja on 100 grammaa viikossa sekä miehille että naisille. Tämä on alempi kuin monien maiden, kuten Australian, Kanadan, Italian, Japanin, Espanjan, UK:n ja Yhdysvaltojen suosittelemat turvalliset rajat.

Kansainvälinen syöpätutkimusvirasto on luokitellut alkoholijuomat ryhmän 1 karsinogeeniksi. Alkoholinkulutukseen liittyvien laajempien terveysvaikutusten, kuten terveyteen liittyvän elämänlaadun, tutkiminen on siksi erityisen arvokasta. Harvoissa tutkimuksissa on kuitenkaan tutkittu maltillisen alkoholinkäytön vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Amerikkalais-hongkongilainen tutkimusryhmä tutki pitkittäissuhdetta juomatapojen muutosten ja fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin muutosten välillä Hongkongissa ja vertasi tuloksia Yhdysvalloissa saatuihin tuloksiin.

Tutkijat käyttivät hyvin väestöä edustavia kohorttiaineistoja, Hongkongista (FAMILY Cohort 2009–2013) ja Yhdysvalloista [NESARC 2001–2005]. Osallistujat olivat 18-vuotiaita ja vanhempia, täysin raittiita tai maltillisesti alkoholia käyttäviä miehiä (keskimäärin ≤ 14 annosta viikossa) [196 g puhdasta alkoholia] ja naisia (keskimäärin ≤ 7 annosta viikossa) [98 g puhdasta alkoholia]. Riskirajajuomisen ilmoittaneet henkilöt jätettiin ulkopuolelle, koska todisteet raskaan juomisen kielteisistä vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun ovat jo aiempien tutkimusten mukaan varmoja. Osallistumisprosentti väestöotoksesta oli 67,4% Hongkongissa ja 78,8% Yhdysvalloissa.

Tuloksia

Hongkongissa väestöotoksen koko oli 10 386, keski-ikä oli 49,3 vuotta ja miesten osuus 44,2%. Seurannan kokonaisaika oli 23 055 henkilövuotta, ja seurannan mediaani oli 2,3 vuotta. Ensimmäisessä tutkimuksessa 63,8% miehistä oli raittiita (entisiä alkoholinkäyttäjiä tai koko ikänsä raittiita (74.8 %, n = 2931). Neljän vuoden seurannassa 20,9% raittiista aloitti juomisen ja 40,3% lopetti juomisen seurantajakson aikana. Suurin osa naisista oli raittiita ensimmäisessä tutkimuksessa (87,7%, n = 5080). Heistä suurin osa (89,8%) oli elinikäraittiita myös kontrollitutkimuksessa neljän vuoden kuluttua. Juoneista naisista 62,2% lopetti juomisen seurantajakson aikana.

Koko elämänsä raittiina pysyneillä miehillä ja naisilla mielenterveyden taso oli korkein lähtötilanteessa, mielenterveyden keskiarvo oli miehillä 54,8 ja naisilla 53,6. Juomisen lopettaneilla naisilla muutokset parempaan suuntaan fyysisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa olivat selkeimmät. Mielenterveyden muutos oli suotuisampi naispuolisten lopettajien kohdalla lähestyen elinikäisesti raittiiden henkisen hyvinvoinnin tasoa 4 vuoden kuluessa lopettamisesta sekä Kiinan että Yhdysvaltojen väestössä.

Pohdinta

Poikkileikkaustutkimukset ovat viitanneet positiiviseen yhteyteen maltillisen juomisen ja henkisen hyvinvoinnin välillä. Tämän laajan tutkimuksen tekijöiden tulokset osoittavat kuitenkin, että alkoholinkäytön vähentäminen liittyy parempaan henkiseen hyvinvointiin.

Monet kansalliset tutkimukset ovat myös haastaneet ajatuksen, että maltillisella juomisella voisi olla terveyshyötyjä. Tässä käsiteltävänä olevassa tutkimuksessa havaittiin, että alkoholinkulutuksen lopettaminen liittyi naisten mielenterveyden suotuisampaan muutokseen. Selitys havainnoille ja taustalla oleva mekanismi eivät ole vielä selkeitä. On mahdollista, että alkoholiin liittyvä neurotoksisuus helpottaa juomisen lopettamisen jälkeen. Alkoholinkulutuksen lopettaminen voi myös vähentää stressaavia elämätapahtumia, kuten perhekonflikteja, työllisyysvaikeuksia ja oikeudellisia ongelmia, mikä johtaa parantuneeseen henkiseen hyvinvointiin.

On myös mahdollista, että parantunut henkinen hyvinvointi voi johtua ”luopumisen” psykologisista eduista ennemmin kuin alkoholin vaikutuksesta, koska suurin osa kiinalaisista naisista käyttää alkoholia Hongkongissa vähemmän kuin 4 kertaa kuukaudessa. Silloin kulutuksessa ei ehkä ole merkittävää fysiologista vaikutusta. Joka tapauksessa, tämäkin erittäin laaja ja paljon voimavaroja vaatinut tutkimus osoittaa vääjäämättömästi, että täysraittiudella pärjää elämässä paremmin!

Lähde:
Yao XI, Ni MY, Cheung F, Wu JT, Schooling CM, Leung GM, Pang H. Change in moderate alcohol consumption and quality of life: evidence from 2 population-based cohorts. CMAJ. 2019 Jul 8;191(27):E753-E760. doi: 10.1503/cmaj.181583.

Teksti: professori Martti Vastamäki Kuvitus: Janne Valkeapää

raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Alkoholiton olut on juomien seuraavana megatrendi

– Isossa mittakaavassa alkoholinkulutus on vähenemään päin, ja myös siksi aika on kypsä alkoholittomille oluille ja niiden tuotekehitykselle; useat haluavat … Jatka lukemista Alkoholiton olut on juomien seuraavana megatrendi →

Alkoholittomien oluiden kasvava suosio on maailmanlaajuinen ilmiö. Suuret panimot Yhdysvalloissa ja Englannissa ovat alkaneet panostaa alkoholittomiin ja vähä-alkoholisiin oluihin, ja se heijastuu myös Suomeen.

Alkoholiton olut
Heinekenin alkoholittomassa oluessa on paksu vaahto.

– Isossa mittakaavassa alkoholinkulutus on vähenemään päin, ja myös siksi aika on kypsä alkoholittomille oluille ja niiden tuotekehitykselle; useat haluavat yhä nauttia olutta mausta tinkimättä. Onkin ollut ilo huomata, että nykyään löytyy aidosti hyvänmakuisia alkoholittomia oluita, kertoo Oulun Olutseura ry:n puheenjohtaja Milja Seppälä.

Seppälän mukaan alkoholittomien oluiden ennustetaan olevan seuraava suuri megatrendi, sillä alkoholinkulutus on laskussa Euroopassa. Myös Suomessa useat eri panimot valmistavat alkoholittomia oluita, ja myös pienpanimopuolella niin sanotut table beerit eli vähä-alkoholiset oluet ovat tulleet markkinoille.

Pohdittaessa alkoholittomien oluiden hyviä puolia Seppälä mainitsee ensimmäisenä terveysasiat:

– Alkoholiton olut on terveellisempi vaihtoehto kuin alkoholillinen.

Kiinnostus terveellisyyteen on haastanut panimoteollisuuden kehittämään alkoholittomia oluita nimenomaan maku edellä. Tästä on syntynyt erinomainen lopputulos; markkinoilta löytyy nykyään laaja valikoima laadukkaita alkoholittomia oluita. Nykyään yhä useampi olutharrastaja kaipaa uusia makuelämyksiä ja laatua. Olutta maistellaan sen maun vuoksi, ei humaltumistarkoituksessa. Alkoholittomassa oluessa on lisäksi vain kolmasosa normaalin oluen kalorimäärästä.

– Lisäksi uutena trendinä on oluen ja ruuan yhdistelmä. Olut toimii niin ruokajuomana kuin ruuanvalmistuksen yhtenä raaka-aineena. Näihin tarkoituksiin alkoholiton olut sopii yhtä lailla kuin holillinen sisarensa, Seppälä jatkaa.

Samaan tarkoitukseen kuin alkoholipitoinen olut

Alkoholiton olut sopii kaikkiaan samaan tarkoituksen kuin muukin olut: Seurustelujuomaksi, ruuan kanssa, saunaolueksi ja janojuomaksi. Onko Seppälä itse maistellut Olutseurassa alkoholittomia oluita?

– Kyllä, lähes joka kerta, kun kaupassa tulee vastaan minulle uusi alkoholiton olut, tarttuu se matkaan. On kiva maistella uusia tuttavuuksia ja tehdä hieman vertailua. Alkoholitonta olutta tulee nautittua aina silloin tällöin ihan kotioloissa vaikkapa saunan jälkeen, seurustelujuomana tai joskus ihan olutravintoloissa, jos syystä tai toisesta ei halua juoda alkoholillista versiota, Seppälä kertoo.

Alkoholittoman oluen maku on usein hieman erilainen kuin alkoholillisessa oluessa. Tuntuma voi olla kevyempi, joskus myös hiukan vetinen. Koska humala jää taka-alalle, jää katkeruus puuttumaan. Maku voi olla myös vähän alkoholillista olutta makeampi.

– Alkoholittoman oluen valmistaminen noudattelee hyvin pitkälti samaa kaavaa kuin alkoholillisen oluen. Oluen joko annetaan käydä loppuun, jonka jälkeen siitä poistetaan alkoholi tai sitten käymisprosessi katkaistaan kesken, Seppälä kertoo.

Alkoholiton olut on hieman edullisempaa kuin alkoholillinen. Sen valmistaminen on kuitenkin yhtä vaativaa kuin alkoholillisen, joten valmistuskustannukset ovat samaa luokkaa tai jopa enemmän kuin alkoholillisten oluiden. Euroopassa ja Yhdysvalloissa jotkut panimot ovat tehneet oman panimolinjansa alkoholittomia oluita varten.

Lue lisää: Alkoholittomat oluet ovat paluu olutkulttuurin juurille

Testissä Heinekenin alkoholiton olut

Heinekenin raikkaaksi ja maltaisen ryhdikkääksi mainostettu alkoholiton olut tuoksuu aivan samalta kuin alkoholillinenkin versio. Se on väriltään vaalea. Lasiin kaataessa se kuohuu kauniisti ja runsaasti. Maku on raikas ja hedelmäinen, mutta myös hieman vetinen. Vaahto on niin paksu, että sen alta tulevaa olutta joutuu hetkisen odottamaan ja viikset saavat valkoisen värin.

Desilitrassa olutta on 21 kaloria, joten ihan kevyeksikään juomaksi tätä ei voi väittää. Toki se on noin puolet normaalioluen kaloreista, jossa nimenomaan alkoholi kerryttää kaloreja juomaan. Tämä voisi olla erinomainen juoma myös erilaisissa tapahtumissa ja kesäjuhlissa. Sopisi myös hyvin janojuomaksi kesäterassilla.

Teksti ja kuva: Lea Ansamaa

raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

Alkoholittomat oluet ovat paluu olutkulttuurin juurille

Oluella on Suomessa pitkä historia. Mallasjuomien valmistus alkoi täällä pohjolan perukoilla jo noin 2000 vuotta sitten samalla, kun maanviljelys rantautui … Jatka lukemista Alkoholittomat oluet ovat paluu olutkulttuurin juurille →

Suuret panimot ovat alkaneet viimevuosina panostamaan yhä enemmän laadukkaisiin alkoholittomiin oluisiin.

Oluella on Suomessa pitkä historia. Mallasjuomien valmistus alkoi täällä pohjolan perukoilla jo noin 2000 vuotta sitten samalla, kun maanviljelys rantautui alueelle. Olutta on myös kulunut reilusti esi-isiemme arjessa. Käytettiinhän sitä monesti veden sijaan ruoka- ja janojuomana, sillä puhdasta vettä ei aina ollut saatavilla. Siis kaljaa aamusta iltaan! Tästä innostuneena monet ovat spekuloineet menneiden aikojen villillä ryyppykulttuurilla ja jatkuvalla jokamiehen kännillä.

Vaan totuus taitaa olla toinen.

Epäilemättä menneinäkin aikoina on täällä humalassa kekkarointiakin nähty, mutta historiallinen olut oli suurelta osin varsin toisenlaista kuin nykyinen – nimittäin varsin mietoa. Esimerkiksi keskiaikaisessa Ruotsi-Suomessa tavallinen väki kostutti kurkkuaan suurimmalta osin ruokaolueksi kutsutulla juomalla. Siinä tiedetään alkoholia olleen noin 1,1 %. Nyky-Suomessa saa alaikäisillekin myydä juomaa, jossa alkoholia on alle 1,2 %.

Tavallaan alkoholittoman ja erittäin miedon oluen yleistyminen on siis paluuta ikiaikaisen olutkulttuurin juurille. Olisipa mielenkiintoista päästä maistamaan aidolla keskiaikaisella reseptillä tehtyä, katajalla ja pursulla maustettua ruokaolutta! Miltähän herkku mahtaisi maistua tämän päivän virvoitusjuomiin tottuneelle?

Lue lisää: Alkoholiton olut on juomien seuraavana megatrendi

Edellä mainitut tiedot suomalaisen oluen historiasta löytyvät muun muassa professori Kustaa H. J. Vilkunan kirjasta Juomareiden valtakunta (2015).

Teksti: Janne Valkeapää Kuva: Lea Ansamaa

raitis.fi-lehti: Esittelyssä, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä

”Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii”

Rakkaus on maailman kaunein ja ihmeellisin tunne. Se mullistaa kaiken jo olemassa olevan ja muuttaa tulevaisuuden. Rakkaus valvottaa, naurattaa ja … Jatka lukemista ”Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii” →

Hyvän parisuhteen ylläpitäminen arjessa on taitolaji. Pariterapia tarjoaa työkaluja tunneyhteyden puutteesta selviämiseen.

Rakkaus on maailman kaunein ja ihmeellisin tunne. Se mullistaa kaiken jo olemassa olevan ja muuttaa tulevaisuuden. Rakkaus valvottaa, naurattaa ja ujostuttaa. Se tekee levottomaksi ja saa perhoset lentelemään vatsassa. Rakkaus saa pohtimaan yhteistä tulevaisuutta, synnyttää perheitä ja testailee parisuhteen kestävyyttä.

Rakkaus on kaiken suuren ja ihmeellisen taustalla. Se yhdistää kaksi ihmistä parisuhteeseen, minkä seurauksena syntyy uusia erilaisia tunteita ja kokemuksia. Kun kaksi ihmistä päättää kulkea yhdessä kohti tulevaisuutta, heidän täytyy oppia säilyttämään vuosien saatossa ja ruuhkavuosien iskiessä voimalla hyvät vuorovaikutustaidot ja keskinäinen henkinen läheisyys.

Arki tuo tullessaan kiireen, rutiinit ja monenlaisia mutkia matkaan yhteisen taipaleen varrelle. Arjen kiire tempaa helposti mukaansa ja yllättävien haasteiden astuessa kuvioihin mukaan parisuhde päätyy helposti kriisiin. Kriisin voi laukaista esimerkiksi lapsen tai puolison sairastuminen, työttömyys tai jo sen uhka, yhteisen ajan puute, läheisen kuolema, uskottomuus, lasten kasvatukseen ja rahan käyttöön liittyvät erimielisyydet ja mahdollinen puolison orastava päihdeongelma.

Jos molemmat puolisot ovat uupuneita ja parisuhteelle ei ole annettu syystä tai toisesta tarpeeksi aikaa, kriisit iskevät voimalla suhteeseen. Jos suhde voi pidemmän aikaa huonosti, eikä puolisoilla ole työkaluja käsitellä tilannetta, on heillä edessään joko pitkä ja raastava parisuhde tai ero.

Perheneuvolan sosiaalityöntekijänä ja yksityisyrittäjänä toimiva pari- ja perhepsykoterapeutti, pätevöitynyt tunnekeskeinen pariterapeutti (ICEEFT) Tuula Multasuo kertoo, että parisuhteen hyvinvointi heijastuu molempien puolisoiden terveyteen, kodin ilmapiiriin ja lasten hyvinvointiin.

– Hyvä parisuhde on koko perheen kantava voima. Jos parisuhdetta ei hoida säännöllisesti, sen pahoinvointi vie energiaa kaikilta perheenjäseniltä. Parisuhdetta kannattaa hoitaa ja vaalia, jotta siihen satsattu työ kantaa läpi kriisien, hän muistuttaa.

Multasuo jatkaa, että yksi tärkeimmistä parisuhdetaidoista on kyky pitää yllä ja saavuttaa aina uudelleen hyvä tunneyhteys, jossa molempien on mahdollista ilmaista ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan sekä eriäviä mielipiteitä.

Apua ajoissa

Tunnekeskeiseen pariterapiaan erikoistunut Multasuo painottaa, että parisuhteiden yleinen ongelma on puhumattomuus, mykkäkoulun harrastaminen ja raastava riitely.

– Mikäli puhumattomuus tai riitely muodostuu ongelmaksi suhteessa, kannattaisi puolisoiden hakeutua pariterapiaan ennen kuin tilanne pahenee entisestään. Terapia antaa uusia ajatuksia, toivoa ja auttaa molempia purkamaan tilannetta, sillä pariterapiassa voidaan pysäyttää vuorovaikutuksen kielteisiä kehiä, löytää ymmärrystä omasta ja toisen kokemuksista ja sen myötä parantaa turvallista tunneyhteyttä.

– Turvallisen tunneyhteyden myötä myös muut hankaliksi koetut asiat helpottuvat. Mielestäni parisuhteisiin tulisi ehdottomasti panostaa ennaltaehkäisevästi ihan valtakunnallisella tasolla, sillä esimerkiksi tunnekeskeisellä pariterapialla voidaan hoitaa jo syntyneitä vaurioita ja tunnekeskeisillä parisuhdekursseilla voidaan ennaltaehkäistä tulevia kriisejä, hän huomauttaa.

Multasuo jatkaa, että jos yhteiskunta tukisi taloudellisesti kustannustehokkaita parisuhdekursseja ja lyhytterapioihin lukeutuvaa tunnekeskeistä pariterapiaa, se säästäisi monilta eroilta ja muilta mahdollisilta tukitoimilta loputtomien sydänsurujen lisäksi.

– Ero on aina pitkä prosessi, mikä vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja toimivuuteen. Erosta toipuminen saattaa kestää yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen vuosia. Ero ei muuta vain vanhempien tulevaisuutta, vaan se muuttaa samalla koko perheen tulevaisuuden. Eron jälkeen elämä ei välttämättä muutu heti helpommaksi, mutta ero lopettaa riidat yhteisen katon alla. Jos suhde päätyy eroon, vanhempia voidaan auttaa ja tukea hyvään yhteistyövanhemmuuteen eri palvelujen avulla, hän tiivistää.

Tunnekeskeinen pariterapia

Multasuo kertoo kiinnostuneensa pariterapiasta vuosien saatossa yhä enemmän työskennellessään perheneuvolassa ja perheasioiden sovittelutyössä sekä Follo-sovittelutyössä.

– Ero ei ole mielestäni ensisijainen vaihtoehto, vaikkakin se on joskus väistämätöntä. Olen kiinnostunut tunnekeskeisestä pariterapiasta (Emotionally Focused Couple Therapy, EFT) erityisesti sen vaikuttavuuden vuoksi.

Multasuo kertoo, että tunnekeskeisen pariterapian tavoitteena on tutkia ja ymmärtää vuorovaikutuksen taustalla olevia tunteita ja kummankin osapuolen reagointitapoja sekä tunnekokemuksia.

– Tunnekeskeisessä pariterapiassa rakkaussuhde nähdään tunnesuhteena, jossa jokainen kaipaa tulla rakastetuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Työskentelyn taustalla vaikuttaa kiintymyssuhdeteoria, joka antaa työskentelylle kompassin ja kartan. Tunnekeskeinen pariterapia vaatii sitoutumista ja se sopii pariskunnille, jotka ovat motivoituneita työskentelemään parisuhteen parantamiseksi. Terapiamuodon toteuttaminen kestää puolesta vuodesta vuoteen ja se ei sovellu tilanteisiin, joissa parisuhdetta kuormittaa hoitamaton riippuvuusongelma tai jos toinen osapuoli on jo tehnyt eropäätöksen, hän painottaa.

Terapeutti jatkaa, että tunnekeskeinen pariterapia toimii niin ydinperheissä kuin uusperheissä eli terapiassa tutkitaan niitä asioita, jotka vievät puolisoita vuorovaikutuksen kielteiselle kehälle ja sen myötä tunneyhteyden heikkenemisen suuntaan. Joillakin se on ajan-, alkoholin-, rahankäytön, kodinhoidon tai kasvatuskysymysten erilaisuus ja niistä riitely, toisilla seksuaalisuuteen liittyvät tilanteet ja joillakin puolestaan molempien osapuolten vetäytyminen ja niin sanottu asioiden lakaistu maton alle -tilanteet.

– Kaikissa lapsiperheissä vanhempien parisuhde on se akseli, jonka varassa koko systeemi toimii joko hyvin tai huonosti. Uusperheissä lisähaasteina voivat olla suhteet esimerkiksi puolison lapsiin ja entisiin puolisoihin. Joillakin riitelyyn liittyy syyllisen etsintää tai hyökkäys-puolustus-taistelua.

Joillakin pariskunnilla riitelyn pohjana on perustelu-vastaperustelu-asetelma. Yleisin kehä syntyy siitä, kun toinen osapuoli kokee, ettei saa toiselta osapuolelta vastakaikua ja tule kuulluksi. Tällöin toinen vahvistaa sanomaansa, minkä toinen taas kokee jatkuvina vaatimuksina ja vetäytyy vielä enemmän. Vetäytyminen johtaa taas siihen, että toinen kritisoi entistä voimakkaammin, hän kuvailee riitojen kehiä.

Terapiassa opitaan uusia tapoja viestiä sekä ymmärtää toista ja itseä. Se johtaa useimmiten hyviin tuloksiin:

– Tunnekeskeisen pariterapian kehittäjän Sue Johnsonin ja ICEEFT- keskuksen tutkimusten mukaan tunnekeskeisen pariterapian tuloksellisuus on noin 70 % ja terapiassa tapahtuneet muutokset ovat pysyviä. Terapiaa on kehitetty noin 30 vuotta käytäntöä tutkien, Multasuo kertoo.

Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki

LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä, raitis.fi-lehti: Politiikkaa

Monien mielipiteiden kannabis

Kannabiksesta ja sen laillistamisesta käyty keskustelu on kirjavaa. Eri osapuolten mielipiteitä kuunnellessa miettii, puhutaanko tässä samasta päihdeaineesta lainkaan, niin erilaisen … Jatka lukemista Monien mielipiteiden kannabis →

Monilla sekä päihteen kannattajilla että vastustajilla on vääriä ja kyseenalaisia uskomuksia.

Kannabiksesta ja sen laillistamisesta käyty keskustelu on kirjavaa. Eri osapuolten mielipiteitä kuunnellessa miettii, puhutaanko tässä samasta päihdeaineesta lainkaan, niin erilaisen kuvan eri tahot aiheesta antavat.

Olen ollut suunnittelemassa yläkouluikäisille tarkoitettua Ajattele itse! -päihdekasvatusmateriaalia ja sen puitteissa tutustunut myös kannabikseen liittyviin moninaisiin käsityksiin. Esimerkiksi tällaisiin:

– Jo ensikerta voi aiheuttaa ihan hyvin psykoosin tai riippuvuuden.

Näin aloitti mielipiteensä eräs kannabista anonyymissä nettikyselyssämme kommentoineista. Käsitys äärimmäisistä ja jo ensikokeilusta varsin todennäköisesti syntyvistä kannabiksen haitoista ovat perua menneiden vuosikymmenten valistuksesta. Huumeiden, myös kannabiksen, kerrottin todennäkköisesti pilaavan loppuelämän jo ensikokeilusta.

Vastaliikkeenä tähän valistajien ilmeiseen ylilyöntiin syntyi ”kannabisuskovaisten ideologia”, joka elää ja voi paksusti pienessä kannabista käyttävien alakulttuurissa. Siinä aineen käyttöön liittyvä välittömän mielihyvän kokemus yhdistetään joukkoon erilaisista lähteistä kaivettuja kannabiksen hyödyistä kertovia tutkimustietoja sekä ainetta ylistävään filosofiaan. Tässä muutamia otteita edellä mainitun nettikyselyn vastauksista:

– Kannabiksen käytön lisääntyessä, psykoosit ovat jopa vähentyneet. Ihmiset ovat oletuksena psykoosissa, kun aletaan tätä termiä käyttämään oikein. Kannabiksen avulla tiedostetaan oma psykoosi, ja [kannabiksen] kieltolaki tuhoaa tämän ajattelun, jolloin ihmisestä saattaa tulla ilmi psykoottista ajattelua.

– Ainoa mikä altistaa ahdistukselle ja masennukselle ovat ne ihmiset ketkä tuomitsevan kannabista polttavan henkilön.

Saimme suorastaan näiden kaltaisten kirjoitusten vyöryn pyydettyämme kommentteja eräältä kannabiksen laillistamista kannattavien nettifoorumilta.

Kannabiksen käytöstä voi tutkitusti saada myös joitakin hyötyjä. Ongelmaksi muodostuu se, että kiihkeimmät päihteen kannattajat näyttävät poimivan tutkimuksista lähes yksinomaan ne myönteiset puolet ja tyrmäävät havaitut haitat propagandana ja pelotteluna. Laajoihin otoksiin perustuva tutkimustieto sivuutetaan vääränä myös viittaamalla omaan hyvin subjektiiviseen kokemukseen. Näin esimerkiksi kielletään ja vähätellään tutkimuksissa laajalti havaittuja kannabiksen mielenterveydelle haitallisia vaikutuksia ja puhutaan päihteestä jopa mielenterveyttä parantavana.

Suurin osa ihmisistä sijoittuu johonkin näiden kahden ääripään väliin. Toisaalta tiedetään, ettei kannabiksen kokeilu välttämättä johda välittömästi vakaviin ongelmiin. Toisaalta ymmärretään aineella olevan myös haittoja, etenkin enemmän käytettynä on myös vaikeita haittoja.

Entä sitten päivän polttava kysymys kannabiksen viihdekäytön laillistamisesta? Aihehan on näinä päivinä eduskunnassa.

Kuten olemme nähneet, alkoholin kieltolaki ei Suomessa ole toimiva ratkaisu, sillä aineella on jo kulttuurissa vahva jalansija. Jos alkoholi tulisi tänne uutena päihteenä, on selvää, että se olisi kannabiksen tavoin laiton päihde eli huume.

Mitä tulee kannabikseen, sen tapauksessa kieltävä laki vähentää tehokkaasti käyttöä ja käytön haittoja. Tämä nähtiin dramattisesti muun muassa Yhdysvaltojen Coloradon osavaltiossa, jossa kannabiksen laillistaminen 2012 johti käytön nopeaan lisääntymiseen ja räjähdysmäisesti kasvaviin päihdehaittoihin. (Katso esimerkiksi tämän lehden pääkirjoitus.)

Toisaalta ei kannabiksen kieltäminenkään ei ole ongelmatonta. Pelko rangaistuksesta ja rikosrekisteristä voi estää niiden avunsaamista, jotka ovat joutuneet kyseisen aineen kanssa ongelmiin tai joiden ongelmia, kuten syrjäytymistä, kannabis pahentaa.

Kuinka siis helpottaa avun saamista, mutta toisaalta välttää päihteen käytön ja haittojen lisääntyminen? Yksi ratkaisu voisi olla, että kannabiksen käyttäjä välttäisi rikosrekisterin hakeutumalla päihdeinterventioon. Siellä sitten rangaistuksen saamisen sijaan olisi mahdollisuus ohjata avun pariin.

Asiantuntijoilla lienee kattavaan tutkimustietoon perustuva näkemys tämän ja muiden ratkaisuehdotusten toimivuudesta. Toivotaan päättäjien kuuntelevat heitä herkällä korvalla!