raitis.fi-lehti: Politiikkaa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Politiikkaa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

13.3.2017raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Kuntavaaliehdokkaat: A-oluen tuominen kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta

Yli puolet kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Tutkimustiedon valossa arvio on tietenkin oikea.

Yli puolet kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Tutkimustiedon valossa arvio on tietenkin oikea. Siitä huolimatta näin uskoo ehdokkaista vain niukka enemmistö. Muutama arvelee vahvempien juomien jopa vähentävän juotua alkoholin määrää.

Suomen ASH ry:n Kantar TNS Oy:llä teettämässä selvityksessä kysyttiin kuntavaaliehdokkailta miten he uskovat vahvempien alkoholijuomien tuomisen päivittäistavarakauppoihin vaikuttavan kuntalaisten alkoholin kulutukseen.

Haastatelluista 52 prosenttia uskoi kulutuksen kasvavan. 43 prosenttia arvioi, ettei muutoksella olisi vaikutusta. Neljä prosenttia arveli, että muutos vähentäisi alkoholin kulutusta.

Suomen ASH:n toiminnanjohtajan Mervi Haran mukaan tulos kertoo, että monet kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät alkoholilain vaikutuksen kuntalaisten arkeen.

– On kuitenkin hämmästyttävää, että yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt saatavuuden ja kulutuksen välistä yhteyttä. Ilmeisesti tieto siitä, että alkoholin tarjonta lisää kulutusta, ei ole tavoittanut kaikkia kuntavaaliehdokkaita, hän huomauttaa.

Hallituksen kaavailujen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

– Kunnilla ei ole varaa niihin kustannuksiin, joita suunnitelluilla alkoholilain muutoksilla väistämättä on, Hara kommentoi suunnitelmia.

THL:n maltillisen arvion mukaan vuosittaiset alkoholihaitat nousevat Suomessa lakiuudistuksen myötä noin 400 miljoonaa euroa.

Jyrkät erot puolueiden välillä

Puoluetausta vaikutti selvästi ehdokkaiden uskomuksiin. Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista peräti joka viides uskoi, että nykyistä vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin hillitsisi kulutusta. Keskustan ehdokkaista näin ajatteli kuusi prosenttia.

Sen sijaan muista puolueista ei selvityksessä löytynyt lainkaan vastaajia, joiden mielestä uudistuksella olisi alkoholin käyttöä vähentäviä vaikutuksia. Enemmistö Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista katsoi, että uudistus lisäisi alkoholin kulutusta.

Hara pitää selvänä, että sote-uudistuksella tavoitellut säästöt hukataan, jos alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu nyt ehdotetussa muodossa.

– Ei ole kestävää tai kansantalouden kannalta järkevää tehdä toisella kädellä yhdensuuntaisia päätöksiä ja kumota ne toisella. Vahvojen juomien tuominen kauppoihin olisi yksi keskeinen, alkoholin kokonaiskulutusta, kustannuksia ja terveyshaittoja lisäävä päätös, Hara sanoo.

Tästä näkökulmasta vastausten jakautuminen on yllättävä, sillä perinteisesti juuri porvaripuolueet ovat ajaneet tiukkaa taloutta ja turhien menojen karsimista.

Ehkäisevälle päihdetyölle tukea ehdokkailta

Lähes puolet, 47 prosenttia vastaajista, arvioi, että ehkäisevää päihdetyötä ei oteta riittävästi huomioon kunnan päätöksenteossa. Vastaajista 72 prosenttia olisi valmis ohjaamaan kunnan budjetista lisää varoja lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn.

Myös ehkäisevän päihdetyön tehostaminen kunnan eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä sai kannatusta yli puoluerajojen.

– Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille, iso osa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ja muista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä säilyy edelleen kunnissa, Mervi Hara muistuttaa.

Hän kuitenkin pohtii, kuinka hyvin ehkäisevälle päihdetyölle kyselyssä annettu vahva tuki näkyy todellisissa poliittisissa päätöksissä ehdokkaan mahdollisen valinnan jälkeen.

– Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä. Toivottavasti valtuutetut muistavat myös vaalien jälkeen, että alkoholihaittojen ja tupakoinnin vähentäminen kannattaa, myös taloudellisesti, Hara toivoo.

Kantar TNS Oy (aik. TNS Gallup Oy) kartoitti Suomen ASH ry:n toimeksiannosta kuntavaaliehdokkaiksi lupautuneiden käsityksiä mm. alkoholilain uudistuksesta. Kyselyyn haastateltiin 12.-17.1.2017 yhteensä sataa siihen mennessä ehdokkuutensa julkistanutta henkilöä eri puolueista, eri puolilta maata. Suomen ASH ry tiedotti teettämästään selvityksestä 9.2.2017.

Lähde: Suomen ASH ry:n tiedote 9.2.2017

5.12.2016LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Kenttä- ja järjestöasiaa, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Politiikkaa faktoilla, tunteilla vai mielikuvilla?

Alkoholipolitiikassa tunne voittaa faktat – päihdehaitat jyrkkään
kasvuun.

Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2016

Hyvät lukijat,
Suomen hallitus sallii vahvempien oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siiderien myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöstäkin on ollut puhetta. Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallitus on kertonut tavoitteekseen purkaa normeja, vähentää alkoholihaittoja ja kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Terveysalojen asiantuntijat kuitenkin tyrmäävät uudistuksen: alkoholin kulutus ja sen myötä alkoholihaitat kasvavat merkittävästi. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia. Myös talous kärsisi kokonaisuudessaan enemmän kuin hyötyisi.

On erittäin huolestuttavaa kuinka vähän aiheeseen liittyvä tutkimustieto on ollut otsikoissa, kun lakiuudistuksesta on käyty julkista keskustelua. Sen sijaan alkoholista hyötyvän alkoholielinkeinon varsin yksipuolinen näkökulma on näkynyt voimakkaasti.
Asian käsittely on ollut pikemminkin tunne- kuin faktapohjaista. Tutkimustietoa viestiviin asiantuntijoihin on liitetty ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuvia, joita myös teollisuus on ruokkinut ja käyttänyt estotta lobbauksessaan. Näin faktat on voitu ohittaa tunteisiin vetoavilla mielikuvilla.

Suomessa panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava. Tähän on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit. Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on alkoholista elävälle teollisuudelle uhka, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Panimoala vastustaakin kaikkia tutkimuksissa tehokkaimmiksi todettuja keinoja vähentää alkoholihaittoja.

THL:n arvio alkoholilain muutoksen vaikutuksista

Kuten Raittiuden Ystävien energinen uusi asiantuntija VTM Emilia Laine kirjoitti raitis.fi-lehden numerossa 2/2016, teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue. Siinä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle ja kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusantekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutamien ”alkoholin väärinkäyttäjien” takia.

Tämä ei kuitenkaan ole todellisuus. Valtaosa alkoholihaitoista koituu tavallisille, työssäkäyville ihmisille, isille ja äideille – joissakin tapauksissa myös kansanedustajille ja ministeritason päättäjille jopa vieraalla maalla.

THL:n arvio alkoholisairastavuudesta. Alkoholihaittojen tiedetään seuraavan kokonaiskulutusta. Taloudelliset tappiot laskettu tämän perusteella.

Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden on oltava etusijalla tulevassa alkoholilaissa ja alkoholin kulutusta on vähennettävä. Eniten siihen vaikutetaan lainsäädännöllä. Uuden lain valmisteluun on myös Raittiuden Ystävät antanut oman panoksensa ja pyrkii vaikuttamaan tehokkaasti poliittisiin päättäjiin vielä loppumetreillä.

Poliittisen vaikuttamisen ohella ei pidä unohtaa muuta vaikuttamista. Järjestömme yksi merkittävimmistä ponnistuksista ovat jo vuosia jatkuneet ajankohtaan tai toimintaympäristöön liittyvät kampanjat, joista tulossa on nyt 19. kerran Anna lapselle raitis joulu -kampanja.

Tämän kampanjan myötä toivotan teille kaikille hyvää ja mahdollisimman kiireetöntä keskitalven juhlan odotusta.

Martti Vastamäki
Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja

5.12.2016raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Politiikan rehevät kielikukkaset

Politiikan taikasanoilla ohitetaan faktat vaivattomasti ja käännetään asiat päälaelleen.

Hallitus haluaa purkaa ”tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja”. Halutaan myös, että ”säännöksiä vapautettasiin”. Tämä käy ilmi muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta lausuntopyynnöstä liittyen alkoholilain uudistukseen.

Hienoa! Kukapa tätä vastustaisi. Pitäähän tarpeettomat ja kankeat normit purkaa. Pois vaan! Vapaudutaan ikävien ihmisten ilkeyttään keksimistä säännöksistä.

Värikästä kieltä hallitukselta. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Samankailtaisin sanakääntein on alkoholilainuudistusta markkinoitu ennenkin. Ilmaukset edustavatkin paitsi istuvan hallituksen tapaa markkinoida agendaansa, myös laajempaa poliittista ilmiötä. Pelataan sanoilla, jotta oman asian ajaminen näyttäisi paremmalta.

Asiantuntija tai virkamies kertoisi, että alkoholijuomien myyntiä rajoitetaan, koska ne aiheuttavat haittoja, mutta nyt myyntiä ollaan sallimassa aikaisempaa laajemmin. Näin ilmaistuna asia voisi kuitenkin saada enemmän vastustusta. Kankeiden normien purkamista on helppo kannattaa.

Nämä ovat politiikan taikasanoja. Niihin lukeutuvat myös ”holhota”.
Jos poliittisen vastustajan argumenttia voi nimittää holhoukseksi, vastapuolen esittämä tutkimustieto voidaan ohittaa helposti. On turha enää miettiä faktoja, jos kyseessä on holhous. Sellaistahan ei tarvita!

Poliittinen retoriikka on ikivanha keino vääntää todellisuutta haluamaansa suuntaan. Tavallaan huvittavaa sanoilla pelaamista, mutta tarkemmin ajatellen ilmiö vetää vakavaksi.

Retoriset keinothan korostuvat erityisesti silloin, kun faktat tukevat valittua kantaa heikosti – kuten tekeillä olevan alkoholilain uudistuksen osalta.

Asiantuntijan näkökulmasta uudistus näyttää Suomen talouden ja kansanterveyden kannalta ikävältä. Monilla poliitikoilla on kuitenkin lämmin suhde alkoholiin, joten tunne ajaa järjen ohi. Kun omaa kantaa ei voi perustella faktoilla, tartutaan retoriikkaan.

Kyseessä ei kuitenkaan ole peli, vaan miljoonien ihmisten elämään vaikuttavat päätökset.

Teksti: Janne Valkeapää

28.9.2016raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Alkoholiasioita ei voi jättää kokonaan yksilön itsensä päätettäväksi

Auton turvavyöpakko ja motoristin kypäräpakko rajoittavat yksilön vapautta. Niitä voidaan nimittää holhoukseksi, mutta ne ovat siitä huolimatta tarpeellisia ja perusteltuja.

Suomessa on noin 500 000 alkoholia runsaasti tai selkeästi liikaa kuluttavaa kansalaista, joiden elämää kyseisen päihteen käyttö johdattelee enemmän tai vähemmän ratkaisevasti. Useimmiten alkoholi ei vähennä vain käyttäjän itsensä hyvinvointia, vaan se heikentää merkittävästi myös läheisten elämänlaatua.

Uutta alkoholilakia sorvattaessa on kansanedustajiemme, jopa joidenkin ministerienkin lausumista kuvastunut yksilön vapautta korostavia näkemyksiä ja kansanterveysnäkökohdat ovat jääneet taka-alalle. Korostetaan yksilön omaa vastuuta alkoholin käytöstään.

Tällöin unohdetaan, että runsas alkoholin käyttö, jota jossain vaiheessa kutsutaan alkoholismiksi, on sairaus. Sen voittamiseen tarvitaan muutakin kuin yksilöä itseään. Tarvitaan myös lainsäädännön toimia sairauden aiheuttajan eli alkoholin saatavuuden vähentämiseksi ja hinnan pitämiseksi sopivalla, kokonaiskulutusta hillitsevällä tasolla. Myös varsinkin nuoriin kohdistuva alkoholimainontaa tulee rajoittaa, sillä varhainen juomisen aloitusikä on selkeästi yhteydessä alkoholiongelmiin.

Tämän sairauden voittaminen harvoin kuitenkaan onnistuu näilläkään toimilla, vaan tarvitaan myös muun muassa nopeasti käytettävissä olevia sairauden hoito- ja vieroituspaikkoja niitä tarvitseville ja hyvin järjestettyä vertaistukea.

Sadattuhannet tavalliset, työssäkäyvät suomalaiset ovat alkoholin käytön suhteen riskiryhmässä. Sopivalla lainsäädännöllä voidaan tehokkaasti ehkäistä tämän ryhmän siirtymistä varsinaiseen alkoholistiporukkaan. Toisaalta lainsäädäntö voi myös reilusti vauhdittaa riskiryhmän luisumista nykyistä synkempään joukkoon. Vielä suurempi merkitys lainsäädännöllä on todennäköisesti nuorempaan ikäluokkaan, joka ei ole vielä moneen vuoteen lähellä kulutuksen riskirajoja.

Paljolti sopivan saatavuuden ja hintapolitiikan ansiosta nuorison alkoholinkäyttö on viimeisten vuosien aikana laskenut. Kuitenkin 25-35-vuotiaiden alkoholin kulutus on taas nousussa, eikä lakia ole syytä vesittää kansanterveydelle ja hyvinvoinnille epäsuotuisaan suuntaan. Pelissä on hyvinvoinnin lisäksi miljardeja euroja yhteiskunnan rahaa, joka voidaan joko menettää tai säästää.

Suunnitteilla on vahvempien oluiden ja mietojen viinien siirtäminen Alkosta päivittäistavarakauppaan. Tämä lisäisi monenlaisia alkoholin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. Alko on toistuvasti osoittanut hoitavansa tehtäväänsä huomattavasti päivittäistavarakauppaa vastuullisemmin. Päivittäistavarakaupan ikärajavalvonta on vähemmän tehokas ja uudistuksen myötä vahvempien juomien myynti alaikäisille ja humalaisille kasvaisi varmasti.

Humalahakuisuuteen taipuvat sadattuhannet suomalaiset siirtyisivät hyvin todennäköisesti keskioluesta neloseen, jos ne olisivat saatavilla kaupan hyllyllä vierekkäin. Päivittäistavarakauppaan siirtyessään vahvojen oluiden ja mietojen viinien hinta myös laskisi, mikä sekin toimii kulutusta lisäävästi. Alkoholiteollisuus ja päivittäistavarakauppa tietenkin suhtautuvat tähän suunniteltuun lakimuutokseen myönteisesti. Näillä toimijoilla onkin ollut laaja ja tehokas lobbauskoneisto sekä poliittisiin päättäjiin että kansalaismielipiteen muokkaukseen kohdistuen.

Alkoholin niin sanottua vapauttamista koskevassa keskustelussa vähätellään ja hyssytellään vapautusten kielteisiä seurauksia, vaikka niistä on selvää tutkimusnäyttöä.
Lääkärinä olen nähnyt liikaakin alkoholin aiheuttamien väkivallantekojen ja tapaturmien seurauksia, rattijuoppojen tappamista tai rampauttamista lapsista ja aikuisista puhumattakaan.

Valtaosassa kymmenistätuhansista vuosittaisista poliisin tietoon tulleista väkivallanteoista on alkoholi päätekijänä. Viikonvaihteissa sairaalaan tulevista itsensä loukanneista suuri osa on humalassa, jopa niin, että monille kiireisille ensiapupoliklinikoille on jouduttu palkkaamaan järjestyksenvalvojia työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi.

SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas totesi äskettäin: ”Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman ja menettää poliittisen uskottavuutensa. Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla sääntely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta saattaa kuulostaa hyvältä asiaan vähemmän perehtyneiden korvissa.”

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve haluaa kohdistaa huomionsa yleisesti alkoholin perusteettoman myönteiseen imagoon yhteiskunnassa ja erityisesti lasten alkoholinkäyttöön sekä alkoholin vaikutuksiin liikenteessä, perheissä ja työelämässä. Normien purkaminen terveyteen liittyvissä asioissa on perusteltua, kun se lisää terveyttä.

Turvavyön käyttöpakkoa ja moottoripyöräilijän kypäräpakkoa voidaan nimittää holhoukseksi, mutta ne ovat yhteiskunnan keinoja pelastaa elämää rajoittamalla yksilön vapautta. Näin on myös alkoholin myyntiä osin rajoitettu vain sitä varten perustettuihin kauppoihin, jotta voimme rajoituksilla edes hiukan suojella heitä, joiden elämästä alkoholi tekee helvettiä.

Heitä on tässä maassa liikaa ja mahdollisesti tulevien vapautusten seurauksena yhä enemmän. Valtaosa alkoholismista kärsivistä eivät asu sillan alla. He ovat tavallisen oloisia työssä käyviä ihmisiä, sinun ja minun ystäviä, perheenjäseniä ja tuttavia. Erona on, että heidän elämässään on vain synkkä varjopuoli, josta he yleensä vaikenevat ja tuntevat jopa häpeää.

Heitä on meistä suomalaisista laskutavasta riippuen 10-20 prosenttia. Halutaanko tätä ihmisten joukkoa todella kasvattaa? Nyt se todellinen tolkku käteen!

Kirjoittaja on Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja Martti Vastamäki.

24.8.2016Ajankohtaista - Raittiuden Ystävät tiedottaa!, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Politiikkaa, TIEDOTE NOSTOEmilia Laine

Tilattuja tutkimuksia

Media uutisoi juomanmyyjien “tutkimustulokset” kritiikittä, vaikka ne ovat räikeässä ristiriidassa aidon tutkimustiedon kanssa.

Media nielaisi juomanmyyjien lobbareiden koukun kritiikittä.

kala_web

Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset puoltavat alkoholin myynnin sääntelyn purkua.

Yllättävää? Ei oikeastaan.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja.

Yllättävää sen sijaan on, että valtakunnan kärkimedioissa asiasta uutisoitiin elokuussa vailla vähäisintäkään lähdekritiikkiä. Iltasanomien jutussa (18.8.2016) huomataan jopa moneen kertaan korostaa, että raportti perustuu WHO:n tilastoihin. Tutkimuksen tekotapa jätetään kuitenkin kokonaan avaamatta.

Päivittäistavarakaupan tilaama kirjoitelma muun muassa poimii sieltä täältä eri tilastoista yksityiskohtia ja yhdistelee niitä valikoiden luodakseen halutun vaikutelman. Tällä sitten todistellaan laajempia väitteitä, kuten sitä, että myynnin sääntelyn ei vaikuttaisi alkoholijuomien kulutukseen.

Ja virallisen totuuden tästä tekee lehdistö, joka julkaisee väitteet kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Tilastoistahan on mahdollista kaivaa juuri sellaisia tuloksia, kuin tutkimuksen tilaaja toivoo, mutta tieteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja. Mittava alkoholilain uudistus on työn alla ja kaupan alan lobbarit haluavat edistää siihen liittyviä taloudellisia tavoitteitaan luomalla epävarmuutta tosiasioista. Median tehtävä olisi kuitenkin karsia pois likainen peli.

Asiasta kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus muodostaa oma alkoholipoliittinen mielipiteensä faktojen pohjalta ilman, että heitä tällaisella tarkoitushakuisesti tuotetulla tiedolla hämmennetään ja johdetaan harhaan.

Valistuneen kannan muodostaminen on toki vaikeaa, kun toimittajillakaan ei tunnu olevan kykyä erottaa tutkimustietoa ”tutkimustiedosta”.

Lähdekritiikkiä kaivaten
Raittiuden Ystävät ry

Kuvitus: Janne Valkeapää

24.5.2016LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Politiikkaa, TIEDOTE NOSTOraitisadmin

Hallitus tekemässä lähes miljardin euron virheen

Alkoholin saatavuuden lisääminen on tutkitusti suurimpia kulutusta kasvattavia tekijöitä. Hallituksen ajama nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa näkyy toteutuessaan 800 miljoonan euron vuosittaisina taloudellisina tappioina.

Siihen loppui hallituksen säästöpolitiikka. Kaavailtu nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa tulee aiheuttamaan toteutuessaan yli 800 miljoonan euron vuosittaiset tappiot Suomen kansantaloudelle.

Hallitus hyväksyi vastikään ruokakaupoissa myytävien juomien sallitun alkoholipitoisuuden nostamisen nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Kokoomus olisi halunnut jopa 15 prosenttiset juomat maitokauppoihin.

Miksi ei? Miksi turhaan kiusata ihmisiä sillä, että he joutuvat hakemaan osan juomistaan toisesta kaupasta? Miksi niiden, jotka osaavat juoda hallitusti, tulisi kärsiä siitä, että pieni osa ihmisistä ei osaa? Eivätkö alkoholistit löydä juomansa joka tapauksessa?

Tämän kaltaiset letkautukset ovat saaneet surullisen suuren roolin alkoholipoliittisessa keskustelussa. On syytä muistuttaa faktoista.

Saatavuuden kasvu lisää alkoholihaittoja

Keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.

Kyllä. Se, ettei osaa prosenttijuomista tarvitse hakea eri kaupasta, on etu. Mutta siihen ne edut sitten loppuvatkin.

Merkittävimmät alkoholin kulutukseen vaikuttavat tekijät ovat tutkitusti saatavuus ja hinta. Jos saatavuutta lisätään tai hintaa lasketaan, sillä on välitön juomista lisäävä vaikutus.

Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun keskioluet siirrettiin 1968 Alkosta ruokakauppoihin. Alkoholin kulutus nousi vuoden sisällä noin 25 %. Vastaavasti alkoholikuolleisuus nousi seuraavien muutamien vuosien aikana noin 25 %. Samalla lisääntyivät myös taloudelliset ja sosiaaliset haitat.

Käytön lisääntyminen tarjonnan seuraksena on paitsi tutkittu tosiasia, myös helposti ymmärrettävää. Jos marketista löytyy edullinen nelosolut tai limuviina, moni poimii sen mukaansa enempää ajattelematta. Alkoon saman juoman takia ei lähdetä yhtä helposti. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.

Miksi ”kohtuukäyttäjiä” rangaistaan?

Miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?

Ilmaus ”alkoholin kohtuukäyttö” on osittain harhaanjohtava. Suomen 6-7 miljardin vuosittaisista alkoholihaitoista suurin osa nimittäin aiheutuu ”kohtuullisesti” alkoholia käyttäville ihmisille. Näitä tappioita ei saada vähenemään, jos alkoholin kokonaiskulutus ei laske. Toisin sanoen myös vähemmän juovien tulisi hillitä juomistaan, miljarditappioiden kutistamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos laskevat, että kun alkoholihaittoihin lisätään myös alkoholin takia menetetyt työvuodet, kansantalouteen syntyy nykyisellään 14,5 miljardin euron lovi. (Tarkemmin alkoholin vaikutuksesta talouteen on kuvassa olla.)

Nämä haitat seuraavat tunnetusti lähes suoraan alkoholin kokonaiskulutusta, joskin pienellä viiveellä. Jos alkoholin kulutus nousee hallituksen ajaman muutoksen myötä esimerkiksi 6 prosenttia, kuten THL maltillisesti arvioi, se aiheuttaa kansantalouteen yli 800 miljoonan euron vuosittaisen tappion.

Myöskään alkoholin työllistävällä tai taloutta tukevalla vaikutuksella tätä politiikkaa ei voi perustella. Taloudelliset alkoholihaitat nimittäin ylittävät kaikki saadut hyödyt.

Onkin yllättävää, että hallitus haluaa ryntätä maan taloutta, vaikka koko hallituskauden alku on puuhattu vain säästöjä. Onko nyt säästetty tarpeeksi, että tähän on varaa?

Luonnollisesti alkoholin myynnistä hyötyvä panimoala ja päivittäistavarakauppa lobbaavat juomien laajempaa saatavuutta oman etunsa takia. Mutta miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?

suomen-alkoholitalous

Suomen alkoholihistoria 1960-2015

Teksti ja grafiikka: Janne Valkeapää

11.3.2016LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Kenttä- ja järjestöasiaa, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän … Jatka lukemista Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa →

Lakiuudistus, jota tutkijat suosittelevat alkoholihaittojen vähentämiseksi, on alkoholialan mukaan ”tehotonta holhousta”. Juomista hillitsevää lakiuudistusta tukeva tutkimustulos nimetään ”kiistanalaiseksi”. Alkoholiteollisuus pyrkii lobbauskoneistollaan vääristämään poliittista keskustelua oman etunsa nimissä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudesta alkoholilaista käydyssä keskustelussa on väläytelty ravintoloiden anniskelulupien helpottamista, kauppojen alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta ja vasta säädettyjen mainontarajoitusten poistamisesta.

Toisaalta on toivottu myös julkijuopottelun rajoittamista ja mainonnan täyskieltoa.

Alkoholin haittamenot

Alkoholielinkeinon näkökulma on usein julkisessa keskustelussa voimakkaammin esillä, ja rajoituksia kannattaviin kansanterveystoimijoihin ja asiantuntijoihin liitetään ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuva. Näitä mielikuvia alkoholialan lobbaus ruokkii ja käyttää estotta hyväkseen.

Raittiuden Ystävien tulisikin kaikkien näiden tunnepitoisten mielikuvien ja harhakäsitysten keskellä pyrkiä palauttamaan ihmisten mieliin miksi alkoholipoliittisia rajoituksia tosiasiassa tarvitaan. Suomessa kärsityt alkoholihaitat ovat taloudellisesti mitattuna miljardiluokkaa ja eikä korkea alkoholin kulutuksen taso millään tavoin lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Tutkimusta kulutusta hillitsevän alkoholipolitiikan tueksi on saatavilla koko ajan enemmän, mutta tehokkaasti haittoja vähentäviä päätöksiä ei ole saatu aikaan, sillä elinkeinointressit ovat saaneet alkoholipoliittisessa päätöksenteossa huomattavan suuren painoarvon.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate.

Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tehokkaimmat keinot kokonaiskulutuksen laskemiseksi ovat alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä hinnan nosto.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Alkoholiteollisuuden tehtävähän on tuottaa liiketoiminnallaan voittoa, minkä vuoksi kaikki sitä vaikeuttavat rajoitukset ovat sille epämieluisia.

Alkoholin myyjien intressit vahvoilla

Monet alkoholitutkijat ja terveystoimijat ovat osoittaneet huolensa alkoholiteollisuuden kasvaneesta vaikutusvallasta ja huomauttaneet, että alkoholipoliittisessa päätöksenteossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana painotettu elinkeinointressejä yli kansanterveysintressien.

Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee ns. miedoista juomista. Valtaosan haitoista kärsivät ns. kohtuukäyttäjät. — Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee miedoista juomista.

Suomalaisen alkoholipolitiikan historian voi katsoa olleen vapautuksen historiaa, jossa pohjoismaisen alkoholipolitiikan kulmakivinä pidettyjä asioita, kuten alkoholikaupan yksityisten voitonintressien rajoittamista, alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittamista sekä korkeaa verotusta on vähitellen lievennetty.

Alkoholiteollisuuden vaikutusvalta kasvaa tutkimusten mukaan sitä mukaa, kun politiikka vapautuu. Suomessa etenkin panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava, mihin on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Suurimmat suomalaiset panimot ovat kansainvälisiä markkinoita hallitsevien panimojättien omistuksessa. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit.

Alkoholialan muokattu totuus

Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja.

Alkoholiteollisuus panostaa huomattavia määriä rahaa lobbaamiseen. Lobbauksessa käytetään ympäri maailman samoja keinoja ja argumentteja pyrittäessä vaikuttamaan alkoholipoliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen mielipiteeseen. Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue.

Teollisuuden viestissä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle tai kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusan tekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutaman ”alkoholin väärinkäyttäjän” takia.

Mielikuva on kuitenkin valheellinen. Todellisuudessa suurin osa Suomenkin miljardeissa euroissa mitattavista vuosittaisista alkoholihaitoista aiheutuu niin sanotuille kohtuukäyttäjille eli tavallisille ihmisille. Ainoa tehokas tapa vähentää haittoja on juuri suuren enemmistön juomisensa vähentäminen.

Panimoalan edustajien tarjoama ratkaisu on kuitenkin toinen. Heidän tarinastaan seuraava luonnollinen päätelmä on, ettei mitään suuren enemmistön juomiseen vaikuttavia uudistuksia tulisi tehdä, vaan voimavarat tulisi käyttää valistukseen. Valistus on toki kannatettavaa, mutta tutkimusten valossa se on ilman muita toimia auttamatta tehoton keino vähentää alkoholihaittoja.

Vastuullisuuden mielikuvalla päättäjien pöytään

Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.

Alkoholiteollisuus on kunnostautunut myös järjestämällä omia valistus- ja vastuullisuuskampanjoita, joiden vastuullisuuden voi tosin katsoa olevan hyvin näennäistä. Korostamalla vastuullisuuttaan teollisuus ostaa itselleen luotettavan yhteiskunnallisen toimijan statuksen ja paikkoja päätöksentekopöydissä.

Keskeinen osa alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiaa on myös päätöksenteon tukena käytetyn tieteellisen tutkimustiedon kyseenalaistaminen. Klassinen keino on syyttää tutkimusta näytön puutteesta ja vaatia loputtomasti lisää tutkimuksia ennen kuin mitään voidaan päättää.

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa, joiden mukaan esimerkiksi mainonnalla ei ole vaikutusta kulutukseen – näin siitä huolimatta, että kansanvälinen tutkijayhteisö on usein kritisoinut teollisuuden esittämien tutkimuksen tekotavan luotettavuutta.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on odotettavissa, että teollisuus vaatii myös alkoholiveron alennuksia ja vastustaa erilaisin verukkein äänekkäästi yrityksiä korottaa veroja.

Alkoholin myyntihinnalla on tutkitusti suora yhteys myyntimääriin ja kokonaiskulutukseen ja näin myös teollisuuden tuloihin. Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun 2004 tehtyjen veronalennusten myötä suomalaisten alkoholinkulutus lähti nousuun ja samalla myös alkoholikuolemat lisääntyivät merkittävästi.

Nuorten lisääntynyt raittius on teollisuuden näkökulmasta uhka, sillä nuoret ovat teollisuudelle tärkeä kohderyhmä ja tulevaisuuden alkoholin kuluttajina. Teollisuus vastustaa voimakkaasti muun muassa alkoholimainonnan rajoituksia, sillä mainonta lisää tutkitusti tehokkaimmin juuri nuorten juomista.

Motiivit argumenttien takana

Julkista keskustelua seuratessa olisikin hyvä osata tunnistaa kaikkien kansalaisten yksilönvapautta, suomalaisia työpaikkoja ja kohtuukäyttöä puolustavien sekä holhousta vastustavien argumenttien takana vaikuttavat taloudelliset intressit.

Alkoholipoliittisia vapautuksia vaativat toimijat vetoavat ”tolkkuun”, mutta eikö tolkullista olisi juuri pohjata alkoholilainsäädäntö tutkimustietoon, koko maan taloudelliseen etuun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, alkoholialan myyntivoiton sijaan?

Teksti: Emilia Laine Kuvitus ja kuva: Janne Valkeapää

18.12.2015LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja … Jatka lukemista Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun →

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja taloudellisia ja muita haittoja.

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa kertoi Kokoomuksen äänenkannattajassa Nykypäivä 27.10.2015 Suvi Hautasen toimittamassa artikkelissa Virosta tuodun alkoholin määrän vastaavan 175 Alkon myyntiä. Matkustajat ostavat varsinkin olutta, koska sen hinta on siellä Suomen hintaa oleellisesti pienempi. Panimoliiton laskelmissa saattaa olla raskastakin virhearviointia, johon en kuitenkaan nyt puutu.

Ussa esitti, että Alkon monopoli estää alkoholipolitiikan kehittämisen Suomessa ja tämän takia alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksessa pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisilla uudistuksilla Ussa tarkoitti päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostoa askeleittain ensin 4,7 prosentista 5,5 prosentin oluisiin, sitten vahvempiin 8,5 prosentin oluisiin ja lopulta 13 prosentin viineihin. Ussan mukaan rakenteellisten muutosten esteenä on yleensä Alkon monopoli.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin lisääntymistä.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä.

Vaikka muutoksesta seuraava alkoholijuomien myynnin kasvu on luonnollisesti elinkeinoelämän lobbauksen taustalla, lobbaajat eivät itse siitä liiemmin mainosta. Samalla he nimittäin myöntäisivät, että myös alkoholihaitat kasvavat. Sen sijaan sekä Panimoliitto, että Päivittäistavarakauppayhdistys korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä. Näin vastuu käytön lisääntymisestä vieritetään käyttäjälle, pois omasta myynninedistämiseen tähtäävästä agendasta.

Alkon vähittäismyyntimonopolin murtamisesta on esitetty kaksi perusvaihtoehtoa: miedot viinit päivittäistavarakauppoihin tai kaikki alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.

Ymmärtävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?
Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ymmärtävät. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 351 myymälästä. Alko-holijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 97 tilauspalvelupisteestä. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla alkoholijuomia on mahdollista ostaa Alkosta postin toimittamana.

Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli kahden vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan.

Myyntipistei-den määrä yli kymmen-kertaistuisi.

Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa johtaa varmuudella kyseisten alkoholituotteiden lähes kaiken myynnin siirtymiseen päivittäistavarakauppoihin. Näin myyntipisteiden määrä yli kymmenkertaistuisi.

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat tutkitusti ylitse muiden kaksi tekijää: myynti ja saatavuus. Myyntipisteiden määrän moninkertaistuminen johtaisi myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen erittäin huomattavaan lisääntymiseen.

Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.

Alkoholin kulutus on jo nyt Suomessa Pohjoismaiden suurinta, 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden. Kun keskiolut siirtyi 46 vuotta sitten ruokakauppoihin, nousi alkoholin kulutus parissa vuodessa 2 litralla. Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, nousee alkoholin kokonaiskulutus välittömästi noin 8 % eli 0.9 litraa. Määrä on sama, jolla kulutus on vähentynyt viimeisten 5 maltillisen alkoholin hinnankorotuksen vaikutuksesta!

Viinien tuominen ruokakauppoihin merkitsisi myös Alkon myynnille toimenpiteitä vaativaa vähentymistä, sillä miedot viinit muodostavat Alkon litramääräisestä myynnistä noin puolet. Seurauksena olisi toiminnan alasajoa ja myymäläkatoa. Harvaan asutuilta seuduilta myymälät häviäisivät ensimmäiseksi.

Mietojen viinien vapauttaminen ruokakauppoihin olisi merkittävä askel Alkon monopolin murtamisessa, mutta Alkon monopolin murtaminen ei olisi edullista kenenkään muun kuin muiden alkoholitoimijoiden kannalta. Panimot, päivittäistavarakaupat ja kioskit hyötyisivät lisääntyneen juomisen seurauksena Alkon monopolin murtamisesta.

Laskun maksavat veronmaksa-jat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.

Sen sijaan meille muille, eli suomalaisten suurelle enemmistölle, muutoksesta olisi maksettavana korkea hinta. Alkoholihaittojen tiedetään nousevan ja laskevan varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Viinien siirtyessä ruokakauppoihin, kasvaneesta kulutuksesta seuraisi mittavia, inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laskun maksavat veronmaksajat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.

Suomessa alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi on laskettu 1,3 miljardia euroa vuodessa. Todelliset kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset suhteessa suoriin haittalukuihin. Alkoholihaittojen vuotuiset välilliset kustannukset ovat noin 4-7 miljardia euroa.

Alkoholihaitat ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy työikäisten parissa. Jos mukaan haittoihin lasketaan myös työikäisten menetettyjen elinvuosien vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen kerrannaisvaikutuksineen, kärsivät suomalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin käytön takia huikeat 14,5 miljardin vuosittaiset tappiot.

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Esim. ostajan iän tarkastuksia on tehty tänä vuonna jo 2.4 miljoonaa ja alkoholin välittämistarkistuksia 200 000.

Arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholi-toimijoiden edun ensisijaiseksi?

On hyvä asia, että maassamme on alkoholimonopoli, jolloin maan hallitus ja eduskunta voivat viisaasti säädellä alkoholin kulutusta. Nyt on kysymys siitä, arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholitoimijoiden edun ensisijaiseksi uuden alkoholilain valmistelussa. Uskon, että edellä esitetty keskioluen vapauttamisesta opittu ennuste Alkon resurssien ja samalla toimipisteiden vähenemisestä antaa monelle poliitikolle aiheen harkita viiniasiaa ja samalla monopoliasiaa uudelleen.

Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet-osastolla 12.11.2015. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Teksti: Martti Vastamäki, kuvitus: Janne Valkeapää

12.10.2015LEHTIARTIKKELI ETUSIVULLE, raitis.fi-lehti: Faktoja ja tutkimustietoa, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Hallituksen vaikea valinta: Kansalaisten terveys vai alkoholitoimijoiden edut?

Alkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Puheenjohtajan pöydältä

Helsingin Sanomat puuttui asiantuntevalla pääkirjoituksellaan uuden alkoholilain valmisteluasiaan (HS 7.9.2015 Lasse Rantanen). Alkoholin kulutus on Suomessa noussut Pohjoismaiden korkeimmaksi, viime vuonna 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Sama luku on Ruotsissa noin 9 litraa ja Norjassa noin 8 litraa.

Alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomi meni pari vuotta sitten Ranskan ja Italian ohi. Näissä maissa alkoholin kulutus on laskenut puoleen viimeisten 40 vuoden aikana, Suomessa taas kolminkertaistunut eli ero on kuusinkertaistunut.

Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. Miesten sairaalapaikoista valloittavat viinan takia sairaalaan joutuneet viidenneksen.

Viikonvaihteen tapaturmapotilaista 90 % on alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi lisää rajusti tapaturmariskiä.

Alkoholikulut yhteiskunnalle ovat useita miljardeja, alkoholiverotulot vain yhden miljardin luokkaa. Poliisi joutuu käsittelemään vuosittain yli 40 000 pahoinpitelyä, joissa alkoholi on mukana 90 prosentissa.

Rattijuoppoudesta tuomitaan vuosittain noin 20 000 kuljettajaa. Kun rattijuopoista nykyisin jäänee kiinni mm. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen arviolta 5-10 %, liikkuu maanteillämme vuosittain satojatuhansia rattijuoppoja.

On selvää, että suurin osa kansalaisista ei voi katsoa hyvällä tällaista kehitystä.

Alkoholitoimijoita on maassamme tuhansia: kaupan palveluksessa, panimoissa, anniskelupaikoissa jne. Raaka-ainetta tuottavia maanviljelijöitäkin joukkoon kuulunee reilusti yli 1000. Heillä tosin on mahdollisuus tuotantosuunnan muuttamiseen, jos alkoholilaki uhkaa vähentää heidän ansioitaan liikaa. Kioskit ja pienpäivittäistavarakauppiaat sen sijaan joutuvat ahtaalle, jos esim. keskiolut päätetään viedä Alkoon. Heidän liiketoimintamahdollisuutensa taas paranevat ja työpaikkoja tullee lisää, jos esim. viinit viedään ruokakauppoihin.

Hallitusohjelmassa lukee, että kansalaisten sosiaalisia ja terveydellisiä eroja pyritään kaventamaan. On tärkeää muistaa, että terveydellisistä eroista noin 50 % johtuu tupakasta ja alkoholista. Tupakkaan kuolee vuosittain noin 5000 ja alkoholiin 2500 henkeä. On varmaa, että luvut lisääntyvät, jos näiden kulutus lisääntyy. Tupakan suhteen ollaan jo voittopuolella, lähinnä lainsäädännön ansiosta.

Nyt hallituksen on päätettävä, mitä terveyseroille alkoholin suhteen tehdään. Alkoholin riskikäyttäjiä on alemmissa sosiaaliluokissa selkeästi enemmän kuin ylemmissä.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Sivut: 1 2

12.10.2015raitis.fi-lehti: Pohdiskelua ja ilmiöitä, raitis.fi-lehti: Politiikkaaraitisadmin

Hallinnon velvollisuus on luoda kansalaisille todenmukaisempi kuva alkoholin vaikutuksista

Harva ymmärtää, että juomisella voisi olla mitään merkittävää haittavaikutusta omaan elämään.

Mielipide

Mitä vapaampaa alkoholijuomien kauppa on, sitä tärkeämpää on päättäjien ja kansalaisten kokonaisvaltainen ymmärrys juomien vaikutuksista. Nykyinen tietotaso on kaukana riittävästä.

Alkoholin käyttö aiheuttaa Suomessa vuosittain 4-7 miljardin tappiot, ja on yleisimpiä työikäisten suomalaisten kuolinsyistä. Ihmiskunnan vuosituhantinen alkoholinjuonti erilaisine tapoineen on osoittautunut tilastojen ja tieteellisen tutkimuksen valossa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta järjettömäksi.

Alkoholin käyttäjien tietämys aineen haitoista on kuitenkin hyvin puutteellista ja vaikutuksia vähätellään. Monet alkoholin käyttäjät eivät esimerkiksi tiedä – tai halua tietää – eri juomien keskimääräisiä myrkyllisyyseroja, säännöllisen juomisen vaikutusta päivittäiseen mielialaan, saati sitten alkoholin juonnin terveyshaitoista yleisesti.

Suurin osa Suomen miljardiluokan alkoholihaitoista koituu niin sanotuille kohtuukäyttäjille. Kuitenkin harva heistä ymmärtää, että juomisella voisi olla mitään merkittävää haittavaikutusta omaan elämään.

Kansalaisten ja päättäjien tietämättömyys ja välinpitämättömyys altistaa heidät alkoholialan kaupalliselle sanomalle. Tämä sanoma vaikuttaa lakien ja muiden säännösten tasoon ja kansan epäterveellisiin elämäntapoihin päihdekauppaa vapauttavien säännösten kautta.

Suomen kouluhallitus ohjeistaa miten opettaa alkoholijuomista kansalaisille, mutta hallinto ja varsinkin koululaitos näyttävät laiminlyöneen tämän opetuksen, erityisesti viimeisinä vuosikymmeninä.

Ymmärryksen puute alkoholin juomisen vaikutuksista, haittojen vähättely ja välinpitämättömyys ovat kasvaneet uusilla sukupolvilla ja mukaan lukien kansanedustajilla, joiden tehtävänä on ohjata myös kansanterveyden suuntaa.

Nykyisen vaikenemisen sijaan on hallinnon tehtävä pitää huolta, että alkoholijuomien vaikutuksista tiedotetaan tehokkaasti tavalla, tutkimustietoon perustuen ja vähättelemättä tosiasioita.

Perustuslaki velvoittaa. Myös perustuslaki edellyttää tehokkaampaa tiedottamista. Perustuslain 19. pykälä vaatii julkisen vallan ”edistämään väestön terveyttä”. 20. pykälä sen sijaan määrittelee, että ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön”.

Tietämättömyys juomisen haitallisista seurauksista on luonnollisesti uhka sekä terveydelle että terveelle ympäristölle.

Tietämättömyydeksi voidaan lukea myös puutteellinen ymmärrys tai välinpitämättömyys olemassa olevan tiedon vakavuudesta.

Julkisen vallan toimien tulisi pyrkiä luomaan kansalaisille todellinen kuva alkoholin vaikutuksista kokonaisuudessaan. Tämän viestin tulisi kuulua alkoholialan harhaviestien ja yleisen tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden soraäänten yli.

Teksti: Ilmari Koppinen