raitis.fi-lehti: Politiikkaa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Politiikkaa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Alkoholiasioita ei voi jättää kokonaan yksilön itsensä päätettäväksi

Auton turvavyöpakko ja motoristin kypäräpakko rajoittavat yksilön vapautta. Niitä voidaan nimittää holhoukseksi, mutta ne ovat siitä huolimatta tarpeellisia ja perusteltuja.

Suomessa on noin 500 000 alkoholia runsaasti tai selkeästi liikaa kuluttavaa kansalaista, joiden elämää kyseisen päihteen käyttö johdattelee enemmän tai vähemmän ratkaisevasti. Useimmiten alkoholi ei vähennä vain käyttäjän itsensä hyvinvointia, vaan se heikentää merkittävästi myös läheisten elämänlaatua.

Uutta alkoholilakia sorvattaessa on kansanedustajiemme, jopa joidenkin ministerienkin lausumista kuvastunut yksilön vapautta korostavia näkemyksiä ja kansanterveysnäkökohdat ovat jääneet taka-alalle. Korostetaan yksilön omaa vastuuta alkoholin käytöstään.

Tällöin unohdetaan, että runsas alkoholin käyttö, jota jossain vaiheessa kutsutaan alkoholismiksi, on sairaus. Sen voittamiseen tarvitaan muutakin kuin yksilöä itseään. Tarvitaan myös lainsäädännön toimia sairauden aiheuttajan eli alkoholin saatavuuden vähentämiseksi ja hinnan pitämiseksi sopivalla, kokonaiskulutusta hillitsevällä tasolla. Myös varsinkin nuoriin kohdistuva alkoholimainontaa tulee rajoittaa, sillä varhainen juomisen aloitusikä on selkeästi yhteydessä alkoholiongelmiin.

Tämän sairauden voittaminen harvoin kuitenkaan onnistuu näilläkään toimilla, vaan tarvitaan myös muun muassa nopeasti käytettävissä olevia sairauden hoito- ja vieroituspaikkoja niitä tarvitseville ja hyvin järjestettyä vertaistukea.

Sadattuhannet tavalliset, työssäkäyvät suomalaiset ovat alkoholin käytön suhteen riskiryhmässä. Sopivalla lainsäädännöllä voidaan tehokkaasti ehkäistä tämän ryhmän siirtymistä varsinaiseen alkoholistiporukkaan. Toisaalta lainsäädäntö voi myös reilusti vauhdittaa riskiryhmän luisumista nykyistä synkempään joukkoon. Vielä suurempi merkitys lainsäädännöllä on todennäköisesti nuorempaan ikäluokkaan, joka ei ole vielä moneen vuoteen lähellä kulutuksen riskirajoja.

Paljolti sopivan saatavuuden ja hintapolitiikan ansiosta nuorison alkoholinkäyttö on viimeisten vuosien aikana laskenut. Kuitenkin 25-35-vuotiaiden alkoholin kulutus on taas nousussa, eikä lakia ole syytä vesittää kansanterveydelle ja hyvinvoinnille epäsuotuisaan suuntaan. Pelissä on hyvinvoinnin lisäksi miljardeja euroja yhteiskunnan rahaa, joka voidaan joko menettää tai säästää.

Suunnitteilla on vahvempien oluiden ja mietojen viinien siirtäminen Alkosta päivittäistavarakauppaan. Tämä lisäisi monenlaisia alkoholin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. Alko on toistuvasti osoittanut hoitavansa tehtäväänsä huomattavasti päivittäistavarakauppaa vastuullisemmin. Päivittäistavarakaupan ikärajavalvonta on vähemmän tehokas ja uudistuksen myötä vahvempien juomien myynti alaikäisille ja humalaisille kasvaisi varmasti.

Humalahakuisuuteen taipuvat sadattuhannet suomalaiset siirtyisivät hyvin todennäköisesti keskioluesta neloseen, jos ne olisivat saatavilla kaupan hyllyllä vierekkäin. Päivittäistavarakauppaan siirtyessään vahvojen oluiden ja mietojen viinien hinta myös laskisi, mikä sekin toimii kulutusta lisäävästi. Alkoholiteollisuus ja päivittäistavarakauppa tietenkin suhtautuvat tähän suunniteltuun lakimuutokseen myönteisesti. Näillä toimijoilla onkin ollut laaja ja tehokas lobbauskoneisto sekä poliittisiin päättäjiin että kansalaismielipiteen muokkaukseen kohdistuen.

Alkoholin niin sanottua vapauttamista koskevassa keskustelussa vähätellään ja hyssytellään vapautusten kielteisiä seurauksia, vaikka niistä on selvää tutkimusnäyttöä.
Lääkärinä olen nähnyt liikaakin alkoholin aiheuttamien väkivallantekojen ja tapaturmien seurauksia, rattijuoppojen tappamista tai rampauttamista lapsista ja aikuisista puhumattakaan.

Valtaosassa kymmenistätuhansista vuosittaisista poliisin tietoon tulleista väkivallanteoista on alkoholi päätekijänä. Viikonvaihteissa sairaalaan tulevista itsensä loukanneista suuri osa on humalassa, jopa niin, että monille kiireisille ensiapupoliklinikoille on jouduttu palkkaamaan järjestyksenvalvojia työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi.

SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas totesi äskettäin: ”Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman ja menettää poliittisen uskottavuutensa. Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla sääntely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta saattaa kuulostaa hyvältä asiaan vähemmän perehtyneiden korvissa.”

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve haluaa kohdistaa huomionsa yleisesti alkoholin perusteettoman myönteiseen imagoon yhteiskunnassa ja erityisesti lasten alkoholinkäyttöön sekä alkoholin vaikutuksiin liikenteessä, perheissä ja työelämässä. Normien purkaminen terveyteen liittyvissä asioissa on perusteltua, kun se lisää terveyttä.

Turvavyön käyttöpakkoa ja moottoripyöräilijän kypäräpakkoa voidaan nimittää holhoukseksi, mutta ne ovat yhteiskunnan keinoja pelastaa elämää rajoittamalla yksilön vapautta. Näin on myös alkoholin myyntiä osin rajoitettu vain sitä varten perustettuihin kauppoihin, jotta voimme rajoituksilla edes hiukan suojella heitä, joiden elämästä alkoholi tekee helvettiä.

Heitä on tässä maassa liikaa ja mahdollisesti tulevien vapautusten seurauksena yhä enemmän. Valtaosa alkoholismista kärsivistä eivät asu sillan alla. He ovat tavallisen oloisia työssä käyviä ihmisiä, sinun ja minun ystäviä, perheenjäseniä ja tuttavia. Erona on, että heidän elämässään on vain synkkä varjopuoli, josta he yleensä vaikenevat ja tuntevat jopa häpeää.

Heitä on meistä suomalaisista laskutavasta riippuen 10-20 prosenttia. Halutaanko tätä ihmisten joukkoa todella kasvattaa? Nyt se todellinen tolkku käteen!

Kirjoittaja on Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Tilattuja tutkimuksia

Media uutisoi juomanmyyjien ”tutkimustulokset” kritiikittä, vaikka ne ovat räikeässä ristiriidassa aidon tutkimustiedon kanssa.

Media nielaisi juomanmyyjien lobbareiden koukun kritiikittä.

kala_web

Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset puoltavat alkoholin myynnin sääntelyn purkua.

Yllättävää? Ei oikeastaan.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja.
Yllättävää sen sijaan on, että valtakunnan kärkimedioissa asiasta uutisoitiin elokuussa vailla vähäisintäkään lähdekritiikkiä. Iltasanomien jutussa (18.8.2016) huomataan jopa moneen kertaan korostaa, että raportti perustuu WHO:n tilastoihin. Tutkimuksen tekotapa jätetään kuitenkin kokonaan avaamatta.

Päivittäistavarakaupan tilaama kirjoitelma muun muassa poimii sieltä täältä eri tilastoista yksityiskohtia ja yhdistelee niitä valikoiden luodakseen halutun vaikutelman. Tällä sitten todistellaan laajempia väitteitä, kuten sitä, että myynnin sääntelyn ei vaikuttaisi alkoholijuomien kulutukseen.

Ja virallisen totuuden tästä tekee lehdistö, joka julkaisee väitteet kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Tilastoistahan on mahdollista kaivaa juuri sellaisia tuloksia, kuin tutkimuksen tilaaja toivoo, mutta tieteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja. Mittava alkoholilain uudistus on työn alla ja kaupan alan lobbarit haluavat edistää siihen liittyviä taloudellisia tavoitteitaan luomalla epävarmuutta tosiasioista. Median tehtävä olisi kuitenkin karsia pois likainen peli.

Asiasta kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus muodostaa oma alkoholipoliittinen mielipiteensä faktojen pohjalta ilman, että heitä tällaisella tarkoitushakuisesti tuotetulla tiedolla hämmennetään ja johdetaan harhaan.

Valistuneen kannan muodostaminen on toki vaikeaa, kun toimittajillakaan ei tunnu olevan kykyä erottaa tutkimustietoa ”tutkimustiedosta”.

Lähdekritiikkiä kaivaten
Raittiuden Ystävät ry

Kuvitus: Janne Valkeapää

Hallitus tekemässä lähes miljardin euron virheen

Alkoholin saatavuuden lisääminen on tutkitusti suurimpia kulutusta kasvattavia tekijöitä. Hallituksen ajama nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa näkyy toteutuessaan 800 miljoonan euron vuosittaisina taloudellisina tappioina.

Siihen loppui hallituksen säästöpolitiikka. Kaavailtu nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa tulee aiheuttamaan toteutuessaan yli 800 miljoonan euron vuosittaiset tappiot Suomen kansantaloudelle.

Hallitus hyväksyi vastikään ruokakaupoissa myytävien juomien sallitun alkoholipitoisuuden nostamisen nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Kokoomus olisi halunnut jopa 15 prosenttiset juomat maitokauppoihin.

Miksi ei? Miksi turhaan kiusata ihmisiä sillä, että he joutuvat hakemaan osan juomistaan toisesta kaupasta? Miksi niiden, jotka osaavat juoda hallitusti, tulisi kärsiä siitä, että pieni osa ihmisistä ei osaa? Eivätkö alkoholistit löydä juomansa joka tapauksessa?

Tämän kaltaiset letkautukset ovat saaneet surullisen suuren roolin alkoholipoliittisessa keskustelussa. On syytä muistuttaa faktoista.

Saatavuuden kasvu lisää alkoholihaittoja

Keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.
Kyllä. Se, ettei osaa prosenttijuomista tarvitse hakea eri kaupasta, on etu. Mutta siihen ne edut sitten loppuvatkin.

Merkittävimmät alkoholin kulutukseen vaikuttavat tekijät ovat tutkitusti saatavuus ja hinta. Jos saatavuutta lisätään tai hintaa lasketaan, sillä on välitön juomista lisäävä vaikutus.

Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun keskioluet siirrettiin 1968 Alkosta ruokakauppoihin. Alkoholin kulutus nousi vuoden sisällä noin 25 %. Vastaavasti alkoholikuolleisuus nousi seuraavien muutamien vuosien aikana noin 25 %. Samalla lisääntyivät myös taloudelliset ja sosiaaliset haitat.

Käytön lisääntyminen tarjonnan seuraksena on paitsi tutkittu tosiasia, myös helposti ymmärrettävää. Jos marketista löytyy edullinen nelosolut tai limuviina, moni poimii sen mukaansa enempää ajattelematta. Alkoon saman juoman takia ei lähdetä yhtä helposti. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.

Miksi ”kohtuukäyttäjiä” rangaistaan?

Miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?
Ilmaus ”alkoholin kohtuukäyttö” on osittain harhaanjohtava. Suomen 6-7 miljardin vuosittaisista alkoholihaitoista suurin osa nimittäin aiheutuu ”kohtuullisesti” alkoholia käyttäville ihmisille. Näitä tappioita ei saada vähenemään, jos alkoholin kokonaiskulutus ei laske. Toisin sanoen myös vähemmän juovien tulisi hillitä juomistaan, miljarditappioiden kutistamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos laskevat, että kun alkoholihaittoihin lisätään myös alkoholin takia menetetyt työvuodet, kansantalouteen syntyy nykyisellään 14,5 miljardin euron lovi. (Tarkemmin alkoholin vaikutuksesta talouteen on kuvassa olla.)

Nämä haitat seuraavat tunnetusti lähes suoraan alkoholin kokonaiskulutusta, joskin pienellä viiveellä. Jos alkoholin kulutus nousee hallituksen ajaman muutoksen myötä esimerkiksi 6 prosenttia, kuten THL maltillisesti arvioi, se aiheuttaa kansantalouteen yli 800 miljoonan euron vuosittaisen tappion.

Myöskään alkoholin työllistävällä tai taloutta tukevalla vaikutuksella tätä politiikkaa ei voi perustella. Taloudelliset alkoholihaitat nimittäin ylittävät kaikki saadut hyödyt.

Onkin yllättävää, että hallitus haluaa ryntätä maan taloutta, vaikka koko hallituskauden alku on puuhattu vain säästöjä. Onko nyt säästetty tarpeeksi, että tähän on varaa?

Luonnollisesti alkoholin myynnistä hyötyvä panimoala ja päivittäistavarakauppa lobbaavat juomien laajempaa saatavuutta oman etunsa takia. Mutta miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?

suomen-alkoholitalous

Suomen alkoholihistoria 1960-2015

Teksti ja grafiikka: Janne Valkeapää

Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän … Jatka lukemista Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Lakiuudistus, jota tutkijat suosittelevat alkoholihaittojen vähentämiseksi, on alkoholialan mukaan ”tehotonta holhousta”. Juomista hillitsevää lakiuudistusta tukeva tutkimustulos nimetään ”kiistanalaiseksi”. Alkoholiteollisuus pyrkii lobbauskoneistollaan vääristämään poliittista keskustelua oman etunsa nimissä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudesta alkoholilaista käydyssä keskustelussa on väläytelty ravintoloiden anniskelulupien helpottamista, kauppojen alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta ja vasta säädettyjen mainontarajoitusten poistamisesta.

Toisaalta on toivottu myös julkijuopottelun rajoittamista ja mainonnan täyskieltoa.

Alkoholin haittamenot

Alkoholielinkeinon näkökulma on usein julkisessa keskustelussa voimakkaammin esillä, ja rajoituksia kannattaviin kansanterveystoimijoihin ja asiantuntijoihin liitetään ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuva. Näitä mielikuvia alkoholialan lobbaus ruokkii ja käyttää estotta hyväkseen.

Raittiuden Ystävien tulisikin kaikkien näiden tunnepitoisten mielikuvien ja harhakäsitysten keskellä pyrkiä palauttamaan ihmisten mieliin miksi alkoholipoliittisia rajoituksia tosiasiassa tarvitaan. Suomessa kärsityt alkoholihaitat ovat taloudellisesti mitattuna miljardiluokkaa ja eikä korkea alkoholin kulutuksen taso millään tavoin lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Alkoholista saadut tulotTutkimusta kulutusta hillitsevän alkoholipolitiikan tueksi on saatavilla koko ajan enemmän, mutta tehokkaasti haittoja vähentäviä päätöksiä ei ole saatu aikaan, sillä elinkeinointressit ovat saaneet alkoholipoliittisessa päätöksenteossa huomattavan suuren painoarvon.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate.
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tehokkaimmat keinot kokonaiskulutuksen laskemiseksi ovat alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä hinnan nosto.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Alkoholiteollisuuden tehtävähän on tuottaa liiketoiminnallaan voittoa, minkä vuoksi kaikki sitä vaikeuttavat rajoitukset ovat sille epämieluisia.

Alkoholin myyjien intressit vahvoilla

Monet alkoholitutkijat ja terveystoimijat ovat osoittaneet huolensa alkoholiteollisuuden kasvaneesta vaikutusvallasta ja huomauttaneet, että alkoholipoliittisessa päätöksenteossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana painotettu elinkeinointressejä yli kansanterveysintressien.

Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee ns. miedoista juomista. Valtaosan haitoista kärsivät ns. kohtuukäyttäjät.
Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee miedoista juomista.

Suomalaisen alkoholipolitiikan historian voi katsoa olleen vapautuksen historiaa, jossa pohjoismaisen alkoholipolitiikan kulmakivinä pidettyjä asioita, kuten alkoholikaupan yksityisten voitonintressien rajoittamista, alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittamista sekä korkeaa verotusta on vähitellen lievennetty.

Alkoholiteollisuuden vaikutusvalta kasvaa tutkimusten mukaan sitä mukaa, kun politiikka vapautuu. Suomessa etenkin panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava, mihin on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Suurimmat suomalaiset panimot ovat kansainvälisiä markkinoita hallitsevien panimojättien omistuksessa. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit.

Alkoholialan muokattu totuus

Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja.
Alkoholiteollisuus panostaa huomattavia määriä rahaa lobbaamiseen. Lobbauksessa käytetään ympäri maailman samoja keinoja ja argumentteja pyrittäessä vaikuttamaan alkoholipoliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen mielipiteeseen. Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue.

Teollisuuden viestissä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle tai kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusan tekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutaman ”alkoholin väärinkäyttäjän” takia.

Mielikuva on kuitenkin valheellinen. Todellisuudessa suurin osa Suomenkin miljardeissa euroissa mitattavista vuosittaisista alkoholihaitoista aiheutuu niin sanotuille kohtuukäyttäjille eli tavallisille ihmisille. Ainoa tehokas tapa vähentää haittoja on juuri suuren enemmistön juomisensa vähentäminen.

Panimoalan edustajien tarjoama ratkaisu on kuitenkin toinen. Heidän tarinastaan seuraava luonnollinen päätelmä on, ettei mitään suuren enemmistön juomiseen vaikuttavia uudistuksia tulisi tehdä, vaan voimavarat tulisi käyttää valistukseen. Valistus on toki kannatettavaa, mutta tutkimusten valossa se on ilman muita toimia auttamatta tehoton keino vähentää alkoholihaittoja.

Vastuullisuuden mielikuvalla päättäjien pöytään

Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.
Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.

Alkoholiteollisuus on kunnostautunut myös järjestämällä omia valistus- ja vastuullisuuskampanjoita, joiden vastuullisuuden voi tosin katsoa olevan hyvin näennäistä. Korostamalla vastuullisuuttaan teollisuus ostaa itselleen luotettavan yhteiskunnallisen toimijan statuksen ja paikkoja päätöksentekopöydissä.

Keskeinen osa alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiaa on myös päätöksenteon tukena käytetyn tieteellisen tutkimustiedon kyseenalaistaminen. Klassinen keino on syyttää tutkimusta näytön puutteesta ja vaatia loputtomasti lisää tutkimuksia ennen kuin mitään voidaan päättää.

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa
Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa, joiden mukaan esimerkiksi mainonnalla ei ole vaikutusta kulutukseen – näin siitä huolimatta, että kansanvälinen tutkijayhteisö on usein kritisoinut teollisuuden esittämien tutkimuksen tekotavan luotettavuutta.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on odotettavissa, että teollisuus vaatii myös alkoholiveron alennuksia ja vastustaa erilaisin verukkein äänekkäästi yrityksiä korottaa veroja.

Alkoholin myyntihinnalla on tutkitusti suora yhteys myyntimääriin ja kokonaiskulutukseen ja näin myös teollisuuden tuloihin. Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun 2004 tehtyjen veronalennusten myötä suomalaisten alkoholinkulutus lähti nousuun ja samalla myös alkoholikuolemat lisääntyivät merkittävästi.

Nuorten lisääntynyt raittius on teollisuuden näkökulmasta uhka, sillä nuoret ovat teollisuudelle tärkeä kohderyhmä ja tulevaisuuden alkoholin kuluttajina. Teollisuus vastustaa voimakkaasti muun muassa alkoholimainonnan rajoituksia, sillä mainonta lisää tutkitusti tehokkaimmin juuri nuorten juomista.

Motiivit argumenttien takana

Julkista keskustelua seuratessa olisikin hyvä osata tunnistaa kaikkien kansalaisten yksilönvapautta, suomalaisia työpaikkoja ja kohtuukäyttöä puolustavien sekä holhousta vastustavien argumenttien takana vaikuttavat taloudelliset intressit.

Alkoholipoliittisia vapautuksia vaativat toimijat vetoavat ”tolkkuun”, mutta eikö tolkullista olisi juuri pohjata alkoholilainsäädäntö tutkimustietoon, koko maan taloudelliseen etuun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, alkoholialan myyntivoiton sijaan?

Teksti: Emilia Laine  Kuvitus ja kuva: Janne Valkeapää

Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja … Jatka lukemista Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja taloudellisia ja muita haittoja.

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa kertoi Kokoomuksen äänenkannattajassa Nykypäivä 27.10.2015 Suvi Hautasen toimittamassa artikkelissa Virosta tuodun alkoholin määrän vastaavan 175 Alkon myyntiä. Matkustajat ostavat varsinkin olutta, koska sen hinta on siellä Suomen hintaa oleellisesti pienempi. Panimoliiton laskelmissa saattaa olla raskastakin virhearviointia, johon en kuitenkaan nyt puutu.

Ussa esitti, että Alkon monopoli estää alkoholipolitiikan kehittämisen Suomessa ja tämän takia alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksessa pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisilla uudistuksilla Ussa tarkoitti päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostoa askeleittain ensin 4,7 prosentista 5,5 prosentin oluisiin, sitten vahvempiin 8,5 prosentin oluisiin ja lopulta 13 prosentin viineihin. Ussan mukaan rakenteellisten muutosten esteenä on yleensä Alkon monopoli.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin lisääntymistä.
Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä.

Vaikka muutoksesta seuraava alkoholijuomien myynnin kasvu on luonnollisesti elinkeinoelämän lobbauksen taustalla, lobbaajat eivät itse siitä liiemmin mainosta. Samalla he nimittäin myöntäisivät, että myös alkoholihaitat kasvavat. Sen sijaan sekä Panimoliitto, että Päivittäistavarakauppayhdistys korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä. Näin vastuu käytön lisääntymisestä vieritetään käyttäjälle, pois omasta myynninedistämiseen tähtäävästä agendasta.

Alkon vähittäismyyntimonopolin murtamisesta on esitetty kaksi perusvaihtoehtoa: miedot viinit päivittäistavarakauppoihin tai kaikki alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.
Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.

Ymmärtävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?
Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ymmärtävät. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 351 myymälästä. Alko-holijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 97 tilauspalvelupisteestä. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla alkoholijuomia on mahdollista ostaa Alkosta postin toimittamana.

Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli kahden vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan.

Myyntipistei-den määrä yli kymmen-kertaistuisi.
Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa johtaa varmuudella kyseisten alkoholituotteiden lähes kaiken myynnin siirtymiseen päivittäistavarakauppoihin. Näin myyntipisteiden määrä yli kymmenkertaistuisi.

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat tutkitusti ylitse muiden kaksi tekijää: myynti ja saatavuus. Myyntipisteiden määrän moninkertaistuminen johtaisi myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen erittäin huomattavaan lisääntymiseen.

Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.
Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.

Alkoholin kulutus on jo nyt Suomessa Pohjoismaiden suurinta, 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden. Kun keskiolut siirtyi 46 vuotta sitten ruokakauppoihin, nousi alkoholin kulutus parissa vuodessa 2 litralla. Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, nousee alkoholin kokonaiskulutus välittömästi noin 8 % eli 0.9 litraa. Määrä on sama, jolla kulutus on vähentynyt viimeisten 5 maltillisen alkoholin hinnankorotuksen vaikutuksesta!

Viinien tuominen ruokakauppoihin merkitsisi myös Alkon myynnille toimenpiteitä vaativaa vähentymistä, sillä miedot viinit muodostavat Alkon litramääräisestä myynnistä noin puolet. Seurauksena olisi toiminnan alasajoa ja myymäläkatoa. Harvaan asutuilta seuduilta myymälät häviäisivät ensimmäiseksi.

Mietojen viinien vapauttaminen ruokakauppoihin olisi merkittävä askel Alkon monopolin murtamisessa, mutta Alkon monopolin murtaminen ei olisi edullista kenenkään muun kuin muiden alkoholitoimijoiden kannalta. Panimot, päivittäistavarakaupat ja kioskit hyötyisivät lisääntyneen juomisen seurauksena Alkon monopolin murtamisesta.

Laskun maksavat veronmaksa-jat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.
Sen sijaan meille muille, eli suomalaisten suurelle enemmistölle, muutoksesta olisi maksettavana korkea hinta. Alkoholihaittojen tiedetään nousevan ja laskevan varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Viinien siirtyessä ruokakauppoihin, kasvaneesta kulutuksesta seuraisi mittavia, inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laskun maksavat veronmaksajat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.

Suomessa alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi on laskettu 1,3 miljardia euroa vuodessa. Todelliset kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset suhteessa suoriin haittalukuihin. Alkoholihaittojen vuotuiset välilliset kustannukset ovat noin 4-7 miljardia euroa.

Alkoholihaitat ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy työikäisten parissa. Jos mukaan haittoihin lasketaan myös työikäisten menetettyjen elinvuosien vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen kerrannaisvaikutuksineen, kärsivät suomalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin käytön takia huikeat 14,5 miljardin vuosittaiset tappiot.

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Esim. ostajan iän tarkastuksia on tehty tänä vuonna jo 2.4 miljoonaa ja alkoholin välittämistarkistuksia 200 000.

Arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholi-toimijoiden edun ensisijaiseksi?
On hyvä asia, että maassamme on alkoholimonopoli, jolloin maan hallitus ja eduskunta voivat viisaasti säädellä alkoholin kulutusta. Nyt on kysymys siitä, arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholitoimijoiden edun ensisijaiseksi uuden alkoholilain valmistelussa. Uskon, että edellä esitetty keskioluen vapauttamisesta opittu ennuste Alkon resurssien ja samalla toimipisteiden vähenemisestä antaa monelle poliitikolle aiheen harkita viiniasiaa ja samalla monopoliasiaa uudelleen.

Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet-osastolla 12.11.2015. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Teksti: Martti Vastamäki, kuvitus: Janne Valkeapää

Hallituksen vaikea valinta: Kansalaisten terveys vai alkoholitoimijoiden edut?

Alkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Puheenjohtajan pöydältä

vaakakupit-WEBAlkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

 

Helsingin Sanomat puuttui asiantuntevalla pääkirjoituksellaan uuden alkoholilain valmisteluasiaan (HS 7.9.2015 Lasse Rantanen). Alkoholin kulutus on Suomessa noussut Pohjoismaiden korkeimmaksi, viime vuonna 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Sama luku on Ruotsissa noin 9 litraa ja Norjassa noin 8 litraa.

Alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomi meni pari vuotta sitten Ranskan ja Italian ohi. Näissä maissa alkoholin kulutus on laskenut puoleen viimeisten 40 vuoden aikana, Suomessa taas kolminkertaistunut eli ero on kuusinkertaistunut.

Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. Miesten sairaalapaikoista valloittavat viinan takia sairaalaan joutuneet viidenneksen.

Viikonvaihteen tapaturmapotilaista 90 % on alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi lisää rajusti tapaturmariskiä.

Alkoholikulut yhteiskunnalle ovat useita miljardeja, alkoholiverotulot vain yhden miljardin luokkaa. Poliisi joutuu käsittelemään vuosittain yli 40 000 pahoinpitelyä, joissa alkoholi on mukana 90 prosentissa.

Rattijuoppoudesta tuomitaan vuosittain noin 20 000 kuljettajaa. Kun rattijuopoista nykyisin jäänee kiinni mm. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen arviolta 5-10 %, liikkuu maanteillämme vuosittain satojatuhansia rattijuoppoja.

On selvää, että suurin osa kansalaisista ei voi katsoa hyvällä tällaista kehitystä.

 

Alkoholitoimijoita on maassamme tuhansia: kaupan palveluksessa, panimoissa, anniskelupaikoissa jne. Raaka-ainetta tuottavia maanviljelijöitäkin joukkoon kuulunee reilusti yli 1000. Heillä tosin on mahdollisuus tuotantosuunnan muuttamiseen, jos alkoholilaki uhkaa vähentää heidän ansioitaan liikaa. Kioskit ja pienpäivittäistavarakauppiaat sen sijaan joutuvat ahtaalle, jos esim. keskiolut päätetään viedä Alkoon. Heidän liiketoimintamahdollisuutensa taas paranevat ja työpaikkoja tullee lisää, jos esim. viinit viedään ruokakauppoihin.

Hallitusohjelmassa lukee, että kansalaisten sosiaalisia ja terveydellisiä eroja pyritään kaventamaan. On tärkeää muistaa, että terveydellisistä eroista noin 50 % johtuu tupakasta ja alkoholista. Tupakkaan kuolee vuosittain noin 5000 ja alkoholiin 2500 henkeä. On varmaa, että luvut lisääntyvät, jos näiden kulutus lisääntyy. Tupakan suhteen ollaan jo voittopuolella, lähinnä lainsäädännön ansiosta.

Nyt hallituksen on päätettävä, mitä terveyseroille alkoholin suhteen tehdään. Alkoholin riskikäyttäjiä on alemmissa sosiaaliluokissa selkeästi enemmän kuin ylemmissä.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Hallinnon velvollisuus on luoda kansalaisille todenmukaisempi kuva alkoholin vaikutuksista

Harva ymmärtää, että juomisella voisi olla mitään merkittävää haittavaikutusta omaan elämään.

Mielipide

Mitä vapaampaa alkoholijuomien kauppa on, sitä tärkeämpää on päättäjien ja kansalaisten kokonaisvaltainen ymmärrys juomien vaikutuksista. Nykyinen tietotaso on kaukana riittävästä. 

 

Alkoholin käyttö aiheuttaa Suomessa vuosittain 4-7 miljardin tappiot, ja on yleisimpiä työikäisten suomalaisten kuolinsyistä. Ihmiskunnan vuosituhantinen alkoholinjuonti erilaisine tapoineen on osoittautunut tilastojen ja tieteellisen tutkimuksen valossa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta järjettömäksi.

Alkoholin käyttäjien tietämys aineen haitoista on kuitenkin hyvin puutteellista ja vaikutuksia vähätellään. Monet alkoholin käyttäjät eivät esimerkiksi tiedä – tai halua tietää – eri juomien keskimääräisiä myrkyllisyyseroja, säännöllisen juomisen vaikutusta päivittäiseen mielialaan, saati sitten alkoholin juonnin terveyshaitoista yleisesti.

Suurin osa Suomen miljardiluokan alkoholihaitoista koituu niin sanotuille kohtuukäyttäjille. Kuitenkin harva heistä ymmärtää, että juomisella voisi olla mitään merkittävää haittavaikutusta omaan elämään.

Kansalaisten ja päättäjien tietämättömyys ja välinpitämättömyys altistaa heidät alkoholialan kaupalliselle sanomalle. Tämä sanoma vaikuttaa lakien ja muiden säännösten tasoon ja kansan epäterveellisiin elämäntapoihin päihdekauppaa vapauttavien säännösten kautta.

Suomen kouluhallitus ohjeistaa miten opettaa alkoholijuomista kansalaisille, mutta hallinto ja varsinkin koululaitos näyttävät laiminlyöneen tämän opetuksen, erityisesti viimeisinä vuosikymmeninä.

Ymmärryksen puute alkoholin juomisen vaikutuksista, haittojen vähättely ja välinpitämättömyys ovat kasvaneet uusilla sukupolvilla ja mukaan lukien kansanedustajilla, joiden tehtävänä on ohjata myös kansanterveyden suuntaa.

Nykyisen vaikenemisen sijaan on hallinnon tehtävä pitää huolta, että alkoholijuomien vaikutuksista tiedotetaan tehokkaasti tavalla, tutkimustietoon perustuen ja vähättelemättä tosiasioita.

 

Perustuslaki velvoittaa. Myös perustuslaki edellyttää tehokkaampaa tiedottamista. Perustuslain 19. pykälä vaatii julkisen vallan ”edistämään väestön terveyttä”. 20. pykälä sen sijaan määrittelee, että ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön”.

Tietämättömyys juomisen haitallisista seurauksista on luonnollisesti uhka sekä terveydelle että terveelle ympäristölle.

Tietämättömyydeksi voidaan lukea myös puutteellinen ymmärrys tai välinpitämättömyys olemassa olevan tiedon vakavuudesta.

Julkisen vallan toimien tulisi pyrkiä luomaan kansalaisille todellinen kuva alkoholin vaikutuksista kokonaisuudessaan. Tämän viestin tulisi kuulua alkoholialan harhaviestien ja yleisen tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden soraäänten yli.

 

Teksti: Ilmari Koppinen

Työaikaa lyhentämällä säästöjä ja kilpailukykyä?

Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla?

Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla: Karsitaan ylitöitä ja tehostetaan työntekoa paremmilla työtavoilla? 

 

Suuri osa työntekijöistä ei jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti. Suomalaisen keskimääräinen eläköitymisikä on noin 61 vuotta, vaikka virallinen alin eläkeikä on 63. Monessa ammatissa tehdään myös jo nykyisin ylipitkää päivää. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät jo vuonna 2012 yhteensä 50 000 henkilötyövuoden verran ylitöitä. Sen jälkeen tahti on vain kiristynyt.

Esimerkiksi Ekonomiliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan ekonomien työviikon pituuden keskiarvo on 41,4 tuntia. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on myös todennut liiton jäsenistön tekevän yli 40 tunnin viikkotyöaikaa.

 

Ylityöt lisäävät sairastamista

Hallitus esitti työpaikkojen tuottavuuden lisäämiseksi vuosityötuntien lisäämistä ja eläkeiän nostoa. Jo ennestään ylitöillä kuormitettujen työntekijöiden työajan pidentäminen ei välttämättä kuitenkaan tuota lisäeuroja työnantajalle.

Muun muassa Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin laitoksen useat riippumattomat tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia: mitä enemmän ylitöitä, sitä suurempi sairastavuus. Työn tehokkuuskin laskee taakan alla. Ylityöllistetty jää myös useammin ennenaikaisesti eläkkeelle.

Lopputuloksena voi olla, että kaikki osapuolet häviävät, kun sairauskulut ylittävät pidennetyn työpäivän tuottaman lisätyön arvon. Työterveyslaitos on arvioinut työpahoinvoinnin maksavan Suomelle vuodessa 41 miljardia euroa.

Myös päihdeongelmat voivat kasvaa työpäivän pidentyessä. Työterveyslaitoksen johtamassa laajassa tutkimuksessa todettiin tämän vuoden alussa, että alkoholin kulutus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi kokonaistyöajan ylittäessä 49 tuntia viikossa. Ylityöt aiheuttavat stressiä, joka helposti kanavoituu lisääntyneeseen alkoholin käyttöön.

 

Kohti normaalityöaikaa

Olisiko hieman lyhyempi työaika parempi lääke tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen kuin pidennetty työaika? Näin ainakin työntekijöiden ammattiliitoissa uskotaan. Nykytrendissä sekä ylikuormitettujen työntekijöiden, että koko ajan kasvavan työttömien joukon pahoinvointi lisääntyy. Töiden uudelleen jakaminen tuntuisi luonnolliselta tavalta ratkaista tämä ristiriita.

Työntekijöiden lyhyempi viikkotyöaika pakottaisi monilla aloilla työnantajat palkkaamaan lisää työntekijöitä. Kääntöpuolena on, että lyhyempi työpäivä myös laskisi hieman työntekijän palkkaa. Tai jos ei, työnantajien työvoimakustannukset kasvaisivat. Koska lyhennys toisi oletettavasti kuitenkin säästöjä työttömyyskulujen vähentyessä, voitaisiin useamman työntekijän työllistämistä jossain määrin myös tukea.

Yksi työajan jakamista vaikeuttava tekijä on se, että osaa töistä on vaikea jakaa usean työntekijän kesken, sillä ne vaativat paljon erikoisosaamista. Osassa töistä työajan jakaminen useamman henkilön kesken voisi kuitenkin olla mahdollista, kuten vuorotöissä ja hoivapalvelualoilla.

 

 

Ruotsissa Göteborgissa on käynnistetty kokeilu muun muassa vanhustenhuollossa, jossa osa kaupungin työntekijöistä on siirtynyt kuuden tunnin työpäivään täydellä palkalla. Göteborgissa kokeilun odotetaan tuovan säästöjä sairauspoissaolojen vähen-tyessä. Tuloksia ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen suhtautuu epäilevästi näin jyrkkään työajan supistamisen malliin:

– Yleinen työajan lyhennys lisäisi työn tuottavuutta, mutta ei välttämättä lyhennystä vastaavasti. Lopputuloksena voisi olla bruttokansantuotteen lasku. On perusteltua lisätä panostuksia työhyvinvointiin ja pyrkiä normaalityöpäivään Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ylitöiden vähentämisellä olisi todennäköisesti positiivisia terveys- ja tuottavuusvaikutuksia.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi. Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy … Jatka lukemista Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi.

Suomen Ulkomainosliiton oma mainos vakuutteli viime toukokuussa ulkomainonnan voimasta.

Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön perusmuistiosta, jonka ministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen toimitti raitis.fi -lehdelle huhtikuun lopulla. Alkoholimainos saisi lain muututtua sisältää juoman nimen, hinnan, valmistusaineet ja -tavan sekä sen alkuperämaan ja kuvan tuotteesta. Ihmisiä ei mainoksissa saisi jatkossa esiintyä. Lisäksi mainoksissa sallittaisiin viittaukset juoman aistein havaittaviin ominaisuuksiin, kuten makuun, sekä sen erityisiin käyttötarkoituksiin.

Hyvästi, ulkomainokset!
Hallituksen esitys laiksi alkoholilain ja rikoslain 30 luvun 1 a §:n muuttamisesta kieltäisi myös alkoholimainonnan ulkona ja julkisissa tiloissa. Kaupat olisivat kuitenkin poikkeus, sillä ne saisivat esittää hintatietoja seinillään ja edustoillaan. Alkoholin televisio- ja radiomainonta olisi sallittua enää kello 23 jälkeen. Liikkuvalla kuvalla ei saisi mainostaa alkoholia televisiossa eikä suomalaisten yritysten internet-sivuillakaan; vain yksittäiset valokuvat tai piirrokset hyväksytään. Ulkomaalaisten harjoittamaan mainontaan ei yritetä puuttua, ellei sitä ole selvästi osoitettu juuri Suomen markkinoille. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että mainitut toimenpiteet kotimaassa riittävät vähentämään merkittävästi alaikäisten suomalaisten altistumista alkoholimainonnalle. Toimenpiteet ovat tarpeen, koska on tieteellisesti osoitettu, että alkoholimainonta aikaistaa lasten juomisen aloittamista. Se myös lisää jo juovien lasten juomista. Lakimuutosesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja elinkeinojärjestöille. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa 2012. Eduskunta voi hyväksyä lakimuutoksen aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella.

Teksti: Natalia Kisnanen  Kuva: Janne Valkeapää

Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan? ”Päihdepolitiikan … Jatka lukemista Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan?

Pirkko Ruohonen-Lerner
Pirkko Ruohonen-Lerner

”Päihdepolitiikan osalta korostamme mainonnan (varsinkin nuorille suunnatun mielikuvamainonnan) rajoittamista nykyisestä merkittävästi ja koti-/tapakasvatuksen merkitystä nuorison keskuudessa, jossa päihteiden käyttö on lisääntynyt ja muodostunut jopa normaaliksi ilmiöksi.”

Näin linjataan Perussuomalaisten vaaliohjelmassa. Eduskuntavaaleissa ennätyksellisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten on katsottu edustavan tavallisia suomalaisia, jotka ovat kyllästyneet älyttömyyksiin. Mielipidemittausten mukaan enemmistö Suomen kansasta pitää suurena älyttömyytenä juomaan kannustavaa alkoholin mielikuvamainontaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ehdotti eduskunnan täysistunnossa alkoholin mielikuvamainontakieltoa jo kesäkuussa 2009. Tällöin ehdotus ei vielä saanut kovin suurta suosiota. Asenteet kuitenkin muuttuvat, ja noin vuotta myöhemmin Keskustan Inkeri Kerolan esittäessä saman ehdotuksen, sitä kannatti jo eduskunnan enemmistö. Mielikuvamainonnan rajoittamisen lisäksi Ruohonen-Lerner haluaisi kieltää alkoholin mainostamisen televisiossa ja elokuvissa kokonaan. Näkemys kuulostaa suorastaan taivaan mannalta niille, jotka haaveilevat raittiimmasta Suomesta.

Entä puolueen linja käytännössä?
Tavoitamme Pirkko Ruohonen-Lernerin huhtikuun lopulla eduskunnasta keskeltä järjestäytymiskiireitä ja hallitusneuvotteluja. – Minulle itselleni tämä asia on hyvin tärkeä ja kantani on tiukka, sillä Suomessa on vaikka kuinka paljon niitä, joilla on alkoholista johtuvia ongelmia. En ole ehtinyt vielä selvittää, mitä mieltä kaikki yksittäiset edustajamme ovat mainontakysymyksestä. – Periaatteessa kaikki eduskuntavaaliehdokkaamme ovat kyllä sitoutuneet vaaliohjelmaan, ja vaaliohjelmaammehan tämä oli kirjattu. Periaatteessa puolueen linja on siis selkeä. Timo Soini pani epäyhtenäisyydestä epäillyt kansanedustajaehdokkaat sitoutumaan ”perussuomalaiseen linjaan” perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä. Kansanedustajilla on kuitenkin lain suoma oikeus äänestää vaaliohjelmaa vastaan, joten on vaikea sanoa mikä on yksittäisten edustajien kanta käytännössä.

Alkoholikysymykset saavat vielä odottaa
Perussuomalaisten vaaliohjelma määrittelee puolueen kannan myös alkoholin verotukseen.  ”Alkoholin verotusta voidaan Perussuomalaisten mielestä nostaa, uskomme, että viinan hinnan nostaminen vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta ja siten ehkäisisi alkoholista syntyviä sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja. Haitat maksavat yhteiskunnallemme viimeisimpien arvioiden mukaan ainakin 7 miljardia euroa vuodessa, kun alkoholin myynnistä saatava verotuotto jää n. 2 miljardiin euroon.”

Alkoholiveron nosto on siis kirjattu vaaliohjelmaan, mutta milloin näemme sen käytännössä, Pirkko Ruohonen-Lerner? – Ei ihan lähiaikoina. Näin aluksi ovat tapetilla käytännön eduskuntatyöasiat uusien kansanedustajien kanssa. Ruohonen-Lerner muistuttaa, että kaikki uudet kansanedustajat eivät ole vielä perehtyneet kunnolla alkoholikysymyksiin.

Tämä on epäilemättä totta, sillä puolueen kansanedustajista lähes kaikki ovat ensimmäistä kertaa edustamassa ja käsiteltäviä asioita on paljon. Alkoholiasioihin perehtyneet tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että alkoholiveron korotus ja mainonnan rajoittaminen vähentävät juomista ja siitä aiheutuneita haittoja. Kuitenkin, etenkin asioihin perehtymättömien uusien edustajien parissa saattaa yhä elää kansan keskuudesta tuttuja myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät perustu tutkimustietoon.

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN