raitis.fi-lehti: Politiikkaa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Politiikkaa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän … Jatka lukemista Alkoholipolitiikkaa intressien ristitulessa

Lakiuudistus, jota tutkijat suosittelevat alkoholihaittojen vähentämiseksi, on alkoholialan mukaan ”tehotonta holhousta”. Juomista hillitsevää lakiuudistusta tukeva tutkimustulos nimetään ”kiistanalaiseksi”. Alkoholiteollisuus pyrkii lobbauskoneistollaan vääristämään poliittista keskustelua oman etunsa nimissä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla alkoholilain kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on uudistaa nykyinen vuodelta 1995 oleva alkoholilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudesta alkoholilaista käydyssä keskustelussa on väläytelty ravintoloiden anniskelulupien helpottamista, kauppojen alkoholin myyntiaikojen vapauttamisesta ja vasta säädettyjen mainontarajoitusten poistamisesta.

Toisaalta on toivottu myös julkijuopottelun rajoittamista ja mainonnan täyskieltoa.

Alkoholin haittamenot

Alkoholielinkeinon näkökulma on usein julkisessa keskustelussa voimakkaammin esillä, ja rajoituksia kannattaviin kansanterveystoimijoihin ja asiantuntijoihin liitetään ilonpilaajan ja holhoavan kukkahattutädin mielikuva. Näitä mielikuvia alkoholialan lobbaus ruokkii ja käyttää estotta hyväkseen.

Raittiuden Ystävien tulisikin kaikkien näiden tunnepitoisten mielikuvien ja harhakäsitysten keskellä pyrkiä palauttamaan ihmisten mieliin miksi alkoholipoliittisia rajoituksia tosiasiassa tarvitaan. Suomessa kärsityt alkoholihaitat ovat taloudellisesti mitattuna miljardiluokkaa ja eikä korkea alkoholin kulutuksen taso millään tavoin lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Alkoholista saadut tulotTutkimusta kulutusta hillitsevän alkoholipolitiikan tueksi on saatavilla koko ajan enemmän, mutta tehokkaasti haittoja vähentäviä päätöksiä ei ole saatu aikaan, sillä elinkeinointressit ovat saaneet alkoholipoliittisessa päätöksenteossa huomattavan suuren painoarvon.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate.
Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tehokkaimmat keinot kokonaiskulutuksen laskemiseksi ovat alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen sekä hinnan nosto.

Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku on kuitenkin alkoholielinkeinolle punainen vaate, joten se on valmis tekemään kaikkensa korkean kulutuksen säilyttämiseksi. Alkoholiteollisuuden tehtävähän on tuottaa liiketoiminnallaan voittoa, minkä vuoksi kaikki sitä vaikeuttavat rajoitukset ovat sille epämieluisia.

Alkoholin myyjien intressit vahvoilla

Monet alkoholitutkijat ja terveystoimijat ovat osoittaneet huolensa alkoholiteollisuuden kasvaneesta vaikutusvallasta ja huomauttaneet, että alkoholipoliittisessa päätöksenteossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana painotettu elinkeinointressejä yli kansanterveysintressien.

Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee ns. miedoista juomista. Valtaosan haitoista kärsivät ns. kohtuukäyttäjät.
Suurin osa Suomen alkoholihaitoista tulee miedoista juomista.

Suomalaisen alkoholipolitiikan historian voi katsoa olleen vapautuksen historiaa, jossa pohjoismaisen alkoholipolitiikan kulmakivinä pidettyjä asioita, kuten alkoholikaupan yksityisten voitonintressien rajoittamista, alkoholin fyysisen ja taloudellisen saatavuuden rajoittamista sekä korkeaa verotusta on vähitellen lievennetty.

Alkoholiteollisuuden vaikutusvalta kasvaa tutkimusten mukaan sitä mukaa, kun politiikka vapautuu. Suomessa etenkin panimoalan poliittinen vaikutusvalta on huomattava, mihin on osasyynä panimoteollisuuden omistussuhteiden keskittyminen muutamien globaalien suuryritysten käsiin. Suurimmat suomalaiset panimot ovat kansainvälisiä markkinoita hallitsevien panimojättien omistuksessa. Omistuksen keskittyminen moninkertaistaa panimoalan vaikutusmahdollisuudet ja -resurssit.

Alkoholialan muokattu totuus

Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja.
Alkoholiteollisuus panostaa huomattavia määriä rahaa lobbaamiseen. Lobbauksessa käytetään ympäri maailman samoja keinoja ja argumentteja pyrittäessä vaikuttamaan alkoholipoliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen mielipiteeseen. Panimoala vastustaa kaikkia tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Teollisuuden toimijat levittävät systemaattisesti omaa viestiään, jota tutkimusnäyttö ei tue.

Teollisuuden viestissä luodaan käsitystä, jossa alkoholiongelmat aiheutuvat vain muutamille harvoille alkoholisteille, eivät ”tavallisille kohtuukäyttäjille”. Viesti on houkutteleva, sillä se tarjoaa päättäjälle tai kansalaiselle mahdollisuuden kokea, ettei oma alkoholinkäyttö ole ongelma, vaan ongelman luo jokin pieni ryhmä, jossain toisaalla. Näin ollen tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rajoitukset ovat vain tarpeetonta kiusan tekoa ja holhousta, joista he joutuvat kärsimään muutaman ”alkoholin väärinkäyttäjän” takia.

Mielikuva on kuitenkin valheellinen. Todellisuudessa suurin osa Suomenkin miljardeissa euroissa mitattavista vuosittaisista alkoholihaitoista aiheutuu niin sanotuille kohtuukäyttäjille eli tavallisille ihmisille. Ainoa tehokas tapa vähentää haittoja on juuri suuren enemmistön juomisensa vähentäminen.

Panimoalan edustajien tarjoama ratkaisu on kuitenkin toinen. Heidän tarinastaan seuraava luonnollinen päätelmä on, ettei mitään suuren enemmistön juomiseen vaikuttavia uudistuksia tulisi tehdä, vaan voimavarat tulisi käyttää valistukseen. Valistus on toki kannatettavaa, mutta tutkimusten valossa se on ilman muita toimia auttamatta tehoton keino vähentää alkoholihaittoja.

Vastuullisuuden mielikuvalla päättäjien pöytään

Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.
Alkoholiteollisuuden edustajien lausunnot julkisuudessa sisältävät usein vahvaa retoriikkaa tai kyseenalaisia väitteitä.

Alkoholiteollisuus on kunnostautunut myös järjestämällä omia valistus- ja vastuullisuuskampanjoita, joiden vastuullisuuden voi tosin katsoa olevan hyvin näennäistä. Korostamalla vastuullisuuttaan teollisuus ostaa itselleen luotettavan yhteiskunnallisen toimijan statuksen ja paikkoja päätöksentekopöydissä.

Keskeinen osa alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiaa on myös päätöksenteon tukena käytetyn tieteellisen tutkimustiedon kyseenalaistaminen. Klassinen keino on syyttää tutkimusta näytön puutteesta ja vaatia loputtomasti lisää tutkimuksia ennen kuin mitään voidaan päättää.

Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa
Teollisuus viittaa myös mielellään vallitsevan tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleviin tutkimuksiinsa, joiden mukaan esimerkiksi mainonnalla ei ole vaikutusta kulutukseen – näin siitä huolimatta, että kansanvälinen tutkijayhteisö on usein kritisoinut teollisuuden esittämien tutkimuksen tekotavan luotettavuutta.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on odotettavissa, että teollisuus vaatii myös alkoholiveron alennuksia ja vastustaa erilaisin verukkein äänekkäästi yrityksiä korottaa veroja.

Alkoholin myyntihinnalla on tutkitusti suora yhteys myyntimääriin ja kokonaiskulutukseen ja näin myös teollisuuden tuloihin. Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun 2004 tehtyjen veronalennusten myötä suomalaisten alkoholinkulutus lähti nousuun ja samalla myös alkoholikuolemat lisääntyivät merkittävästi.

Nuorten lisääntynyt raittius on teollisuuden näkökulmasta uhka, sillä nuoret ovat teollisuudelle tärkeä kohderyhmä ja tulevaisuuden alkoholin kuluttajina. Teollisuus vastustaa voimakkaasti muun muassa alkoholimainonnan rajoituksia, sillä mainonta lisää tutkitusti tehokkaimmin juuri nuorten juomista.

Motiivit argumenttien takana

Julkista keskustelua seuratessa olisikin hyvä osata tunnistaa kaikkien kansalaisten yksilönvapautta, suomalaisia työpaikkoja ja kohtuukäyttöä puolustavien sekä holhousta vastustavien argumenttien takana vaikuttavat taloudelliset intressit.

Alkoholipoliittisia vapautuksia vaativat toimijat vetoavat ”tolkkuun”, mutta eikö tolkullista olisi juuri pohjata alkoholilainsäädäntö tutkimustietoon, koko maan taloudelliseen etuun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, alkoholialan myyntivoiton sijaan?

Teksti: Emilia Laine  Kuvitus ja kuva: Janne Valkeapää

Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja … Jatka lukemista Alkon monopolin murtaminen johtaisi alkoholihaittojen nopeaan kasvuun

Alkoholin myynnistä hyötyvät tahot lobbaavat juuri nyt voimakkaasti saadakseen viinit ruokakauppoihin. Seurauksena olisi selkeä alkoholin kulutuksen nousu ja mittavia haittoja taloudellisia ja muita haittoja.

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa kertoi Kokoomuksen äänenkannattajassa Nykypäivä 27.10.2015 Suvi Hautasen toimittamassa artikkelissa Virosta tuodun alkoholin määrän vastaavan 175 Alkon myyntiä. Matkustajat ostavat varsinkin olutta, koska sen hinta on siellä Suomen hintaa oleellisesti pienempi. Panimoliiton laskelmissa saattaa olla raskastakin virhearviointia, johon en kuitenkaan nyt puutu.

Ussa esitti, että Alkon monopoli estää alkoholipolitiikan kehittämisen Suomessa ja tämän takia alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksessa pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia. Rakenteellisilla uudistuksilla Ussa tarkoitti päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostoa askeleittain ensin 4,7 prosentista 5,5 prosentin oluisiin, sitten vahvempiin 8,5 prosentin oluisiin ja lopulta 13 prosentin viineihin. Ussan mukaan rakenteellisten muutosten esteenä on yleensä Alkon monopoli.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin lisääntymistä.
Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä.

Vaikka muutoksesta seuraava alkoholijuomien myynnin kasvu on luonnollisesti elinkeinoelämän lobbauksen taustalla, lobbaajat eivät itse siitä liiemmin mainosta. Samalla he nimittäin myöntäisivät, että myös alkoholihaitat kasvavat. Sen sijaan sekä Panimoliitto, että Päivittäistavarakauppayhdistys korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä. Näin vastuu käytön lisääntymisestä vieritetään käyttäjälle, pois omasta myynninedistämiseen tähtäävästä agendasta.

Alkon vähittäismyyntimonopolin murtamisesta on esitetty kaksi perusvaihtoehtoa: miedot viinit päivittäistavarakauppoihin tai kaikki alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.
Alkoholin kulutukseen ja aiheuttamiin haittoihin vaikuttavat tutkitusti eniten juomien hinta ja saatavuus.

Ymmärtävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?
Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ymmärtävät. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 351 myymälästä. Alko-holijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 97 tilauspalvelupisteestä. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla alkoholijuomia on mahdollista ostaa Alkosta postin toimittamana.

Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli kahden vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan.

Myyntipistei-den määrä yli kymmen-kertaistuisi.
Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa johtaa varmuudella kyseisten alkoholituotteiden lähes kaiken myynnin siirtymiseen päivittäistavarakauppoihin. Näin myyntipisteiden määrä yli kymmenkertaistuisi.

Alkoholin kulutukseen vaikuttavat tutkitusti ylitse muiden kaksi tekijää: myynti ja saatavuus. Myyntipisteiden määrän moninkertaistuminen johtaisi myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen erittäin huomattavaan lisääntymiseen.

Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.
Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, niiden saatavuus paranee dramaat-tisesti, ja suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvaa välittömästi noin 8 %. Vahvemmat viinit päivittäistavarakaupassa lisäisivät kulutusta tätäkin enemmän.

Alkoholin kulutus on jo nyt Suomessa Pohjoismaiden suurinta, 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden. Kun keskiolut siirtyi 46 vuotta sitten ruokakauppoihin, nousi alkoholin kulutus parissa vuodessa 2 litralla. Jos miedot viinit siirtyvät ruokakauppoihin, nousee alkoholin kokonaiskulutus välittömästi noin 8 % eli 0.9 litraa. Määrä on sama, jolla kulutus on vähentynyt viimeisten 5 maltillisen alkoholin hinnankorotuksen vaikutuksesta!

Viinien tuominen ruokakauppoihin merkitsisi myös Alkon myynnille toimenpiteitä vaativaa vähentymistä, sillä miedot viinit muodostavat Alkon litramääräisestä myynnistä noin puolet. Seurauksena olisi toiminnan alasajoa ja myymäläkatoa. Harvaan asutuilta seuduilta myymälät häviäisivät ensimmäiseksi.

Mietojen viinien vapauttaminen ruokakauppoihin olisi merkittävä askel Alkon monopolin murtamisessa, mutta Alkon monopolin murtaminen ei olisi edullista kenenkään muun kuin muiden alkoholitoimijoiden kannalta. Panimot, päivittäistavarakaupat ja kioskit hyötyisivät lisääntyneen juomisen seurauksena Alkon monopolin murtamisesta.

Laskun maksavat veronmaksa-jat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.
Sen sijaan meille muille, eli suomalaisten suurelle enemmistölle, muutoksesta olisi maksettavana korkea hinta. Alkoholihaittojen tiedetään nousevan ja laskevan varsin suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Viinien siirtyessä ruokakauppoihin, kasvaneesta kulutuksesta seuraisi mittavia, inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laskun maksavat veronmaksajat, eivät alkoholijuomia tuottavat ja myyvät tahot.

Suomessa alkoholihaittojen välittömiksi kustannuksiksi on laskettu 1,3 miljardia euroa vuodessa. Todelliset kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset suhteessa suoriin haittalukuihin. Alkoholihaittojen vuotuiset välilliset kustannukset ovat noin 4-7 miljardia euroa.

Alkoholihaitat ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy työikäisten parissa. Jos mukaan haittoihin lasketaan myös työikäisten menetettyjen elinvuosien vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen kerrannaisvaikutuksineen, kärsivät suomalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin käytön takia huikeat 14,5 miljardin vuosittaiset tappiot.

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Esim. ostajan iän tarkastuksia on tehty tänä vuonna jo 2.4 miljoonaa ja alkoholin välittämistarkistuksia 200 000.

Arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholi-toimijoiden edun ensisijaiseksi?
On hyvä asia, että maassamme on alkoholimonopoli, jolloin maan hallitus ja eduskunta voivat viisaasti säädellä alkoholin kulutusta. Nyt on kysymys siitä, arvioiko hallitus kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vai alkoholitoimijoiden edun ensisijaiseksi uuden alkoholilain valmistelussa. Uskon, että edellä esitetty keskioluen vapauttamisesta opittu ennuste Alkon resurssien ja samalla toimipisteiden vähenemisestä antaa monelle poliitikolle aiheen harkita viiniasiaa ja samalla monopoliasiaa uudelleen.

Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet-osastolla 12.11.2015. Kirjoittaja on Raittiuden Ystävien puheenjohtaja Martti Vastamäki.

Teksti: Martti Vastamäki, kuvitus: Janne Valkeapää

Hallituksen vaikea valinta: Kansalaisten terveys vai alkoholitoimijoiden edut?

Alkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Puheenjohtajan pöydältä

vaakakupit-WEBAlkoholin myynnistä hyötyvät yritykset menettävät tuloja alkoholin kulutuksen laskiessa. Kokonaisuudessaan kulutuksen lasku tuo kuitenkin yhteiskunnalle selvästi suuremman hyödyn mitataan asiaa sitten euroissa tai terveyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

 

Helsingin Sanomat puuttui asiantuntevalla pääkirjoituksellaan uuden alkoholilain valmisteluasiaan (HS 7.9.2015 Lasse Rantanen). Alkoholin kulutus on Suomessa noussut Pohjoismaiden korkeimmaksi, viime vuonna 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Sama luku on Ruotsissa noin 9 litraa ja Norjassa noin 8 litraa.

Alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomi meni pari vuotta sitten Ranskan ja Italian ohi. Näissä maissa alkoholin kulutus on laskenut puoleen viimeisten 40 vuoden aikana, Suomessa taas kolminkertaistunut eli ero on kuusinkertaistunut.

Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. Miesten sairaalapaikoista valloittavat viinan takia sairaalaan joutuneet viidenneksen.

Viikonvaihteen tapaturmapotilaista 90 % on alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi lisää rajusti tapaturmariskiä.

Alkoholikulut yhteiskunnalle ovat useita miljardeja, alkoholiverotulot vain yhden miljardin luokkaa. Poliisi joutuu käsittelemään vuosittain yli 40 000 pahoinpitelyä, joissa alkoholi on mukana 90 prosentissa.

Rattijuoppoudesta tuomitaan vuosittain noin 20 000 kuljettajaa. Kun rattijuopoista nykyisin jäänee kiinni mm. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen arviolta 5-10 %, liikkuu maanteillämme vuosittain satojatuhansia rattijuoppoja.

On selvää, että suurin osa kansalaisista ei voi katsoa hyvällä tällaista kehitystä.

 

Alkoholitoimijoita on maassamme tuhansia: kaupan palveluksessa, panimoissa, anniskelupaikoissa jne. Raaka-ainetta tuottavia maanviljelijöitäkin joukkoon kuulunee reilusti yli 1000. Heillä tosin on mahdollisuus tuotantosuunnan muuttamiseen, jos alkoholilaki uhkaa vähentää heidän ansioitaan liikaa. Kioskit ja pienpäivittäistavarakauppiaat sen sijaan joutuvat ahtaalle, jos esim. keskiolut päätetään viedä Alkoon. Heidän liiketoimintamahdollisuutensa taas paranevat ja työpaikkoja tullee lisää, jos esim. viinit viedään ruokakauppoihin.

Hallitusohjelmassa lukee, että kansalaisten sosiaalisia ja terveydellisiä eroja pyritään kaventamaan. On tärkeää muistaa, että terveydellisistä eroista noin 50 % johtuu tupakasta ja alkoholista. Tupakkaan kuolee vuosittain noin 5000 ja alkoholiin 2500 henkeä. On varmaa, että luvut lisääntyvät, jos näiden kulutus lisääntyy. Tupakan suhteen ollaan jo voittopuolella, lähinnä lainsäädännön ansiosta.

Nyt hallituksen on päätettävä, mitä terveyseroille alkoholin suhteen tehdään. Alkoholin riskikäyttäjiä on alemmissa sosiaaliluokissa selkeästi enemmän kuin ylemmissä.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Hallinnon velvollisuus on luoda kansalaisille todenmukaisempi kuva alkoholin vaikutuksista

Harva ymmärtää, että juomisella voisi olla mitään merkittävää haittavaikutusta omaan elämään.

Mielipide

Mitä vapaampaa alkoholijuomien kauppa on, sitä tärkeämpää on päättäjien ja kansalaisten kokonaisvaltainen ymmärrys juomien vaikutuksista. Nykyinen tietotaso on kaukana riittävästä. 

 

Alkoholin käyttö aiheuttaa Suomessa vuosittain 4-7 miljardin tappiot, ja on yleisimpiä työikäisten suomalaisten kuolinsyistä. Ihmiskunnan vuosituhantinen alkoholinjuonti erilaisine tapoineen on osoittautunut tilastojen ja tieteellisen tutkimuksen valossa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta järjettömäksi.

Alkoholin käyttäjien tietämys aineen haitoista on kuitenkin hyvin puutteellista ja vaikutuksia vähätellään. Monet alkoholin käyttäjät eivät esimerkiksi tiedä – tai halua tietää – eri juomien keskimääräisiä myrkyllisyyseroja, säännöllisen juomisen vaikutusta päivittäiseen mielialaan, saati sitten alkoholin juonnin terveyshaitoista yleisesti.

Suurin osa Suomen miljardiluokan alkoholihaitoista koituu niin sanotuille kohtuukäyttäjille. Kuitenkin harva heistä ymmärtää, että juomisella voisi olla mitään merkittävää haittavaikutusta omaan elämään.

Kansalaisten ja päättäjien tietämättömyys ja välinpitämättömyys altistaa heidät alkoholialan kaupalliselle sanomalle. Tämä sanoma vaikuttaa lakien ja muiden säännösten tasoon ja kansan epäterveellisiin elämäntapoihin päihdekauppaa vapauttavien säännösten kautta.

Suomen kouluhallitus ohjeistaa miten opettaa alkoholijuomista kansalaisille, mutta hallinto ja varsinkin koululaitos näyttävät laiminlyöneen tämän opetuksen, erityisesti viimeisinä vuosikymmeninä.

Ymmärryksen puute alkoholin juomisen vaikutuksista, haittojen vähättely ja välinpitämättömyys ovat kasvaneet uusilla sukupolvilla ja mukaan lukien kansanedustajilla, joiden tehtävänä on ohjata myös kansanterveyden suuntaa.

Nykyisen vaikenemisen sijaan on hallinnon tehtävä pitää huolta, että alkoholijuomien vaikutuksista tiedotetaan tehokkaasti tavalla, tutkimustietoon perustuen ja vähättelemättä tosiasioita.

 

Perustuslaki velvoittaa. Myös perustuslaki edellyttää tehokkaampaa tiedottamista. Perustuslain 19. pykälä vaatii julkisen vallan ”edistämään väestön terveyttä”. 20. pykälä sen sijaan määrittelee, että ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön”.

Tietämättömyys juomisen haitallisista seurauksista on luonnollisesti uhka sekä terveydelle että terveelle ympäristölle.

Tietämättömyydeksi voidaan lukea myös puutteellinen ymmärrys tai välinpitämättömyys olemassa olevan tiedon vakavuudesta.

Julkisen vallan toimien tulisi pyrkiä luomaan kansalaisille todellinen kuva alkoholin vaikutuksista kokonaisuudessaan. Tämän viestin tulisi kuulua alkoholialan harhaviestien ja yleisen tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden soraäänten yli.

 

Teksti: Ilmari Koppinen

Työaikaa lyhentämällä säästöjä ja kilpailukykyä?

Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla?

Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla: Karsitaan ylitöitä ja tehostetaan työntekoa paremmilla työtavoilla? 

 

Suuri osa työntekijöistä ei jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti. Suomalaisen keskimääräinen eläköitymisikä on noin 61 vuotta, vaikka virallinen alin eläkeikä on 63. Monessa ammatissa tehdään myös jo nykyisin ylipitkää päivää. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät jo vuonna 2012 yhteensä 50 000 henkilötyövuoden verran ylitöitä. Sen jälkeen tahti on vain kiristynyt.

Esimerkiksi Ekonomiliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan ekonomien työviikon pituuden keskiarvo on 41,4 tuntia. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on myös todennut liiton jäsenistön tekevän yli 40 tunnin viikkotyöaikaa.

 

Ylityöt lisäävät sairastamista

Hallitus esitti työpaikkojen tuottavuuden lisäämiseksi vuosityötuntien lisäämistä ja eläkeiän nostoa. Jo ennestään ylitöillä kuormitettujen työntekijöiden työajan pidentäminen ei välttämättä kuitenkaan tuota lisäeuroja työnantajalle.

Muun muassa Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin laitoksen useat riippumattomat tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia: mitä enemmän ylitöitä, sitä suurempi sairastavuus. Työn tehokkuuskin laskee taakan alla. Ylityöllistetty jää myös useammin ennenaikaisesti eläkkeelle.

Lopputuloksena voi olla, että kaikki osapuolet häviävät, kun sairauskulut ylittävät pidennetyn työpäivän tuottaman lisätyön arvon. Työterveyslaitos on arvioinut työpahoinvoinnin maksavan Suomelle vuodessa 41 miljardia euroa.

Myös päihdeongelmat voivat kasvaa työpäivän pidentyessä. Työterveyslaitoksen johtamassa laajassa tutkimuksessa todettiin tämän vuoden alussa, että alkoholin kulutus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi kokonaistyöajan ylittäessä 49 tuntia viikossa. Ylityöt aiheuttavat stressiä, joka helposti kanavoituu lisääntyneeseen alkoholin käyttöön.

 

Kohti normaalityöaikaa

Olisiko hieman lyhyempi työaika parempi lääke tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen kuin pidennetty työaika? Näin ainakin työntekijöiden ammattiliitoissa uskotaan. Nykytrendissä sekä ylikuormitettujen työntekijöiden, että koko ajan kasvavan työttömien joukon pahoinvointi lisääntyy. Töiden uudelleen jakaminen tuntuisi luonnolliselta tavalta ratkaista tämä ristiriita.

Työntekijöiden lyhyempi viikkotyöaika pakottaisi monilla aloilla työnantajat palkkaamaan lisää työntekijöitä. Kääntöpuolena on, että lyhyempi työpäivä myös laskisi hieman työntekijän palkkaa. Tai jos ei, työnantajien työvoimakustannukset kasvaisivat. Koska lyhennys toisi oletettavasti kuitenkin säästöjä työttömyyskulujen vähentyessä, voitaisiin useamman työntekijän työllistämistä jossain määrin myös tukea.

Yksi työajan jakamista vaikeuttava tekijä on se, että osaa töistä on vaikea jakaa usean työntekijän kesken, sillä ne vaativat paljon erikoisosaamista. Osassa töistä työajan jakaminen useamman henkilön kesken voisi kuitenkin olla mahdollista, kuten vuorotöissä ja hoivapalvelualoilla.

 

 

Ruotsissa Göteborgissa on käynnistetty kokeilu muun muassa vanhustenhuollossa, jossa osa kaupungin työntekijöistä on siirtynyt kuuden tunnin työpäivään täydellä palkalla. Göteborgissa kokeilun odotetaan tuovan säästöjä sairauspoissaolojen vähen-tyessä. Tuloksia ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen suhtautuu epäilevästi näin jyrkkään työajan supistamisen malliin:

– Yleinen työajan lyhennys lisäisi työn tuottavuutta, mutta ei välttämättä lyhennystä vastaavasti. Lopputuloksena voisi olla bruttokansantuotteen lasku. On perusteltua lisätä panostuksia työhyvinvointiin ja pyrkiä normaalityöpäivään Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ylitöiden vähentämisellä olisi todennäköisesti positiivisia terveys- ja tuottavuusvaikutuksia.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi. Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy … Jatka lukemista Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi.

Suomen Ulkomainosliiton oma mainos vakuutteli viime toukokuussa ulkomainonnan voimasta.

Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön perusmuistiosta, jonka ministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen toimitti raitis.fi -lehdelle huhtikuun lopulla. Alkoholimainos saisi lain muututtua sisältää juoman nimen, hinnan, valmistusaineet ja -tavan sekä sen alkuperämaan ja kuvan tuotteesta. Ihmisiä ei mainoksissa saisi jatkossa esiintyä. Lisäksi mainoksissa sallittaisiin viittaukset juoman aistein havaittaviin ominaisuuksiin, kuten makuun, sekä sen erityisiin käyttötarkoituksiin.

Hyvästi, ulkomainokset!
Hallituksen esitys laiksi alkoholilain ja rikoslain 30 luvun 1 a §:n muuttamisesta kieltäisi myös alkoholimainonnan ulkona ja julkisissa tiloissa. Kaupat olisivat kuitenkin poikkeus, sillä ne saisivat esittää hintatietoja seinillään ja edustoillaan. Alkoholin televisio- ja radiomainonta olisi sallittua enää kello 23 jälkeen. Liikkuvalla kuvalla ei saisi mainostaa alkoholia televisiossa eikä suomalaisten yritysten internet-sivuillakaan; vain yksittäiset valokuvat tai piirrokset hyväksytään. Ulkomaalaisten harjoittamaan mainontaan ei yritetä puuttua, ellei sitä ole selvästi osoitettu juuri Suomen markkinoille. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että mainitut toimenpiteet kotimaassa riittävät vähentämään merkittävästi alaikäisten suomalaisten altistumista alkoholimainonnalle. Toimenpiteet ovat tarpeen, koska on tieteellisesti osoitettu, että alkoholimainonta aikaistaa lasten juomisen aloittamista. Se myös lisää jo juovien lasten juomista. Lakimuutosesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja elinkeinojärjestöille. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa 2012. Eduskunta voi hyväksyä lakimuutoksen aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella.

Teksti: Natalia Kisnanen  Kuva: Janne Valkeapää

Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan? ”Päihdepolitiikan … Jatka lukemista Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan?

Pirkko Ruohonen-Lerner
Pirkko Ruohonen-Lerner

”Päihdepolitiikan osalta korostamme mainonnan (varsinkin nuorille suunnatun mielikuvamainonnan) rajoittamista nykyisestä merkittävästi ja koti-/tapakasvatuksen merkitystä nuorison keskuudessa, jossa päihteiden käyttö on lisääntynyt ja muodostunut jopa normaaliksi ilmiöksi.”

Näin linjataan Perussuomalaisten vaaliohjelmassa. Eduskuntavaaleissa ennätyksellisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten on katsottu edustavan tavallisia suomalaisia, jotka ovat kyllästyneet älyttömyyksiin. Mielipidemittausten mukaan enemmistö Suomen kansasta pitää suurena älyttömyytenä juomaan kannustavaa alkoholin mielikuvamainontaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ehdotti eduskunnan täysistunnossa alkoholin mielikuvamainontakieltoa jo kesäkuussa 2009. Tällöin ehdotus ei vielä saanut kovin suurta suosiota. Asenteet kuitenkin muuttuvat, ja noin vuotta myöhemmin Keskustan Inkeri Kerolan esittäessä saman ehdotuksen, sitä kannatti jo eduskunnan enemmistö. Mielikuvamainonnan rajoittamisen lisäksi Ruohonen-Lerner haluaisi kieltää alkoholin mainostamisen televisiossa ja elokuvissa kokonaan. Näkemys kuulostaa suorastaan taivaan mannalta niille, jotka haaveilevat raittiimmasta Suomesta.

Entä puolueen linja käytännössä?
Tavoitamme Pirkko Ruohonen-Lernerin huhtikuun lopulla eduskunnasta keskeltä järjestäytymiskiireitä ja hallitusneuvotteluja. – Minulle itselleni tämä asia on hyvin tärkeä ja kantani on tiukka, sillä Suomessa on vaikka kuinka paljon niitä, joilla on alkoholista johtuvia ongelmia. En ole ehtinyt vielä selvittää, mitä mieltä kaikki yksittäiset edustajamme ovat mainontakysymyksestä. – Periaatteessa kaikki eduskuntavaaliehdokkaamme ovat kyllä sitoutuneet vaaliohjelmaan, ja vaaliohjelmaammehan tämä oli kirjattu. Periaatteessa puolueen linja on siis selkeä. Timo Soini pani epäyhtenäisyydestä epäillyt kansanedustajaehdokkaat sitoutumaan ”perussuomalaiseen linjaan” perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä. Kansanedustajilla on kuitenkin lain suoma oikeus äänestää vaaliohjelmaa vastaan, joten on vaikea sanoa mikä on yksittäisten edustajien kanta käytännössä.

Alkoholikysymykset saavat vielä odottaa
Perussuomalaisten vaaliohjelma määrittelee puolueen kannan myös alkoholin verotukseen.  ”Alkoholin verotusta voidaan Perussuomalaisten mielestä nostaa, uskomme, että viinan hinnan nostaminen vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta ja siten ehkäisisi alkoholista syntyviä sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja. Haitat maksavat yhteiskunnallemme viimeisimpien arvioiden mukaan ainakin 7 miljardia euroa vuodessa, kun alkoholin myynnistä saatava verotuotto jää n. 2 miljardiin euroon.”

Alkoholiveron nosto on siis kirjattu vaaliohjelmaan, mutta milloin näemme sen käytännössä, Pirkko Ruohonen-Lerner? – Ei ihan lähiaikoina. Näin aluksi ovat tapetilla käytännön eduskuntatyöasiat uusien kansanedustajien kanssa. Ruohonen-Lerner muistuttaa, että kaikki uudet kansanedustajat eivät ole vielä perehtyneet kunnolla alkoholikysymyksiin.

Tämä on epäilemättä totta, sillä puolueen kansanedustajista lähes kaikki ovat ensimmäistä kertaa edustamassa ja käsiteltäviä asioita on paljon. Alkoholiasioihin perehtyneet tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että alkoholiveron korotus ja mainonnan rajoittaminen vähentävät juomista ja siitä aiheutuneita haittoja. Kuitenkin, etenkin asioihin perehtymättömien uusien edustajien parissa saattaa yhä elää kansan keskuudesta tuttuja myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät perustu tutkimustietoon.

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN

Elinkeinoelämä kylvi tappionsa siemenen aliarvioimalla ihmiset

Markku Soikkeli odottaa alkoholimainontalain uudistumista: Mikäli alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän tarkoitus oli saada teollisuus ja terveyden edistäjät samaan pöytään keskustelemaan … Jatka lukemista Elinkeinoelämä kylvi tappionsa siemenen aliarvioimalla ihmiset

Markku Soikkeli odottaa alkoholimainontalain uudistumista:

Mikäli alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän tarkoitus oli saada teollisuus ja terveyden edistäjät samaan pöytään keskustelemaan ja kenties tuottamaan yhteisiä näkemyksiä tai kompromisseja, tämä kaatui teollisuuden täydelliseen ylimielisyyteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Markku Soikkeli istui työryhmässä pysyvänä asiantuntijajäsenenä. Istui ja pitkästyi, sillä elinkeinoelämän etuja työryhmässä ajanut rintama ei kuunnellut häntä eikä muitakaan terveys- ja sosiaalipuolen äänenkantajia.

- Kun on puhe päihdehaittojen vähentämisestä, alkoholiteollisuutta ei Soikkelin mielestä tule päästää neuvottelupöydän ääreen ennen kuin se sitoutuu kunnioittamaan tutkimustietoa ja luopumaan tieteen vastaisesta tutkimussodasta.
- Kun on puhe päihdehaittojen vähentämisestä, alkoholiteollisuutta ei Soikkelin mielestä tule päästää neuvottelupöydän ääreen ennen kuin se sitoutuu kunnioittamaan tutkimustietoa ja luopumaan tieteen vastaisesta tutkimussodasta.

– He olivat laskeneet, miten tässä äänet menevät, eli heillä ei ollut motiivia keskustella meidän kanssamme mistään. Kun esitimme kysymyksiä, he eivät vaivautuneet vastaamaan, Soikkeli luonnehtii työryhmän toimintaa.
Työryhmä jätti kesäkuussa lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle: ”– alkoholin mielikuvamainontaa koskevat lainsäädännölliset toimenpiteet eivät ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisia.”
– Suurin järkytys kaikille ihmisille, jotka lukevat työryhmän mietinnän, on miten se aliarvioi ihmiset. Teollisuuden edustajien mielestä tekstissä ei tarvitse olla järkeä. Tämä totaalinen ylimielisyys kylvi tappion siemenen, Soikkeli pohtii.
Suomi on muuttunut. Enää ei tiukan kansainvälisen tutkimusaineiston sivuuttaminen höpönpöpöllä mene läpi, vaikka höpönpöppöä suoltaisikin ministeriön nimeämä työryhmä. Sellainen ei uppoa kansaan eikä kansanedustajiin, joitten lakialoitteesta alkoholin mainontaa tullaan rajoittamaan.
Markku Soikkeli kannustaa vähemmän juovasta Suomesta haaveilevia optimismiin. Ministeri Risikko on ymmärtänyt, että enemmistö haluaa rajoituksia alkoholimainontaan, ja on luvannut niitä järjestää.

Elämää pirtuaalitodellisuudessa

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa … Jatka lukemista Elämää pirtuaalitodellisuudessa

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa energiajuomaa lisää. Ja pummivat pohjia ja vetävät herneitä nenään, jos eivät saa tahtoansa läpi. Keitä ne teidän mielestä muistuttaa?

25022010974Allegra Flores ja muut yläkouluikäiset suomalaisnuoret esittivät erinomaisia kysymyksiä helmikuussa Helsingin Säätytalolla. Alkoholimainonnan mahdollisia lisärajoituksia pohtiva työryhmä sai kuulla, että nuorten mielestä mainokset ja koko yhteiskunta yllyttävät heitä juopotteluun. Joka suunnalta hyökkäävät kuvat, iskulauseet ja mallit uskottelevat kännäämisen olevan tärkeä osa aikuiseksi tulemista.
Miten Raaseporista työryhmälle puhumaan matkustaneet lapset saattoivat olla tietoisia 4,7-prosenttisesta alkoholijuomasta, jota mainostettiin näin: ”Maistapa, erotatko energiajuomasta?” Eihän alkoholimainoksia suunnata nuorille, ehei, ja alkoholiteollisuuden, päivittäistavarakaupan liiton sekä mainosrahoista nauttivien mediapamppujen mielestä nykyinen mainoslainsäädäntö on jo ihan tarpeeksi tiukka.
Nuorten mielestä siten, että Eurooppa on järjestetty aikuisten tarpeiden ja halujen mukaan. Mantereemme on alkoholin läpeensä kastelema, kuuro lasten tarpeille. Suomessa eletään pirtuaalielämää.
– Se on pohjoiseurooppalainen viinakulttuuri plus nykyteknologia. Ne kisailee ja kannustaa toisiaan, aina vaan suuremmilla kierroksilla. Tarvitaan ufomies tai lapsi kertomaan se, lapset kertoivat.


’Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta’

Jos ufomiehellä olisi edessään tutkitut faktat alkoholin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista, se olisi varmasti tyrmistynyt kuulemistilaisuudessa. Aivan varmasti se olisi tullut samaan johtopäätökseen kuin nuoret yhteiskuntamme arvoista.
– Ei alkoholi tapa, vakuutti Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksen hallitukseen kuuluva Henrik Lönnberg. – Vaan se on sen määrä joka tappaa. Hyvin monet pystyvät elämään normaalia elämää alkoholin kanssa. Meillä kaikilla on valinnan vapaus.
– Mitä enemmän säädöksiä kiristetään, sitä enemmän tarvitaan valvontaa, ja valvonta lisää epäluuloisuutta kauppiaiden ja viranomaisten välillä, ennusti Päivittäistavarakauppaliiton Merja Söderström.
– Minulla on kaksi lasta ja juon yhden tai kaksi olutta joka päivä. Sitä ei pidä piilottaa lapsilta, koska mitä enemmän he näkevät oikeanlaista alkoholin käyttöä, sitä luonnollisempi ja järkevämpi suhde heille kehittyy alkoholiin, opetti Tero Kallio Panimoliitosta.
– Juon terveyteni vuoksi, mortaali-indeksin mukaan kohtuukäyttö pidentää elinikää, hän jatkoi.
Eräs perheenisä alkoholin ystävien puolelta tuntui suorastaan ajattelevan, että valistus on jo liiallista. Hänen teini-ikäinen tyttärensä on nimittäin ruvennut kysymään häiritsevän kriittisellä äänensävyllä, että miksi isän pitää aina juoda viiniä aterialla.
Sanoma-konsernin kanta oli, että kansalaisilla on oikeus vastaanottaa viestejä. Haitallisen viestin välittämisen estäminen loukkaa siis sananvapautta. Ainakin niitten mielestä, jotka alkoholimainostuloista hyötyvät. Sitä paitsi, jos alkoholimainoksia ei tule vastuullisilta kotimaisilta kanavilta, nuoret rientävät kumminkin ulkomaalaisille kanaville ja nettiin niitä katsomaan.
Suunsa avasi myös alkoholimainoksia työkseen tekevä mainosmies. Hän ei kuulemma pyri lisäämään alkoholin vaan vain tietyn tuotemerkin myyntiä suhteessa muihin juomiin.
– En minä halua alkaa heti pestä pyykkiä, jos näen pyykinpesuainemainoksen, mutta kaupassa saatan valita pesuaineen, jonka muistan mainoksesta. Samalla tavalla alkoholimainoskaan ei lisää alkoholin kulutusta, hän väitti.
Helsinkiläisnuori Sofia Salmijärvi kuunteli aikansa alkoholin kaupaksi käymisestä rahallisesti hyötyviä aikuisia. Sitten hän huudahti:
– Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta! Me nuoret tehdään teidän aikuisten työ, kun me valistetaan toisiamme alkoholin haitoista. Hävetkää!

Varsinaista kotimaista draamaa
Väittelyyn tempautui MTV3:n viestintäpolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava apulaisjohtaja Petra Wikström.
– Koettakaapa muistaa, että 80 prosenttia MTV3:nkin tuloista tulee mainonnasta. Jos nämä tulot vähenevät, se on suoraan pois uutis- ja ajankohtaisohjelmista sekä kotimaisesta draamasta, jota ihmiset haluavat katsoa! hän varoitti.
– Tarkoitus on, että lapset eivät katsele televisiota kello 21 jälkeen. Emme me voi valvoa, että sitä noudatetaan.
– Kuvitteletteko te tosiaan, että me nuoret mennään nukkumaan yhdeksältä? kysyi Jenni Aaltonen.
– Koulutan nuoria antamaan vertaiskoulutusta toisille nuorille alkoholiasioissa. Olemme tavoittaneet jo yli 800 nuorta, ja joka ikisessä ryhmässä on noussut esiin, miksi aikuiset eivät puutu mainontaan ja medioiden puheisiin! tuskaili Anna-Kaisa Santala.
– Alkoholimainoksistamme 87 prosenttia näytetään vasta puoli yhdentoista jälkeen, Wikström vakuutti.
– Alkoholi näkyy muuallakin kuin mainoksissa. Salatut elämät tulee ennen yhdeksää ja siinäkin juuri Panu lähti ryyppäämään, nuori Jenni Aaltonen huomautti.
Yksi jos toinenkin alkoi peräänkuuluttaa, onko esimerkiksi Big Brother -ohjelman jatkuva alkoholin käyttö sitä kotimaista draamaa, jonka tuottamiseksi alkoholimainostulot ovat välttämättömiä.
– Onko tämä se, mikä Maikkarin pitää pystyssä? kysyi Nanna Nurminen, äiti Tampereelta.
Äidit ja sosiaalityöntekijät muistuttivat, että television nuoret aikuiset ovat lasten ja nuorten roolimalleja.
– Nuorille ei ole epäselvää, minkä merkkistä siideriä ja tupakkaa Big Brotherissa juodaan. Ohjelma antaa ymmärtää että alkoholia tarvitaan rentoutumiseen, seksin saamiseen ja älykkönä olemiseen.
Wikström puolusti kanavaansa:
– Salatuissa elämissä otetaan esille yhteiskunnallisia asioita julkiseen keskusteluun.
– Voisiko jaksojen jälkeen sitten seurata ohjelma, jossa käydään sitä keskustelua? En usko että kovin moni vanhempi ehtii purkaa lastensa kanssa ohjelmien sisällön. Sitä paitsi viesti olisi ristiriitainen: ensin näytetään, että on tosi siistiä kännätä, ja sitten valistetaan että älä tee niin, napautti muuan äiti.
Petra Wikströmin mielestä on törkeää väittää, ettei hyväntekeväisyyttä harjoittava MTV3 välittäisi lapsista ja nuorista.
Lasten ja nuorten mielestä törkeää on alkoholin mainonta ja piilomainonta.

Antakaa vanhemmille realistinen mahdollisuus
Epäselväksi ei jäänyt, että runsas alkoholin kulutus tuo välittömiä tuloja paitsi alkoholiteollisuudelle ja kaupoille, myös medialle ja mainostoimistoille. Elinkeinoelämä tienaa vuodessa noin neljä miljardia euroa.
Lasku sen sijaan jaetaan kaikkien veronmaksajien kesken. Kännikapinalliset muistuttavat, että alkoholiongelmien hoitoon käytetyt menot ovat laskutavasta riippuen 3,9–6,9 miljardia euroa vuodessa.
– Mitä me oikein ollaan tekemässä? Miksi sen takia, että joku saisi rahaa, me ollaan valmiita menettämään vielä enemmän rahaa valtiona? hän kysyi.
– Haluamme toisenlaisen Suomen, jossa vanhemmilla on edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus kasvattaa lapsia ei-alkoholikeskeiseen elämäntapaan! vaati Anki Pulliainen kaikkien kännikapinallisten puolesta.
Alkoholiteollisuuden edustajien sanat siitä, että hekin ovat nuorten juomista vastaan, eivät vakuuttaneet kaikkia.
– Teollisuuden valistuksessa haisee raha. K18 tarkoittaa, että sinnittele, sinnittele, niin sitten alkaa kunnon elämä kun pääset juomaan. Känniääliö-ajattelutavan mukaan niistä ei tarvitse välittää, jotka tippuvat, sanoi Ritva Kuusisto Raittiuden Ystävistä.
Hän toivoi yleistä raittiutta tukevaa ilmapiiriä, joka auttaisi myös niitä nuoria, joita koti ei pysty suojelemaan. Heikkojen puolella oli myös Kristiina Hannula Terveys ry:stä:
– Nyt jopa pienet lapset ovat tietoisia alkoholimainonnasta ja kiinnittävät huomiota mainosten sisältöön. Alkoholimainonnan rajoittaminen suojaa heitä ja myös aikuisia, joilla on tai on ollut alkoholiongelmia.
Terveys ry, A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry sekä Sininauhaliitto ry ehdottivat yhdessä alkoholin mainonnan rajaamista tuotetietojen esittämiseen sekä televisio- ja ulkomainonnan täyskieltoa.
Suomen Lääkäriliitto on ottanut tavoitteekseen alkoholimainonnan kieltämisen tupakkamainosten tavoin. Lääkärit tyrmäsivät kuulemistilaisuudessa mennen tullen lakimuutosten vastustajien argumentit alkoholin terveellisyydestä. Esimerkiksi väitetyt hyödyt sydämelle ja verenkierrolle ovat pienemmät kuin alkoholin aiheuttamat riskit ja haitat. Sekään väittämä ei pidä paikkaansa, että kohtuukäyttäjät eläisivät raittiita ihmisiä pitempään; tilastoharha johtuu siitä, että raittiit alkoholistit ovat peruuttamattomasti vahingoittaneet terveyttään ennen raitistumistaan.
– Alkoholi on syövän näkökulmasta karsinogeeni. Syöpäriski nousee jo yhdestä annoksesta, tiedotti ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistyksestä.
Alkoholilla on usein siis osansa myös rintasyövän synnyssä. Rintasyöpähän oli aiemmin työikäisten suomalaisnaisten yleisin kuolinsyy. Nyt se on jäänyt kakkoseksi alkoholille. Lääkäri Mikko Vienonen kertoi tutkivansa ennenaikaisia kuolemia, ja siinä alkoholipolitiikan liberalisoituminen kyllä näkyy:
– Esimerkiksi Pieksämäellä naisten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt 250 prosenttia, eikä se ole mitenkään poikkeuksellista.

Resurssit lopussa, katse siis ennaltaehkäisyyn
Mutta miksi rahan äänen vaimentamiseen tulee käyttää lääketieteellisiä faktoja? Eivätkö sosiaaliset ongelmat riitä?
– Lastensuojelu käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka ovat olemassa, mutta silti emme kykene auttamaan tarpeeksi päihteitä käyttäviä moniongelmaisia nuoria, huokasi Helsingin kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmällä on EU-tason tutkimustietoa siitä, miten alkoholi aikaistaa ja lisää nuorten juomista. Työryhmällä on myös Suomen kansan tuki alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiselle; 62% suomalaisista toivoisi sitä.
Työryhmän – johon kuuluu myös alkoholiteollisuuden edustajia – on saatava raporttinsa valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.
Suomen kansan enemmistön kannan kiteytti Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeista ja avopalveluyksiköistä seitsemän on keskittynyt auttamaan päihdeongelmaisia äitejä. Turvakodeissa autetaan eniten niitä, jotka kärsivät passiivisesti toisten ihmisten alkoholin käytöstä.
– Minusta lasten ja nuorten suojelemisen voisi nostaa kaiken muun edelle päätöksenteossa!

Teksti: Natalia Laurila  kuva: Anki Pulliainen, Natalia Laurila

Mervi Hara herättää päättäjiä

Terveys on lobbari Mervi Haralle tekojen asia. Hän haluaa savuttoman Suomen ja on muun muassa päättäjiin vaikuttamalla tehnyt lähes 30 … Jatka lukemista Mervi Hara herättää päättäjiä

Terveys on lobbari Mervi Haralle tekojen asia. Hän haluaa savuttoman Suomen ja on muun muassa päättäjiin vaikuttamalla tehnyt lähes 30 vuotta työtä päämäärän eteen. – Harhaluulo, joka minua todella suututtaa ja harmittaa, on se, että pelkällä valistuksella saataisiin tupakointi vähenemään. Katinvillat! Valistus ei yksin riitä, vaan tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä.