raitis.fi-lehti: Politiikkaa

Alta löydät raitis.fi-lehden artikkeleita kategoriasta Politiikkaa. Muiden kategorioiden juttuja löydät täältä.

Työaikaa lyhentämällä säästöjä ja kilpailukykyä?

Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla?

Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla: Karsitaan ylitöitä ja tehostetaan työntekoa paremmilla työtavoilla? 

 

Suuri osa työntekijöistä ei jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti. Suomalaisen keskimääräinen eläköitymisikä on noin 61 vuotta, vaikka virallinen alin eläkeikä on 63. Monessa ammatissa tehdään myös jo nykyisin ylipitkää päivää. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät jo vuonna 2012 yhteensä 50 000 henkilötyövuoden verran ylitöitä. Sen jälkeen tahti on vain kiristynyt.

Esimerkiksi Ekonomiliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan ekonomien työviikon pituuden keskiarvo on 41,4 tuntia. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on myös todennut liiton jäsenistön tekevän yli 40 tunnin viikkotyöaikaa.

 

Ylityöt lisäävät sairastamista

Hallitus esitti työpaikkojen tuottavuuden lisäämiseksi vuosityötuntien lisäämistä ja eläkeiän nostoa. Jo ennestään ylitöillä kuormitettujen työntekijöiden työajan pidentäminen ei välttämättä kuitenkaan tuota lisäeuroja työnantajalle.

Muun muassa Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin laitoksen useat riippumattomat tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia: mitä enemmän ylitöitä, sitä suurempi sairastavuus. Työn tehokkuuskin laskee taakan alla. Ylityöllistetty jää myös useammin ennenaikaisesti eläkkeelle.

Lopputuloksena voi olla, että kaikki osapuolet häviävät, kun sairauskulut ylittävät pidennetyn työpäivän tuottaman lisätyön arvon. Työterveyslaitos on arvioinut työpahoinvoinnin maksavan Suomelle vuodessa 41 miljardia euroa.

Myös päihdeongelmat voivat kasvaa työpäivän pidentyessä. Työterveyslaitoksen johtamassa laajassa tutkimuksessa todettiin tämän vuoden alussa, että alkoholin kulutus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi kokonaistyöajan ylittäessä 49 tuntia viikossa. Ylityöt aiheuttavat stressiä, joka helposti kanavoituu lisääntyneeseen alkoholin käyttöön.

 

Kohti normaalityöaikaa

Olisiko hieman lyhyempi työaika parempi lääke tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen kuin pidennetty työaika? Näin ainakin työntekijöiden ammattiliitoissa uskotaan. Nykytrendissä sekä ylikuormitettujen työntekijöiden, että koko ajan kasvavan työttömien joukon pahoinvointi lisääntyy. Töiden uudelleen jakaminen tuntuisi luonnolliselta tavalta ratkaista tämä ristiriita.

Työntekijöiden lyhyempi viikkotyöaika pakottaisi monilla aloilla työnantajat palkkaamaan lisää työntekijöitä. Kääntöpuolena on, että lyhyempi työpäivä myös laskisi hieman työntekijän palkkaa. Tai jos ei, työnantajien työvoimakustannukset kasvaisivat. Koska lyhennys toisi oletettavasti kuitenkin säästöjä työttömyyskulujen vähentyessä, voitaisiin useamman työntekijän työllistämistä jossain määrin myös tukea.

Yksi työajan jakamista vaikeuttava tekijä on se, että osaa töistä on vaikea jakaa usean työntekijän kesken, sillä ne vaativat paljon erikoisosaamista. Osassa töistä työajan jakaminen useamman henkilön kesken voisi kuitenkin olla mahdollista, kuten vuorotöissä ja hoivapalvelualoilla.

 

 

Ruotsissa Göteborgissa on käynnistetty kokeilu muun muassa vanhustenhuollossa, jossa osa kaupungin työntekijöistä on siirtynyt kuuden tunnin työpäivään täydellä palkalla. Göteborgissa kokeilun odotetaan tuovan säästöjä sairauspoissaolojen vähen-tyessä. Tuloksia ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen suhtautuu epäilevästi näin jyrkkään työajan supistamisen malliin:

– Yleinen työajan lyhennys lisäisi työn tuottavuutta, mutta ei välttämättä lyhennystä vastaavasti. Lopputuloksena voisi olla bruttokansantuotteen lasku. On perusteltua lisätä panostuksia työhyvinvointiin ja pyrkiä normaalityöpäivään Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ylitöiden vähentämisellä olisi todennäköisesti positiivisia terveys- ja tuottavuusvaikutuksia.

(Jatkuu seuraavalla sivulla…)

Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi. Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy … Jatka lukemista Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi.

Suomen Ulkomainosliiton oma mainos vakuutteli viime toukokuussa ulkomainonnan voimasta.

Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön perusmuistiosta, jonka ministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen toimitti raitis.fi -lehdelle huhtikuun lopulla. Alkoholimainos saisi lain muututtua sisältää juoman nimen, hinnan, valmistusaineet ja -tavan sekä sen alkuperämaan ja kuvan tuotteesta. Ihmisiä ei mainoksissa saisi jatkossa esiintyä. Lisäksi mainoksissa sallittaisiin viittaukset juoman aistein havaittaviin ominaisuuksiin, kuten makuun, sekä sen erityisiin käyttötarkoituksiin.

Hyvästi, ulkomainokset!
Hallituksen esitys laiksi alkoholilain ja rikoslain 30 luvun 1 a §:n muuttamisesta kieltäisi myös alkoholimainonnan ulkona ja julkisissa tiloissa. Kaupat olisivat kuitenkin poikkeus, sillä ne saisivat esittää hintatietoja seinillään ja edustoillaan. Alkoholin televisio- ja radiomainonta olisi sallittua enää kello 23 jälkeen. Liikkuvalla kuvalla ei saisi mainostaa alkoholia televisiossa eikä suomalaisten yritysten internet-sivuillakaan; vain yksittäiset valokuvat tai piirrokset hyväksytään. Ulkomaalaisten harjoittamaan mainontaan ei yritetä puuttua, ellei sitä ole selvästi osoitettu juuri Suomen markkinoille. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että mainitut toimenpiteet kotimaassa riittävät vähentämään merkittävästi alaikäisten suomalaisten altistumista alkoholimainonnalle. Toimenpiteet ovat tarpeen, koska on tieteellisesti osoitettu, että alkoholimainonta aikaistaa lasten juomisen aloittamista. Se myös lisää jo juovien lasten juomista. Lakimuutosesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja elinkeinojärjestöille. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa 2012. Eduskunta voi hyväksyä lakimuutoksen aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella.

Teksti: Natalia Kisnanen  Kuva: Janne Valkeapää

Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan? ”Päihdepolitiikan … Jatka lukemista Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan?

Pirkko Ruohonen-Lerner
Pirkko Ruohonen-Lerner

”Päihdepolitiikan osalta korostamme mainonnan (varsinkin nuorille suunnatun mielikuvamainonnan) rajoittamista nykyisestä merkittävästi ja koti-/tapakasvatuksen merkitystä nuorison keskuudessa, jossa päihteiden käyttö on lisääntynyt ja muodostunut jopa normaaliksi ilmiöksi.”

Näin linjataan Perussuomalaisten vaaliohjelmassa. Eduskuntavaaleissa ennätyksellisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten on katsottu edustavan tavallisia suomalaisia, jotka ovat kyllästyneet älyttömyyksiin. Mielipidemittausten mukaan enemmistö Suomen kansasta pitää suurena älyttömyytenä juomaan kannustavaa alkoholin mielikuvamainontaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ehdotti eduskunnan täysistunnossa alkoholin mielikuvamainontakieltoa jo kesäkuussa 2009. Tällöin ehdotus ei vielä saanut kovin suurta suosiota. Asenteet kuitenkin muuttuvat, ja noin vuotta myöhemmin Keskustan Inkeri Kerolan esittäessä saman ehdotuksen, sitä kannatti jo eduskunnan enemmistö. Mielikuvamainonnan rajoittamisen lisäksi Ruohonen-Lerner haluaisi kieltää alkoholin mainostamisen televisiossa ja elokuvissa kokonaan. Näkemys kuulostaa suorastaan taivaan mannalta niille, jotka haaveilevat raittiimmasta Suomesta.

Entä puolueen linja käytännössä?
Tavoitamme Pirkko Ruohonen-Lernerin huhtikuun lopulla eduskunnasta keskeltä järjestäytymiskiireitä ja hallitusneuvotteluja. – Minulle itselleni tämä asia on hyvin tärkeä ja kantani on tiukka, sillä Suomessa on vaikka kuinka paljon niitä, joilla on alkoholista johtuvia ongelmia. En ole ehtinyt vielä selvittää, mitä mieltä kaikki yksittäiset edustajamme ovat mainontakysymyksestä. – Periaatteessa kaikki eduskuntavaaliehdokkaamme ovat kyllä sitoutuneet vaaliohjelmaan, ja vaaliohjelmaammehan tämä oli kirjattu. Periaatteessa puolueen linja on siis selkeä. Timo Soini pani epäyhtenäisyydestä epäillyt kansanedustajaehdokkaat sitoutumaan ”perussuomalaiseen linjaan” perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä. Kansanedustajilla on kuitenkin lain suoma oikeus äänestää vaaliohjelmaa vastaan, joten on vaikea sanoa mikä on yksittäisten edustajien kanta käytännössä.

Alkoholikysymykset saavat vielä odottaa
Perussuomalaisten vaaliohjelma määrittelee puolueen kannan myös alkoholin verotukseen.  ”Alkoholin verotusta voidaan Perussuomalaisten mielestä nostaa, uskomme, että viinan hinnan nostaminen vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta ja siten ehkäisisi alkoholista syntyviä sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja. Haitat maksavat yhteiskunnallemme viimeisimpien arvioiden mukaan ainakin 7 miljardia euroa vuodessa, kun alkoholin myynnistä saatava verotuotto jää n. 2 miljardiin euroon.”

Alkoholiveron nosto on siis kirjattu vaaliohjelmaan, mutta milloin näemme sen käytännössä, Pirkko Ruohonen-Lerner? – Ei ihan lähiaikoina. Näin aluksi ovat tapetilla käytännön eduskuntatyöasiat uusien kansanedustajien kanssa. Ruohonen-Lerner muistuttaa, että kaikki uudet kansanedustajat eivät ole vielä perehtyneet kunnolla alkoholikysymyksiin.

Tämä on epäilemättä totta, sillä puolueen kansanedustajista lähes kaikki ovat ensimmäistä kertaa edustamassa ja käsiteltäviä asioita on paljon. Alkoholiasioihin perehtyneet tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että alkoholiveron korotus ja mainonnan rajoittaminen vähentävät juomista ja siitä aiheutuneita haittoja. Kuitenkin, etenkin asioihin perehtymättömien uusien edustajien parissa saattaa yhä elää kansan keskuudesta tuttuja myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät perustu tutkimustietoon.

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN

Elinkeinoelämä kylvi tappionsa siemenen aliarvioimalla ihmiset

Markku Soikkeli odottaa alkoholimainontalain uudistumista: Mikäli alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän tarkoitus oli saada teollisuus ja terveyden edistäjät samaan pöytään keskustelemaan … Jatka lukemista Elinkeinoelämä kylvi tappionsa siemenen aliarvioimalla ihmiset

Markku Soikkeli odottaa alkoholimainontalain uudistumista:

Mikäli alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän tarkoitus oli saada teollisuus ja terveyden edistäjät samaan pöytään keskustelemaan ja kenties tuottamaan yhteisiä näkemyksiä tai kompromisseja, tämä kaatui teollisuuden täydelliseen ylimielisyyteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Markku Soikkeli istui työryhmässä pysyvänä asiantuntijajäsenenä. Istui ja pitkästyi, sillä elinkeinoelämän etuja työryhmässä ajanut rintama ei kuunnellut häntä eikä muitakaan terveys- ja sosiaalipuolen äänenkantajia.

- Kun on puhe päihdehaittojen vähentämisestä, alkoholiteollisuutta ei Soikkelin mielestä tule päästää neuvottelupöydän ääreen ennen kuin se sitoutuu kunnioittamaan tutkimustietoa ja luopumaan tieteen vastaisesta tutkimussodasta.
- Kun on puhe päihdehaittojen vähentämisestä, alkoholiteollisuutta ei Soikkelin mielestä tule päästää neuvottelupöydän ääreen ennen kuin se sitoutuu kunnioittamaan tutkimustietoa ja luopumaan tieteen vastaisesta tutkimussodasta.

– He olivat laskeneet, miten tässä äänet menevät, eli heillä ei ollut motiivia keskustella meidän kanssamme mistään. Kun esitimme kysymyksiä, he eivät vaivautuneet vastaamaan, Soikkeli luonnehtii työryhmän toimintaa.
Työryhmä jätti kesäkuussa lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle: ”– alkoholin mielikuvamainontaa koskevat lainsäädännölliset toimenpiteet eivät ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisia.”
– Suurin järkytys kaikille ihmisille, jotka lukevat työryhmän mietinnän, on miten se aliarvioi ihmiset. Teollisuuden edustajien mielestä tekstissä ei tarvitse olla järkeä. Tämä totaalinen ylimielisyys kylvi tappion siemenen, Soikkeli pohtii.
Suomi on muuttunut. Enää ei tiukan kansainvälisen tutkimusaineiston sivuuttaminen höpönpöpöllä mene läpi, vaikka höpönpöppöä suoltaisikin ministeriön nimeämä työryhmä. Sellainen ei uppoa kansaan eikä kansanedustajiin, joitten lakialoitteesta alkoholin mainontaa tullaan rajoittamaan.
Markku Soikkeli kannustaa vähemmän juovasta Suomesta haaveilevia optimismiin. Ministeri Risikko on ymmärtänyt, että enemmistö haluaa rajoituksia alkoholimainontaan, ja on luvannut niitä järjestää.

Elämää pirtuaalitodellisuudessa

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa … Jatka lukemista Elämää pirtuaalitodellisuudessa

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa energiajuomaa lisää. Ja pummivat pohjia ja vetävät herneitä nenään, jos eivät saa tahtoansa läpi. Keitä ne teidän mielestä muistuttaa?

25022010974Allegra Flores ja muut yläkouluikäiset suomalaisnuoret esittivät erinomaisia kysymyksiä helmikuussa Helsingin Säätytalolla. Alkoholimainonnan mahdollisia lisärajoituksia pohtiva työryhmä sai kuulla, että nuorten mielestä mainokset ja koko yhteiskunta yllyttävät heitä juopotteluun. Joka suunnalta hyökkäävät kuvat, iskulauseet ja mallit uskottelevat kännäämisen olevan tärkeä osa aikuiseksi tulemista.
Miten Raaseporista työryhmälle puhumaan matkustaneet lapset saattoivat olla tietoisia 4,7-prosenttisesta alkoholijuomasta, jota mainostettiin näin: ”Maistapa, erotatko energiajuomasta?” Eihän alkoholimainoksia suunnata nuorille, ehei, ja alkoholiteollisuuden, päivittäistavarakaupan liiton sekä mainosrahoista nauttivien mediapamppujen mielestä nykyinen mainoslainsäädäntö on jo ihan tarpeeksi tiukka.
Nuorten mielestä siten, että Eurooppa on järjestetty aikuisten tarpeiden ja halujen mukaan. Mantereemme on alkoholin läpeensä kastelema, kuuro lasten tarpeille. Suomessa eletään pirtuaalielämää.
– Se on pohjoiseurooppalainen viinakulttuuri plus nykyteknologia. Ne kisailee ja kannustaa toisiaan, aina vaan suuremmilla kierroksilla. Tarvitaan ufomies tai lapsi kertomaan se, lapset kertoivat.


’Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta’

Jos ufomiehellä olisi edessään tutkitut faktat alkoholin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista, se olisi varmasti tyrmistynyt kuulemistilaisuudessa. Aivan varmasti se olisi tullut samaan johtopäätökseen kuin nuoret yhteiskuntamme arvoista.
– Ei alkoholi tapa, vakuutti Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksen hallitukseen kuuluva Henrik Lönnberg. – Vaan se on sen määrä joka tappaa. Hyvin monet pystyvät elämään normaalia elämää alkoholin kanssa. Meillä kaikilla on valinnan vapaus.
– Mitä enemmän säädöksiä kiristetään, sitä enemmän tarvitaan valvontaa, ja valvonta lisää epäluuloisuutta kauppiaiden ja viranomaisten välillä, ennusti Päivittäistavarakauppaliiton Merja Söderström.
– Minulla on kaksi lasta ja juon yhden tai kaksi olutta joka päivä. Sitä ei pidä piilottaa lapsilta, koska mitä enemmän he näkevät oikeanlaista alkoholin käyttöä, sitä luonnollisempi ja järkevämpi suhde heille kehittyy alkoholiin, opetti Tero Kallio Panimoliitosta.
– Juon terveyteni vuoksi, mortaali-indeksin mukaan kohtuukäyttö pidentää elinikää, hän jatkoi.
Eräs perheenisä alkoholin ystävien puolelta tuntui suorastaan ajattelevan, että valistus on jo liiallista. Hänen teini-ikäinen tyttärensä on nimittäin ruvennut kysymään häiritsevän kriittisellä äänensävyllä, että miksi isän pitää aina juoda viiniä aterialla.
Sanoma-konsernin kanta oli, että kansalaisilla on oikeus vastaanottaa viestejä. Haitallisen viestin välittämisen estäminen loukkaa siis sananvapautta. Ainakin niitten mielestä, jotka alkoholimainostuloista hyötyvät. Sitä paitsi, jos alkoholimainoksia ei tule vastuullisilta kotimaisilta kanavilta, nuoret rientävät kumminkin ulkomaalaisille kanaville ja nettiin niitä katsomaan.
Suunsa avasi myös alkoholimainoksia työkseen tekevä mainosmies. Hän ei kuulemma pyri lisäämään alkoholin vaan vain tietyn tuotemerkin myyntiä suhteessa muihin juomiin.
– En minä halua alkaa heti pestä pyykkiä, jos näen pyykinpesuainemainoksen, mutta kaupassa saatan valita pesuaineen, jonka muistan mainoksesta. Samalla tavalla alkoholimainoskaan ei lisää alkoholin kulutusta, hän väitti.
Helsinkiläisnuori Sofia Salmijärvi kuunteli aikansa alkoholin kaupaksi käymisestä rahallisesti hyötyviä aikuisia. Sitten hän huudahti:
– Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta! Me nuoret tehdään teidän aikuisten työ, kun me valistetaan toisiamme alkoholin haitoista. Hävetkää!

Varsinaista kotimaista draamaa
Väittelyyn tempautui MTV3:n viestintäpolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava apulaisjohtaja Petra Wikström.
– Koettakaapa muistaa, että 80 prosenttia MTV3:nkin tuloista tulee mainonnasta. Jos nämä tulot vähenevät, se on suoraan pois uutis- ja ajankohtaisohjelmista sekä kotimaisesta draamasta, jota ihmiset haluavat katsoa! hän varoitti.
– Tarkoitus on, että lapset eivät katsele televisiota kello 21 jälkeen. Emme me voi valvoa, että sitä noudatetaan.
– Kuvitteletteko te tosiaan, että me nuoret mennään nukkumaan yhdeksältä? kysyi Jenni Aaltonen.
– Koulutan nuoria antamaan vertaiskoulutusta toisille nuorille alkoholiasioissa. Olemme tavoittaneet jo yli 800 nuorta, ja joka ikisessä ryhmässä on noussut esiin, miksi aikuiset eivät puutu mainontaan ja medioiden puheisiin! tuskaili Anna-Kaisa Santala.
– Alkoholimainoksistamme 87 prosenttia näytetään vasta puoli yhdentoista jälkeen, Wikström vakuutti.
– Alkoholi näkyy muuallakin kuin mainoksissa. Salatut elämät tulee ennen yhdeksää ja siinäkin juuri Panu lähti ryyppäämään, nuori Jenni Aaltonen huomautti.
Yksi jos toinenkin alkoi peräänkuuluttaa, onko esimerkiksi Big Brother -ohjelman jatkuva alkoholin käyttö sitä kotimaista draamaa, jonka tuottamiseksi alkoholimainostulot ovat välttämättömiä.
– Onko tämä se, mikä Maikkarin pitää pystyssä? kysyi Nanna Nurminen, äiti Tampereelta.
Äidit ja sosiaalityöntekijät muistuttivat, että television nuoret aikuiset ovat lasten ja nuorten roolimalleja.
– Nuorille ei ole epäselvää, minkä merkkistä siideriä ja tupakkaa Big Brotherissa juodaan. Ohjelma antaa ymmärtää että alkoholia tarvitaan rentoutumiseen, seksin saamiseen ja älykkönä olemiseen.
Wikström puolusti kanavaansa:
– Salatuissa elämissä otetaan esille yhteiskunnallisia asioita julkiseen keskusteluun.
– Voisiko jaksojen jälkeen sitten seurata ohjelma, jossa käydään sitä keskustelua? En usko että kovin moni vanhempi ehtii purkaa lastensa kanssa ohjelmien sisällön. Sitä paitsi viesti olisi ristiriitainen: ensin näytetään, että on tosi siistiä kännätä, ja sitten valistetaan että älä tee niin, napautti muuan äiti.
Petra Wikströmin mielestä on törkeää väittää, ettei hyväntekeväisyyttä harjoittava MTV3 välittäisi lapsista ja nuorista.
Lasten ja nuorten mielestä törkeää on alkoholin mainonta ja piilomainonta.

Antakaa vanhemmille realistinen mahdollisuus
Epäselväksi ei jäänyt, että runsas alkoholin kulutus tuo välittömiä tuloja paitsi alkoholiteollisuudelle ja kaupoille, myös medialle ja mainostoimistoille. Elinkeinoelämä tienaa vuodessa noin neljä miljardia euroa.
Lasku sen sijaan jaetaan kaikkien veronmaksajien kesken. Kännikapinalliset muistuttavat, että alkoholiongelmien hoitoon käytetyt menot ovat laskutavasta riippuen 3,9–6,9 miljardia euroa vuodessa.
– Mitä me oikein ollaan tekemässä? Miksi sen takia, että joku saisi rahaa, me ollaan valmiita menettämään vielä enemmän rahaa valtiona? hän kysyi.
– Haluamme toisenlaisen Suomen, jossa vanhemmilla on edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus kasvattaa lapsia ei-alkoholikeskeiseen elämäntapaan! vaati Anki Pulliainen kaikkien kännikapinallisten puolesta.
Alkoholiteollisuuden edustajien sanat siitä, että hekin ovat nuorten juomista vastaan, eivät vakuuttaneet kaikkia.
– Teollisuuden valistuksessa haisee raha. K18 tarkoittaa, että sinnittele, sinnittele, niin sitten alkaa kunnon elämä kun pääset juomaan. Känniääliö-ajattelutavan mukaan niistä ei tarvitse välittää, jotka tippuvat, sanoi Ritva Kuusisto Raittiuden Ystävistä.
Hän toivoi yleistä raittiutta tukevaa ilmapiiriä, joka auttaisi myös niitä nuoria, joita koti ei pysty suojelemaan. Heikkojen puolella oli myös Kristiina Hannula Terveys ry:stä:
– Nyt jopa pienet lapset ovat tietoisia alkoholimainonnasta ja kiinnittävät huomiota mainosten sisältöön. Alkoholimainonnan rajoittaminen suojaa heitä ja myös aikuisia, joilla on tai on ollut alkoholiongelmia.
Terveys ry, A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry sekä Sininauhaliitto ry ehdottivat yhdessä alkoholin mainonnan rajaamista tuotetietojen esittämiseen sekä televisio- ja ulkomainonnan täyskieltoa.
Suomen Lääkäriliitto on ottanut tavoitteekseen alkoholimainonnan kieltämisen tupakkamainosten tavoin. Lääkärit tyrmäsivät kuulemistilaisuudessa mennen tullen lakimuutosten vastustajien argumentit alkoholin terveellisyydestä. Esimerkiksi väitetyt hyödyt sydämelle ja verenkierrolle ovat pienemmät kuin alkoholin aiheuttamat riskit ja haitat. Sekään väittämä ei pidä paikkaansa, että kohtuukäyttäjät eläisivät raittiita ihmisiä pitempään; tilastoharha johtuu siitä, että raittiit alkoholistit ovat peruuttamattomasti vahingoittaneet terveyttään ennen raitistumistaan.
– Alkoholi on syövän näkökulmasta karsinogeeni. Syöpäriski nousee jo yhdestä annoksesta, tiedotti ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistyksestä.
Alkoholilla on usein siis osansa myös rintasyövän synnyssä. Rintasyöpähän oli aiemmin työikäisten suomalaisnaisten yleisin kuolinsyy. Nyt se on jäänyt kakkoseksi alkoholille. Lääkäri Mikko Vienonen kertoi tutkivansa ennenaikaisia kuolemia, ja siinä alkoholipolitiikan liberalisoituminen kyllä näkyy:
– Esimerkiksi Pieksämäellä naisten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt 250 prosenttia, eikä se ole mitenkään poikkeuksellista.

Resurssit lopussa, katse siis ennaltaehkäisyyn
Mutta miksi rahan äänen vaimentamiseen tulee käyttää lääketieteellisiä faktoja? Eivätkö sosiaaliset ongelmat riitä?
– Lastensuojelu käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka ovat olemassa, mutta silti emme kykene auttamaan tarpeeksi päihteitä käyttäviä moniongelmaisia nuoria, huokasi Helsingin kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmällä on EU-tason tutkimustietoa siitä, miten alkoholi aikaistaa ja lisää nuorten juomista. Työryhmällä on myös Suomen kansan tuki alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiselle; 62% suomalaisista toivoisi sitä.
Työryhmän – johon kuuluu myös alkoholiteollisuuden edustajia – on saatava raporttinsa valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.
Suomen kansan enemmistön kannan kiteytti Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeista ja avopalveluyksiköistä seitsemän on keskittynyt auttamaan päihdeongelmaisia äitejä. Turvakodeissa autetaan eniten niitä, jotka kärsivät passiivisesti toisten ihmisten alkoholin käytöstä.
– Minusta lasten ja nuorten suojelemisen voisi nostaa kaiken muun edelle päätöksenteossa!

Teksti: Natalia Laurila  kuva: Anki Pulliainen, Natalia Laurila

Mervi Hara herättää päättäjiä

Terveys on lobbari Mervi Haralle tekojen asia. Hän haluaa savuttoman Suomen ja on muun muassa päättäjiin vaikuttamalla tehnyt lähes 30 … Jatka lukemista Mervi Hara herättää päättäjiä

Terveys on lobbari Mervi Haralle tekojen asia. Hän haluaa savuttoman Suomen ja on muun muassa päättäjiin vaikuttamalla tehnyt lähes 30 vuotta työtä päämäärän eteen. – Harhaluulo, joka minua todella suututtaa ja harmittaa, on se, että pelkällä valistuksella saataisiin tupakointi vähenemään. Katinvillat! Valistus ei yksin riitä, vaan tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä.

Kuinka hollantilaiset saatiin pysähtymään

Alankomaissa mietitään, onko suhtautuminen alkoholiin liian liberaalia Alankomaat kilpailee maailman liberaaleimman kolkan tittelistä. Wim van Dalenin haastavana työnä on ollut … Jatka lukemista Kuinka hollantilaiset saatiin pysähtymään

Alankomaissa mietitään, onko suhtautuminen alkoholiin liian liberaalia

wim1Alankomaat kilpailee maailman liberaaleimman kolkan tittelistä. Wim van Dalenin haastavana työnä on ollut saada vapaamieliset hollantilaiset ymmärtämään, että alkoholin käytön ja mainonnan rajoittaminen on kaikkien etu. Vastapuoli on mennyt jopa henkilökohtaisuuksiin saadakseen hänet vaikenemaan, mutta työ on jo kantanut selvää hedelmää: tavallisten hollantilaisten asenteissa on tapahtunut muutos.
Nuoren Wim van Dalenin silmät avautuivat, kun hän tapasi työssään narkomaaneja.
– Kun kuuntelin narkomaanien tarinoita, tajusin millaiset yhteiskunnalliset voimat ovat addiktion takana. Addiktio ei synny sattumalta, siitä ei pidä syyttää ensisijaisesti ihmisten heikkoutta vaan rahaa. Addiktio on huumeen tuottajien voimannäyte.
Tuolloin Wim van Dalen työskenteli laittomien (siis vapaamielisten Alankomaittenkin laissa kiellettyjen) huumeiden käytön torjuntaryhmässä. Kansalaisten ja yhteiskunnan tuki oli selvää, sillä laittomat huumeet eivät ole osa Alankomaiden laillista päivittäistaloutta ja enemmistön elämää.
Wim van Dalen ymmärsi kuitenkin, mikä huume on kaikista vaarallisin ja vaikutusvaltaisin. Sitä juodaan kaikkialla, eikä sen käyttöä rajoittavien lakien rikkomista valvota Alankomaissa. Rohkeasti hän ryhtyi Nederlands Instituut voor Alcoholbeleidin eli Alankomaitten alkoholipolitiikkainstituutin johtajaksi.
Instituutti pyrkii sekä kasvattamaan suuren yleisön tietoisuutta alkoholin käytön riskeistä että muuttamaan vapaamielistä alkoholipolitiikkaa.
Alkoholipolitiikkaan pyrkivät vaikuttamaan muutkin tahot.

Katse paikallistason päättäjiin

– Alkoholiteollisuuden edustajat istuvat EU:ssa joka pöydässä ja joka komissiossa. He vähättelevät tutkimustuloksia alkoholin käytön vaaroista ja väittävät, etteivät ne ole tieteellisesti uskottavia, vaikka ne olisi tehty hyvissä yliopistoissa. Heillä on omat tiedemiehet, jotka tuottavat toisenlaista tutkimustietoa, Wim van Dalen tietää.
Alkoholiteollisuuden lobbarit menevät surutta myös henkilökohtaisuuksiin.
– He kritisoivat henkilöitä, yrittävät asettaa meidän luotettavuutemme kyseenalaiseksi. Minun uskottavuuteni on onneksi kasvanut kun olen tehnyt tätä työtä vuosia ja ihmiset tuntevat minut, Wim van Dalen toteaa.
Eräs tapa kaivaa maata raittiimman Euroopan esitaistelijoiden alta on niputtaa heidät yhteen maineikkaiden aktivistiryhmien kanssa. Monia EU-poliitikkoja hermostuttaa kaikki radikaaliin kansalaisaktivismiin liittyvä.
Alkoholiteollisuuden valta on sitä suurempi, mitä korkeammalla päätöksenteon tasolla liikutaan.
Alankomaitten alkoholipolitiikkainstituutti on kuitenkin kääntänyt tämän voitokseen. Nimittäin samaa kaavaa seuraten alkoholiteollisuuden valta on paikallistasolla hyvin pieni! Kaikkialle teollisuuden lonkerot eivät riitä.
– Alkoholiongelmat näkyvät tulevan sitä paitsi maksettavaksi nimenomaan paikallistasolla, Wim van Dalen muistuttaa.
– Siksi kuntien ja kaupunkien valtuustot ymmärtävät ja auttavat meitä.
On laskettu, että alkoholin haitat Alankomaitten kansantaloudelle ovat viisi kertaa hyötyjä suuremmat. Laskua eivät luonnollisesti maksa ne, jotka käärivät hyödyn ja voitot.

Hollantilainen juo jo ala-asteiässä

Hollantilaisten liberaalit arvot käyvät ilmi alkoholin käyttöä koskevista tilastoista. Noin 70 prosenttia 12-vuotiaista hollantilaistytöistä kertoo jo aloittaneensa alkoholin käytön. 15-vuotiaista hollantilaisista puolet juo alkoholia vähintään viikoittain, ja 17 vuoden ikään ehtineistä pojista jo lähes 80 prosenttia.
40 prosenttia hollantilaisvanhemmista hyväksyy sen, että 12–13 -vuotiaitten lasten juhlissa juodaan, eikä aikuisia ole läsnä. Mitä 14–15 -vuotiaitten juhliin tulee, jo 65 % vanhemmista hyväksyy saman.
– Hollantilaisvanhempien mielestä alkoholin käyttö on samanlainen harjoittelua vaativa asia kuin pyöräily tai liikennesäännöt. Ajatellaan, että tämäkin pitää oppia lapsena, Wim van Dalen paljastaa.
Aikuisista miehistä 17 prosentilla ja naisista neljällä prosentilla on Alankomaissa selkeitä henkilökohtaisesta alkoholin käytöstä johtuvia ongelmia.
Tutkimukset liberaalin ilmapiirin vaikutuksista puhuvat yksiselitteistä kieltä. Ne hollantilaisnuoret, joiden vanhemmat ovat kulkeneet vastavirtaan ja kieltäneet alkoholin käytön, juovat vähemmän.
Mainonnan rajoittamisellakin on merkitystä. Nuoret juovat niitä juomia, joiden hauskat mainokset pyörivät televisiossa. Ja mitä useammin mainos pyörii ruudussa, sitä enemmän nuoret juovat.
– Nuoret ovat alttiimpia mainosten vaikutukselle kuin aikuiset. Vielä kehittyviin aivoihin mainoksilla on vahva epätietoinen, alitajuinen piilovaikutus, Wim van Dalen muistuttaa.
– Tänä vuonna saimme Alankomaihin ensimmäisen alkoholimainontaa rajoittavan lakimme! Se kieltää alkoholimainokset televisiossa ennen iltayhdeksää, hän tuulettaa.

Maine kiinnostaa, ei kansanterveys

– Alkoholiteollisuuden edustajat sanovat aina, että meillähän on yhteinen ongelma.
– Minä aina vastaan siihen, että ongelma voi olla sama, mutta ratkaisu on eri. Kun heille raha on tärkeintä, meille tärkeintä on terveys, ja uskomme, että alkoholiongelmia vähennetään vähentämällä juomista, Wim van Dalen toteaa.
Keski-Euroopan alkoholiteollisuus on ottanut valitettavan viisaasti oppia tupakkateollisuuden kohtalosta. Tupakkateollisuus kiisti passiivisen tupakoinnin vaarallisuuden eikä uskonut, että mikään voisi sen valtaa horjuttaa. Ylimieliset savukepohatat saivat mitä ansaitsivat, kun julkinen mielipide ja lait kääntyivät heitä vastaan.
– Alkoholiteollisuuden edustajat ovat huomanneet, että yleisesti hyväksyttyjen viestien toistelu luo heille hyvän imagon. Siksi he puhuvat vastuullisesta alkoholin käytöstä ja valittelevat sitä, että jotkut eivät osaa juoda.
Erityisesti Hollannissa alkoholiteollisuus vetää mielellään esille liberaaliuskortin. Maassahan on perinteisesti annettu kaikkien kukkien kukkia. Ihmiset on helppo saada pitämään epäreiluna sitä, että yksittäisten ihmisten alkoholin käyttöä rajoitetaan. He nielevät herkästi mitä teollisuus heille syöttää: alkoholi itsessään ei ole ongelma, jotkut känniääliöt vain käyttävät sitä ongelmallisesti. On siis väärin rajoittaa mainontaa tai nostaa alkoholiverotusta.
Alkoholiteollisuudella riittää rahaa, jolla vaikuttaa. Van Dalenin johtama instituutti osaa kuitenkin hyödyntää ilmaista julkisuutta. Se tekee parhaansa, jotta eri tiedotusvälineiden toimittajat tarttuisivat tieteellisiin tutkimustuloksiin alkoholin käytön vaaroista.
– Alkoholiongelmia käsitellään nyt maamme lehdissä ja televisiossa joka viikko, kun vielä 2000-luvun alussa alkoholi ei ollut yleinen keskustelunaihe Alankomaissa, van Dalen iloitsee.

Kun tutkimukset heräsivät henkiin

Instituutti tekee myös omia tutkimuksiaan. Se värväsi joukon alle 14- ja 15-vuotiaita ostamaan alkoholia kaupoista, baareista ja urheilukanttiineista.
85 prosenttia myyjistä ei kysynyt nuorilta papereita, mitä ikinä he ostivatkin. Alankomaiden lain mukaan alle 16-vuotiaille ei saa myydä mietojakaan alkoholijuomia, ja väkeviä tulisi myydä vain yli 18-vuotiaille.
– Alkoholin myymisestä alaikäiselle ei tule mitään seurauksia. Joissain muissa maissa kassatyöntekijä tai baarimikko voisi saada potkut, mutta meillä Alankomaissa ei piitata, van Dalen hymähtää.
Yhteistyö paikallistason päättäjien kanssa on kuitenkin saanut asiat muuttumaan yksittäisillä paikkakunnilla.
Alankomaissa ei toteudu myöskään laki siitä, ettei humaltuneille saisi anniskella lisää. Tätä todistamaan instituutti palkkasi näyttelijöitä. Näyttelijät esittivät joko hieman, vähän enemmän tai erittäin humaltuneita.
– Näyttelijät kävivät 50 illanviettopaikassa ja vain kahdessa niistä he eivät saaneet lisää alkoholia, vaikka olisivat esittäneet erittäin humaltuneita, van Dalen sanoo.
Eräs TV-kanava kiinnostui tutkimuksesta ja se toistettiin kameroitten edessä.
Nämä mediaseksikkäät tempaukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tavalliset hollantilaiset ovat alkaneet tarkistella asenteitaan. Yhä useampi on alkanut kannattaa olemassa olevien lakien noudattamista. Ymmärrys siitä, että joillakin elämänalueilla yleisestä äärivapaamielisyydestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, on leviämässä.

Nuorista on hyvä aloittaa

Wim van Dalen vieraili Helsingissä kesäkuussa Raittiuden Ystävien kutsusta. Hän puhui Suomen eduskunnalle alkoholimainonnasta.
Van Dalenin johtaman instituutin saavutukset Alankomaissa osoittavat, että Suomikin voidaan saada muuttumaan. Meidän raittiimmasta Suomesta haaveilevien tulisi keskittyä paikallistason vaikuttamiseen.
Voisimme myös yrittää saada valtamedian kiinnostumaan alkoholin käytön ongelmista. Juomisen vaikutukset nimenomaan nuorten aivoihin on esimerkiksi aihe, jonka esilläolo julkisuudessa voi johtaa muutoksiin.
Se voi liikahduttaa myös päättäjien sydämiä.
– Poliitikot eivät yleensä viitsi kohdistaa toimenpiteitä aikuisiin, vaikka suurin ongelma on kiistattomasti aikuisilla. Mutta nuorista aloittamalla voimme muuttaa poliittista ympäristöä, van Dalen tietää.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Pienestä myönnytyksestä hallitsematon tulva?

Viinitilojen erivapauksien lisääminen voi tuoda Suomeen aivan uudenlaisen alkoholin myyntijärjestelmän. Tuskin kukaan tosiasiat tiedostava toivoo, että suomalaisten alkoholin kulutus kasvaisi … Jatka lukemista Pienestä myönnytyksestä hallitsematon tulva?

Viinitilojen erivapauksien lisääminen voi tuoda Suomeen aivan uudenlaisen alkoholin myyntijärjestelmän.

Tuskin kukaan tosiasiat tiedostava toivoo, että suomalaisten alkoholin kulutus kasvaisi 14–30 prosenttia. Valmisteilla oleva lakiuudistus viinitilojen alkoholimyyntioikeuksien lisäämisestä saattaa kuitenkin olla pieni halkeama, joka johtaa ison padon hallitsemattomaan hajoamiseen. Näin ounastelee Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.

Suomalaiset viinitilat saattavat saada luvan myydä 22-prosenttista alkoholia, jos valmisteilla oleva lakiuudistus menee läpi. Hanketta edistävä Ilkka Oksala, peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteeri, puolustelee uudistuksen tarvetta vapaalla markkinataloudella ja uutterien yrittäjien tukemisella.
– Tämä vähäpätöinen muutos, joka koskisi harvalukuisia, vähän myyviä, mukavia viinitiloja, saattaa olla pyörivä lumipallo, joka antaa pahimmassa tapauksessa kuoliniskun Suomen nykyistä alkoholin vähittäismyyntijärjestelmää vastaan, varoittaa Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.
– Dominoefektin vaara on ilmeinen. Seuraava askel voisi olla, että panimoala ja kauppa-ala yleisemmin vaatisivat samanlaisia oikeuksia.
Mielenkiintoista ja huolestuttavaa on, että lakiuudistusta on valmisteltu miltei salassa. Keskustelua ei ole yritetty herättää, eikä asiantuntijoiden näkökantoja ole edes kysytty. Stakesin työntekijöiden mukaan koko asia on huomattu ainoastaan yhdessä suomalaisessa sanomalehdessä.
– Ruotsissa on tutkittu, mihin alkoholin myyntipisteiden määrän kasvaminen voisi johtaa. Vaatimattomammassakin mallissa, niin kutsutussa lisenssimallissa, alkoholin kulutus kasvaisi 14 prosenttia, jos 400 Systembolagetin kaupan määrä kasvaisi 1 000 kauppaan, sanoo Tigerstedt.
Lisenssimallissa panimoiden ja viinitilojen yhteyteen ja miksei muuallekin putkahtelisi uusia Alkon kaltaisia lisenssimyymälöitä.
Hurjemmassa vähittäiskauppamallissa oletetaan, että alkoholin myynti vapautuisi vielä laajemmin. Väkeviäkin juomia voisi silloin ostaa tavallisista kaupoista. Tuolloin tutkijat arvelevat kulutuksen kasvavan 30 prosenttia.
– Saatavuudella on merkitystä. Suomalaisten alkoholinkulutus ei välttämättä ole saavuttanut kyllääntymispistettä, meillä on vieläkin mahdollisuus lisätä alkoholin kulutustamme. Esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna meillä juodaan vielä varsin vähän viiniä, Tigerstedt maalailee.

Tilastot eivät ennusta hyvää
Tigerstedt naksauttaa auki masentavia tilastoja siitä, millainen vaikutus alkoholin kulutuksen kasvulla on kansanterveyteen. Otetaanpa esimerkiksi alkoholin käytöstä aiheutuvat vuosittaiset maksakirroosikuolemat:
– Määrä on noussut tusinasta tuhanteen 1960-luvun lopusta tähän päivään, Tigerstedt painottaa.
Vanhempien alkoholin käyttö on suurin yksittäinen lasten huostaanottojen syy Suomessa. Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on noussut 90-luvun alun jälkeen noin 9 000:sta lähes 15 000:een.
Ikävien tilastojen listausta voisi jatkaa lähes loputtomiin. Ja jos alkoholin jakeluverkostomme löystyy, 14 prosentin kasvu vuositasolla olisi nykyisellä kulutuksella litroissa mitattuna suurempi kuin vuoden 1969 raju muutos.
– Meillä on totuttu näkemään alkoholihaitat humalassa sattuneina onnettomuuksina ja väkivaltatilanteina. Kyllä niidenkin määrä pysyy kulutuksen lisääntyessä korkeana, mutta suomalaisilla on vinoutunut käsitys tuottamistaan haittatyypeistä. Täällä ei ajatella tarpeeksi korkean alkoholin kulutuksen vaikutuksia kroonisiin sairauksiin. Tai vaikkapa työvoiman laatuun, Christoffer Tigerstedt huomauttaa.

Suomalaiset ohittaneet juomareina italialaiset
Kun suomalaisten alkoholin kulutus on kasvanut 1960-luvulta lähtien, Ranskassa ja Italiassa tilanne on ollut täysin päinvastainen. Miksi? Onhan totta, ettei Ranskassa ja Italiassa ole läheskään yhtä tiukka alkoholilainsäädäntö kuin meillä.
Ihmiset ovat Ranskassa ja Italiassa muuttaneet maaseudun ”kaikki alas viinillä koko suvun voimin” -kulttuurin keskeltä kaupunkeihin. Viinistä on monen silmissä tullut vanhanaikainen, epäterveellinen ja moukkamainenkin ruokajuoma. Eikä koko suku enää asu ja juo arkisin yhdessä.
– Suomessa kaupunkeihin muutto on vain lisännyt alkoholin kulutusta, koska meillä alkoholin saaminen on ollut kaupungeissa helpompaa. Perhekoko on pienentynyt myös Suomessa, mutta ilmeisesti suomalaiset kuluttavat enemmän alkoholia juuri kotonaan, Christoffer Tigerstedt toteaa.
Alkoholin kulutusta on eteläisemmässä Euroopassa vähentänyt ja toisaalta Pohjolassa lisännyt myös lastenkasvatuskulttuuri. Meillä nuoriso elää itsenäisempää elämää ja juo humalahakuisesti. Ranskassa ja Italiassa on suojelevampi kasvatuskulttuuri, ja perhekoon pienentyessä, kun lapsia on enää kenties yksi, ainokaista suojellaan erityisen tarkasti. Myös alkoholin vaaroilta.

Eikö jo riitä?
Suomen viinintuottajat nauttivat jo nyt erivapaudesta. He saavat myydä enintään 13-prosenttista viiniä.  Tämä oikeus heille myönnettiin, kun alkoholilainsäädäntöämme uudistettiin EU:hun liittymisen yhteydessä.
Alkuperäisessä lakiehdotuksessa ei mainittu viinitiloja ja niiden myyntioikeuksia lainkaan, vaan kysymys tuli esille vasta lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä syksyllä 1994. Ja kun Suomi liittyi EU:hun, viiniagentuurit valittivat komissiolle Suomen alkoholin vähittäismyyntijärjestelmästä. Kun kiista määriteltiin maatalouskysymykseksi, se hautautui kuitenkin maatalousdirektoraattiin.
– Viinitilojen ja vähittäismyyntimonopolin rinnakkain olo on perustunut varsin herkkään tasapainoon Suomen ja komission välillä, varoittaa Christoffer Tigerstedt.
Suomessa on tällä hetkellä 342 Alkoa, runsaat 6 100 elintarvikekauppaa ja suurempi kansallinen alkoholiongelma kuin yhteiskunta kykenee hoitamaan.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila
Lähde: raitis.fi -lehti 4/08

Verijäljet johtavat valtiovarainministeriöön

– Nykypolitiikalla tapetaan 2000 ihmistä vuodessa viinaan, eikä vanhan rupusakin kuoleminen tuo kovin suurta säästöä, kun uusi entistä isompi juoppojen porukka on jo kasvanut tilalle.
Tätä ei ole mietitty normaalilla järjellä, julistaa professori Pekka Sulkunen.
Alkoholipolitiikka on paljon enemmän kuin verokysymys, vaikka valtiovarainministeriössä oltaisiinkin eri mieltä.

Teksti: Natalia Laurila
Lähde: raitis.fi 3/08

– Nykypolitiikalla tapetaan 2000 ihmistä vuodessa viinaan, eikä vanhan rupusakin kuoleminen tuo kovin suurta säästöä, kun uusi entistä isompi juoppojen porukka on jo kasvanut tilalle. Tätä ei ole mietitty normaalilla järjellä, julistaa professori Pekka Sulkunen. Alkoholipolitiikka on paljon enemmän kuin verokysymys, vaikka valtiovarainministeriössä oltaisiinkin eri mieltä.

Kun lakia ei rikota, ketään ei voi panna edesvastuuseen. Professori Pekka Sulkuselle Suomen valitsema alkoholipoliittinen linja on kuitenkin moraalinen ongelma. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella työskentelevä Sulkunen tietää täydeksi pupuksi sen, ettei Suomi voinut muutakaan kuin löyhentää ohjaksia viina- ja kaljapullojen ympäriltä.
– EU-säädösten muutoksia on meillä käytetty hyväksi alkoholipolitiikan vapauttamiseksi ja vanhan perinteen romuttamiseksi, kun taas muualla perinnettä on yritetty suojata. Samansuuntaiset muutospaineet otettiin Suomessa vastaan päinvastaisella tavalla kuin Ruotsissa ja Norjassa, Sulkunen muistuttaa.
Sulkusen mielestä valistus on pientä roskaa rattaissa. Suomen kansa käyttää liikaa alkoholia, ja siihen voi puuttua vain poliittisilla päätöksillä. Viime aikoina Suomessa on tehty lähinnä vääriä päätöksiä. Tekijää haettaessa Sulkusen katse kohoaa eduskuntaa ylemmäs. Hän tähyää kohti valtiovarainministeriötä.
– Suomessa on ministeriökeskeinen vallankäyttö. Se tarkoittaa, että valta on siirretty ministeriöille, jotka toimivat toisistaan erillisinä omien budjettiraamiensa puitteissa.
Valtiovarainministeriöllä on tässä mallissa suurin valta, sillä se nikkaroi muiden ministeriöiden toimintaa rajoittavat kehykset. Siksi se on saanut Suomen tarkastelemaan alkoholia oman ideologisen linjansa mukaisesti.
– Valtiovarainministeriöllä on asiassa omia vasikoita ajettavana, ja se on pystynyt määrittelemään alkoholipolitiikan verokysymykseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön protestit eivät päässeet vaikuttamaan, valtionvarainministeriössä katsottiin, että tämä on heidän tontilleen kuuluva juttu, Sulkunen ruoskii.

Paheesta vapaan yksilön kulutushyödykkeeksi
Näinhän ei tarvitsisi olla. Ranska voi olla viininjuojien luvattu maa, mutta siellä alkoholia ei saa myydä opiskelijakanttiineissa eikä urheiluun tarkoitetuilla alueilla.
– Nämä ovat pieniä, mutta symbolisesti tärkeitä rajoituksia. Ranskassa on saatu kokonaiskulutus alentumaan. Suomalainen keskiluokka on tosi juoppoa verrattuna ranskalaiseen, Sulkunen kertoo.
– Ruotsissa valtio on kansalle rakas. Sitä ei nähdä ihmisiä ylhäältäpäin säätelevänä byrokraattisena elimenä vaan kansan omana välineenä olojen parantamiseen. Alkoholin kulutusta säätelevällä politiikalla onkin Ruotsissa paljon voimakkaampi kansan tuki kuin meillä.
Suomen liberaalia linjaa on markkinoitu kuluttajille vapautena, irtiottona autoritäärisestä valtiovallasta. Media on innokkaasti osallistunut markkinointiin. 60-luvulle asti alkoholista kirjoitettiin negatiivisessa valossa; hyvä elämä oli raitista elämää. Tämän päivän kirjoituksissa soimataan holhoavaa valtiota sivistyneiden yksilöiden turhasta kontrolloinnista. Alkoholia käsittelevissä artikkeleissa on usein haastateltavana alkoholiteollisuuden edustajia. Alkoholista on artikkeleissa tullut tavallinen kulutushyödyke, mutta samaan aikaan sitä pidetään kuitenkin jonkinlaisena vapauden symbolina.
Suomen eduskunnassa oli aikoinaan merkittävän kokoinen, puoluerajat ylittävä raittiusryhmä. Joskus 80-luvulla ryhmän toiminta hiipui. Tämän päivän poliittisessa kentässä mikään puolue ei ole ideologisesti raittiuden asialla, mutta oikeisto suhtautuu alkoholiin yleisesti ottaen liberaalimmin kuin vasemmisto.

Vastuu alkoholiongelmista sysätään yhä painokkaammin kuluttajan harteille.
– Keskuudessamme on kieltämättä känniääliöitä, mutta kannattaa muistaa, että ääliöitä on maassa sitä enemmän mitä enemmän viinaa juodaan, Sulkunen tökkii vastuunpakoilijoita.
Pekka Sulkunen pitää median suhtautumista alkoholikysymykseen loogisena seurauksena yksilökeskeisestä kulttuurista.
– Mutta kuinka pitkälle yksilöt hyötyvät nykytilanteeesta? Ilman kustannuksia tästä ei selvitä, vaan lasku lankeaa kaikkien yksilöiden maksettavaksi.


Varoitusmerkinnät, mainoskielto, hinnankorotus

Professori Sulkunen on kirjoittanut lukuisia alkoholipoliittisia julkaisuja ja artikkeleita. Parasta aikaa hän on mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, joka pyrkii ymmärtämään addiktoitumisprosessia. Tutkimuksessa yhdistetään neurotieteet ja sosiaalitieteet.
– Addiktiot ovat aivoperäisiä, mutta niitä ei ilmene ilman suotuisia sosiaalisia tilanteita. Yritämme uusista lähtökohdista selvittää, miksi joku ihminen jatkaa itselleen vahingollista käyttäytymistä, vaikka ei edes nauti siitä, tai nautinto on muuttunut masokistiseksi, hän selvittää.
Kiinnostavaa on sekin, miten eri tavalla addiktio eri maissa nähdään. Ranskalainen ja suomalainen yleislääkäri saattaisivat tehdä samasta potilaasta erilaisia johtopäätöksiä. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvittää näkemyseroja muun muassa mittavan, monikansallisen filmiklippikokoelman avulla.
Mitä valtiovalta voisi tehdä haitallisten addiktioiden, kuten alkoholismin vähentämiseksi? Mikä on mahdollista?
– Yksilöä ei voi vastuuttaa enää enempää, mutta toisaalta henkilökohtaiset puuttumiset eivät nauti kenenkään luottamusta, Sulkunen toteaa.
– Ehkä jossakin vaiheessa aletaan ottaa tupakkapolitiikasta mallia. Tulee mainontakielto – vaikka siitä ei kannata edes puhua, ennen kuin pullon kylkeen saadaan ne varoituslaput! Kolmas vaihe on kunnon hinnankorotus.
Pekka Sulkunen suhtautuu kuitenkin pessimistisesti lähitulevaisuuden alkoholipolitiikkaan. Ainakaan nykyisen hallituksen elkeissä ei hänestä ole mitään muutokseen viittaavaa.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila
Lähde: raitis.fi -lehti 3/08

Laki on, se ei toteudu. Osa I

Alkoholimainonta Mielikuva on korviesi välissä Tuotevalvontakeskuksen hyväksymät alkoholimainokset eivät yritä saada meitä uskomaan, että juomien alkoholipitoisuus olisi myönteinen asia. Ne … Jatka lukemista Laki on, se ei toteudu. Osa I

Alkoholimainonta

Mielikuva on korviesi välissä

Tuotevalvontakeskuksen hyväksymät alkoholimainokset eivät yritä saada meitä uskomaan, että juomien alkoholipitoisuus olisi myönteinen asia. Ne eivät herätä sellaista mielikuvaa, että alkoholijuoma lisäisi sosiaalista menestystä, tai että alkoholilla voisi olla terapeuttista vaikutusta. Muutenhan ne olisivat laittomia ja näin ollen ne vedettäisiin pois lehdistä ja ruudusta. Mutta jos alkoholimainoksemme noudattavat näin kiltisti lakia, minkä ihmeen takia ne on tehty?

– Alkoholimainoksista herää sellainen mielikuva, että juominen on terveellistä, kaikilla on kivaa bailatessa, ilmassa on positiivisia juttuja, että heti on hauskaa yhdessä kun juodaan, sanoo Johanna, 23.
– Ei ne musta pahoja ole, mutta tietenkin joku nuori, jolla ei omaa kokemusta alkoholista ole, saa niistä sellaisen kuvan, että alkoholi on tosi hauska ja positiivinen juttu, jatkaa Jussi, 25.
Myöskään 55-vuotias Aila ei pidä Suomen alkoholimainontaa ihan lainmukaisena.
– Mielikuvat, jotka alkoholimainoksista jää, viestittää just sitä: hauskoja ihmisiä, tosi hauskaa juoda, kovan päivänä iltana helpottaa kun ottaa…
Johanna, Jussi ja Aila pitävät oluesta. Raitis.fi -lehti haastatteli heitä selvittääkseen, ovatko muutkin kuin raittiit sitä mieltä, ettei alkoholimainonta ole ihan sopusoinnussa Suomen lain kanssa.
Kyllä ovat. Kukaan ei voi olla huomaamatta, miten valtavat alkoholin ihanuutta julistavat lakanat pyörivät koulujen vieressä. Mainosten juomari on trendikäs menestyjä, josta vastakkainen sukupuoli tykkää. Alkoholimainonta tunkeutuu populaarikulttuuriinkin ja opettaa, että alkoholi on keino kestää ristiriitoja, vaihtoehto lääkitykselle tai terapialle.
– Aika turha laki, kun se ei toteudu, Jussi kiteyttää.

Lainkohta, johon Jussi viittaa, on Suomen alkoholilain 33 §. Se sallii mietojen alkoholijuomien mainostamisen, paitsi jos mainonta…
· …kohdistuu alaikäisiin
· …yhdistää alkoholin käytön ajoneuvolla ajamiseen
· …korostaa alkoholipitoisuutta myönteisenä ominaisuutena
· …kuvaa runsasta alkoholin käyttöä myönteisenä
· …luo kuvan suorituskyvyn lisääntymisestä
· …luo kuvan sosiaalisesta tai seksuaalisesta menestymisestä
· …luo kuvan lääketieteellisistä tai terapeuttisista vaikutuksista
· …luo kuvan, että alkoholi piristää, rauhoittaa tai on keino ristiriitojen ratkaisemiseksi
· …on hyvän tavan vastaista
Väkevien alkoholijuomien mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on pääsääntöisesti kiellettyä. Mainoksia saa kuitenkin olla esimerkiksi siellä, missä näitä juomia tarjoillaan tai valmistetaan.

Tuotevalvontakeskus tyytyväinen nykytilanteeseen
Meillä on siis ilo ja kunnia elää maassa, jossa alkoholimainontaa säädellään hyvin ja perusteellisesti.
Tästä on iloinen myös Erkki Lahtinen, joka työskentelee mainonnan valvojana Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskuksessa.
– Alkoholimainonta on koko lailla säädösten mukaista. Kauppiaat ja valmistajat haluavat nykyään noudattaa lainsäädäntöä, hän kehuu.
Erkki Lahtisen mukaan mainosten tulkintalinjat ovat muotoutuneet vuosien mittaan sellaisiksi, ettei uusille tulkinnoille juuri jää mahdollisuuksia. Mainosten tekijät voivat helposti päätellä aiemmista mainoksista, mikä menee läpi ja mikä ei.
– Joitakin vuosia sitten olut- ja siiderimainokset vetosivat alaikäisiin, sillä niissä oli paljon nuoria esiintyjiä. Tällaista karsittiin, sillä alaikäisiin vetoamisen kanssa viranomaiset ovat erittäin tarkkoja. Nykyään alle 25-vuotiaita ei alkoholimainoksissa oikeastaan esiinnykään.
Hyvän tavan vastaisuus on Erkin mukaan lain ”kaatokohta”, jonka nojalla mainoksiin välillä puututaankin. Känninen rämäpäisyys ja tasa-arvoa halveeraava naisten hyväksikäyttö ovat saaneet valvojien tuntosarvet pystyyn.
Entäpä mielikuva siitä, että alkoholin juominen on myönteinen toimenpide, jolla saa kavereita ja jolla bileet muuttuvat kahta kauniimmiksi? Mielikuva, jonka herättäminen on Jussin, Johannan ja Ailankin mielestä mainosten päätarkoitus.
– Jos mainos antaa kuvan, että juuri alkoholi saa tilanteen sellaiseksi, niin tällaisia yhteyksiä ei tietenkään tule edistää, Erkki Lahtinen toteaa.
Tämän päivän mainokset eivät kuitenkaan tuotevalvontakeskuksen linjauksen mukaan anna tällaista kuvaa. Eivät ainakaan tarpeeksi yksiselitteisesti.
Kansa saa omalla vastuulla muodostaa korviensa välissä juuri ne positiiviset mielikuvat, jotka parhaiten palvelevat alkoholijuoman myyntiä.

Näin sopimattomasta mainonnasta huomautetaan
Jos haluat huomauttaa jonkin valtakunnallisen mainoksen sisältämästä lainrikkomuksesta, soita Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskukseen.
Puhelinnumero on (09) 396 7270

Paikallisten, esimerkiksi paikallislehdissä olevien mainosten laittomuudesta voi valittaa lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle.

Jos haluat huomauttaa jonkin mainoksen epäeettisyydestä, lähetä kirjallinen lausuntopyyntö Mainonnan eettiseen neuvostoon, jonka osoite on:
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

Lausuntopyynnössä tulee selvittää, missä epäeettinen mainos on ollut ja mikä siinä tarkalleen on epäeettistä. Jos mahdollista, mainos on liitettävä lausuntopyyntöön; TV-mainokset Mainonnan eettinen neuvosto hankkii kuitenkin itse käsiinsä pyydettäessä. Yhteystiedot on pantava mukaan, sekä erillinen maininta, mikäli yhteystiedot eivät saa olla esillä asiaa käsiteltäessä. Valmis lausunto lähetetään sen pyytäjälle myöhemmin postissa. Mainonnan eettisen neuvoston lausunnot ovat kuluttajalle maksuttomia.

Mainoksista valittavat lähinnä kilpailijat
Jos alkoholimainos joka tapauksessa tuntuu lainvastaiselta, siitä voi tehdä valituksen. Kuinka tämä tapahtuu?
Ylitarkastaja Erkki Lahtinen kehottaa soittamaan sosiaali- ja terveysministeriön tuotevalvontakeskukseen, jos mainos on valtakunnallinen. Paikallistason mainoksesta voi valittaa lääninhallitukseen.
– Kenttä on niin iso, ettemme itse pysty löytämään kaikkia mainoksia. Mutta kun ilmoitetaan, niin selvitetään, tuotevalvontakeskuksessa työskentelevä Erkki lupaa.
– Ruuhkaa ei ole, kuluttajat ilmoittavat alkoholimainoksista hyvin harvoin meille.
Erkki Lahtinen kertoo, että tänä päivänä tuotevalvontakeskus tutkii pyynnöstä eniten suomalaisten ravintoloitten nettisivuilla olevia alkoholimainoksia. Pyynnöt eivät tule ravintoloiden asiakkailta vaan kilpailevilta ravintoloilta.
Viime vuonna alkoholimainonta johti tuotevalvontakeskuksessa 28 toimenpiteeseen. Vain yksi mainos kiellettiin, mutta yleisempi toimenpide, eli kirjallisten muutosohjeitten toimittaminen mainostajalle, johtaa sekin yleensä mainoksen poistamiseen. Lääninhallitusten tarkastajat antoivat alkoholimainonta-ohjeita 20 kertaa 2007, ja kolme neljäsosaa niistä annettiin Itä-Suomessa.
Jos mainos todetaan lailliseksi, mutta kouraisee silti sydäntä, on olemassa toinenkin valitusosoite. Mainonnan eettinen neuvosto MEN ei puutu kaupallisten tiedotteiden lainmukaisuuteen tai -vastaisuuteen, mutta antaa lausuntoja siitä, onko mainonta eettisesti hyväksyttävää.
Neuvoston sihteeri, lakimies Paula Paloranta muistaa viime vuosilta vain kolme käsittelyssä ollutta alkoholimainosta.
– Fitz-siiderimainos sai huomautuksen 2003, koska se koettin lapsia puhuttelevaksi. Diamond Beer Brewing sai 2004 lievän huomautuksen ravintola-alan ammattilaisille suunnatussa lehdessä olleesta mainoksesta, jossa nainen rinnastettiin pullonavaajaan. Hänen etuhampaansa katkesivat, kun hän avasi niillä pullon. Huomautuksessa oli kuitenkin kyse sukupuolten tasa-arvosta eikä alkoholista, hän selittää.
– Sinebrychoffin Karlsberg-olutmainoksesta tuli valitus, jonka mukaan se sisälsi epäkohteliasta käyttäytymistä ja vaarallisen tilanteen. Se sai kuitenkin hyväksyvän lausunnon, koska kyseessä oli mainonnalle tyypillinen liioittelu, eikä mainosta tule ottaa vakavasti.
Viime vuonna MEN antoi lausunnon 53 mainoksesta. Vuosittain vain 0–2 MENissä käsiteltävää mainosta mainostaa Paula Palorannan mukaan alkoholia.

Loogisesti laitonta
Suurin osa mainoksista keskittyy heruttamaan yleisön kielelle viattoman raikasta ja makoisaa mielikuvaa mainostettavasta tuotteesta. Kirsikka on Koppenbergin siideripullossa parhaimmillaan, eikä suinkaan terveellisimmillään, ymmärrättehän.
Tuotevalvontakeskuksen linja luottaa katsojan omaan arvostelukykyyn. On omaa tyhmyyttä, jos yhdistää Lapissa patikoivan komean sankarin reippauden hänen suosimaansa maltaiseen janojuomaan.
Tässä on jotakin samaa kuin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Känniääliö-kampanjassa. Ongelmatilanteissa vika ei ole tuotteessa vaan sen käyttäjissä.
Suodaanpa pieni hetki loogiselle ajattelulle.
Juuri alkoholipitoisuus erottaa alkoholijuomat muista juomista.
Mainoksen tehtävä on tuotteen ja sen ominaisuuksien myönteinen korostaminen.
Melkoisella todennäköisyydellä alkoholijuomamainos siis korostaa myönteisesti tuotteen alkoholipitoisuutta – mikä oli laitonta.
”Alkoholimainonta ei kansainvälisten vertailujen mukaan lisää alkoholijuomien kulutusta, vaan se vaikuttaa eri tuotemerkkien välisiin markkinaosuuksiin”, julistaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto.
Sepä olisikin lystiä. Mutta siihen eivät usko edes liiton jäsenyritysten uskolliset asiakkaat.

Kansalaisjärjestöt yhdistävät voimansa alkoholimainonnan vaikutuksia vastaan

Alkoholin markkinointi lisää nuorten alkoholin kulutusta. Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat yhdistäneet voimansa taistelussa alkoholin haittoja vastaan perustamalla alkoholin markkinointia seuraavan keskuksen, EUCAM:n. Keskus tarjoaa muille kansalaisjärjestöille ja poliitikoille tietoa alkoholimarkkinoinnin haitoista sekä alkoholi- ja mainosteollisuuden toimista.

EUCAM seuraa alkoholiteollisuuden markkinointitoimia
Uusi keskus tukee alkoholimarkkinoinnin vaikutusten tutkimusta ja alkoholimainonnan seurantaa. Lisäksi se välittää tietoa säännöksistä ja kirjaa teollisuuden markkinointitoiminnan trendejä. Huhtikuussa EUCAM julkaisi kolme trendiraporttia:
1. Ensimmäinen trendiraportti ”Naiset – uusi markkinoinnin kohde” selvittää, että alkoholia on aiemmin markkinoitu ainoastaan miehille, mutta nykyään naisia käytetään mainonnassa korostamaan, että hekin voivat nauttia tuotetta.
2. Energiajuomien ja alkoholin sekoitukset on erittäin suosittuja erityisesti nuorten keskuudessa. Alkoholiteollisuus käyttää hyväkseen tätä kysyntää tuomalla markkinoille valmiita juomasekoituksia. Näiden uusien juomien lanseeraukseen käytetään innovatiivisia “tarttuvan markkinoinnin” käytäntöjä. Esimerkkejä uusista alkoholipitoisista energiajuomista ja niiden markkinointitavoista on kuvattu toisessa trendiraportissa ”Vahvistavat viinat: alkoholipitoiset energiajuomat”.
3. Alkoholin käytön negatiivisia vaikutuksia tuodaan esiin mediassa yhä enemmän. Alkoholiin liittyvät ongelmat tiedostetaan yhä paremmin. Vastareaktiona tälle alkoholiteollisuus yrittää aktiivisesti rakentaa imagoa vastuullisesta tuotteesta, joka sopii terveelliseen elämäntyyliin ja on linjassa ympäristön parannuksen kanssa. Joistain tämän alkoholin uuden yhteiskunnallisen roolin ja sen yksipuolisen näkökulman vaaroista keskustellaan kolmannessa trendiraportissa ”Alkoholin vihreä ja terveellinen imago”.

Sähköiset englanninkieliset versiot näistä raporteista löytyvät osoitteesta http://www.stap.nl/eucam/home/trends_in_alcohol_marketing.html
Painettuja neliväriraportteja voi tilata osoitteesta eucam@eucam.info kymmenen euron hintaan.

Uudet websivut ja uutiskirje
EUCAM on avannut websivuston http://www.eucam.info/, jolta löytyvät selostukset uusimmista tieteellisistä tutkimuksista sekä lisäksi tietoa alkoholimarkkinoinnin kansallisista säädöksistä, trendeistä ja asiaa koskevia uutisia. Websivuston lisäksi EUCAM julkaisee uutiskirjettä, joka raportoi alkoholin markkinoinnista Euroopassa.

Teksti: Natalia Laurila Kuvitus: Tuuli Hypén
Lähde: raitis.fi -lehti 2/08