Lataa hakemus pdf-tiedostona

Lataa hakemus MS Word -tiedostona

Haettava merkki tai kunniakirja

RAITTIUDEN YSTÄVÄT RY:N MERKKISÄÄNNÖT

Merkkiohjesääntö hyväksytty RY:n hallituksen kokouksessa 25.2.2003. Raittiuden Ystävät ry:n merkkejä ovat ansiomerkki, kultainen ansiomerkki, kunniamerkki sekä vuosimerkit.

ANSIOMERKKI

Ansiomerkkiin on oikeutettu henkilö, joka on toiminut ansiokkaasti paikallisyhdistyksen tai piirin toiminnassa.

Merkin myöntää toiminnanjohtaja paikallisyhdistyksen tai piirin esityksestä.

Anoja maksaa ansiomerkistä aiheutuneet kulut.

KULTAINEN ANSIOMERKKI

Kultaiseen ansiomerkkiin on oikeutettu henkilö, joka on:

• Toiminut aktiivisesti paikallis-, piiri- ja keskusjärjestötasolla.
  Merkin esittää piiri- tai keskusjärjestö. RY maksaa merkistä aiheutuneet kulut.
• Toiminut aktiivisesti yhdistyksen puheenjohtajana tai sihteerinä.
  Merkin esittää yhdistys, joka maksaa puolet siitä aiheutuneista kuluista.
• Toiminut ansiokkaasti yhdistyksessä. Merkin esittää yhdistys, joka maksaa siitä aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan.

RY:n hallitus myöntää kultaiset ansiomerkit.

KUNNIAMERKKI

Kunniamerkki on RY:n korkein kunnianosoitus.
Sen voi RY:n hallitus myöntää henkilölle, joka on:

• Erilaisissa luottamustehtävissä erityisen ansiokkaasti ottanut osaa RY:n toimintaan ja saanut RY:n kultaisen ansiomerkin
• Kutsuttu RY:n kunniajäseneksi
• Erityisistä ansioista RY:n hallitus voi myöntää kunniamerkin myös RY:hyn kuulumattomalle henkilölle.

Merkistä aiheutuneet kulut maksaa RY.

VUOSIMERKIT JA KUNNIAKIRJAT

Vuosimerkkiin on oikeutettu jokainen jäsen, joka on toiminut paikallisyhdistyksessä tai piirissä.

• 25 vuotta tai 40 vuotta.
  Nämä vuosimerkit ja kunniakirjat piiri anoo RY:n toiminnanjohtajalta. Piiri jakaa tunnustukset.
• 50 vuotta ja 60 vuotta.
  Nämä vuosimerkit ja kunniakirjat piiri anoo RY:n hallitukselta.
• 75 vuotta toimineelle henkilölle annetaan erikoiskunniakirja, jonka yhdistys tai piiri anoo RY:n hallitukselta.
• 50, 60 ja 75 vuotta toimineille henkilöille tunnustukset ansioista jaetaan ensisijaisesti edustajakokouksissa.

Vuosimerkeistä aiheutuneet kulut maksaa piiri tai yhdistys.

RY:n toimisto pitää luetteloa kaikista merkeistä.
Kadonneen merkin tilalle voi lunastaa uuden merkin.

Aloitteet ja tiedustelut:

Marko Kailasmaa
puh. 040 455 4356
Sähköposti: etunimi.sukunimi@raitis.fi

*********************************************

Ritarikuntien merkit

Yhdistykset ja piirit voivat tehdä Raittiuden Ystävät ry:lle myös  ritarikuntien kunniamerkkiesityksiä ansioituneista jäsenistään.

Raittiuden Ystävät tekee ritarikuntien merkkiesitykset keskusjärjestönä.
Aloitteiden on oltava Raittiuden Ystävien toimistolla vuosittain 31.3. mennessä.

Tietoa ritarikuntien merkeistä – www.ritarikunnat.fi

PIIRIEN MALLISÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi on ________________________, jota näissä säännöissä sanotaan piiriksi ja sen kotipaikka on _________________________

2 § Tarkoitus ja toiminta

Piirin tarkoitus on
– edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja
– edistää ja tukea alueellaan toimivien Raittiuden Ystävät ry:n paikallisten raittiusyhdistysten ja raittiuskeskusten toimintaa
– kehittää yhteistoimintaa alueensa jäsenyhdistysten kesken tarkoituksensa toteuttamiseksi
– tehdä yhteistyötä alueensa muiden kansalaisryhmien kanssa
– osallistua Raittiuden Ystävät ry:n ohjelmatoiminnan toteuttamiseen mm. järjestämällä koulutustilaisuuksia ja jakamalla päihdevalistusaineistoja

Toimintansa tukemiseksi piiri voi
– järjestää erilaisia päihdevalistus- ja koulutustilaisuuksia
– toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan
– vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja
– omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta

3 § Jäsenet

Piirin varsinaisia jäseniä ovat sen alueella toimivat Raittiuden Ystävät ry:n rekisteröidyt paikalliset yhdistykset tai raittiuskeskukset.

Piirin alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat:_________________________

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota piiristä ilmoittamalla siitä kirjallisesti piirin hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta piirin kokouksessa.

Piirin hallitus päättää jäsenen erottamisesta, jos tämän toiminta on ristiriidassa piirin sääntöjen tai päätösten kanssa.

5 § Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävästä jäsenmaksusta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää piirin syyskokous.

6 § Hallitus

Piirin asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 4-12 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä.

Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa ensin arvan, sitten vuoron perusteella.

Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallitus voi perustaa alaisuudessaan toimivia toimikuntia.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten­enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

7 § Piirin nimen kirjoittaminen

Piirin nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Piirin tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

9 § Piirin kokoukset

Piirillä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen esittäminä päivinä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun kokous tai hallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) piirin äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Kutsu piirin kokouksiin on lähetettävä kirjeitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Piirin kokouksissa on jokaisella paikallisyhdistyksellä yksi ääni jäsenmääränsä alkavalta 25-luvulta ja raittiuskeskuksella yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 § Varsinaiset kokoukset

Kevätkokous

Piirin kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.kokouksen avaus
2.valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.hyväksytään kokouksen esityslista
5.esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6.päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7.käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Syyskokous

Piirin syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.kokouksen avaus
2.valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.hyväksytään kokouksen esityslista
5.vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus
6.valitaan piirin hallituksen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
7.valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajat
8.valitaan edustajat Raittiuden Ystävät ry:n edustajakokouksiin
9.käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli piirin jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian piirin kokouksissa käsiteltäväksi, on yhdistyksen ilmoitettava siitä kirjallisesti piirin hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11 § Omaisuuden luovutus ja panttaus

Piirin tulee saada Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuuston suostumus luovuttaa tai kiinnittää kiinteää omaisuuttaan, luovuttaa tai pantata piirin osittain tai kokonaan omistuksessa olevaa rakennusta tai huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja piirin purkaminen

Sääntöjen muutosehdotus, ehdotus piirin purkamisesta tai piirin eroamisesta Raittiuden Ystävät ry:stä on kirjallisesti tehtävä hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kevät- tai syyskokousta tai ylimääräistä kokousta. Hallituksen lausunto tulee liittää kokouskutsuun.

Päätös sääntöjen muuttamisesta, piirin purkamisesta tai piirin eroamisesta Raittiuden Ystävät ry:stä on tehtävä piirin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Sääntöjen muuttamiselle on saatava Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuuston hyväksyminen.

Piirin purkautuessa käytetään piirin varat piirin tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Piirin tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

13 § Saavutetut jäsenoikeudet

Näiden sääntöjen astuessa voimaan kaikki aikaisemmat jäsenoikeudet säilyvät ennallaan.

Hyväksytty RY:n liittovaltuustossa 25.4.2009
Korjattu 6.7.2009 tehdyn PRH:n ennakkotarkastuksen mukaisiksi
Hyväksytty Raittiuden Ystävät ry:n edustajakokouksessa 29.8.2009
Rekisteröity PRH:ssa 29.3.2010

PAIKALLISYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on ______________________________________

ja sen kotipaikka on ______________________________________

2 § Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on
– edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja sekä toimia päihteiden käytön ja haittojen vähentämiseksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• järjestää tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa

• tekee ehkäisevää päihdetyötä eri ikä- ja kansalaisryhmien parissa

• tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja

• tukee päihdehuoltoa eri kansalaisryhmien parissa:

  • järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja toimintoja päihdehuoltoalan järjestöjen kanssa

  • olemalla jäsenenä päihdehuoltoa toteuttavissa yhteisöissä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

• perustaa alaosastoja

• toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan

• vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja

• omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt, joka sitoutuu noudattamaan päihteetöntä elämäntapaa hyväksymällä yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jokaisen yhdistyksen jäsenen tulee olla Raittiuden Ystävät ry:n henkilöjäsen.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö_, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseniksi ilman jäsenmaksuvelvollisuutta voidaan hallituksen päätöksellä kutsua henkilöitä, jotka ovat huomattavasti edistäneet yhdistyksen tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallitus päättää jäsenen erottamisesta, jos tämän toiminta on ristiriidassa yhdistyksen sääntöjen tai päätösten kanssa taikka, jos jäsenmaksu on maksamatta kahden vuoden ajalta.

5 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävästä liittymismaksusta ja vuotuisesta jäsenmaksusta päättää vuosikokous erikseen varsinaisille ja kannattaville jäsenille.

6 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 4-6 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä. Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa ensin arvan, sitten vuoron perusteella.

Hallituksen toimintakausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja rahastonhoitajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, mikä on, mikäli mahdollista, tehtävä vähintään viikkoa ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tulee lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja taloutta sekä edustaa yhdistystä. Lisäksi hallituksen tulee päättää yhdistyksen toimihenkilöiden työ- ja toimisuhteista.

Hallitus valitsee edustajat Raittiuden Ystävät ry:n ja raittiuspiirin kokouksiin.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi yhdessä.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

9 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmikuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään kun hallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Kutsu yhdistyksen kokouksiin on lähetettävä kirjeitse tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vähintään viikkoa ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä ja kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen esityslista

5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus

7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle

8. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajat

9. päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat

10. käsitellään, mikäli mahdollista, muut kokouksessa esille tulleet asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11 § Omaisuuden luovutus ja panttaus

Yhdistyksen tulee saada Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuuston suostumus luovuttaa tai kiinnittää kiinteää omaisuuttaan, luovuttaa tai pantata yhdistyksen osittain tai kokonaan omistuksessa olevaa rakennusta tai huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Sääntöjen muutosehdotus, ehdotus yhdistyksen purkamisesta tai yhdistyksen eroamisesta Raittiuden Ystävät ry:stä on kirjallisesti tehtävä hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen vuosikokousta tai ylimääräistä kokousta. Hallituksen lausunto tulee liittää kokouskutsuun.

Päätös sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkamisesta tai yhdistyksen eroamisesta Raittiuden Ystävät ry:stä on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Sääntöjen muuttamiselle on saatava Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuuston hyväksyminen.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Hyväksytty Raittiuden Ystävät ry:n edustajakokouksessa 28.8.2021
Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 27.10.2021

RAITTIUDEN YSTÄVÄT RY:N SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Raittiuden Ystävät ry (jäljempänä myös yhdistys tai RY) ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus ja toiminta

Yhdistys on valtakunnallinen ja sen tarkoituksena on edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja, toimia päihteidenkäytön ja päihdehaittojen vähentämiseksi sekä vaalia suomalaista kulttuuriperintöä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• järjestää tiedotus-, koulutus- ja tutkimustoimintaa,
• tekee valtakunnallista ja yhteiskunnallista vaikuttamistyötä,
• tekee ja tukee ehkäisevää päihdetyötä eri kansalaisryhmien parissa esimerkiksi järjestämällä yhdistyksen kohderyhmille sopivaa kohtaavaa kansalaistoimintaa,
• seuraa toimialansa kehitystä, tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja, osallistuu toimikuntiin ja komiteoihin sekä on mukana muutoinkin alansa kehittämistoiminnassa,
• järjestää nuorille raittius- ja kulttuuritoimintaa, kuten esimerkiksi kulttuurikilpailuja,
• harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa,
• tukee päihdehuoltoa ja riippuvuuksia ehkäisevää työtä: järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja toimintoja päihdehuoltoalan järjestöjen kanssa ja olemalla jäsenenä päihdehuoltoa toteuttavissa yhteisöissä sekä muilla vastaavilla tavoilla.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

• ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja;
• omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta;
• toimeenpanna, asianmukaisen luvan saatuaan, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3 § Jäsenet 

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset rekisteröidyt

• paikallisyhdistykset
• raittiuspiirit ja -keskukset sekä liitot
• henkilöjäsenet eri puolilla maata, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

RY:n paikallisyhdistykset ovat paikallisesti raittius- ja kulttuurityötä tekeviä yhdistyksiä. Raittiuskeskukset ovat alueellisesti raittius- ja kulttuurityötä tukevia yhdistyksiä.

Piirit ovat paikallisyhdistysten ja raittiuskeskusten muodostamia maakunnallisia yhdistyksiä. Liitot ovat valtakunnallisia erityisaloja edustavia yhdistyksiä.

RY:n paikallisyhdistysten henkilöjäsenten, joilta edellytetään pyrkimystä raittiiseen elämäntapaan, tulee liittyä RY:n henkilöjäseniksi. Raittiuden Ystäviin voi kuulua henkilöjäsenenä liittymättä jäsenyhdistykseen.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeushenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta RY:ssä.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liittovaltuusto voi hallituksen esityksestä kutsua henkilöitä, jotka ovat merkittävästi edistäneet yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa.

Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

4 § Yhdistyksen jäsenen hyväksyminen, eroaminen ja erottaminen

Hallitus hyväksyy ja erottaa yhdistyksen jäsenet lukuun ottamatta kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäseniä, jotka valitsee edustajakokous ja liittovaltuusto järjestämisvuosinaan.

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Kulumassa olevan tilikauden jäsenmaksua ei palauteta.

Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos jäsenen toiminta on ristiriidassa Raittiuden Ystävien sääntöjen, päätösten tai periaatteiden kanssa tai jäsen aiheuttaa vahinkoa yhdistyksen toiminnalle. Erottaminen voidaan tehdä myös, jos jäsenmaksu on maksamatta kahden vuoden ajalta. Erottamisesta päättää hallitus.

5 § Edustajakokous

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet edustajakokouksessa, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty.

Edustajakokous pidetään joka kolmas vuosi toukokuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana. Kutsu edustajakokoukseen on toimitettava jäsenille vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta ilmoittamalla siitä joko kirjeitse tai yhdistyksen verkkosivuilla.

Edustajakokouksessa päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet ja henkilöjäsenet. Kullakin varsinaisen jäsenen äänivaltaisella edustajalla on yksi (1) ääni, ja edustaja voi edustaa kokouksessa vain yhtä varsinaista jäsentä. Henkilöjäsenellä on 1/25 ääni.

Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat oikeutetut saamaan itsensä edustetuksi edustajiensa välityksellä seuraavasti:

1. Paikallisyhdistys

• yksi (1) edustaja, jos paikallisyhdistyksessä on jäseniä 1 – 25 kpl,
• kaksi (2) edustajaa, jos paikallisyhdistyksessä on jäseniä 26 – 50 kpl,
• kolme (3) edustajaa, jos paikallisyhdistyksessä on jäseniä 51 – 100 kpl,
• neljä (4) edustajaa, jos paikallisyhdistyksessä on jäseniä 101 – 150 kpl,
• viisi (5) edustajaa, jos paikallisyhdistyksessä on jäseniä enemmän kuin 150 kpl.

2. Raittiuskeskus

• yksi (1) edustaja

3. Piiri

• yksi (1) edustaja

4. Liitto

• kaksi (2) edustajaa.

Äänioikeuden edellytyksenä on, että yhdistyksen tai henkilöjäsenen jäsenmaksu RY:lle on maksettu edeltävältä vuodelta ja kokousvuodelta. Lisäksi äänioikeuden edellytyksenä on, että edustaja ja henkilöjäsen ilmoittaa osallistumisestaan edustajakokoukseen kokouskutsussa mainittuun osoitteeseen viimeistään seitsemän (7) päivää ennen edustajakokousta.

Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja kannatusjäsenellä on edustajakokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta, elleivät he ole varsinaisten jäsenten äänioikeutettuja edustajia tai henkilöjäseniä.

Edustajakokoukseen osallistuvan henkilön tai oikeushenkilön on esitettävä selvitys oikeudestaan osallistua kokoukseen ja henkilöllisyydestään.

Varsinainen edustajakokous valitsee liittovaltuuston, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kuusi (6) vaalilla valittua varsinaisten jäsenten ehdottamaa yleisjäsentä ja enintään kuusi (6) yleisjäsenille valittavaa varajäsentä, yhdestä viiteen (1-5) liittoja edustavaa ja liittojen ehdottamaa liittojäsentä sekä yhtä monta samoin tavoin ehdotettua liittojäsenten varajäsentä.

Edustajakokouksen tulee valita liittojäsenet ja heidän varajäsenensä yhdistyksen jäseninä olevien liittojen ehdottamista henkilöistä sekä vahvistaa valittavien lukumäärä ottaen huomioon liittojen esitykset. Ellei ehdotusta liittojäsenestä tai tämän varajäsenestä ole tehty, on edustajakokouksella oikeus valita puuttuva liittojäsen ja tämän varajäsen ilman ehdotusta.

Edustajakokous valitsee liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita hallituksen puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa, eikä myöskään toiminnanjohtajaa tai muuta yhdistyksen toimihenkilöä.

Liittovaltuuston yleisjäsenten ja heidän varajäsentensä vaali suoritetaan äänestämällä siten, että kukin äänioikeutettu on oikeutettu kirjoittamaan vaalilippuunsa 1–8 ehdokkaan nimen. Kukin ehdotettu henkilö saa yhden äänen. Liittovaltuuston yleisjäseniksi valitaan kuusi (6) eniten ääniä saanutta ehdokasta ja heidän varajäsenikseen enintään kuusi (6) seuraavaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Yleisjäseneksi ei voida nimetä liittovaltuuston puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa. Sekä yleisjäseniksi että varajäseniksi nimettävien sijaantulojärjestys tulee vahvistaa siinä järjestyksessä, mitä enemmän he ovat saaneet ääniä. Liittojäsenet valitaan vastaavalla tavalla, mikäli heistä äänestetään. Liittovaltuuston yleisjäsenten ja varajäsenten toimikausi on kuusi (6) kalenterivuotta siten, että puolet heistä on erovuorossa kolmen vuoden välein.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä liittojäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta.

Varsinaisessa edustajakokouksessa:

• valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat;
• todetaan ja vahvistetaan kokouksen edustajat;
• valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja liittovaltuuston yleisjäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle sekä liittovaltuuston liittojäsenet ja heille varajäsenet kolmelle (3) vuodelle;
• päätetään varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksuista seuraavalle kolmelle (3) vuodelle. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen paikallisyhdistykselle, raittiuskeskukselle, piirille, liitolle, kannatusjäsenelle ja henkilöjäsenelle;
• vahvistetaan edeltävän toimintavuoden vuosikertomus ja tilinpäätös;
• päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille;
• vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
• valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joista käytetään nimitystä yhdistyksen puheenjohtaja ja yhdistyksen varapuheenjohtaja. Heidän toimikautensa on kolme (3) kalenterivuotta;
• päätetään hallituksen ja liittovaltuuston esittämistä asioista;
• päätetään jäsenten tekemistä aloitteista, jotka tulee esittää hallitukselle kirjallisesti viimeistään kuukausi ennen edustajakokousta;
• päätetään mahdollisista sääntömuutoksista sekä tarvittaessa yhdistyksen purkamisesta.

Ylimääräinen edustajakokous voidaan pitää yhdistyslaissa säädetyssä järjestyksessä. Kutsu ylimääräiseen edustajakokoukseen toimitetaan kuten varsinaiseen edustajakokoukseen.

6 § Liittovaltuusto

Liittovaltuuston tulee kokoontua kerran vuodessa niinä vuosina, jolloin ei järjestetä edustajakokousta. Liittovaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kutsuu liittovaltuuston koolle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu tulee toimittaa liittovaltuuston jäsenille joko kirjeitse tai sähköpostitse.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet jäsenistä on paikalla. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaisee äänestyksen tuloksen, paitsi henkilövaaleissa ratkaisee arpa.

Poissaolevien varsinaisten yleisjäsenten tai liittojäsenten tilalle tulevat varajäsenet siinä järjestyksessä, kun heidät on valittu ja nimetty edustajakokouksessa.

Liittovaltuuston kokouksessa:

• vahvistetaan edeltävän toimintavuoden vuosikertomus ja tilinpäätös;
• päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille;
• vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
• valitaan hallituksen varsinaisiksi jäseniksi neljä – kuusi (4–6) henkilöä ja heille kaksi (2) varajäsentä edustajakokouksen valitsemien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yhdistyksen hallitukseen erovuoroisten tilalle. Heidän toimikautensa on kolme (3) kalenterivuotta;
• valitaan Raittiuden Ystävät säätiö rs:n hallituksen jäsenet säätiön sääntöjen edellyttämällä tavalla;
• nimetään RY:n ehdokkaat Joutsenon Opiston kannatusyhdistys ry:n hallitukseen. Edustajakokousvuosina RY:n hallitus valitsee yhdistyksen edustajat Joutsenon Opiston kannatusyhdistys ry:n hallitukseen;
• valitaan säännösten tarkoittama auktorisoitu varsinainen tilintarkastaja ja auktorisoitu varatilintarkastaja tarkastamaan kolmen (3) seuraavan toimintavuoden/tilikauden tilejä ja hallintoa;
• valitaan vaalitoimikuntaan 3-4 jäsentä seuraavaksi kolmeksi (3) kalenterivuodeksi;
• käsitellään muut esille tulevat asiat.

Edustajakokouksen ja liittovaltuuston tehtävänä on järjestämisvuosinaan:

• valita kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet,
• päättää jäsenyhdistystensä sääntömuutosten hyväksymisestä sekä
• päättää kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä tai yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta tai vakuudeksi antamisesta.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous voidaan pitää yhdistyslaissa säädetyssä järjestyksessä. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimitetaan kuten liittovaltuuston varsinaiseen kokoukseen.

7 § Hallitus 

Hallitus koostuu edustajakokouksen valitsemista hallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä liittovaltuuston kolmeksi kalenterivuodeksi valitsemista neljästä – kuudesta (4–6) varsinaisesta jäsenestä sekä kahdesta varajäsenestä. Hallituksen varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on lukumääräisesti puolet kerrallaan erovuorossa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen estyneenä ollessaan, varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Päätökset tehdään yksinkertaisin ääntenenemmistöin. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa arpa.

Hallituksen tulee

• lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja taloutta sekä edustaa yhdistystä;
• päättää yhdistyksen toiminnanjohtajan ja työntekijöiden työ- tai toimisuhteista;
• huolehtia edustajakokouksen koolle kutsumisesta ja sen järjestelyistä

8§ Luottamushenkilöiden jäsenyys

RY:n luottamustoimissa olevien henkilöiden tulee olla RY:n jäsenyhteisöjen (paikallisyhdistys, liitto tai piiri) henkilöjäseniä.

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tai yhdistyksen muu toimihenkilö kaksi yhdessä.

10 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen edustajakokouksen tai liittovaltuuston kokousta, minkä jälkeen tilintarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen edustajakokousta tai liittovaltuuston kokousta.

11 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta päättää edustajakokous. Päätös vaatii edustajakokouksen äänestyksessä vähintään 3/4-ääntenenemmistön.

Sääntöjen muutosehdotukseen tai ehdotukseen yhdistyksen purkamiseksi on saatava hallituksen lausunto. Lausunto tulee liittää edustajakokouksen kokouskutsuun.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen säännöissä ilmaistun tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän edustajakokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi, käytetään sen varat yhdistyksen talousvelvoitteiden hoitamiseen ja yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.