(Luokittelematon)

Palkittuja raittiuskilpakirjoituksia

Kaarinan Kuusiston alakoulun 6.-luokan oppilaat osallistuivat keväällä 2021 ahkerasti raittiuskilpakirjoituksiin. Alla kilpailujen palkitut kirjoitukset, jotka ovat kirjoittajien sukunimien mukaan aakkosjärjestyksessä. … Jatka lukemista Palkittuja raittiuskilpakirjoituksia

Kaarinan Kuusiston alakoulun 6.-luokan oppilaat osallistuivat keväällä 2021 ahkerasti raittiuskilpakirjoituksiin. Alla kilpailujen palkitut kirjoitukset, jotka ovat kirjoittajien sukunimien mukaan aakkosjärjestyksessä. Kyse ei siis ole paremmuus- tai muusta arvosteluun perustuvasta järjestyksestä. Nimien käyttöön on saatu lupa oppilaiden vanhemmilta. Kirjoituksia on rajattu tietyin osin. Näkemykset ovat oppilaiden omia, eivätkä edusta kaikin osin Raitituden Ystävien kantaa. Raittiuden Ystävät kiittää koululaisia terveelliseen elämään kannustavista ajatuksistaan.


Iines Aaltonen – Pekan matka terveelliseen elämään 

Moi! Kerron sinulle nyt tarinan Pekasta. Pekalla oli päihdeongelmia ja hän oli huomattavasti ylipainoinen. Pekan läheiset olivat huolissaan Pekasta ja olivat päättäneet auttaa Pekkaa. Pekka ei itse ymmärtänyt tarvitsevansa apua, mutta suostui. Ensin hän päätti alkaa syömään hyvin. Se oli hankalaa, mutta ennen pitkää Pekka huomasi voivansa paljon paremmin. Hän oppi valitsemaan hyvin ja terveellisesti. Hänen ruokarytminsä oli hyvä ja tasainen. Pekkaa on pienestä saakka kiinnostanut jalkapallo, ja nyt hän ilmoittautui seniorijoukkueeseen ja tapaa myös uusia ystäviä, esimerkiksi Karin, hänkin on käynyt läpi ja päässyt eroon päihdeongelmistaan ja kannustaa myös Pekkaa lopettamaan. Niinpä Pekka ryhtyy tuumasta toimeen, hänestä se on todella vaikeaa olla käyttämättä niitä ja muutaman kerran hän lipsuu, mutta Kari kannustaa häntä ja niin Pekka vihdoin pääsee eroon päihteistä. Alkoholi tuottaa hänelle yhä ongelmaa koska hän nauttii alkoholin tuottamasta tunteesta eikä voi käyttää sitä ilman, että se lähtee käsistä. Hänestä se tuntuu ylitsepääsemättömältä, ja hänen tekee mieli luovuttaa. Onneksi läheiset auttavat Pekkaa ja hän saa lisää itseluottamusta.

Kahden kuukauden päästä Pekka ajaa eräänä päivänä autoaan todella väsyneenä. Yhtäkkiä hän nukahtaa, ajaa punaisia päin ja joutuu auto-onnettomuuteen. Pekalle ei käy kovin pahasti, mutta autossa johon Pekka törmäsi loukkaantui joku. Pekka ei enää juo alkoholia, ja hän on todella ylpeä itsestään. Hän ei kuitenkaan vielä voi juoda vaikka ruuan kanssa ilman että se lähtee hallinnasta, mutta hän työstää asiaa. Hän on kuitenkin yhä työtön ja siihen hän haluaa vaikuttaa. Hänellä ei ole kovin hyvää koulutusta, mutta hän tahtoisi auttaa muita ihmisiä, joten hän tutkii, ja löytää kivan työpaikan. Siinä hän saa mennä kouluihin kertomaan ja jakamaan tarinaansa. Hän menee työhaastatteluun ja hän saa paikan! Hänen ensimmäinen työpäivänsä on kahden viikon päästä ja hän tietää, että hänen on herättävä aikaisin. Hän tietää, että hän tulee olemaan todella väsynyt, koska hän menee aina puolenyön jälkeen nukkumaan. Häntä huolestuttaa myös auto-onnettomuus. Hän pelkää nukahtavansa taas. Hän päättää siis mennä jatkossa aikaisin nukkumaan. Alkuun hän ei saa nukuttua, koska hän on tottunut menemään nukkumaan myöhemmin.

Kahden viikon päästä Pekka on päässyt hyvään unirytmiin. Häntä valvottaa vielä yksi asia. Laitteet. Hän on kännykällään illalla juuri ennen kuin alkaa nukkumaan, ja hän huomaa sen vaikuttavan uneensa. Hän ei tiedä miten vähentää ruutuaikaa, mutta nyt hän on matkalla töihin! Häntä jännittää todella paljon. Se menee kuitenkin tosi hyvin. Hän käy monissa kouluissa ja hoitokodeissa ja hänestä on kivaa auttaa muita. Pekka ostaa myös koiran, sen nimi on Tassu. Hän rakastaa sen kanssa leikkimistä ja lenkkeilyä. Nykyään hän on todella virkeä ja hän nauttii elämästään!


Peppi Ahokas – Terveet elämäntavat

Minun mielestä tärkeimpiin elämäntapoihin kuuluu juominen, syöminen ja nukkuminen. Ennen minä join kaksi lasia vettä päivässä ja söin tosi vähän. Nyt olen muuttanut sen, juon yksi ja puoli litraa päivässä ja syön paljon enemmän ja nyt jaksan paljon paremmin. Lepo on myös hyvin tärkeä, ennen nukuin tosi vähän noin 6–8 tuntia, mutta kun nukuin 9–10 tuntia huomasin että olen paljon pirteämpi. Ja kun lepään niin aivoni toimii paremmin ja pystyin keskittymään koulussa. Mutta lepo ei ole pelkkää nukkumista, lepo voi olla myös rauhallisen musiikin kuuntelua, rauhallista oleskelua ja kaikki päivän murheen unohtamista.

Alkoholin vaikutuksia en voi kertoa paljoa, koska en ole sellaiseen sekaantunut, mutta sen tiedän, että se tekee pahaa fyysisesti ja henkisesti. Voit humalassa satuttaa toisia ja itseäsi. Nyt on alkanut hieno tapa ihmisillä kenellä on alkoholiongelmia. He ovat 365 päivää kuivilla ja ilman alkoholia, se on hienoa koska silloin se ihminen on ottanut niskasta kiinni ja olen varma että hänen elämäntavat ovat paljon parempia. Alkoholi voi myös johtaa terveyssairauksiin kuten syöpään.

Tupakointi on myös vakava asia, en voi siitäkään kertoa omaa tarinaani, mutta voin kyllä kertoa sen haitoista. Kun polttaa tupakkaa vuosia keuhkot tummenee kuten [tutuillani], jotka lopettivat tupakoinnin ja olen hyvin ylpeä heistä! [Eräs tuttavani] sai tupakasta keuhkosyövän ja menehtyi. Olen onnellinen, että minä estin [tuttavilleni] käyvän samoin. [Yksi heistä] söi aiemmin paljon roskaruokaa ja vähän nuorempana aloitti alkoholin juomisen. Hän on ottanut elämänsä uusiksi. Hän lopetti alkoholin juomisen ja vähensi roskaruokaa. Hän myös alkoi treenata personaltreinerin avulla ja nyt hän on ihan uusi ihminen, hän on pirteä aamuisin, paljon iloisempi, joten kannattaa heittää huonot elämäntavat pois ja yrittää parantaa niitä! Vielä haluan sanoa että olen tosi ylpeä [tuttavistani].


Maria Auvinen – Raittius

Raittius herättää monia ajatuksia. Joillakin mieleen tulee alkoholi toisilla taas huumeet ja muut päihdeaineet. Raittius voi kuitenkin tarkoittaa monia eri asioita ja itse tiivistän raittiuden terveellisiin elämäntapoihin.

Aloitan kertomalla alkoholista. Alkoholilla on fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia, jotka voivat näkyä rentoutumisena, iloisena ja estottomana olotilana sekä puheliaisuutena. Seuraukset riippuvat myös nautitun alkoholin määrästä. Jokaisella on kuitenkin yksilölliset vaikutukset. Jotkut ihmiset juovat alkoholia humalanhakuisesti, joka ei ole hyväksi keholle. Jotkut taas juovat viikonloppuisin lasin viiniä ruuan kanssa joka on ihan normaalia eikä vaikuta olemukseen. Alkoholi on iso ongelma joka puolella maapalloa ja erityisesti pohjoismaissa. Jopa 10% suomalaisista on alkoholiriippuvuus, joka tarkoittaa sitä että olet riippuvainen alkoholista, juot sitä humalanhakuisesti ja teet sitä useammin kuin kerran viikossa. Käyttäkää alkoholia järkevästi!

Huumeet. Huumausaineita ovat laittomat aineet, valmisteet ja kasvit, joista tehdään huumeita. Niihin kuuluvat kannabistuotteet, heroiini, amfetamiini ja hallusinogeenit kuten LSD. Kannabis on suomen yleisimmin käytetty laiton päihde. Samalla tavalla kuin alkoholiin, huumeisiin voi myös muodostua riippuvuus, joka on vaaraksi keholle. Huumeista voi syntyä monenlaisia haittavaikutuksia, mutta yleisin niistä on käytöksen muuttuminen. Mielestäni huumeiden ei pitäisi olla missään määrin laillisia!

Tupakka ja nuuska. Tupakkaa tai nuuskaa käyttävällä on suuri syöpäriski. Tupakoinnin suurin riski koskee keuhkoja. Se kerää keuhkoihin pienhiukkasia, tervaa ja tulehdusjätettä, jolloin keuhkot muuttuvat tummanharmaan sävyisiksi. Hengityselinsairaudet lisääntyy ja näin keuhkosyövän riski moninkertaistuu. Nuuska on tupakasta valmistettu tuote, jonka nikotiini imeytyy suun limakalvojen kautta verenkiertoon. Nuuska aiheuttaa montaa eri syöpää, mutta yleisin niistä on suusyöpä. Nuuska pilaa myös ikenet ja hampaat. Tupakka ja nuuska on laillista Suomessa, mutta nuuskaa ei pysty kuitenkaan ostamaan Suomesta.

Ravinto. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu kasviksia, hedelmiä, marjoja, rasvoja ja proteiiniksi lihaa, mutta kasvissyöjille esim. soija on hyvä proteiinin lähde. Terveellinen ruokavalio pitää energiatason ylhäällä auttaa keskittymään töissä ja opinnoissa sekä tukee liikuntaharrastusta ja kehittymistä. Terveellinen ruokavalio parantaa huimasti elämänlaatua.

Lepo. Lepo on ihmiselle elintärkeää. Levon tarkoituksena on auttaa sinua jaksamaan arjessa. Aikuinen tarvitsee keskimäärin 6–9 tuntia unta yössä ja lapset sekä nuoret 8–11 tuntia. Lepo ei kuitenkaan tarkoita pelkästään nukkumista vaan myös monia muita asioita kuten rentoutumista ja työstä sekä opiskelusta irrottautumista. Levätkää siis riittävästi!

Liikunta. Liikuntaa voi harrastaa miljoonilla eri tavoilla ja olisi hyvä jos jokainen kouluikäinen lapsi ja nuori liikkuisi ainakin tunnin joka päivä. Liikkua voi omatoimisesti tai harrastaa jotakin urheilulajia. Jokaiselle löytyy varmasti jokin liikuntamuoto josta pitää.

Tästä tekstistä voidaankin siis päätellä että raittius todella voi tarkoittaa muutakin kuin päihteitä. Muistakaa siis elää terveellisesti niin kaikki on kivempaa!


Kiia Kirsiaho

Mikael on 17v. vuotias poika. Mikael oli muuttanut juuri uuteen kaupunkiin Vaasaan hänen perheensä kanssa, johon kuului äiti ja isä. Vaasassa hän aloittaisi uuden koulun ja uuden alun nuoruuteen. Ensimmäinen koulupäivä lähestyy ja Mikaelia jännittää uudet ystävät ja uusi koulu. Seuraavana aamuna Mikael syö aamupalan, joka on suklaamuroja ja kaakaota. Koulussa Mikael löytää poikaryhmän ja hän menee tutustumaan poikiin. Pojat tervehtivät Mikaelia ja Mikael heitä. Koulun kellot soivat ja Mikael ei tiedä mihin hän menee joten hän kysyi pojilta missä on matikan luokka, koska hän luottaa poikiin.

Pojat vastaavat: Tuolla ja osoittavat poikien pukukoppia. Mikael tajuaa mistä on kyse ja nauraa vähän. Pojat lähtevät tunnille ja Mikael jää yksin käytävälle, jossa hän seisoo koko koulupäivän. Koulupäivän loputtua Mikael on ihan harmissaan ja palaa kotiin.

Kotona äiti kysyy Mikaelilta: Mikä sinulla on? – Ei mikään, Mikael vastaa ja juoksee omaan huoneeseensa. Mikaelilla ei ole harrastuksia, joten hän pelaa joka päivä koko päivän ja syö pizzaa. Illalla pojat soittavat Mikaelille ja kysyy: – Haluatko tulla hengaamaan koululle? Mikael vastaa: – En todellakaan!!!!! – Eikö äitisi päästä. Täällä olisi tyttöjä, pojat puhuvat puhelimeen.

Mikael suostui ja lähti koululle. Koululla kuitenkaan ei ollut tyttöjä. Pojat olivat ostaneet tupakkaa ja pakottivat sitä Mikaelille. Mikael suostui ja kokeili, koska hän ei halunnut olla erilainen kuin muut. Pojat innostuivat siitä ja pakottivat Mikaelin ostamaan alkoholia. Siihen Mikael ei suostu ja lähti kotiin. Pojat huutelevat jotain Mikaelin perään, mutta Mikael ei kuullut.

Kotona Mikael juoksee omaan huoneeseen äiti perässään. Äiti huolestui ja kysyi Mikaelilta mitä oli käynyt. Mikael ei vastannut mitään, koska hän tajusi tehneensä virheen. Seuraavana aamuna koulussa pojat pakottivat taas Mikaelin polttamaan tupakkaa ja Mikael suostui. Koulupäivän jälkeen Mikael käy kaupassa ostamassa tupakkaa ja pizzaa, koska vanhemmat eivät ole kotona. Kotona Mikael polttaa tupakkaa ja syö pizzaa. Iltapäivällä kun äiti tulee kotiin hän huomaa Mikaelin yöpöydän laatikossa tupakkaa ja silloin äiti huolestuu ja menee juttelemaan Mikaelin kanssa.

Äiti sanoo: – Mikä tämä on ja näyttää tupakka-askia. Mikael vastaa: – Anteeksi kaverit pakottivat ja taisin jäädä koukkuun, kun haluan että kaverit tykkäävät minusta. – Voi kulta se ei ole mikään syy. Olet melkein aikuinen sinun täytyisi itse miettiä omia tekojasi ja myös ruokavaliota, äiti vastaa. Mikael katsoo äitiä ja sanoo: – Mitä minun pitäisi tehdä että saisin houkutuksen pois? – Ensinnäkin älä osta alkoholia tai tupakkaa ja jos ostat vien sinun pankkikortin  pois! Sitten älä vietä aikaa enää niiden ”kavereiden” kanssa ja etsitään sinulle harrastus, äiti sanoi määrätietoisesti. Mikael sanoi innostuneesti: – Joo haluan aloittaa jalkapallon. Mutta mitä jos…

Äiti keskeytti ja alkoi räpätä: Älä tee juttuja jota kaverit puhuu jos se ei susta tunnu muulta kun huhult. Luulet varmaan et se ois cool mut se on vaan jotain ihan muut. Älä polta sitä tupakkaa se sun keuhkoja rapistaa. Oo mielummin yksin jos kaverit pakottaa vaikka se sun elämää rajoittaa. Keksitään harrastus se vois auttaa. Oo fiksu syö terveellisesti ja hommaa uudet kaverit niin sitten voisit paremmin. – Kiitos äiti, tuo auttoi ja nyt hankitaan mulle harrastus, Mikael sanoi.

Mikael ja hänen äitinsä hommaavat harrastuksen, jossa Mikael kävisi joka torstai ja sunnuntai. Sen jälkeen he söivät pastaa ja salaattia ja sulkivat Mikaelin tietokoneen. Seuraavana päivänä Mikael aloitti uuden tyylin elämäänsä, vaikka se ei ollut helppoa. Aamulla hän söi ruisleipää jonka päällä oli kurkkua, tomaattia ja salaattia. Mikael yritti pysyä vahvana eikä sortua houkutuksiin. Noin kuukauden päästä Mikael oli terveemmässä kunnossa. Mikael harrasti ja ulkoili joka päivä hän oli myös löytänyt uusia kavereita. Hän ei syönyt karkkia eikä limsajuomia ja hän oli lopettanut päihteiden käytön. Mikael sai myös idean, että hän voisi mennä auttamaan vanhoja ”kavereita” parempiin elämäntapoihin. Vuoden loputtua Mikael voitti koulussa raittiuskilpailun, josta hän sai palkinnon. 


Erika Lindqvist – Heikin epäterveellinen päiväkirja

Rakas  päiväkirja tänään heräsin klo 2.00 Ja nukahdan noin 5.00 aamuyöllä.

Edellisenä päivänä makasin sohvalla ja katsoin telkkaria mutta minua surettaa join kaikki alkoholit ja söin kaikki karkit, joita oli yhteensä noin 5kg ja jäätelöt söin myös. 

Mutta onneksi Jesse tulee käymään ja tuo jotain herkullista niin että syön hänenkin ruuat.

Sen jälkeen menin aamutupakille ja kun tupakka loppui lähdin roskaruokalaan hakemaan aamupalaa. Kun olin syönyt, lähdin kauppaan ja ostin sieltä suklaata jäätelöä ja alkoholia. Nyt odotan että  kaverini Jesse tulee kylään syömme tänään ruokaa yhdessä ja hän lupasi tuoda  jotain todella herkullista.

Myöhemmin ovikello soi se oli Jesse. Heikki avaa oven ja sanoi: – Moi, tule sisään mitä ruokaa sinä toit. Jesse vastaa: – Salaattia. – Hyi, miten voit syödä tuollaista roskaa, Jesse vastaa. – Ei tämä ole roskaa. – No okei, vastasi Heikki ja totesi: – Tämähän on ihan hyvää. – Jep, mutta minun on mentävä tupakilla, sanoi Heikki, johon Jesse vastaa: – Et muuten mene. Tiedätkö kuinka epäterveellistä se on. Nyt tulet minun kanssa lenkille, joten laita lenkkivaateet päälle hopi hopi.

– Ei tämä kävely olekaan niin paha. Ehkä voisin lähteä pienelle lenkille tupakan siasta, sanoi Heikki. – Niin, mennään hakemaan sinulle parempaa ruokaa kaupasta, sanoi Jesse. – Eli niinkuin mitä? Heikki vastaa: – No, ostetaan maitoa, tuoremehua aamulle ja salaattia, kurkkuja, tomaattia ja tärkein, ei yhtään karkkia, sipsiä, alkoholia tai tupakkaa, vastaa Jesse. 

– Jesse, tule katsomaan heitin alkoholit roskiin ja tupakat vedin alas pöntöstä, sanoi Heikki. – Hyvä Heikki. Nähdään huomenna  klo 7.00 salilla, sanoi Jesse. 

Kaksi kuukautta myöhemmin

Heikki ei käytä enää päihteitä ja syö terveellisesti ja eläää tervettä elämää ystävänsä Jessen kanssa ja hänen painonsa on laskenut 10 kg. Joten tässä opetus: Alä ole kuin vanha Heikki ole kuin uusi Heikki omalla tavallasi ja muista päihteet ei oo cool juttu. Alä sorru niiden maailmaan. 


Aino Miiluniemi

Eräänä päivänä Aapo heräsi sairaalasta. Hän oli ajanut mopokolarin.

Aapo sanoi hiljaa: – Mitä te puhutte? Aapon äiti huomaa Aapon, ja kysyy: – Mitä kysyitkään? – Niin että mistä puhuitte? Aapo kysyi uudestaan. Äiti katsoo lääkäreitä ja Aapon isää. Isä tulee Aapon viereen ja kysyy: – Käytätkö sinä päihteitä? Aapo on ensiksi hiiren hiljaa ja myöntää:Olen käyttänyt alkoholia ja tupakkaa. – Miksi sinä olet käyttänyt? Isä kysyy. – Koska muutkin kaverit käyttivät, Aapo sanoo hiljaa. Aapo näkee hänen äitinsä kyyneleet silmissä ja tajuaa että nyt asialle on tehtävä jotain. Aapoa harmittaa, koska haluaa olla terve nuori eikä tyhmä.

Lääkäri astuu huoneeseen naisen kanssa, jolla on liivi missä lukee ”Terveen nuoren elämä”.
– Hei Aapo, nainen sanoo hymy huulessa. – Hei, Aapo sanoo varovasti. Nainen sanoo vanhemmille, että he voisivat mennä vähän kauemmas, jotta he voisivat jutella Aapon kanssa kahdestaan. Yhdessä he juttelivat siitä, että milloin Aapo alkoi käyttää päihteitä ja miten se kaikki on tapahtunut. Kun he olivat puhuneet, he päättivät pitää jatkossakin yhteyttä. Lääkäri antoi Aapon mennä kotiin, mutta hänen täytyy muuttaa elämäntapojaan.

Heillä oli hiljainen automatka, kunnes äiti kysyi: – Ketä sinut pakotti? Aapo sanoi hiljaa: – En voi syyttää ketään siitä, että en osannut sanoa ei. Äiti oli etupenkillä kyyneleissään. Isä istui vieressä ja sanoi Aapolle: – On tärkeää, että ymmärrät asian, mutta tämä ei voi jatkua näin.

Perhe pääsi kotiin ja istuivat keittiön pöydän äärelle. – Mutta pakko tässä on oltava jotain muutakin pielessä kuin pelkkä ryhmäpaine, äiti sanoi. – Minä halusin olla iso ja siisti, kun käytän päihteitä. Ei siinä mitään muuta ollut, mutta eilen vain kaikki lähti lapasesta, Aapo sanoi itku kurkussa. Isä käski Aapon huoneeseen. 

Oli mennyt jonkin aikaa, kunnes isä koputtaa oveen ja istui Aapon sängylle hänen viereen.
– Haluan sinun tietävän, että tyhmyys ei tee sinusta siistiä tai isoa, vaan fiksuus tekee, Isä sanoo. Aapo nyökkää ja halaa isää. – Me mietimme äidin kanssa, että haluatko jutella jonkun kanssa tästä asiasta? Isä sanoo. Aapo mietti hetken ja sanoi, että jos se helpottaisi niin mikäs siinä.

On mennyt kolme kuukautta ja Aapo on saanut elämänsä raiteilleen. Hän on nykyään terve nuori. Aapo on näyttänyt hänen ystävilleen, että uskaltaa olla ilman.


Väinö Pajun kuvitteellinen tarina

Siinä hän istui, oma isäni, yksin bussipysäkillä odottamassa bussia ja miettimässä virheitään joita haluaisi korjata.

Muistan, kun olin viisivuotias isäni haki minut päiväkodista viettämään aikaa kanssani vapaapäiväksi. Kaikki meni hyvin, kunnes olimme jo melkein isälläni.  Hän hermostui ja selitti, että äitille menemisessä kuluisi liikaa bensaa ja rahaa, joten aloin itkemään siitähän isäni hermostui, pisti tupakan suuhun ja alkoi juomaan ärsyyntyneenä. Isä kääntyi ja alkoi ajaa takaisin Turkuun, jossa äitini asui. Pitelin lujaa penkistäni kiinni, koska meidän koko auto heilui ja huojui, kun isä väänteli ja käänteli rattia. Ajoimme vielä hetken matkaa, kunnes törmäsimme ja molemmat lensi penkeistänsä.

Heräsin sairaalasta onneksi vain kipsi jalassa, vihainen ilme äitini naamalla ja kauhistunut ilme isäni kasvoilla. Äitini huusi isälleni raivostuneena. En muistanut mitä oli tapahtunut, koska olin tajuton. Äiti erosi sinä päivänä isästäni ja jäimme äitini kanssa kahdestaan.

Pari vuotta myöhemmin koulun kellot soi, ensimmäinen päivä koulussa oli loppunut. Olin kävelemässä kotiin päin, kunnes Näin miehen bussipysäkillä yksin. Hän vaikutti tutulta, mutta en tiedä mistä tunsin hänet. Hän nousi seisomaan ja hänellä valui kyynel silmästään, kunnes hetken päästä hän sanoi olevan isäni. En voinut uskoa. Kävelin hänen luokseen ja halasin häntä niin lujaa, ettei hän voinut enää lähteä. 

Hetken päästä soitin äidilleni, kun olin tutustunut vähän enemmän. Pyysin voisinko jäädä hänen luokseen hetkeksi aikaa, hänelle sopi jos äidilleni sopi. Äitini ei tietenkään kieltäytynyt minun vuoksi, joten sain luvan. Matkalla isäni sanoi pääseensä eroon alkoholista ja parantavansa tapojansa.

Vietän aikaa isälläni noin viikon ja hän joka aamu keittää puuroa marjojen ja hedelmien kera.  Hän nappaa pillerin joka vastustaa halua tupakkaan ja lähtee kanssani lenkille. Kävimme kaupassa ostamassa herkkuja elokuvailtaa varten. Illalla valitsin elokuvan ja upposimme sohvan pohjalle.

Vuosia kului, isäni jatkoi samoja hyviä elämäntapoja ja minä aloin käymään isälläni paljon enemmän kuin yleensä. Äitini on yhtä ylpeä isästäni kuin minäkin olen.


Sofia Sikilä – Miten edistäisin terveitä elämäntapoja?

Olipa kerran Jesse. Hän on 19-vuotias. Jesse oli vielä kaksi vuotta sitten huonossa kunnossa, koska hän nukkui öisin 4 h, poltti tupakkaa, söi kaksi kertaa päivässä, ruokana hän söi pikaruokaa, eikä syönyt monipuolisesti. Hän söi liikaa sokeria ja hänellä oli liian pitkät ruokavälit, joi alkoholia liiallisesti ja kävi ulkona kerran viikossa. Hänellä ei edes ollut kavereita. Hän ei elänyt hyviä elämäntapoja, mutta hän ajatteli korjata asian, koska hänellä oli huono olla. 

Asioiden korjaaminen ei noin vain onnistu, mutta silti voi yrittää. Hän aloitti pienin askelin, mutta lopulta hän pääsi määränpäähän. Siinä meni noin 2 vuotta että hänen elämäntavat olivat kohdillaan. Hän aina vähitellen rupesi korjaamaan asiaa, ja se tuotti tulosta. Hänen tavoite oli, että hän söisi terveellisesti ja monipuolisesti joka päivä. Hän söisi aamupalan, päivällisen, välipalan, illallisen ja iltapalan. Hänen lautaselta löytyisi aina salaattia. Hän joisi maitoa ruuan kanssa. Myös hänen unirytmi olisi hyvä ja hän nukkuisi tarpeeksi joka yö. Hän toivoisi että hänellä olisi paljon kavereita, joiden kanssa voisi pelata esim. jääkiekkoa tai jalkapalloa. Hän olisi ulkona joka päivä ja retkeilee, lenkkeilee ja urheilee ulkona. Hän ei käyttäisi päihteitä eli tupakkaa, nuuskaa tai alkoholia eikä huumeita.

Hänen elämänsä alkoi sujua hyvin, hänellä oli paljon kavereita ja hän harrasti jääkiekkoa. Hän myös ulkoili joka päivä, hän söi terveellisesti ja riittävästi. Hän nukkui joka yö ainakin 8 h. Hän ei polttanut tupakkaa eikä juonut alkoholia enää. Hän joi vettä tai maitoa. Hän ei edes juonut energiajuomia.

Tässä oli hänen uusi, hyvä ja terve päivä: Aamulla hän heräsi kello 8-9 ja meni pesemään hampaat. Hän meni aamupalalle ja söi ruisleipää, missä oli salaattia kurkkua ja juustoa. Hän joi maitoa. Sitten hän meni suihkuun, puki vaatteet ja lähti jääkiekko treeneihin. Söi hyvän ruuan lounaaksi ja lähti iltavuoroon töihin. Hän joi vettä paljon ja söi terveellistä ruokaa. Hän meni töiden jälkeen iltalenkille. Hän söi iltapalan, kävi suihkussa ja meni pesemään hampaat. Hän meni nukkumaan noin kello 10.

Hän tapasi treeneissä ja töissä paljon uusia ystäviä, ja hän vietti niiden kanssa aikaa myös paljon. Hän treenasi joka päivä joko jääkiekossa tai kävi salilla treenaamassa kaverinsa Janin kanssa. Jääkiekko treenit kestivät noin 2h ja aamutreenien jälkeen hän yleensä lähti töihin, ja kun ei ollut treenejä hän kävi salilla. Hän söi yleensä ruuaksi salaattia ja jotain hyvää ruokaa joka on kuitenkin terveellistä. Hän ei syönyt paljoa herkkuja. Hän teki usein monipuolista ruokaa, koska hänen kaveri oli kokki ja se opetti Jesseä. Hän ulkoili joka päivä ja kävi välillä retkellä ystävien kanssa. Hän tykkäsi retkeillä ulkona, koska se oli kivaa ja siitä tuuli hyvä fiilis.

Näin jessen elämästä tuli hyvä ja terveellinen.


Viljami Vainio – Kohti parempaa ja raitista elämää             

Miten edistäisin terveitä elämäntapoja?

Terveellinen elämä perustuu mielestäni elämäntapoihin ja ihmisen kuntoon. Hyviin elämäntapoihin voi päästä vielä jos elämäntavat ovat heikkoja. Raitis elämä kannattaa olla jo nuoresta pitäen. Raittiiseen elämään/terveelliseen elämäntapaan kuuluu säännöllinen liikunta, monipuolinen ja ravitseva ruoka, nukkuminen, lepääminen, arjen rytmi, ihmissuhteiden ylläpitäminen ja päihteiden sekä nikotiini tuotteiden käyttö kannattaa myös lopettaa.

Tarina Vilhon huonoista elämäntavoista hyvään raittiiseen elämään

Mies nimeltä Vilho on jo 36-vuotias. Hän on polttanut tupakkaa jo noin 18-vuotta. Hän käyttää myös tupakan lisäksi alkoholituotteita todella usein ja aika paljon. Vilhon maksa ja keuhkot ovat huonossa kunnossa. Vilho haluaisi muuttaa elämäntapojansa, mutta hän pelkää, ettei onnistu elämäntapa muutoksessa. Vilholla on kavereita, joiden kanssa hän käyttää alkoholia. Lähes joka lauantaina Vilho, Markku ja pari muuta kaveria menevät heidän kaverilleen juomaan alkoholia ja viettämään iltaa.

Markku ja Vilho ovat jälleen lauantaina menneet kaverilleen juomaan. Markku on kyllästynyt huonoihin elämäntapoihin. Markku kysyy Vilholta, jospa he voisivat tulevaisuudessa muuttaa elämäntapoja yhdessä. Vilhon mielestä Markun ehdotus kuulostaa mainiolta. Vilho ja Markku kättelevät siitä, että he muuttaisivat heidän elämäntapojaan.

Jo seuraavana päivänä Markku ja Vilho ovat lähteneet kävelylle. He keskustelevat kuinka he pääsisivät eroon tupakasta ja alkoholista. Vilho ehdottaa Markulle, että he voisivat kokeilla nikotiinipurukumia, jota Vilho oli nähnyt televisiomainoksessa. Markun mielestä idea on hyvä. Kaverukset jatkoivat kävelyään lähikauppaan, jotta he voisivat ostaa purukumeja. He ostavat purukumit ja aloittavat tupakan vähentämisen pikku hiljaa. Vilho ja Markku ottavat juoksukilpailun Markun ehdotuksesta. He ottavat noin 30 metrin sprintin, ja kun molemmat miehet ovat maalissa he läähättävät ja puuskuttavat kuin höyryveturit. Heidän yleiskunnot ovat menneet heikoksi. He päättävät, että he alkavat kävellä useammin ja reippaammin.

Kun Vilho pääsi kotiinsa, hän mietti mitä ruokaa hän voisi kokata. Hän katsoo jonkun terveellisen ja ravitsevan illallisen ohjeen netistä. Vilho maistaa tekemäänsä ruokaa ja toteaa, että ruoka voi olla hyvää ilman, että se on epäterveellistä. Vilho on syönyt nyt tarpeeksi ja hän tekee iltatoimet ja menee nukkumaan jo normaalia aikaisemmin.

Kun Vilho herää, hän on virkeämpi kuin moneen kuukauteen, koska hän on nukkunut tarpeeksi. Hän aloittaa työpäivän ja huomaa, että hän pystyy keskittymään paljon paremmin. Lisäksi Vilhon ajatus kulkee paljon paremmin, kun hän on nukkunut tarpeeksi.

Viikkoja kuluu, terveellistä ruokaa on syöty, töitä on tehty, on nukuttu pidempään, kävelty Markun kanssa ja tupakka on jo poistunut Vilhon arjesta. Vilho pyytää hyvän ystävänsä Markun Vilholle syömään ja viettämään terveellistä iltaa. Päivän päätteeksi he käyvät punnitsemassa heidän painonsa ja he huomaavat, että he ovat laihtuneet jo huomattavasti. Elämä hymyilee, päivärytmi on parantunut, tupakka ja alkoholituotteet ovat jääneet pois, ja elämäntavat ovat huomattavasti parantuneet. Kiitos kuin luit tarinan!

Tekstin opit tiivistettynä: Elämäntapoja voi muuttaa huonosta hyvään. Kannataa levätä ja nukkua tarpeeksi, jotta on virkeämpi päivän toimia varten. Tupakka ja alkoholituotteet kannattaa jättää pois elämästä, koska ne ei ainakaan vie sinua parempaan suuntaan terveydessä eikä elämässäkään. Liikuntaa kannattaa harrastaa ja yleiskuntoa ylläpitää koko elämän. Monipuolista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa kannattaa syödä joka päivä mutta kyllä joskus saa myös herkutella kohtuullisesti. Muitakin epäterveellisiä elämäntapoja on, mutta niitä ei ole otettu tekstiini.


Ida Vanhanen – Valoa tunnelin päässä

Eräs kuusitoistavuotias poika käyttää päivittäin tupakkaa, nuuskaa ja välillä alkoholia. Hän syö usein roskaruokaa ja pelailee pleikkarilla sisällä päivät pitkät. Elämä on tylsää ja päivät kuluvat nopeasti. Kouluun ei ole motivaatiota, arvosanat ovat laskeneet ja läksyt unohtuvat. Hän on päivän aikana ulkona noin 10–30minuuttia. Hän on yrittänyt lopettaa turhat nikotiinituotteet, syödä kunnolla ja käydä ulkona, mutta ei ole ollut motivaatiota.

Viimeviikolla hän tapasi uuden ystävän, jonka nimi on Kalle. Kalle ei käytä nuuskaa, tupakkaa tai alkoholia. Hän syö joka päivä viisi ateriaa aamupalan, kouluruuan, välipalan, päiväruuan ja iltapalan. Hänellä menee koulussa hyvin ja jaksaa ulkoilla. Kalle on koittanut antaa vinkkejä puhtaampaan elämään.

Poika on alkanut ymmärtämään puhtaamman elämän merkityksen ja yrittänyt vähentää tupakan ja nuuskan käytön. Se ei ole sujunut hyvin ja hän on meinannut luovuttaa monta kertaa, mutta Kalle ei ole antanut hänen lopettaa yrittämistä. Nuuskan käyttö on melkein jo loppunut mutta tupakan käyttöä hän ei pysty lopettaa. Alkoholi on jäänyt pois ja ruoka on alkanut maistumaan. Rahaa on säästynyt koska hän ei ole syönyt roskaruokaa eikä käyttänyt  nuuskaa. Hän on mennyt nukkumaan ajoissa, tehnyt läksyjä ja käynyt koulussa. Kalle ja poika ovat käyneet ulkona, lenkillä ja pyöräilemässä. Tupakka on unohtunut kokonaan ja hän ei ole siksi polttanut. Poika on alkanut olemaan iloinen hän on nauttinut enemmän elämästä ja jopa siivonnut huoneensa. 

Tästä huomaa, että on tärkeää nukkua kunnolla, syödä, käydä ulkona, juoda vettä ja olla käyttämästä mitään päihteitä tai turhia nikotiinituotteita. Elämä on paljon kivempaa jos pysyy puhtaana, syö ja liikkuu. Turha alkoholin käyttö pistää pään sekaisin. Elämästä tulee raskaampaa ja tylsempää. Nuuskan käyttö voi aiheuttaa addiktion nikotiiniin. Se myös pilaa hampaat ja ikenet ja sen käytön lopettaminen saattaa olla hankalaa. Tupakka pilaa keuhkot, hampaat ja hengityksestä tulee todella pahan hajuinen.

Jos aloitat polttamisen, niin se lisää syövän ja muiden sydänsairausten todennäköisyyttä. Jos syöt roskaruokaa päivittäin, niin kehosi ei saa tarvittavia ravintoaineita tarpeeksi. Pleikkarilla, tabletilla, koneella tai puhelimella liika oleminen ei myöskään tee hyvää aivoille ja silmät väsyvät liikaa. Puhelin pitäisi pistää pois noin tunti ennen nukkumaan menoa. Nukkuminen on tärkeää, koska sitten koko kehosi saa levätä ja aivot saavat käydä läpi päivän asioita. Nukkumalla voit myös ehkäistä että et sairastuisi niin helpolla.

Urheileminen vahvistaa kehoasi, kuntoasi ja se on hyväksi terveydelle. Urheilua ei tarvitse joka päivä harrastaa, mutta jos on joku oma laji esim. jalkapallo niin sitten treenaat automaattisesti sen 3–5 kertaa viikossa ja se on aika hyvä määrä nuorelle urheilijalle. Kaikkien lapsien pitäisi ulkoilla vähintään 1 tunti päivässä ja mieluusti vielä enemmän. Ulkoilu kannattaa tehdä päivällä ja sitten pari tuntia ennen nukkumaan menoa koska sitten nukahdat helpommin.

Kannanotto kannabiksen vapauttamista vastaan

Olen ollut opiskeluajoistani asti absolutisti enkä pidä viisaana ajatusta alkoholi- tai muun päihdepolitiikan yleisestä liberalisoinnista. Siitä olisi kaikkiaan enemmän haittaa kuin … Jatka lukemista Kannanotto kannabiksen vapauttamista vastaan

Olen ollut opiskeluajoistani asti absolutisti enkä pidä viisaana ajatusta alkoholi- tai muun päihdepolitiikan yleisestä liberalisoinnista. Siitä olisi kaikkiaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Absolutismini lähtee käytännölliseltä, lääketieteelliseltä ja yhteiskunnalliselta pohjalta. Kannabiskysymyksessä olen, kuten yleensä kaikessa, koettanut olla mahdollisimman objektiivinen ja perehtyä myös kannabiskaupan laillistamista kannattavien ajatuksiin ja argumentteihin. En kuitenkaan pidä niitä perusteltuina enkä järkevinä. Siinä on kyseessä ideologia, jolla ei ole todellisuuspohjaa.

Kannabiksen kohdallakin lähden käytännön pohjalta. Se on erittäin vaarallista hermostomyrkkyä, eikä ole mitään syytä laillistaa sen myyntiä. Väitetään, että kannabista voi käyttää kohtuullisesti. Kuinkahan monelta se on onnistunut? Kohtuukäyttöä on varmasti suurin osa käyttäjistä suunnitellut, mutta toleranssiraja kuitenkin kohoaa kannabiksen säännöllisen käytön jatkuessa. Säännöllisesti käyttävät ovat useimmiten jo muutamassa vuodessa apaattisia ja äreitä eivätkä jaksa tehdä mitään tarmokasta tai pitkäjännitteistä. On perusteltua kysyä, ovatko kannabiksenmyyntiä vaativat tahot valmiit vastaamaan kannabiksesta aiheutuvista hoitokustannuksista.

Kannabisaktivistit kiistävät myös usein kiivaasti porttiteorian. Tässäkin taas käytännön järki käteen, sillä empiiristä näyttöä on täysin riittävästi siitä, että hyvin moni kannabisaddikti siirtyy myöhemmin oopiumiin, morfiiniin, heroiiniin, amfetamiiniin ja niin edelleen. Porttiteoria ei ole pelkkä teoria, vaan se on todennettu niin selvin ja tilastollisesti merkitsevin havainnoin, että on absurdia väittää vastaan. Toiseksi jo pelkästään kannabistuotteet ovat terveydelle niin vahingollisia, että ne tuhoavat pitkäaikaisen käyttäjänsä psyykkisesti, vaikka hän ei muihin aineisiin siirtyisikään. Lisäksi karsinogeeninen vaikutus on hasiksen ja marihuanan polttajilla selvästi havaittavissa. Kannabiksenkäytön laajentumista ei siis ole syytä suosia eikä edistää.

Hannes Virrankoski
Turkulainen Klassikko

‘Tipaton’ jatkuu!

Tipaton tammikuu -kampanjan tärkeää aihetta jatkavat tänä vuonna Tipaton 4ever -somekampanjamme ja Aina Tipattomalla -kannanotot, joissa on mukana myös Raittiuden Ystävien edustajien kokemuksia. Pidetään yhdessä esillä … Jatka lukemista ‘Tipaton’ jatkuu!

Tipaton tammikuu -kampanjan tärkeää aihetta jatkavat tänä vuonna Tipaton 4ever -somekampanjamme ja Aina Tipattomalla -kannanotot, joissa on mukana myös Raittiuden Ystävien edustajien kokemuksia.

Pidetään yhdessä esillä tärkeää koko elämänmittaista ”tipattomuutta”!

Tipaton 4ever -somekampanja: https://www.instagram.com/explore/tags/tipaton4ever/

Aina tipattomalla -kannanotot: https://www.sttinfo.fi/tiedote/millaista-on-olla-aina-tipattomalla?publisherId=65867755&releaseId=69899617

Raittiuden Ystävien kuntavaalitavoitteet 2021

Kuntien kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa on edistettävä läpäisevästi päihteettömyyttä sisältäen kuntien kaikki tilaisuudet, tilat ja toimet. Kuntien tulee ottaa raittius … Jatka lukemista Raittiuden Ystävien kuntavaalitavoitteet 2021

  1. Kuntien kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa on edistettävä läpäisevästi päihteettömyyttä sisältäen kuntien kaikki tilaisuudet, tilat ja toimet.
  2. Kuntien tulee ottaa raittius tavoitteeksi päihdeohjelmissaan.
  3. Raittius on asetettava tavoitteeksi kaikissa nuoriso- ja koulutoimen sekä perhekasvatuksen toimintaperiaatteissa.
  4. Kuntien myöntämien toiminta-avustusten ehtona tulee olla se, ettei kuntien avustuksia käytetä missään muodossa sellaiseen toimintaan, jossa on mukana alkoholi tai muut päihteet.
  5. Kuntien tulee toteuttaa päihteidenkäyttöä ehkäiseviä ja raittiutta edistäviä toimia kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa niille tulevissa vastuissa ja velvoitteissa sekä toimintamahdollisuuksissa. 
  6. Kuntien on tärkeä käyttää oikeuttaan rajata ja ohjata päihteiden julkista käyttöä järjestyssäännöissään niin, ettei päihteidenkäyttöä tapahdu julkisilla paikoilla, kuten puistoissa, leikkipaikoilla ja urheilukentillä, joissa lapset ja nuoret saavat vaikutteita omille valinnoilleen sekä kaikissa muissa paikoissa, joissa laki kieltää päihteidenkäytön.
  7. Kuntien tulee osaltaan varmistaa, että niiden alueella noudatetaan vain Suomen laissa sallittujen päihteiden ikä- ja myyntiaikarajoja sekä muutenkin niihin liittyvää vastuullista myyntitoimintaa.
  8. Kuntien tulee osaltaan puuttua ja estää laittomien päihteiden myynti ja käyttö.
  9. Kuntien tehtävänä on taata alueellaan kaikkia ikä- ja väestöryhmiä ajatellen kattava ja monipuolinen ehkäisevä ja korjaava päihdetyö ennakoivasta päihdehaittojen torjunnasta niiden kattavaan hoitamiseen, kuntoutumiseen ja toipumiseen sekä vertaistuen antamiseen. Kuntien tulee tehdä asiassa vuorovaikutukseen ja monipuoliseen yhteistyöhön perustuvaa yhteistyötä kaikkien ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa päihdetyötä tekevien järjestöjen, yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kattavalla ja osaavalla päihdetyöllä vähennetään syrjäytymisriskejä, väestöryhmien välisiä sosiaalisia eroja sekä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti heikoimmassa asemassa olevia.
  10. Maamme kansanterveyden ja taloudellisen tilanteen turvaamiseksi kuntien tulee asettaa yhteiseksi päämääräkseen Päihdehaitoista vapaa Suomi 2040 -tavoite.

Perusteena näille tavoitteille on maamme asukkaiden terveyden ja turvallisuuden takaaminen sekä kestävän kuntatalouden edistäminen. Erityisperusteena on lasten, nuorten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin turvaaminen sekä kaikkien asukkaiden välttyminen päihdehaitoilta.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin.
Lue lisää: https://vaalit.fi/kuntavaalit

Meidän pappa ei ole koskaan humalassa

Niin totesivat 6-vuotias Piia ja 3-vuotias Minna iloisina äidilleen pihalta sisään tullessaan. Naapurin setä oli juuri tullut kotiin hoiperrellen kilisevää … Jatka lukemista Meidän pappa ei ole koskaan humalassa

Niin totesivat 6-vuotias Piia ja 3-vuotias Minna iloisina äidilleen pihalta sisään tullessaan. Naapurin setä oli juuri tullut kotiin hoiperrellen kilisevää muovikassia retuuttaen. Naapurin setä on kyllä ihan mukava ja asiallinen, välillä hauskakin mies, mutta silloin tällöin hän ”ottaa vapaalle”. Eli juo itsensä humalaan ja tulee taksilla kotiin hoiperrellen rivitalon pihan läpi asunnolleen lasten katsellessa. Niin tai joi itsensä humalaan. Setä nimittäin kuoli muutama kuukausi sitten juuri eläkkeelle päästyään. Tyypillinen runsaasti alkoholia käyttävän kuolema. Ruokatorvisyöpä vei miehen.

Suuret alkoholimyönteisemmässä yhteiskunnassa kasvaneet ikäluokat ovat eläköityneet. Heidän alkoholinkäyttönsä on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa.  Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden läheisten juomiseen tulisi suhtautua. Ikäihmisten, 65-vuotiaiden seniorien alkoholinkäyttö on nimittäin tutkimusten mukaan viime vuosina lisääntynyt ja kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Koronapandemia on myös lisännyt alkoholinkulutusta.

Alkoholin runsaan käytön tiedetään aiheuttavan haittoja sekä ihmisen fyysiselle, psyykkiselle että sosiaaliselle hyvinvoinnille. Ikääntynyt on alttiimpi näille haitoille elimistössä iän myötä tapahtuvien muutosten takia. Alkoholin säännöllinen käyttö lisää limakalvosyöpien riskin moninkertaiseksi alkoholia käyttämättömiin verrattaessa. Osa alkoholista nimittäin hajoaa limakalvolla heti suusta alkaen acetaldehydiksi, joka tiedetään voimakkaaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Tutkimusten mukaan vanhuksilta ei yleensä kysytä päihteidenkäytöstä ja jopa ammattilaiset katsovat alakulon kuuluvan vanhan ihmisen elämään. Sitä selitetään muun muassa yksinäisyydellä, ahdistuneisuudella ja vanhuuden kivuilla. Mutta yllättävän monella seniorilla syynä on alkoholi. Kohtuullista runsaampi alkoholinkäyttö merkitsee avuntarpeen lisääntymistä.

Jos oma tai läheisen päihteidenkäyttö mietityttää, kannattaa se ottaa puheeksi. Omasta päihteidenkäytöstä voi puhua läheiselle tai sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunnalle. Tarvitaan muutakin kuin kieltoja ja kehotuksia lopettaa tai vähentää päihteidenkäyttöä. Tuomitsematon puhuminen hälventää ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä.

Apua voi löytyä myös puhelinneuvonnasta, kuten Raitis Linjalta, joka auttaa numerossa 0800 508 230. Samoin Hengähdä hetkeksi-projektimme voi auttaa, kun eri puolella Suomea järjestetään esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ikäihmisille. Näissä tilaisuuksissa Raittiuden Ystävien asiantuntija kertoo alkoholista ikäihmisen käytössä ja kirurgiasiantuntija esitelmöi jostain senioreilla yleisesti esiintyvästä vaivasta kuten nivelkulumista, joiden jälkeen on varattu aikaa keskustelulle ja yleisön kysymyksille. Nämä tilaisuudet ovat olleet varsin tervetulleita varttuneille osanottajille.  Seniorikansalaisten mielenpirteyden ylläpitäminen on tärkeää ja samalla voi olla paikallaan sopivalla tavalla kannustaa alkoholin ja tupakan pois jättämiseen, koronasta huolimatta.

Kaikkien kaupunki -kampanja kannustaa ymmärtämään toisen näkökulmaa

Sama kaupunki – monta näkökulmaa Miltä sinun kotikaupunkisi näyttää? Toiselle puisto on pelkkä ohikulkumatka, toiselle se on yöpaikka. Jollekin kauppakeskus … Jatka lukemista Kaikkien kaupunki -kampanja kannustaa ymmärtämään toisen näkökulmaa

Sama kaupunki – monta näkökulmaa

Miltä sinun kotikaupunkisi näyttää? Toiselle puisto on pelkkä ohikulkumatka, toiselle se on yöpaikka. Jollekin kauppakeskus on pelkkä kauppakeskus, kun taas jollekulle se on lähes ainoa lämmin tila koko elämässä.  Vaikka kotikaupunkimme on sama, näemme sen ja käytämme sitä hyvin eri tavoin. Se, miltä kaupunkimme näyttää, riippuu kenen näkökulmasta sitä katsoo. Siksi kotikaupungin on oltava kaikille yhteinen!

Ehkäisevän päihdetyön verkoston Kaikkien kaupunki -kampanja näyttää miten eri asukkaat käyttävät kaupunkia. Riippumatta siitä, keitä asukkaat ovat tai miten he kaupunkia käyttävät, haluamme korostaa, että olemme kaikki osa kaupunkia. Tavoitteenaamme on luoda ja lisätä ymmärrystä sekä empatiaa varsinkin kaikkein hauraimmassa asemassa olevia kanssa-asukkaita kohtaan.

Erityisesti nyt epidemiatilanteessa moni päihdeongelmista kärsivä on jäänyt erittäin niukan tuen varaan palvelujen sulkeutuessa tai karsittaessa tapaamisaikoja. Osa joutuu viettämään entistä enemmän aikaa kadulla. Katukuvassa näkyvät tästä johtuvat negatiiviset lieveilmiöt.

Lue lisää Kaikkien kaupunki -kampanjasta www.ept-verkosto.fi/kaikkienkaupunki/
ja osallistu kampanja valokuvahaasteeseen lähettämällä kuva teemalla “Turvallinen paikka kaupungissa” 4.12.2020 mennessä osoitteeseen koordinaatio(at)ehyt.fi. Kuva voi olla mobiilikuva tai tavallinen kuva.  Lisää tietoa kuvahankkeesta:
www.ept-verkosto.fi/kaikkienkaupunki/kutsu-valokuvahaasteeseen/

Lue Inari Viskarin blogi ympäristötyöstä: https://www.ept-verkosto.fi/blog-post/ymparistotyon-avulla-ennaltaehkaistaan-ja-vahennetaan-paihteiden-kaytosta-aiheutuvia-lieveilmioita/

Lue Leena Sipisen blogi Kenen kaupunki? https://www.ept-verkosto.fi/blog-post/kenen-kaupunki/

#kaikkienkaupunki – Tehdään kaupungista turvallinen ja viihtyisä, yhdessä!

Raittiuden Ystävät on mukana Kaikkien kaupunki -kampanjassa toista kertaa.

Kannabista ei pidä laillistaa

Kokoomusnuoret vaativat tuoreessa 50-sivuisessa tavoiteohjelmassaan, että kannabistuotteiden kasvatus, hallussapito ja myynti itsehoitolääkkeenä laillistetaan. Kokoomusnuorten aikaisempi kanta oli kannabiksen käytön ja … Jatka lukemista Kannabista ei pidä laillistaa

Kokoomusnuoret vaativat tuoreessa 50-sivuisessa tavoiteohjelmassaan, että kannabistuotteiden kasvatus, hallussapito ja myynti itsehoitolääkkeenä laillistetaan. Kokoomusnuorten aikaisempi kanta oli kannabiksen käytön ja pienien määrien hallussapidon dekriminalisointi. Kokoomusnuorten puheenjohtaja, ympäristöekonomian opiskelija Matias Pajula iloitsee tavoiteohjelmansa edistyksellisyydestä: ”Ohjelmassa selkeä länsi- ja vapauslinja näkyy ja kuuluu kirkkaana läpi koko ajan.” Nuorisojärjestön mukaan kannabiksen laillistaminen madaltaisi ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumisen kynnystä.

Ei ihme, jos Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla kuuluu olevan vaikeaa välillä. Pitkään oppositiossa, jossa Perussuomalaiset pyrkivät viemään kaiken huomion. Ja vielä nuoretkin puukottavat selkään ajatuksilla, jotka paremminkin sopisivat ehkä Vihreiden ajatusmaailmaan. Ainakin Vihreiden puheenjohtaja on jo pitkään puhunut kannabiksen puolesta.

Ja mitä mahtaisi manan majoille jo vuosia sitten poistunut tuttavani Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Jaakko Pajula tuumata nimensä uusiokäytöstä näissä merkeissä. Tai mitä ajattelee asiasta entinen Kokoomuksen ”remonttimies”, myös Kokoomusnuorten keulakuvana aikoinaan toiminut Ilkka Suominen asiasta. Luen juuri hänen mielenkiintoista ja varsin rehellisen tuntuista elämänkertaansa. Siinä ei tosiaankaan kerrota, että Ilkka olisi kannattanut kannabiksen laillistamista.

Matias Pajulan ja kumppanien vaatimukset näissä asioissa kuvastavat hyvin sitä, miten nuorena joudutaan ottamaan kantaa tosi tärkeisiin asioihin tiedon puutteesta johtuvien köykäisten perustelujen kanssa. Kannabiksen laillistamisen katastrofaalisista vaikutuksista saa helposti tietoa mm. Suomen kokoisen Yhdysvaltojen Coloradon osavaltion virallisista tiedoista verkkohaulla RMHIDTA 2019. Helposti selviää, että kaikki kannabiksen vapauttamisesta johtuviksi pelätyt uhkakuvat toteutuivat, kuolemia ja pikkulasten myrkytyksiä myöten.

Useimmat nuoret ”tulevat järkiinsä” jossain vaiheessa. Niin minäkin. Nelikymppisenä olin vankasti sitä mieltä, että alkoholi on vapautettava maassamme ”Euroopan malliin”. Siitä seuraisi ehkä 5 tai 10 vuoden humala ja sitten kansa raitistuisi. Aika pian opin kokemuksen, tilastojen ja tiedon lisääntymisen myötä, ettei tämä teoria pidä paikkaansa. Matias Pajulalle ja hänen vasalleilleen toivon samanlaista valistumista. Profiloitua voi muutenkin kuin hassuilla ehdotuksilla.

Martti Vastamäki
LKT, käsikirurgian dosentti, professori
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry – maamme vanhin 167-vuotias kansalaisjärjestö

Professori Martti Vastamäen esitelmä kannabiksen haitallisuudesta.

Ehkäisevän päihdetyön viikko kutsuu puhumaan kannabiksesta

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 2.–8.11.2020. Tänä vuonna EPT-viikon teemana on kannabis ja viikon aikana kannustetaan nuoria ja nuoria aikuisia avoimeen … Jatka lukemista Ehkäisevän päihdetyön viikko kutsuu puhumaan kannabiksesta

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 2.–8.11.2020. Tänä vuonna EPT-viikon teemana on kannabis ja viikon aikana kannustetaan nuoria ja nuoria aikuisia avoimeen keskusteluun kannabiksesta.

Kampanjan verkkosivulla on tarjolla tukea ja apua omaan tai kaverin kannabiksen käyttöön liittyviin huoliin ja ajatuksiin. Myös nuorten parissa toimiville ammattilaisille tarjotaan tukea ja materiaalia puheeksioton tueksi.

Raittiuden Ystävät osallistuu teemaviikon viettämiseen myöntämällä Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustuksen.

Lisäksi kampanjasivulla www.kysyminenkannattaa.fi on julkaistu podcast, jossa kolme nuorta aikuista pohtii kannabiksen käyttöä ja siihen liittyviä teemoja.

Lue lisää kampanjasivulta www.kysyminenkannattaa.fi

Hyvä itsetunto sai Eeva-Leena Kaskisen jättämään alkoholin

Big Brother -ohjelman tapa kohdella osallistujiaan ja vääristellä tapahtumia oli kuitenkin liikaa.

Big Brother -ohjelman tapa kohdella osallistujiaan ja vääristellä tapahtumia oli kuitenkin liikaa.

Eeva-Leena Kaskinen

Eeva-Leena Keskinen, 30, tulee raittiista perheestä, mutta parikymppisenä hän muiden mukana käytti alkoholia. Monet jatkavat tätä sosiaalista ja normaalina pidettyä tapaa kuuntelematta itseään. Keskinen havahtui kuitenkin pian kyseenalaistamaan normin. Näin hänelle kävi myös Big Brother Suomi -ohjelmassa.

– Opiskelin Turun yliopistossa ja siellä pidettiin ennen vappua sitsejä, joissa istuttiin ringissä viinipullon kanssa. Minulle tuli hirveä krapula, ja päätin, että vietän raittiin vapun, Keskinen kertoo.

– Vappunahan suomalaisen on vaikeinta olla selvin päin, mutta huomasin, että minulla meni hyvin ilman alkoholia. En tykkää alkoholin mausta, eikä minulla ollut mitään syytä juoda. Päätin jatkaa raittiutta.

Keskinen on saanut raittiudestaan myönteistä palautetta. Monet ovat sanoneet, että hekin haluaisivat kokea, ettei heillä olisi tarvetta juoda.

– Minulla on ollut nuoruudesta saakka tosi hyvä itsetuntemus, laaja ja kattava hyväksyntä itselle, Keskinen kertoo.

– Tähän osaltaan on varmaan vaikuttanut se, että minulla on ollut lapsesta saakka viivästynyt unijakso. Nukuin öisin noin neljä tuntia ja päivisin kolme tuntia. Tästä huolimatta olen menestynyt koulussa, opinnoissa ja harrastuksissa.

– Koen olevani introvertti. Vaikka haluan olla myös muiden kanssa, viihdyn paremmin itsekseni. Tarvitsen paljon yksinoloa. Minulla on rikas ajattelumaailma.

– Myöhemmin jossakin makutestissä selvisi, että minulla on hyvin herkät karvaan maun reseptorit, mikä selittää sitä, että alkoholi ei maistunut minulle. En pysty juomaan myöskään kahvia tai mustaa teetä.

Minusta tehtiin karikatyyri

Onneksi itsekin juon vihreää luomuteetä, joten saatoin haastattelussa tarjota Keskiselle sopivan juoman. Lämmin kupillinen tuntui olevan tarpeen, kun aloimme puhua Big Brother -ohjelman kokemuksista.

– Ohjelma aliarvioi katsojia. Meitä ei esitetty sellaisina kuin olimme, vaan takana oli vahva käsikirjoitus. Olen ollut Mensan jäsen, mutta eronnut sieltä. Esittelyssäni korostettiin Mensan jäsenyyttä ja akateemisuuttani ja jätettiin mainitsematta, että työskentelen tällä hetkellä Veikkauksen pelimyyjänä. Akateemisuuden korostaminen herätti ärsyyntymistä ja lietsoi vihaa minua kohtaan. Itselläni tärkeä motiivi mennä ohjelmaan oli se, että halusin osoittaa muille introverteille, että myös me voimme osallistua, eivät pelkästään vain ulospäin suuntautuneet ihmiset.

– Ohjelmassa tilanteiden syy–seuraus-suhteita väänneltiin väärin. Tapahtumia irrotettiin kontekstista, minulle tuotettiin ”mustasukkaisuutta”, jota en tuntenut. Kuva, joka minusta annettiin, ei vastannut omaa kokemustani. Tuntuu ahdistavalta nyt jälkeenpäin kun tuntemattomat tulevat juttelemaan, ja pitävät minua erilaisena kuin itse koen olevani.

– Tuotanto oli tietoinen unirytmistäni, ja oletin, että se huomioidaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun huomasin tämän, ilmoitin haluavani luovuttaa. Yritin päästä päiväkirjahuoneeseen, jossa voi puhua ajatuksistaan. Minua ei päästetty sinne.

– Toisella viikolla minulla meni luottamus tuotantoon. Olin masentunut. Minut äänestettiin ulos ohjelmasta kolmantena, kolmannella viikolla.

Vaikea kokemus, joka voi vielä vahvistaakin

-Minulla ei ole ennen ole ollut mielenterveysongelmia, mutta kun tulin pois ohjelmasta, ruoka ei maistunut, enkä päässyt sängystä ylös. Työterveyslääkäri diagnosoi minulla olevan traumaperäisen stressihäiriön sekä keskivaikean masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön.

– Palasin töihin vasta joulun jälkeen. Menetin turvallisuuden tunteeni, joka on alkanut palautua vasta tämän vuoden puolella. Minulla on vieläkin traumaoireita, Keskinen kertoo itkien, vaikka kokemuksesta on reilu puoli vuotta.

Hän haluaa viedä asiaa eteenpäin ja kysyy lakineuvojalta, kuinka voisi edetä. Keskinen haki BB-taloon saadakseen erilaisia kokemuksia. Häntä kiinnosti ohjelman konsepti ihmiskokeena.

Moni voisi ajatella hänen tilanteessaan yksiviivaisesti, että kokemus oli huono. Keskinen ajattelee kuitenkin toisin.

– En ole katunut osallistumista. Olen edelleenkin toiveikas. Vaikka on ollut odottamattomia vaikutuksia, voi tulla vielä myös positiivisia vaikutuksia. Pidemmän päälle kokemuksestani voi tulla vielä rakentava.

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuvat: Jari Peltoranta

Liian hölmö rakkaus – ”Häpeän aika on ohi”

Alkoholismi syö ihmistä ulkoa ja sisältä päin. Elämän pyöriessä päihteen ympärillä ihminen menettää paljon, mutta kerää samalla mukaansa rutkasti karuja … Jatka lukemista Liian hölmö rakkaus – ”Häpeän aika on ohi”

Oululainen Arja Räinä uskaltaa viimein nauttia tavallisesta arjesta ilman häpeää menneisyydestä.

Alkoholismi syö ihmistä ulkoa ja sisältä päin. Elämän pyöriessä päihteen ympärillä ihminen menettää paljon, mutta kerää samalla mukaansa rutkasti karuja kokemuksia. Niistä suurimman osan voi kuitenkin parhaimmillaan kääntää myöhemmin parantaviksi asioiksi. Tämän tietää oululainen Arja Räinä, 58v, joka viimein uskalsi astua häpeän kaapista ulos.

Saapuessani Räinän valoisaan kerrostaloasuntoon en tiedä etukäteen, minkälainen henkilö minua odottaa, vaikkakin puhelinkeskustelumme perusteella minulle jäikin leppoisa ja odottava mieli.

Soitettuani ovikelloa minulle avaa oven iloinen ja hymyilevä nainen, jonka rankan elämäntarinan saan pian kuulla ensimmäisten joukossa.

Hän kertoo syntyneensä Oulussa kuusilapsiseen perheeseen, missä äiti työskenteli myymälävastaavana ja isä poliisina.

– Minusta meillä oli hyvä elämä ja itse asiassa perheen nuorimpana olin tietysti se lellipentu, Räinä naurahtaa.

Hän jatkaa, ettei hän oikein tiedä, mikä elämänvimma häntä ajoi jo nuorena eteenpäin, mutta hän muutti siskonsa perään Ruotsiin heti peruskoulun päätyttyä.

– Niin ironista kuin elämä voi vain olla, ensimmäinen työpaikkani oli päihdepalvelujen piirissä siskoni sijaisena, hän naurahtaa.

Huuruiset vuodet

Räinä yrittää palata muistoissaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta tarkkoja vuosilukuja hänen on vaikea hahmottaa.

– Aloitin juomisen noin 14-vuotiaana. Siihen aikaan juotiin viiniä, kaljaa ja halpoja liköörejä. Kun palasin parikymppisenä siskoni luota Ruotsista Suomeen, olin jo niin kiinni viinassa, että jouduin ensimmäisen kerran katkolle, hän kuvailee.

Räinä jatkaa, että samaiseen aikaan hän tutustui myös niin sanottuun alamaailmaan, mihin kuuluivat päihteet, rikokset ja erilaiset tuomiot vankilakierteineen.

– Aloin seurustelemaan ensimmäisen kerran vankilakundin kanssa. Kaikki oli tietysti alussa jännää ja uutta, kunnes kuvioihin astui mukaan perheväkivalta. Vaikka suhde oli haastava, aloin odottamaan ensimmäistä lastani. Lapsen synnyttyä tilanne eskaloitui yhä hankalammaksi, minkä seurauksena päädyin Oulun ensi- ja turvakotiin. Turvakodissa ollessani sain neuvoja tulevaisuuteen sekä hankittua itselleni asunnon. Uutta arkea opetellessani sain myös kuulla, että lapseni isä oli kuollut tapon seurauksena, hän lisää samaan hengenvetoon.

Räinä katsahtaa välillä minua ja jatkaa, että elämä oli pahasti sekaisin, eikä hän voinut huolehtia itse lapsestaan.

– Äitini piti lapsestani huolen, mutta kun hän ilmoitti, ettei hän enää kykene siihen, päätin antaa lapseni sijoitukseen. Elämäni oli siihen aikaan niin täynnä viinaa, että päädyin itsekin saamaan pidemmän vankilatuomion. En halua kommentoida tuomioni syytä sen tarkemmin, mutta sen kesto oli pidempiaikainen, hän tiivistää.

Räinä kertoo aloittaneensa laitossiivoojan koulutuksen ennen kuin päätyi vankilaan, mutta hän sai käydä opiskelut loppuun tuomion ohella.

– Koska käytökseni oli koko vankeusajan asiallista, sain käydä koko kyseisen ajan vankilan ulkopuolella myös töissä ja nappasin jopa viran Oulun kaupungilta samaan syyssyyn, hän naurahtaa.
Räinän nauru kuitenkin hiljenee ja hän kertoo kaksoiselämän olleen tuolloin äärimmäisen raskasta.

– Muistan, kuinka aina pyöräilin vankilan portteja kohti ja vilkuilin paniikissa taaksepäin, ettei kukaan vain nähnyt, minne ajoin suoraan töistä. Kukaan muu työpaikallani ei tiennyt työnantajaa lukuun ottamatta, että istuin samaan aikaan tuomioita Oulun vankilassa, hän painottaa.

Kuolemaa silmästä silmään

Vankilasta vapauduttua Räinä ei osannut jatkaa elämää ilman alkoholia, joten hän päätyi juomaan uudelleen ja rankasti.

– No työpaikkahan sen seurauksena meni. Juominen jatkui yhä rankempana ja välillä kävin katkolla, kunnes jatkoin taas uudelleen. Aloin myös seurustelemaan, synnytin toisen lapseni ja menimme naimisiin. Suhde lapsen isän kanssa ei kuitenkaan ottanut tuulta siipien alle, joten suhde hiipui jo muutaman vuoden sisään, hän kuvailee.

Räinä kertoo hengailleensa seuraavaksi jälleen linnamiehen kanssa.

– Mikä ihme noissa rentuissa oikein viehättää, hän naurahtaa kuin kohtalolle virnuillen.

– Rakastuin ja sen jälkeen tilanne menikin vakavaksi. Eräänä päivänä mies oli vetänyt päänsä niin täyteen viinaa, että pienen erimielisyyden seurauksena sain puukosta viisi kertaa vasempaan reiteeni, umpeen muurautuneet silmät ja kymmeniä mustelmia ympäri kehoani. Mies oli niin sekaisin, että hän piti minua ja poikaani vankinaan viikon ajan. Vaikka en olekaan uskoon vielä kääntynyt, niin täytyy tässä maailmassa enkeleitä olla, sillä jollakin ihmeen keinolla pääsin loppujen lopuksi pakenemaan jälleen Oulun turvakotiin, hän sanoo katsoen samalla ikkunasta avautuvaa maisemaa.

– Turvakodin kautta pääsin lääkärille, sain todistuksen pahoinpitelystä ja kävin tekemässä rikosilmoituksen. Jotta elämäni ei olisi käynyt liian rauhalliseksi, niin meninpä myöhemmin vielä kuin kohtaloa uhmaten tämän samaisen miehen kanssa naimisiin. Ajattelin, että mies on muuttunut ja rauhoittunut vankilassa. Suhteemme loppua ei koskaan kuitenkaan nähty, sillä mieheni menehtyi ollessaan vankilassa, hän kuvailee pudistellen päätään.

Rakkaudesta lapseen

Elämä kaksin lapsen kanssa jatkui haastavana kaikista avusta ja tuesta huolimatta. Räinä sai asunnon turvakodin kautta, lapsi sai jatkuvaa terapiaa sekä hyvän päiväkotipaikan. Mahdollisuudet tavalliseen elämään olivat käsin kosketeltavissa, mutta siitä ei vain saanut otetta.

– Kuultuani aviomieheni kuolemasta tiesin, etten kykenisi huolehtimaan lapsestani oikein juomiseni vuoksi. Otin yhteyttä lastensuojeluun ja kerroin suoraan, mikä tilanne oli. Jo noin kahden viikon päästä soitostani lapseni sai hyvän loppuelämän kodin Lumijoelta.

– Olin tuolloin lastenkoti Onnelan työntekijöiden mukaan erilainen kuin monet muut vanhemmat. Vein lapselleni puhtaita vaatteita viikattuna ja muutamia hänen lempilelujaan. Kun sain tietää hänen tulevat sijaisvanhempansa, sain myös mahdollisuuden hyvään keskusteluun sekä pitää heille ristikuulustelun siitä, miksi juuri he pystyvät tarjoamaan pojalleni vain parasta. Annoin lapseni pois puhtaasta rakkaudesta vuoden 2001 alussa, hän muistelee haikeana.

Tuskien taival

Räinä kertoo hänen elämänsä luhistuneen entisestään lapsen pois antamisen jälkeen. Lapsen ollessa vielä hänellä, hän kuitenkin joi vain silloin, kun lapsi oli ollut tukiperheessä.

– En olisi voinut kuvitellakaan etukäteen, mitä seuraavat vuodet toisivat tullessaan. Tutustuin jälleen uuteen päihdeongelmaiseen mieheen ja sen jälkeen koko homma lähti lopullisesti lapasesta. Alussa meillä meni ihan hyvin, kunnes erään riidan seurauksena sain nyrkistä niin, että sain vakavan aivoverenvuodon. Minut kiidätettiin useamman tunnin kestävään hätäleikkaukseen ja kuin ihmeen kaupalla jäin henkiin, hän kuvailee.

Räinä jatkaa, että kaikista pahoinpitelyistä huolimatta, hän palasi jälleen takaisin samaan sairaaseen suhteeseen.

– Vaikka palasin takaisin miehen luo, sain siitä huolimatta todella hyvää kuntoutusta Oysin [Oulun yliopistollinen sairaala] toimesta. Koska en alussa kyennyt puhumaan, kävin muun muassa puheterapiassa ja toimintaterapiassa. Olin siihen aikaan ihan järkyttävässä kunnossa, sillä kaikesta huolimatta jatkoin koko ajan juomista. Parisuhteemme oli kaikkea muuta kuin terve ja erään riidan seurauksena hän iski minua perunankuorimaveitsellä suoraan rintaan. Olin itsekin tuolloin niin sekaisin, että nykäisin veitsen itse irti ja kävelin hakemaan apua läheiseltä seurakuntatalolta, mistä minulle soitettiinkin ambulanssi. Sairaalassa veitsen todettiin uponneen noin 7,5 sentin syvyyteen. En voi muuta kuin ihmetellä, kuinka valtava määrä enkeleitä päälläni on parveillut ja suojellut minua kaikki nämä vuodet, hän huokaisee katsoen samalla ylöspäin.
Uusi elämä

Räinä kertoo löytäneensä viimein jonkinlaisen tien tavalliseen elämään seurakunnan leirien ja muun toiminnan kautta vuoden 2012 aikana.

– Luin seurakunnan leireistä lehdestä ja päätin käydä tutustumassa sen eri toimintoihin uteliaisuuttani. Kokeileminen oli hyvä juttu, sillä olen saanut tähän päivään saakka hyvää kohtelua ja kaipaamaani vertaistukea heidän eri ryhmiensä kautta. Äitini sairastuttua Alzheimeriin vähensin juomistani ja aloin käydä hoitamassa häntä hoivakodissa. Elämä jatkuikin jonkin aikaa suhteellisen tasaisena, kunnes äitini menehtyi saattohoidossa ollessaan vuonna 2014 Oulun kaupungin sairaalassa, hän lisää ikävöiden äitiään.

– Vasta äitini kuolema sai minut tajuamaan, kuinka kallisarvoinen elämä on, ja että minun on pakko alkaa kantaa vastuu itse omasta elämästäni. Nykyisin sekä seurakunta että Oulun A-kilta antavat minulle paljon sisältöä elämään ja syitä voida hyvin. Olen vasta nyt viimeisien kuukausien aikana saanut myös sisäisen rauhan ja tehnyt sinut menneisyyteni kanssa. En aio, enkä suostu enää häpeämään. Häpeämisen aika on nyt ohi.

Räinä kertoo asuneensa kohta kuusi vuotta nykyisessä asunnossaan ja voivansa suhteellisen hyvin. Hän on saanut säännöllistä kuntoutusta muun muassa psykiatrisesta sairaanhoidosta.

– Ympärilläni on mukavan vahva turvaverkko. Jos minusta tuntuu, että elämä sortuu ympärilläni, niin tiedän, että nyt minulla aina on joku, johon ottaa yhteyttä. Nyt kun olen virallisesti astunut häpeän kaapista ulos, aion jakaa tarinaani muille kuntouttavana esimerkkinä.

Räinä viettää välillä mukavia iltoja kavereiden kanssa, käy elokuvissa ja teatterissa sekä erilaisissa tapaamisissa ja leireillä.

– Olen kertonut toipumistarinani muun muassa A-killan aluetapaamisessa ja aion jatkaa tällä tiellä omien voimavarojeni mukaan. Välillä hiljennän tahtia ja pidän niin sanottuja villasukkapäiviä, jotta elämäni pysyisi mahdollisimman tasaisena, hän sanoo lopuksi hieman ironiseen sävyyn pilke silmäkulmassa.

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki