(Luokittelematon)

Hyvä itsetunto sai Eeva-Leena Kaskisen jättämään alkoholin

Big Brother -ohjelman tapa kohdella osallistujiaan ja vääristellä tapahtumia oli kuitenkin liikaa.

Big Brother -ohjelman tapa kohdella osallistujiaan ja vääristellä tapahtumia oli kuitenkin liikaa.

Eeva-Leena Kaskinen

Eeva-Leena Keskinen, 30, tulee raittiista perheestä, mutta parikymppisenä hän muiden mukana käytti alkoholia. Monet jatkavat tätä sosiaalista ja normaalina pidettyä tapaa kuuntelematta itseään. Keskinen havahtui kuitenkin pian kyseenalaistamaan normin. Näin hänelle kävi myös Big Brother Suomi -ohjelmassa.

– Opiskelin Turun yliopistossa ja siellä pidettiin ennen vappua sitsejä, joissa istuttiin ringissä viinipullon kanssa. Minulle tuli hirveä krapula, ja päätin, että vietän raittiin vapun, Keskinen kertoo.

– Vappunahan suomalaisen on vaikeinta olla selvin päin, mutta huomasin, että minulla meni hyvin ilman alkoholia. En tykkää alkoholin mausta, eikä minulla ollut mitään syytä juoda. Päätin jatkaa raittiutta.

Keskinen on saanut raittiudestaan myönteistä palautetta. Monet ovat sanoneet, että hekin haluaisivat kokea, ettei heillä olisi tarvetta juoda.

– Minulla on ollut nuoruudesta saakka tosi hyvä itsetuntemus, laaja ja kattava hyväksyntä itselle, Keskinen kertoo.

– Tähän osaltaan on varmaan vaikuttanut se, että minulla on ollut lapsesta saakka viivästynyt unijakso. Nukuin öisin noin neljä tuntia ja päivisin kolme tuntia. Tästä huolimatta olen menestynyt koulussa, opinnoissa ja harrastuksissa.

– Koen olevani introvertti. Vaikka haluan olla myös muiden kanssa, viihdyn paremmin itsekseni. Tarvitsen paljon yksinoloa. Minulla on rikas ajattelumaailma.

– Myöhemmin jossakin makutestissä selvisi, että minulla on hyvin herkät karvaan maun reseptorit, mikä selittää sitä, että alkoholi ei maistunut minulle. En pysty juomaan myöskään kahvia tai mustaa teetä.

Minusta tehtiin karikatyyri

Onneksi itsekin juon vihreää luomuteetä, joten saatoin haastattelussa tarjota Keskiselle sopivan juoman. Lämmin kupillinen tuntui olevan tarpeen, kun aloimme puhua Big Brother -ohjelman kokemuksista.

– Ohjelma aliarvioi katsojia. Meitä ei esitetty sellaisina kuin olimme, vaan takana oli vahva käsikirjoitus. Olen ollut Mensan jäsen, mutta eronnut sieltä. Esittelyssäni korostettiin Mensan jäsenyyttä ja akateemisuuttani ja jätettiin mainitsematta, että työskentelen tällä hetkellä Veikkauksen pelimyyjänä. Akateemisuuden korostaminen herätti ärsyyntymistä ja lietsoi vihaa minua kohtaan. Itselläni tärkeä motiivi mennä ohjelmaan oli se, että halusin osoittaa muille introverteille, että myös me voimme osallistua, eivät pelkästään vain ulospäin suuntautuneet ihmiset.

– Ohjelmassa tilanteiden syy–seuraus-suhteita väänneltiin väärin. Tapahtumia irrotettiin kontekstista, minulle tuotettiin ”mustasukkaisuutta”, jota en tuntenut. Kuva, joka minusta annettiin, ei vastannut omaa kokemustani. Tuntuu ahdistavalta nyt jälkeenpäin kun tuntemattomat tulevat juttelemaan, ja pitävät minua erilaisena kuin itse koen olevani.

– Tuotanto oli tietoinen unirytmistäni, ja oletin, että se huomioidaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun huomasin tämän, ilmoitin haluavani luovuttaa. Yritin päästä päiväkirjahuoneeseen, jossa voi puhua ajatuksistaan. Minua ei päästetty sinne.

– Toisella viikolla minulla meni luottamus tuotantoon. Olin masentunut. Minut äänestettiin ulos ohjelmasta kolmantena, kolmannella viikolla.

Vaikea kokemus, joka voi vielä vahvistaakin

-Minulla ei ole ennen ole ollut mielenterveysongelmia, mutta kun tulin pois ohjelmasta, ruoka ei maistunut, enkä päässyt sängystä ylös. Työterveyslääkäri diagnosoi minulla olevan traumaperäisen stressihäiriön sekä keskivaikean masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön.

– Palasin töihin vasta joulun jälkeen. Menetin turvallisuuden tunteeni, joka on alkanut palautua vasta tämän vuoden puolella. Minulla on vieläkin traumaoireita, Keskinen kertoo itkien, vaikka kokemuksesta on reilu puoli vuotta.

Hän haluaa viedä asiaa eteenpäin ja kysyy lakineuvojalta, kuinka voisi edetä. Keskinen haki BB-taloon saadakseen erilaisia kokemuksia. Häntä kiinnosti ohjelman konsepti ihmiskokeena.

Moni voisi ajatella hänen tilanteessaan yksiviivaisesti, että kokemus oli huono. Keskinen ajattelee kuitenkin toisin.

– En ole katunut osallistumista. Olen edelleenkin toiveikas. Vaikka on ollut odottamattomia vaikutuksia, voi tulla vielä myös positiivisia vaikutuksia. Pidemmän päälle kokemuksestani voi tulla vielä rakentava.

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuvat: Jari Peltoranta

Liian hölmö rakkaus – ”Häpeän aika on ohi”

Alkoholismi syö ihmistä ulkoa ja sisältä päin. Elämän pyöriessä päihteen ympärillä ihminen menettää paljon, mutta kerää samalla mukaansa rutkasti karuja … Jatka lukemista Liian hölmö rakkaus – ”Häpeän aika on ohi”

Oululainen Arja Räinä uskaltaa viimein nauttia tavallisesta arjesta ilman häpeää menneisyydestä.

Alkoholismi syö ihmistä ulkoa ja sisältä päin. Elämän pyöriessä päihteen ympärillä ihminen menettää paljon, mutta kerää samalla mukaansa rutkasti karuja kokemuksia. Niistä suurimman osan voi kuitenkin parhaimmillaan kääntää myöhemmin parantaviksi asioiksi. Tämän tietää oululainen Arja Räinä, 58v, joka viimein uskalsi astua häpeän kaapista ulos.

Saapuessani Räinän valoisaan kerrostaloasuntoon en tiedä etukäteen, minkälainen henkilö minua odottaa, vaikkakin puhelinkeskustelumme perusteella minulle jäikin leppoisa ja odottava mieli.

Soitettuani ovikelloa minulle avaa oven iloinen ja hymyilevä nainen, jonka rankan elämäntarinan saan pian kuulla ensimmäisten joukossa.

Hän kertoo syntyneensä Oulussa kuusilapsiseen perheeseen, missä äiti työskenteli myymälävastaavana ja isä poliisina.

– Minusta meillä oli hyvä elämä ja itse asiassa perheen nuorimpana olin tietysti se lellipentu, Räinä naurahtaa.

Hän jatkaa, ettei hän oikein tiedä, mikä elämänvimma häntä ajoi jo nuorena eteenpäin, mutta hän muutti siskonsa perään Ruotsiin heti peruskoulun päätyttyä.

– Niin ironista kuin elämä voi vain olla, ensimmäinen työpaikkani oli päihdepalvelujen piirissä siskoni sijaisena, hän naurahtaa.

Huuruiset vuodet

Räinä yrittää palata muistoissaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta tarkkoja vuosilukuja hänen on vaikea hahmottaa.

– Aloitin juomisen noin 14-vuotiaana. Siihen aikaan juotiin viiniä, kaljaa ja halpoja liköörejä. Kun palasin parikymppisenä siskoni luota Ruotsista Suomeen, olin jo niin kiinni viinassa, että jouduin ensimmäisen kerran katkolle, hän kuvailee.

Räinä jatkaa, että samaiseen aikaan hän tutustui myös niin sanottuun alamaailmaan, mihin kuuluivat päihteet, rikokset ja erilaiset tuomiot vankilakierteineen.

– Aloin seurustelemaan ensimmäisen kerran vankilakundin kanssa. Kaikki oli tietysti alussa jännää ja uutta, kunnes kuvioihin astui mukaan perheväkivalta. Vaikka suhde oli haastava, aloin odottamaan ensimmäistä lastani. Lapsen synnyttyä tilanne eskaloitui yhä hankalammaksi, minkä seurauksena päädyin Oulun ensi- ja turvakotiin. Turvakodissa ollessani sain neuvoja tulevaisuuteen sekä hankittua itselleni asunnon. Uutta arkea opetellessani sain myös kuulla, että lapseni isä oli kuollut tapon seurauksena, hän lisää samaan hengenvetoon.

Räinä katsahtaa välillä minua ja jatkaa, että elämä oli pahasti sekaisin, eikä hän voinut huolehtia itse lapsestaan.

– Äitini piti lapsestani huolen, mutta kun hän ilmoitti, ettei hän enää kykene siihen, päätin antaa lapseni sijoitukseen. Elämäni oli siihen aikaan niin täynnä viinaa, että päädyin itsekin saamaan pidemmän vankilatuomion. En halua kommentoida tuomioni syytä sen tarkemmin, mutta sen kesto oli pidempiaikainen, hän tiivistää.

Räinä kertoo aloittaneensa laitossiivoojan koulutuksen ennen kuin päätyi vankilaan, mutta hän sai käydä opiskelut loppuun tuomion ohella.

– Koska käytökseni oli koko vankeusajan asiallista, sain käydä koko kyseisen ajan vankilan ulkopuolella myös töissä ja nappasin jopa viran Oulun kaupungilta samaan syyssyyn, hän naurahtaa.
Räinän nauru kuitenkin hiljenee ja hän kertoo kaksoiselämän olleen tuolloin äärimmäisen raskasta.

– Muistan, kuinka aina pyöräilin vankilan portteja kohti ja vilkuilin paniikissa taaksepäin, ettei kukaan vain nähnyt, minne ajoin suoraan töistä. Kukaan muu työpaikallani ei tiennyt työnantajaa lukuun ottamatta, että istuin samaan aikaan tuomioita Oulun vankilassa, hän painottaa.

Kuolemaa silmästä silmään

Vankilasta vapauduttua Räinä ei osannut jatkaa elämää ilman alkoholia, joten hän päätyi juomaan uudelleen ja rankasti.

– No työpaikkahan sen seurauksena meni. Juominen jatkui yhä rankempana ja välillä kävin katkolla, kunnes jatkoin taas uudelleen. Aloin myös seurustelemaan, synnytin toisen lapseni ja menimme naimisiin. Suhde lapsen isän kanssa ei kuitenkaan ottanut tuulta siipien alle, joten suhde hiipui jo muutaman vuoden sisään, hän kuvailee.

Räinä kertoo hengailleensa seuraavaksi jälleen linnamiehen kanssa.

– Mikä ihme noissa rentuissa oikein viehättää, hän naurahtaa kuin kohtalolle virnuillen.

– Rakastuin ja sen jälkeen tilanne menikin vakavaksi. Eräänä päivänä mies oli vetänyt päänsä niin täyteen viinaa, että pienen erimielisyyden seurauksena sain puukosta viisi kertaa vasempaan reiteeni, umpeen muurautuneet silmät ja kymmeniä mustelmia ympäri kehoani. Mies oli niin sekaisin, että hän piti minua ja poikaani vankinaan viikon ajan. Vaikka en olekaan uskoon vielä kääntynyt, niin täytyy tässä maailmassa enkeleitä olla, sillä jollakin ihmeen keinolla pääsin loppujen lopuksi pakenemaan jälleen Oulun turvakotiin, hän sanoo katsoen samalla ikkunasta avautuvaa maisemaa.

– Turvakodin kautta pääsin lääkärille, sain todistuksen pahoinpitelystä ja kävin tekemässä rikosilmoituksen. Jotta elämäni ei olisi käynyt liian rauhalliseksi, niin meninpä myöhemmin vielä kuin kohtaloa uhmaten tämän samaisen miehen kanssa naimisiin. Ajattelin, että mies on muuttunut ja rauhoittunut vankilassa. Suhteemme loppua ei koskaan kuitenkaan nähty, sillä mieheni menehtyi ollessaan vankilassa, hän kuvailee pudistellen päätään.

Rakkaudesta lapseen

Elämä kaksin lapsen kanssa jatkui haastavana kaikista avusta ja tuesta huolimatta. Räinä sai asunnon turvakodin kautta, lapsi sai jatkuvaa terapiaa sekä hyvän päiväkotipaikan. Mahdollisuudet tavalliseen elämään olivat käsin kosketeltavissa, mutta siitä ei vain saanut otetta.

– Kuultuani aviomieheni kuolemasta tiesin, etten kykenisi huolehtimaan lapsestani oikein juomiseni vuoksi. Otin yhteyttä lastensuojeluun ja kerroin suoraan, mikä tilanne oli. Jo noin kahden viikon päästä soitostani lapseni sai hyvän loppuelämän kodin Lumijoelta.

– Olin tuolloin lastenkoti Onnelan työntekijöiden mukaan erilainen kuin monet muut vanhemmat. Vein lapselleni puhtaita vaatteita viikattuna ja muutamia hänen lempilelujaan. Kun sain tietää hänen tulevat sijaisvanhempansa, sain myös mahdollisuuden hyvään keskusteluun sekä pitää heille ristikuulustelun siitä, miksi juuri he pystyvät tarjoamaan pojalleni vain parasta. Annoin lapseni pois puhtaasta rakkaudesta vuoden 2001 alussa, hän muistelee haikeana.

Tuskien taival

Räinä kertoo hänen elämänsä luhistuneen entisestään lapsen pois antamisen jälkeen. Lapsen ollessa vielä hänellä, hän kuitenkin joi vain silloin, kun lapsi oli ollut tukiperheessä.

– En olisi voinut kuvitellakaan etukäteen, mitä seuraavat vuodet toisivat tullessaan. Tutustuin jälleen uuteen päihdeongelmaiseen mieheen ja sen jälkeen koko homma lähti lopullisesti lapasesta. Alussa meillä meni ihan hyvin, kunnes erään riidan seurauksena sain nyrkistä niin, että sain vakavan aivoverenvuodon. Minut kiidätettiin useamman tunnin kestävään hätäleikkaukseen ja kuin ihmeen kaupalla jäin henkiin, hän kuvailee.

Räinä jatkaa, että kaikista pahoinpitelyistä huolimatta, hän palasi jälleen takaisin samaan sairaaseen suhteeseen.

– Vaikka palasin takaisin miehen luo, sain siitä huolimatta todella hyvää kuntoutusta Oysin [Oulun yliopistollinen sairaala] toimesta. Koska en alussa kyennyt puhumaan, kävin muun muassa puheterapiassa ja toimintaterapiassa. Olin siihen aikaan ihan järkyttävässä kunnossa, sillä kaikesta huolimatta jatkoin koko ajan juomista. Parisuhteemme oli kaikkea muuta kuin terve ja erään riidan seurauksena hän iski minua perunankuorimaveitsellä suoraan rintaan. Olin itsekin tuolloin niin sekaisin, että nykäisin veitsen itse irti ja kävelin hakemaan apua läheiseltä seurakuntatalolta, mistä minulle soitettiinkin ambulanssi. Sairaalassa veitsen todettiin uponneen noin 7,5 sentin syvyyteen. En voi muuta kuin ihmetellä, kuinka valtava määrä enkeleitä päälläni on parveillut ja suojellut minua kaikki nämä vuodet, hän huokaisee katsoen samalla ylöspäin.
Uusi elämä

Räinä kertoo löytäneensä viimein jonkinlaisen tien tavalliseen elämään seurakunnan leirien ja muun toiminnan kautta vuoden 2012 aikana.

– Luin seurakunnan leireistä lehdestä ja päätin käydä tutustumassa sen eri toimintoihin uteliaisuuttani. Kokeileminen oli hyvä juttu, sillä olen saanut tähän päivään saakka hyvää kohtelua ja kaipaamaani vertaistukea heidän eri ryhmiensä kautta. Äitini sairastuttua Alzheimeriin vähensin juomistani ja aloin käydä hoitamassa häntä hoivakodissa. Elämä jatkuikin jonkin aikaa suhteellisen tasaisena, kunnes äitini menehtyi saattohoidossa ollessaan vuonna 2014 Oulun kaupungin sairaalassa, hän lisää ikävöiden äitiään.

– Vasta äitini kuolema sai minut tajuamaan, kuinka kallisarvoinen elämä on, ja että minun on pakko alkaa kantaa vastuu itse omasta elämästäni. Nykyisin sekä seurakunta että Oulun A-kilta antavat minulle paljon sisältöä elämään ja syitä voida hyvin. Olen vasta nyt viimeisien kuukausien aikana saanut myös sisäisen rauhan ja tehnyt sinut menneisyyteni kanssa. En aio, enkä suostu enää häpeämään. Häpeämisen aika on nyt ohi.

Räinä kertoo asuneensa kohta kuusi vuotta nykyisessä asunnossaan ja voivansa suhteellisen hyvin. Hän on saanut säännöllistä kuntoutusta muun muassa psykiatrisesta sairaanhoidosta.

– Ympärilläni on mukavan vahva turvaverkko. Jos minusta tuntuu, että elämä sortuu ympärilläni, niin tiedän, että nyt minulla aina on joku, johon ottaa yhteyttä. Nyt kun olen virallisesti astunut häpeän kaapista ulos, aion jakaa tarinaani muille kuntouttavana esimerkkinä.

Räinä viettää välillä mukavia iltoja kavereiden kanssa, käy elokuvissa ja teatterissa sekä erilaisissa tapaamisissa ja leireillä.

– Olen kertonut toipumistarinani muun muassa A-killan aluetapaamisessa ja aion jatkaa tällä tiellä omien voimavarojeni mukaan. Välillä hiljennän tahtia ja pidän niin sanottuja villasukkapäiviä, jotta elämäni pysyisi mahdollisimman tasaisena, hän sanoo lopuksi hieman ironiseen sävyyn pilke silmäkulmassa.

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki

Anna lapselle turvallinen arki

Tule mukaan #turvallinennaapuri-haasteeseen! Sosiaali- ja terveysalan järjestöt kannustavat olemaan turvallinen naapuri. Järjestöt rohkaisevat ilmoittamaan turvallisen kotinsa ikkunaan tai ulko-oveen merkityllä … Jatka lukemista Anna lapselle turvallinen arki

Tule mukaan #turvallinennaapuri-haasteeseen!

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt kannustavat olemaan turvallinen naapuri. Järjestöt rohkaisevat ilmoittamaan turvallisen kotinsa ikkunaan tai ulko-oveen merkityllä T-kirjaimella. Ole sinäkin turvanaapuri, jolta voi pyytää tarvittaessa apua. Kaikilla on oikeus olla suojassa omassa kodissaan.

Jos omassa kodissa on sellainen tilanne, jossa kokee väkivaltaa tai sen uhkaa, saattaa olla välttämätöntä lähteä pois kodistaan. Tässä ajassa on tärkeää naapureina kysellä kuulumisia sopivan turvavälin päästä ja tarjota tarvittaessa apua.

Koronakriisi aiheuttaa monissa suomalaisissa kodeissa ahdistusta, vaikeita tilanteita ja jopa väkivaltaa. Perheväkivallan uhrit ottavat tällä hetkellä paljon yhteyttä auttaviin puhelimiin sekä chat-palveluihin.

Turvallinen naapuri -haasteessa ovat mukana: Ensi- ja turvakotien liitto, Irti Huumeista ry, Kalliolan Setlementti ry, Kukunori ry, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Raittiuden Ystävien Raitis Linja -palvelupuhelin auttaa numerossa 040 197 4935.

Apuna ovat myös muun muassa seuraavat maksuttomat auttavat puhelinpalvelut:

SPR:n auttava puhelin koronavirusepidemian aiheuttamiin huoliin ja murheisiin 0800 100 200 ma-pe klo 9-21

Nollalinja: 080 005 005 (24/7)

Naisten Linja: 0800 02400 (ma-pe kello 16-20), chat-palvelu verkkosivuilla auki ti-to kello 17-19 ja nettikirjepalvelu vuorokauden ympäri naistenlinja.fi.

Irti huumeista ry:n auttava 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat).

Mtkl neuvontachat ja puhelin https://www.mtkl.fi/mista-apua/Kalliolan kohtaamischat: kalliola.fi

Turvallinen naapuri -kampanjasta kysyttyä:

Entä jos joku väärinkäyttää kampanjan ideaa ja onkin oikeasti turvaton naapuri?

Tämä on mahdollista – ihan kuten kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Tässä on kuitenkin kyse nimenomaan naapuriavusta, joten oletettavasti mahdollisen väärintekijän henkilöllisyys olisi hyvin nopeasti selvillä. Tyypillisesti naapurin ovessa lukee hänen nimensä ja osoitekin on tässä tapauksessa tiedossa. Tästä syystä ajattelemme riskin olevan suhteellisen pieni.

Mitä jos ihmiset kokevat häpeää, kun he näkevät toisilla T-kirjaimen ikkunassa? Onhan perheen jännitteet hävettävä asia. 

T-kirjain ei tarkoita, että sinulla pitää olla hätä, kun naapuriasi lähestyt. Se voi olla myös tuttavallisen hymyn osoitus tai vaikkapa kauppa-avun tarjoaminen. Sitä on vaikeaa kokea omana häpeänä. T-kirjainhan ei ole suunnattu erityisesti millekään ryhmälle. Olemme yhtenä esimerkkinä toki käyttäneet kireitä perhetilanteita.

Miksemme kehota ihmisiä kääntymään ennemmin ammattilaisen kuin naapurin puoleen?

Emme missään nimessä halua vähätellä ammattilaisten osaamista. Monimutkaisissa perhekriiseissä yksilö tai koko perhe tarvitsevat ehdottomasti ammattiapua. Kampanjan ideana on enemmän se, että naapuri voi osoittaa, ettei sulje silmiään eikä jätä avaamatta oveaan, jos ovikelloa soittaa hädässä tai avun tarpeessa oleva kanssanaapuri. Turvanaapurin edessä ei tarvitse hävetä tai peitellä tilannetta. Naapuri voi myös olla tukena esimerkiksi siinä, kun viranomaisapua pyydetään paikalle. Kun kyseessä on hätätilanne, jossa ihmisen terveys tai henki on vaarassa, kehotamme ensi tilassa soittamaan yleiseen hätänumeroon. 

Miten määrittelemme turvallisuuden? Sehän on suhteellinen käsite ja jokainen kokee sen yksilöllisesti.

Lähdemme siitä, että jokaisen yksilöllinen kokemus on totta. Tätä kysymystä voisi toki miettiä filosofisesti, mutta uskomme, että monella kynnys avun pyytämiseen voi olla suuri ja niin sanottuja vääriä hälytyksiä on harvemmin kuin niitä tilanteita, joissa apu ja tuki on tarpeen.

Onko kampanja suunnattu myös lapsille? Onko hyvä, että lapsi hakeutuu tuntemattomien aikuisten kotiin?

Kampanjamainokset pyörivät ennen kaikkea sosiaalisen median kanavissa ja viesti on suunnattu perheille. Turvanaapurit voivat yhdessä esim. perheiden lasten kanssa askarrella T-kirjaimen ikkunaan tai oveen sekä kertoa samalla, miten tärkeää on auttaa, jos toinen ihminen tarvitsee apua. Muutoin näemme, että vastuun lapsesta kantaa aikuinen emmekä kehota yhtäkään lasta lähtemään naapurin mukaan tai menemään naapurin kotiin ilman vanhempien lupaa.

Anna lapselle raitis joulu!

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2019 Vanhempien päihteidenkäyttö on riski lapsen kaltoinkohteluun Lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys vaarantuvat vanhempien runsaan … Jatka lukemista Anna lapselle raitis joulu!

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2019

Vanhempien päihteidenkäyttö on riski lapsen kaltoinkohteluun

Lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys vaarantuvat vanhempien runsaan päihteidenkäytön, useimmiten alkoholin vuoksi. Päihteet vievät huomion hoivalta, varhaiselta vuorovaikutukselta ja kiintymyksen kehittymiseltä. Pahimmillaan päihteidenkäyttö johtaa fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan, mikä aiheuttaa vakavaa haittaa lapsen kehitykselle ja lisää riskiä lapsen väkivaltaisuuteen ja itsetuhoisuuteen.

Ratkaisevaa on se, kuinka paljon päihteidenkäyttö vaikuttaa lapsen seurassa olevaan aikuiseen. On tärkeä muistaa, että lapsi kokee aikuisia paljon herkemmin pienetkin muutokset aikuisten käytöksessä, eikä se mikä aikuisista tuntuu ja näyttää harmittomalta hauskalta, aina ole sitä lapsen silmin.

Vanhempien jatkuva alkoholinkäyttö vaarantaa lasta monin eri tavoin. Turvallista raskaudenaikaista päihteidenkäytön rajaa ei ole. Siksi kaikki alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käyttö on aina riski sikiölle, jo raskauden alkuvaiheesta alkaen. Lapsi tuntee useimmiten myös turvattomuutta, pelkoa ja häpeää vanhemman runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Pahimmillaan lapsi joutuu kiusatuksi ja kouluvaikeuksiin, vaikka samaan aikaan hän saattaa kantaa vastuuta vanhemmastaan ja huolehtia aikuiselle kuuluvista asioista. Vanhempien tulee sen sijaan aina asettaa lapsen hyvinvointi oman viihtymisen tai mielitekojen edelle.

Yleensä yksikin turvallinen aikuinen riittää turvaamaan lapsen tasapainoisen kehityksen. Jos kumpikaan omista vanhemmista ei kykene siihen, saattaa isovanhempi tai muu läheinen sukulainen tai ystävä olla ratkaisevan tärkeä lapsen tuki ja turva. Kaikki aikuiset ovat vastuussa lasten hyvinvoinnista. Siksi lasta ei saa koskaan jättää ongelmien keskelle yksin, vaan ongelmiin on puututtava – lasten parhaaksi.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja muistuttaa päihteidenkäytön seurauksista sekä vanhempien vastuusta lapsen turvallisen ja terveellisen juhlatunnelman järjestämisessä. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa turvallista ja vastuullista seuraa. Parhaimmillaan vanhemmat saavat taata lapselle kokonaan raittiin elämän.

Kampanja on marras–joulukuussa esillä eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Julistetta on esillä tuhansia eri puolilla Suomea, muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa. Yle esittää kampanjan tv-tietoiskua viikolla 51 Yle TV1 -kanavallaan. Kampanjan materiaalit ovat vapaasti käytettävissä. Niitä voi tulostaa kampanjan verkkosivuilta www.annalapselleraitisjoulu.fi

Tänä vuonna Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa ovat mukana Raittiuden Ystävät ry:n kanssa A-Kiltojen Liitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ehkäisevä päihdetyö A-klinikka Hämeenlinna, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto – Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Helsingin Kouluraittiuspiiri, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininauhaliitto ry, Sininuorisoliitto Sinuli, SOS-Lapsikylä, Stiftelsen Bensow, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Yle.

Kannabiksen laillistamisesta mittavia haittoja

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista eli rangaistavuuden poistamisesta tulee lähitulevaisuudessa eduskunnan käsittelyyn. Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Kannabiksen haitalliset terveysvaikutukset … Jatka lukemista Kannabiksen laillistamisesta mittavia haittoja

Kansalaisaloite kannabiksen käytön dekriminalisoinnista eli rangaistavuuden poistamisesta tulee lähitulevaisuudessa eduskunnan käsittelyyn. Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Kannabiksen haitalliset terveysvaikutukset tunnetaan hyvin.

Euroopassa useat maat ovat Suomen kanssa huumelainsäädännössä samalla viivalla, kuten Norja, Ruotsi, Tanska, Irlanti, Itävalta, Kreikka ja Luxemburg. Näissä maissa kannabis on lainsäädännössä määritelty huumausaineyleissopimuksen mukaiseksi huumausaineeksi ja sen käytöstä, hallussapidosta ja myynnistä seuraa lain mukaan rangaistus. Euroopan ulkopuolella Yhdysvaltojen Coloradon ja Washingtonin osavaltiot vapauttivat kannabiksen viihdekäytön 2012. Colorado on asukasluvultaan 5,7 miljoonaa ja pinta-alaltaan 268 837 km2, joten se on helposti verrattavissa Suomeen.

Perusteellinen RMHIDTA 2019 -katsaus dokumentoi marihuanan laillistamisen vaikutukset lääketieteelliseen ja virkistyskäyttöön Coloradossa. Katsaus osoittaa, että Coloradon kansa ja lainsäätäjät olivat hyväuskoisia ja joutuivat tekemään tärkeän päätöksen kannabiksesta ilman luotettavia tietoja aiemmista vastaavien päätösten seurauksista.

Marihuanan laillistamisen jälkeen sen käyttö lisääntyi aikuisilla 94 %. Marihuanaan liittyvien sairaaloiden päivystyskäyntien määrä kasvoi 54 % ja sairaalahoitojen vuosittainen määrä 101 %. Niiden itsemurhatapausten prosenttiosuus, joissa toksikologiset tulokset olivat positiivisia marihuanalle, nousi 14 prosentista vuonna 2013 23 prosenttiin vuonna 2017. Marihuanaa käyttävien raskaana olevien naisten määrä nousi vuosina 2002–2016 3 prosentista 5 prosenttiin. Opioidien yliannostuskuolemat lisääntyivät 23% vuosina 1999–2017. Marihuanan vapauttamisen jälkeen pikkulasten myrkytykset lisääntyivät 27 % vuosivauhtia ollen peräti 742 tapausta 2017.

Liikennekuolemat, joissa kuljettajien huumetesti oli positiivinen marihuanan osalta, nousivat sen laillistamisen jälkeen Coloradossa 109 %, kun kaikki osavaltion liikennekuolemat lisääntyivät 31 %. Kuolleiden määrä siis kaksinkertaistui vuodesta 2013 vuoteen 2018, 55:stä 115 kuolleeseen. Marihuanatapausten osuus kaikista auto- onnettomuuksissa kuolleista oli ennen laillistamista 15 % ja seurannassa 23 %. Coloradossa kuoli 2018 liikenneonnettomuuksissa kaikkiaan 632 ihmistä, Suomessa 234.

Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4,50 dollaria laillistamisen haitallisten vaikutusten hoitoon. Suurimmat kustannukset aiheutuivat terveydenhuoltojärjestelmän lisääntyneistä kuluista ja lukion keskeyttämiseen liittyvistä kustannuksista.

Suurin piirtein Suomen kokoisen Coloradon osavaltion kokemukset kannabiksen vapauttamisesta kertovat siis karua kieltään. Suomalaisten ei pidä lähteä samalle tielle. Kansan ja varsinkin asioista päättävien poliitikkojen on syytä kuunnella asiantuntijoita. Pienen kannabista hamuilevan joukon ääntä ei pidä kuunnella liikaa!

Martti Vastamäki puheenjohtaja Raittiuden Ystävät ry

Raittiuden Ystävät ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2019

Elintarvikeliikkeissä, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärää (5,5 prosenttia) ei saa korottaa, eikä myynnin aikarajoituksia vapauttaa entisestään, koska jo … Jatka lukemista Raittiuden Ystävät ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2019

  • Elintarvikeliikkeissä, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärää (5,5 prosenttia) ei saa korottaa, eikä myynnin aikarajoituksia vapauttaa entisestään, koska jo vuoden 2018 aikana alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi, vaikka 5,5-prosenttirajan sallinut uusi alkoholilaki tuli kokonaisuudessaan voimaan vasta 1.3.2018. Kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisprosenttirajan korottaminen vielä tästä korkeammaksi lisäisi entisestään alkoholinkulutusta, päivittäistavarakauppojen alkoholijuomavalikoimaa ja määriä sekä niiden saamaa huomiota kuluttajien, myös alaikäisten parissa.
  • Alkoholin myyntimonopoli on säilytettävä, jotta valtio kykenee edelleen vaikuttamaan alkoholinkulutukseen ja siten kansanterveyteen maassamme. Ikärajavalvonta, tuotetietoisuus ja alkoholijuomien sallitut myyntiajat toteutuvat parhaiten vain myyntimonopolin säädellessä vastuullisesti myyntiä.
  • Alkoholinkulutusta on ohjattava entistä enemmän kodeista ja julkisilta paikoilta valvottuihin olosuhteisiin, jotta kulutuksen välittömässä läheisyydessä elävät lapset, vanhukset, muut heikompiosaiset sekä ympäristö eivät kärsisi juomisen seurauksista. Tämä oli vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistamisprosessin alkuperäisiä ja ensisijaisia tavoitteita, joka ei kuitenkaan toteutunut lakiuudistuksen myötä, koska nyt alkoholia kulutetaan entistä enemmän juuri kotona.
  • Maan eduskunnan ja hallituksen tulee entistä kattavammin huolehtia siitä, etteivät suomalaiset altistu päihdehaitoille. Tämä edellyttää vastuullisempaa päihdepolitiikkaa, tarvittaessa merkittäviä rajoituksia päihteiden myynnille ja muulle levittämiselle sekä kaikkiaan kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin säilyttämisen kannalta perusteltuja päätöksiä.
  • Nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä on välttämätön tavoite tupakka- ja muista nikotiinituotteista aiheutuvien kansansairauksien ehkäisemiseksi. Sen rinnalla tulee asettaa tavoitteeksi myös alkoholista ja muista päihteistä aiheutuvien haittojen entistä laajamittaisempi ja tehokkaampi torjuminen. Kannabiksen myyntiä ei tule vapauttaa. Maamme tulee asettaa päämääräkseen Päihdehaitoista vapaa Suomi 2040 -tavoite.

Lisäksi Raittiuden Ystävät ry kannattaa Ehkäisevän päihdetyön verkoston jäsenenä verkoston eduskuntavaalitavoitteita: http://www.ept-verkosto.fi/eduskuntavaalit-2019-0

Tipaton tammikuu jatkuu usein helmikuun puolelle

Tipattoman tammikuun teemana tissuttelu Vuonna 2019 Tipattoman tammikuun teemana on tissuttelu ja sloganina ”Tarviinko mä tän?” Kampanja herättää keskustelua siitä, … Jatka lukemista Tipaton tammikuu jatkuu usein helmikuun puolelle

Tipattoman tammikuun teemana tissuttelu

Vuonna 2019 Tipattoman tammikuun teemana on tissuttelu ja sloganina ”Tarviinko mä tän?” Kampanja herättää keskustelua siitä, miten alkoholin käytöstä on tullut arkipäiväistä, ja miten alkoholia käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen vaikkapa raskaan työpäivän tai remonttiurakan jälkeen.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS OY:llä* teettämästä kyselystä selviää, että Tipatonta tammikuuta viettäneet jatkavat usein tipatonta myös tammikuun jälkeen.

Vuonna 2018 yli puolet tipattomalle ryhtyneistä jatkoi tipatonta tai joi vähemmän myös helmikuun puolella. 38 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi tipatonta helmikuun puolelle, ja 20 prosenttia kertoi juoneensa tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä.

Vain kaksi prosenttia vastaajista oli tipattoman jälkeen alkanut käyttää alkoholia aikaisempaa enemmän. 38 prosenttia palasi entiseen tapaansa käyttää alkoholia.

– Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää ajatuksia omasta alkoholin käytöstä. Mihin alkoholia käytän, ja mistä syistä? Missä tilanteissa alkoholia tulee nautittua ehkä turhaankin? EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen sanoo.

Alkoholia käyttävistä kansalaisista 11 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2018. Tärkeimpiä syitä tipattoman viettämiseen olivat terveyteen liittyvät syyt (33 prosenttia vastaajista) sekä Tipaton tammikuu jokavuotisena traditiona (30 prosenttia vastaajista). Joka viides vastaaja säästi rahaa tipatonta viettämällä ja 18 prosenttia halusi haastaa itseään.

– Jokainen voi viettää Tipatonta omalla tavallaan, joko vähentäen alkoholin käyttöä, tai olemalla koko kuukauden ilman alkoholia. Tulevan tammikuun aikana voi pohtia sitä, miten alkoholia usein käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen. Mitä muita tapoja palkitsemiselle voisi olla?

Tissuttelemallakin kertyy vuoden mittaan yllättävän paljon. Tissuttelu vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule. Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa. Lisäksi alkoholi sisältää runsaasti kaloreita.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

Tipaton tammikuun verkkosivut: www.tipaton.fi

*Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 12.-24.2.2018 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1003 kappaletta.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2018: Vanhempien päihteidenkäyttö on usein lasten ja nuorten koko elämän jatkuvien ongelmien taustalla

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2018 Vanhempien päihteidenkäyttö on usein lasten ja nuorten koko elämän jatkuvien ongelmien taustalla Mitä enemmän … Jatka lukemista Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2018: Vanhempien päihteidenkäyttö on usein lasten ja nuorten koko elämän jatkuvien ongelmien taustalla

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2018

Vanhempien päihteidenkäyttö on usein lasten ja nuorten koko elämän jatkuvien ongelmien taustalla

Mitä enemmän ja humalahakuisemmin suomalaiset nuoret aikuiset ja keski-ikäiset juovat alkoholia, sitä sallivammin he suhtautuvat siihen, että lapsia on samassa tilanteessa läsnä. Vaikka vanhempien alkoholiasenteet ovat hieman tiukentuneet, ovat siitä huolimatta humalatilanteet lasten seurassa lisääntyneet viime vuosina. Alkoholinkäyttö on lisäksi viime vuosikymmeninä siirtynyt entistä enemmän koteihin, mikä lisää lasten seurassa tapahtuvaa juomista. Koti on tällä hetkellä suomalaisten yleisin juomapaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tiedot tänä syksynä ilmestyneessä Näin Suomi juo -tutkimusraportissaan.

Rekisteritietojen ja väestötilastojen mukaan maassamme noin 6 prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista kärsii toisen tai molempien vanhempiensa vakavasta päihdeongelmasta. Lasinen lapsuus -kyselyssä vuosina 2009 ja 2016 jopa neljäsosa aikuisista vastaajista kertoi lapsuudenperheessään käytetyn päihteitä väärin. Vanhempien päihdeongelmat ovat vakava riski lapsen terveydelle ja kehitykselle, ja ne lisäävät lapsen mielenterveyshäiriöiden riskiä vielä aikuisenakin. On tärkeä huomata, että lapset kokevat aikuisten alkoholinkäyttötilanteet eri tavalla kuin täysi-ikäiset ja pienetkin käyttäytymismuutokset saattavat tuntua lapsista ahdistavilta ja pelottavilta.

Lapset ottavat vastaan ensimmäisinä kodeissa tapahtuvan alkoholin- ja muiden päihteiden käytön. Siinä vaiheessa, kun alkoholinkulutus näkyy kasvukäyrinä ja viranomaisten lisääntyneenä työnä, ovat lukemattomat perheet ja valitettavaa kyllä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, kuten lapset, eläneet sen keskellä jo pitkään. Kaikkia aiheutettuja vaurioita ei korjata koskaan ja monet seuraukset näkyvät vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja muistuttaa päihteidenkäytön seurauksista sekä vanhempien vastuusta lapsen turvallisen ja terveellisen juhlatunnelman järjestämisessä. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa turvallista ja vastuullista seuraa. Se on kannustava lähtökohta lapsen raittiille elämälle.

Kampanja on marras–joulukuussa esillä eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Julistetta on esillä tuhansia eri puolilla Suomea, muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa. Yle esittää kampanjan tv-tietoiskua viikolla 51 Yle TV1 ja Yle Fem -kanavilla. Kampanjan materiaaleja voi vapaasti hyödyntää ja tulostaa kampanjan verkkosivuilta www.annalapselleraitisjoulu.fi

Tänä vuonna Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa ovat mukana Raittiuden Ystävät ry:n kanssa A-Kiltojen Liitto ry, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö A-klinikka Hämeenlinna, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto – Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Helsingin Kouluraittiuspiiri, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininauhaliitto ry, Sininuorisoliitto Sinuli, SOS-Lapsikylä, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Yle.

Kampanjen En nykter jul för barnens skull 2018

Föräldrarnas missbruk ofta en bakgrundsfaktor till livslånga problem hos barn och unga

Ju oftare och ju mer berusningsinriktat finländska unga och medelålders vuxna dricker alkohol, desto mer tillåtande förhåller de sig till att barn är närvarande när det sker. Trots att föräldrarnas attityd gentemot alkohol har stramats åt något, har det blivit allt vanligare att barn är närvarande tillsammans med berusade vuxna under de senaste åren. Dessutom har alkoholbruket flyttat i allt högre grad till hemmen under de senaste årtiondena, vilket ökar alkoholbruket när barn är närvarande. I dag är hemmet det vanligaste stället där finländarna dricker. Den här informationen publicerades i höst av Institutet för hälsa och välfärd THL i rapporten Näin Suomi juo (på finska).

Enligt registeruppgifter och befolkningsstatistiken lider cirka 6 procent av alla minderåriga barn i vårt land av följderna av ett allvarligt missbruksproblem hos en eller båda föräldrarna. I enkäten Glasskör barndom, som gjordes åren 2009 och 2016, meddelade hela en fjärdedel av de svarande att det förekom missbruk i deras barndomshem. Föräldrarnas missbruksproblem är en allvarlig risk för barnets hälsa och utveckling och höjer risken för att barnet drabbas av mentala problem även i vuxen ålder. Det är viktigt att observera att barn upplever situationer i vilka vuxna använder alkohol på ett annat sätt än myndiga, och att även små förändringar i föräldrarnas beteende kan vara ångestskapande och skrämmande för barnen.

Barnen är de första som måste hantera effekterna av användningen av alkohol och andra berusningsmedel i hemmen. När alkoholkonsumtionen börjar synas i form av tillväxtkurvor och ökat arbete för myndigheterna har otaliga familjer, där barnen tyvärr är de mest utsatta familjemedlemmarna, varit tvungna att leva med missbruket redan länge. Det är inte möjligt att reparera alla skador som uppkommer, och många konsekvenser framträder först efter många år eller årtionden.

Kampanjen En nykter jul för barnens skull påminner om följderna av användningen av alkohol och droger och om föräldrarnas ansvar när det gäller att skapa en trygg och sund julstämning för barnet. Den riksomfattande kampanjens arrangörer vädjar till alla vuxna att ge barnen en nykter jul – en helg i en trygg och ansvarsfull gemenskap. Det är en uppmuntrande utgångspunkt för ett nyktert liv för barnet.

Kampanjen pågår i olika medier och miljöer i november och december. Flera tusen affischer hängs upp runt om i Finland bland annat på rådgivningsbyråer, daghem, skolor, bibliotek och kommunala verksamhetsställen samt hos föreningar och församlingar. YLE visar kampanjens tv-informationsinslag på kanalerna YLE TV1 och YLE Fem under vecka 51. Kampanjmaterialet kan utnyttjas fritt och skrivas ut från kampanjens webbplats www.annalapselleraitisjoulu.fi.

I kampanjen En nykter jul för barnens skull i år medverkar Nykterhetens Vänner rf, A-kiltojen Liitto ry, ASH Finland rf, Blåbandsförbundet rf, Centralförbundet för Barnskydd, Ehkäisevä päihdetyö A-klinikka Hämeenlinna, Elämäni Sankari ry, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Finlands Föräldraförbund, Finlands Hälsovårdarförbund, Finlands Röda Kors, Förbundet för mödra- och skyddshem, Förbundet Hem och Skola, Förbundet Vita Bandet i Finland, Förebyggande rusmedelarbete EHYT rf, Helsingfors stads social- och hälsovårdsverk – Förebyggande mentalvårdsarbete och alkohol- och drogarbete bland vuxna, Helsingin Kouluraittiuspiiri, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lära för Livet Stiftelsen, Mannerheims Barnskyddsförbund, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano rf, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Rädda Barnen rf, Sininuorisoliitto Sinuli, SOS-Barnbyn och Yle.

Kingi lapsele kained jõulud kampaania 2018

Vanemate sõltuvusainete tarbimine on sageli laste kogu elu kestvate probleemide taustaks

Mida enam joovad noored täiskasvanud ja keskealised soomlased alkoholi, seda sallivamalt suhtuvad nad sellesse, et samas olukorras on tunnnistajateks ka lapsed. Kui lapsevanemate suhtumine alkoholi on veidi karmistunud, on sellele vaatamata sagenenud juhtumid, kus laste juuresolekul ennast purju juuakse. Lisaks on alkoholi tarvitamine viimastel aastakümnetel liikunud enam kodudesse, mis ainult lisab laste poolt nähtud joomist. Kodu on hetkel soomlaste jaoks kõige levinum joomapaik. THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) avaldas vastavad andmed tänavu sügisel väljatulnud raportis ”Nii Soome joob”.

Olemasolevate andmete kohaselt kannatab meie maal umbes 6% kõigist alaealistest lastest kas ühe või mõlemi vanemate sõltuvusprobleemi pärast. Lasinen lapsuus küsitluses (aastail 2009 ja 2016) tõdes koguni neljandik kõigist vastanutest, et nend lapsepõlvekodus kasutati alkoholi valesti. Vanemate sõltuvusainete kasutamine on tõsiseks riskifaktoriks laste tervisele ja arengule ning need lisavad lapse vaimse tervise probleemide riski veel täiskasvanunagi. On oluline mõista, et lapsed kogevad täiskasvanute alkoholi tarbimise konteksti täiskasvanutest erinevalt ja väikesedki käitumise muutused võivad lastele paista ahistavate ja hirmutavatena.

Lapsed kogevad kodus aset leidvaid sõltuvusprobleeme esimestena. Selleks hetkeks kui alkoholi kasutamine on muutunud ametnike lisatööks, on lugematul hulgal peresid ja kahjuks just kõige abitumad ehk lapsed, elanud selle keskel pikalt. Kõiki tekitatud kahjusid ei suudeta heastada kunagi ja paljud tagajärjed saavad nähtavaks alles aastate ja isegi aastakümnete pärast.

Kingi lapsele kained jõulud kampaania tuletab meelde milliseid tagajärgi alkoholi tarvitamine võib kaasa tuua ja milline on lapsevanemate vastutus laste turvalise ja terve pühademeeleolu loomisel. Üleriikliku kampaania korraldajad kutsuvad üles kõiki täiskasvanuid, et nad kingiks lastele kained jõulud – pühad, mis tagab turvalise ja vastutustundliku olustiku. See on toetavaks lähtekohaks lapse kainele elule.

Kampaania on detsembris nähtav erinevates kanalites ja paikades. Plakateid on üleval tuhandeid eri Soome paigus, teiste seas nõuandlates, päevakodudes, koolides, raamatukogudes ning organisatsioonide ja koguduste ruumides. Yle näitab kampaania teleklippi 51. nädalal Üle TV1 ja Üle Fem kanalitel. Kampaania materjale võib vabalt leida ja printida kampaania kodulehelt www.annalapselleraitisjoulu.fi

Tänavu on Raittiuden Ystävät ry kampaaniaga kaasas A-Kiltojen Liitto ry, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö A-klinikka Hämeenlinna, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto – Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Helsingin Kouluraittiuspiiri, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininauhaliitto ry, Sininuorisoliitto Sinuli, SOS-Lapsikylä, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Yle.

Selvin päin kesään!

Nuoria suojeltava vapaammalta alkoholin myynniltä ja päihdevaurioilta Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan raittiiden 14–20-vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. … Jatka lukemista Selvin päin kesään!

Nuoria suojeltava vapaammalta alkoholin myynniltä ja päihdevaurioilta

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan raittiiden 14–20-vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Ammatillisissa oppilaitoksissa raittiita nuoria on huomattavasti vähemmän kuin lukioissa. Heidän kohdallaan viikoittain juovien osuus on jopa hieman lisääntynyt aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Kyselyn tulokset kertovat alkoholinkäytön ja juomatapojen muutoksesta. Raittiiden nuorten määrä on lisääntymässä, mutta toisaalta ne nuoret, jotka käyttävät alkoholia, käyttävät sitä valitettavan usein humaltumishakuisesti ja säännöllisesti.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo osoitettu nuorten mielenterveys- ja talousvaikeuksien sekä syrjäytymisen yhteydet päihteiden, erityisesti alkoholin, ongelmakäyttöön. Nuoria on tuettava entistä enemmän päihdekokeilujen välttämisessä ja päihteiden käytön lopettamisessa.

Kesän alkamisessa on aina aihetta iloon ja juhlaan. Kesäloma ja vapaa-aika ovat kuitenkin monelle nuorelle houkutteleva tilaisuus alkaa käyttää alkoholia ja muita päihteitä. Hauskanpidon keskellä on tärkeää pysähtyä huomaamaan, että päihteettömän juhlinnan korvaamaton etu on siinä, että silloin myös päättöviikonlopun ja kesän alkajaisten jälkeiset päivät ovat yhä juhlaa. Hyviä syitä juhlaan ei siis kannata pilata päihteillä!

Siksi Selvin päin kesään -kampanja muistuttaa nuoria, heidän vanhempiaan ja kaikkia kasvatusvastuussa olevia tasapainoisen tulevaisuuden rakentamisesta tämän päivän harkitsevilla ratkaisuilla. Kampanjan yhteistyökumppanit toivovat, että kaikki maan aikuiset ovat tukemassa nuorten kasvua ja takaamassa heille onnellisen ja terveen elämän. Nuorten tulee saada kasvaa tasapainoisessa ja vastuullisessa ympäristössä. Tärkeintä on huolehtia nuortemme turvallisuudesta!

Kampanja rohkaisee kaikkia terveellisten ja turvallisten valintojen tekemiseen. Se haastaa myös kasvatusvastuussa olevat aikuiset pohtimaan omia päihdevalintojaan. Vanhempien vastuulla on osata ennakoida ja pohtia oman perheen pelisääntöjä juhlinnankin keskellä. Aikuisten velvollisuutena on rakentaa yhdessä nuorten kanssa sellaista arkea ja juhlaa, jossa päihteettömyys on helppo ja luonnollinen valinta.

Kampanjassa muistutetaan, että kaikki päihteet, alkoholin, tupakan ja huumeiden lisäksi myös sähkösavukkeet, nuuska ja kannabis vahingoittavat terveyttä. Nuorten ja heidän vanhempiensa tulisi tunnistaa entistä paremmin kaikista päihteistä aiheutuvat sosiaaliset haitat ja välttää niiden käyttöä.

Selvin päin kesään -kampanja järjestetään 16. kerran ja se sijoittuu erityisesti koulujen päättäjäisviikonloppuun 1.–3.6.2018. Kampanjakumppaneina tänä vuonna ovat Raittiuden Ystävät ry:n lisäksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Hem och skola rf, Koulutus Elämään säätiö, Kran rf, Lastensuojelun Keskusliitto, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Sinuli, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto.

Selvin päin kesään -kampanjatoimijat onnittelevat lämpimästi valmistujaisjuhliansa viettäviä nuoria ja toivottavat kaikille aurinkoista kesälomaa. Olemme ylpeitä kaikkien, jopa maailmanmaineeseen kohonneiden nuortemme raittiudesta, ja toivotamme rohkeutta päihteettömyyteen myös tulevaisuudessa. Juhlitaan turvallisesti ilman päihteitä!

Lisätietoja:
www.selvinpainkesaan.fi
www.facebook.com > Selvin päin kesään

Nykter – solklart!

Unga ska skyddas för den friare alkoholförsäljningen och för skador till följd av alkohol och droger

Enligt skolhälsoundersökningen 2017 har andelen ungdomar som inte använder alkohol ökat sedan 2015. Inom yrkesutbildningen är andelen helnyktra ungdomar lägre än i gymnasierna. Däremot har andelen ungdomar inom yrkesutbildningen som dricker alkohol varje vecka ökat en aning i jämförelse med tidigare. Resultaten i enkäten vittnar om en förändring i användningen av alkohol och dryckesvanor. Andelen helnyktra ungdomar ökar, medan de ungdomar som använder alkohol tyvärr ofta gör det i berusningssyfte och regelbundet.

Kopplingarna mellan psykiska problem, ekonomiska svårigheter och utslagning bland unga och missbruk av berusningsmedel, särskilt alkohol, har påvisats i många undersökningar. Unga måste ges ännu mer stöd för att de ska kunna sluta använda berusningsmedel eller helt undvika ens att pröva på dem.

Sommaren börjar och det ger alltid anledning till glädje och firande. Å andra sidan är sommarlovet och fritiden ett lockande tillfälle för många unga att börja använda alkohol och andra berusningsmedel. Mitt bland allt det roliga är det viktigt att tänka på att fördelen med fester utan berusningsmedel är att även dagarna efter skolavslutningsveckoslutet och sommarens start känns festliga. Det lönar sig således att inte förstöra festen med berusningsmedel!

Därför påminner kampanjen Nykter – Solklart unga, deras föräldrar och alla som har ansvar som fostrare om vikten av att bygga upp en balanserad framtid med kloka beslut som fattas i dag. Kampanjens samarbetspartner hoppas att alla vuxna i landet stödjer de ungas uppväxt och handlar för att säkerställa att de unga får ett lyckligt och sunt liv. Unga ska få växa upp i en balanserad och ansvarskännande omgivning. Det allra viktigaste är att sköta om våra ungas säkerhet!

Kampanjen uppmuntrar alla att göra sunda och trygga val. Den utmanar också vuxna som har ansvar som fostrare att fundera på sina egna val när det gäller berusningsmedel. Föräldrarna ska kunna tänka på den egna familjens spelregler med framförhållning också när det gäller festdagar. De vuxna är skyldiga att tillsammans med de unga bygga upp en vardag och fest där det är ett naturligt och enkelt val att vara utan berusningsmedel.

Kampanjen påminner om att alla berusningsmedel är skadliga för hälsan – inte bara alkohol, tobak och droger utan även elektroniska cigaretter, snus och cannabis. De unga och deras föräldrar borde allt bättre identifiera de sociala olägenheter som alla berusningsmedel medför och undvika att använda berusningsmedel.

Kampanjen Nykter – Solklart ordnas nu för sextonde gången och den fokuserar särskilt på veckoslutet kring skolavslutningen 1–3.6.2018. I kampanjen i år deltar Nykterhetens Vänner rf, Blåbandsförbundet, Centralförbundet för Barnskydd, Erkki Poikosen säätiö, Estlands nykterhetsförbund, ETRA-liitto, Finlands ASH, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF, Finlands Röda Kors, Förbundet Hem och skola i Finland rf, Förbundet Vita Bandet i Finland rf, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Kran rf, Lära för Livet Stiftelsen, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetens Vänner r.f., Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Rädda Barnen rf och Sinuli.

Organisationerna i kampanjen Nykter – solklart! gratulerar de nyutexaminerade och önskar alla unga soliga sommarlovsdagar. Vi är stolta för alla våra nyktra unga, några av dem till och med världsberömda, och önskar dem mod att avstå från berusningsmedel också i framtiden. Vi firar tryggt utan berusningsmedel!

Syvällistä rentoutumista avannossa

Sää kuin sää, Marianne Wikström pulahtaa hyiseen veteen. Mutta mikä avantouinnissa oikein kiehtoo?

Sää kuin sää, Marianne Wikström pulahtaa hyiseen veteen. Mutta mikä avantouinnissa oikein kiehtoo?

Marianne Wikström ihastui avantouintiin seuratessaan isänsä esimerkkiä.

– Isäni oli jo vuosia harrastanut avantouintia. Aloin kesällä käymään hänen mukanaan uimassa viisi ja puoli vuotta sitten, kertoo yrittäjä Marianne Wikström, 31.

– Kesällä oli helppo aloittaa, koska syksyn tullen ilma ja vesi viilenivät pikkuhiljaa. Näin en kokenut äkillistä muutosta lämpoasteissa, vaan ehdin totuttautua talvea kohti asteittain.

Nykyisin Wikström käy avannossa ja saunassa pari kolme kertaa viikossa. Joku voisi pitää hänen matkaansa hankalana. Wikström nousee junaan pyöränsä kanssa ja pyöräilee Helsingin asemalta talviuintiseuraansa, myös syksyn sateessa ja talven pakkasessa tai viimassa.

– Kyllähän tähän aikaa menee, mutta koen kyllä tämän ajankäytön mielekkäänä. Kun pukeudun sään mukaan, pärjään mukavasti, Wikström sanoo.

Reipas nainen kertoo, että arjen kiireen keskellä talviuinti auttaa pysähtymään hetkeen. Avanto rentouttaa koko kehon ja mielen.

– Jos jokin ahdistaa, niin se useimmiten jää mereen. Tulee tunne, että keho alkaa toimimaan eri tavalla. Verenkierto, hengitys ja lihakset rentoutuvat. Mieli on tasapainoisempi ja uimapäivän jälkeen uni selvästi syvempää.

Mahdollisimman läsnä itselleni

Samoihin aikoihin, kun Wikström ryhtyi harrastamaan avantouintia, hän jätti myös pois alkoholinkäytön, jota oli käyttänyt yhteiskunnassamme niin sanottuun normaaliin tapaan.

– Alkoholin käyttö jäi pois, kun aloin kiinnostumaan enemmän omasta hyvinvoinnistani ja tulin enemmän tietoiseksi sen vaikutuksista kokonaisuuteeni. En ole käyttänyt alkoholia noin kuuteen vuoteen, Wikström kertoo.

Rauhaa rakastava uimari ei ole kiinnostunut baarielämästä. Syynä on muun muassa se, ettei hän halua päihtyä.

– En pidä alkoholin mausta, enkä koe nautintoa edes yhdestä saunakaljasta. Helposti me rentoudumme alkoholin avulla tai pakenemme jotain, tai otamme rohkaisuryyppyjä, että uskallamme tehdä jotain tai olla jotenkin rennommin. Koen, että se vie minulta mahdollisuuden kohdata itseni, ihmiset ja elämän sellaisenaan. Haluan olla mahdollisimman läsnä itselleni ja muille sellaisena, kun olen. Koen avantouinnin erittäin hyvänä perjantai-illan rentoutumiskeinona kaljapullon sijaan. Avantouinti tukee hyvinvointiani myös niin, että minulla on seuraavanakin päivänä hyvä olo, Wikström summaa.

– Kun päihtyy, syvempi tietoisuus ja läsnäolo katoavat. Jos otan alkoholia se muuttaa minua, se muuttaa oloani, tunteitani ja käytöstäni. Jos juon, kun olen iloinen, ja juon, kun olen surullinen, niin todellinen minä jää kokematta. Useiden tunteiden merkitys voi jäädä osittain tai kokonaan pimentoon. Se, että olen tietoinen tunteista ja siitä mitä ne viestivät minulle tarkoittaa sitä, että olen läsnä itselleni, Wikström kertoo.

Suomalaisille ei ole aina helppo luoda kontaktia uuden ihmisen kanssa. Nuoret ihmiset etsivät parisuhdetta, ja poistavat kontaktivaikeuksia alkoholin avulla. Marinanne on sinkku, ja kysyn häneltä, miten esimerkiksi kaksi ujoa voi tutustua toisiinsa.

– Itse en etsi kumppania. Koen, että asiat vain tapahtuvat meille, kun on sen aika. Yleensä voi käydä niin, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun juttu luistaa jonkun kanssa ja oleminen on luonnollista niin en koe, että siihen tarvitaan sen enempää.

– Jos on ujo, niin on hyvä tapa tulla esille sen asian kanssa, että on ujo, häpeilemättä sitä. Kun kertoo asian eikä piilottele ujoutta, niin saa rohkeutta tilalle. Koen ujoutta välillä, mutta mitäpä siitä, nainen pohtii.

Saunan lämmössä kaikenlaisten ihmisten kanssa

Wikströmin talviuintiseurassa on muutama sata eri ikäistä jäsentä. Pienempi osa heistä käy vain pelkästään avannossa. Enemmistö Wikströmin tavoin menee avantoon ensin lämmiteltyään saunassa ja lähtee myös kotiin saunan kautta.

Vanhempien esimerkki harrastusten löytämisessä on monella tapaa tärkeä.

– Uskon, että isääni innostivat samankaltaiset asiat kun minuakin. Isä piti tätä itsehoitokeinona ja vuosien mittaan hänellä oli useita ystäviä avantouintiseurasta. Se oli hänelle tärkeää, Wikström iloitsee isänsä puolesta.

Hän itsekin nauttii siitä, että seuran saunan lauteilla tapaa kaikenlaisia ihmisiä. Kävijät ovat sekä naisia että miehiä. Saunassa ollaan uimapuvut päällä.

– Olen tavannut myös ihmisiä, joilla on samankaltaisia mielenkiinnon kohteita kun minulla, kertoo myös Capoeiraa ja Yin-joogaa harrastava Wikström.

– On ollut erittäin innostavaa keskustella niistä asioista.

– Useat ihmiset ovat olleet avuliaita ja tarjonneet minulle kyytiä välillä kotiin. Meillä on kokonaisuudessaan hyvä ilmapiiri siellä.

Fyysinen terveys vahvistuu

– Minulla on ystäviä, jotka ovat samanhenkisiä, ja jotka eivät luonnollisesti pidä päihtymisestä. Jotkut ystävistäni saattavat joskus ottaa vähän, mutta he tietävät, etten tykkää juoda eikä tämä aiheuta sen kummempaa ihmetystä.

Marianne Wikström toteaa, että hänen tapaamansa ihmiset ovat usein kiinnostuneita siitä, miksi hän ei juo.

– Jos minulta kysytään erikseen alkoholin käytöstä, niin silloin kerron etten tykkää juoda. Muuten en puhu asiasta sen kummemmin, hän tokaisee.

Hän kertoo, ettei sairasta yleensä juurikaan flunssia ja kokee monen asian vaikuttavan siihen.

– Sillä mitä syön, on suuri vaikutus siihen. Ja avantouinti on myös yksi osa tätä kokonaisuutta. Olen keskustellut seuran jäsenten kanssa tästä aiheesta ja useat jäsenet eivät sairasta flunssaa. Minulla on kokemusta kivuista ja niihin olen itse saanut apua avantouinnista, niin kun isänikin sai, Wikström kertoo.

Teksti: Tuula-Maria Ahonen Kuva: Jari Peltoranta