Ajankohtaista – Raittiuden Ystävät tiedottaa!

Raittiuden Ystävät ry:n tiedottaa sekä omasta toiminnastaan että raittiuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista muualla.

Kannabista ei pidä laillistaa

Kokoomusnuoret vaativat tuoreessa 50-sivuisessa tavoiteohjelmassaan, että kannabistuotteiden kasvatus, hallussapito ja myynti itsehoitolääkkeenä laillistetaan. Kokoomusnuorten aikaisempi kanta oli kannabiksen käytön ja … Jatka lukemista Kannabista ei pidä laillistaa

Kokoomusnuoret vaativat tuoreessa 50-sivuisessa tavoiteohjelmassaan, että kannabistuotteiden kasvatus, hallussapito ja myynti itsehoitolääkkeenä laillistetaan. Kokoomusnuorten aikaisempi kanta oli kannabiksen käytön ja pienien määrien hallussapidon dekriminalisointi. Kokoomusnuorten puheenjohtaja, ympäristöekonomian opiskelija Matias Pajula iloitsee tavoiteohjelmansa edistyksellisyydestä: ”Ohjelmassa selkeä länsi- ja vapauslinja näkyy ja kuuluu kirkkaana läpi koko ajan.” Nuorisojärjestön mukaan kannabiksen laillistaminen madaltaisi ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumisen kynnystä.

Ei ihme, jos Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla kuuluu olevan vaikeaa välillä. Pitkään oppositiossa, jossa Perussuomalaiset pyrkivät viemään kaiken huomion. Ja vielä nuoretkin puukottavat selkään ajatuksilla, jotka paremminkin sopisivat ehkä Vihreiden ajatusmaailmaan. Ainakin Vihreiden puheenjohtaja on jo pitkään puhunut kannabiksen puolesta.

Ja mitä mahtaisi manan majoille jo vuosia sitten poistunut tuttavani Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Jaakko Pajula tuumata nimensä uusiokäytöstä näissä merkeissä. Tai mitä ajattelee asiasta entinen Kokoomuksen ”remonttimies”, myös Kokoomusnuorten keulakuvana aikoinaan toiminut Ilkka Suominen asiasta. Luen juuri hänen mielenkiintoista ja varsin rehellisen tuntuista elämänkertaansa. Siinä ei tosiaankaan kerrota, että Ilkka olisi kannattanut kannabiksen laillistamista.

Matias Pajulan ja kumppanien vaatimukset näissä asioissa kuvastavat hyvin sitä, miten nuorena joudutaan ottamaan kantaa tosi tärkeisiin asioihin tiedon puutteesta johtuvien köykäisten perustelujen kanssa. Kannabiksen laillistamisen katastrofaalisista vaikutuksista saa helposti tietoa mm. Suomen kokoisen Yhdysvaltojen Coloradon osavaltion virallisista tiedoista verkkohaulla RMHIDTA 2019. Helposti selviää, että kaikki kannabiksen vapauttamisesta johtuviksi pelätyt uhkakuvat toteutuivat, kuolemia ja pikkulasten myrkytyksiä myöten.

Useimmat nuoret ”tulevat järkiinsä” jossain vaiheessa. Niin minäkin. Nelikymppisenä olin vankasti sitä mieltä, että alkoholi on vapautettava maassamme ”Euroopan malliin”. Siitä seuraisi ehkä 5 tai 10 vuoden humala ja sitten kansa raitistuisi. Aika pian opin kokemuksen, tilastojen ja tiedon lisääntymisen myötä, ettei tämä teoria pidä paikkaansa. Matias Pajulalle ja hänen vasalleilleen toivon samanlaista valistumista. Profiloitua voi muutenkin kuin hassuilla ehdotuksilla.

Martti Vastamäki
LKT, käsikirurgian dosentti, professori
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry – maamme vanhin 167-vuotias kansalaisjärjestö

Professori Martti Vastamäen esitelmä kannabiksen haitallisuudesta.

Tasapainoiset juhla-ajat ovat tärkeitä poikkeuksellisen arjen keskellä

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2020 COVID-19-pandemia on muuttanut monin tavoin suomalaisten lapsiperheiden arkea. Poikkeusmenettelyt, etätyöt, pelko työttömyydestä ja epävarma … Jatka lukemista Tasapainoiset juhla-ajat ovat tärkeitä poikkeuksellisen arjen keskellä

Anna lapselle raitis joulu -kampanja 2020

COVID-19-pandemia on muuttanut monin tavoin suomalaisten lapsiperheiden arkea. Poikkeusmenettelyt, etätyöt, pelko työttömyydestä ja epävarma tulevaisuus vaikuttavat sekä lasten että aikuisten jaksamiseen. Lapsilla ei aina ole keinoja tunteistaan ja ajatuksistaan kertomiseen. Hekin tarvitsevat aikuisten tavoin tukea ja kannustusta selviytyäkseen arjesta.

Poikkeusaikoina korostuu vanhempien ja kaikkien kasvatustehtävässä olevien vastuu huolehtia lasten hyvinvoinnista ja tarpeista. Aikuisten on tärkeä muistaa, että elämänmuutokset ovat useimmiten lapsille paljon suurempia kuin heidän vanhemmilleen. Siksi niistä keskusteleminen ja lasten turvallisuuden tunteen vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä uusien ja yllättävien tilanteiden keskellä. Tasapainoinen arki ja juhla takaavat lapsille parhaat elin- ja kasvuolosuhteet.

Juhla-ajat tarjoavat kaikille tilaisuuden palautumiseen ja kannustavaan yhdessäoloon. Silloin korostuu perheen ja sukulaisten lapsille tarjoama tuki ja turva. Kasvatusvastuussa olevien on varmistettava, etteivät lapset jää yksin esimerkiksi vanhempien päihteidenkäytön tai välipitämättömyyden vuoksi. Päihteet vievät helposti huomion hoivalta ja lasten tarpeilta. Näin ne vaikeuttavat jo varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyksen kehittymistä lapsen ja vanhemman välillä. Pahimmillaan päihteidenkäyttö johtaa fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan, mikä aiheuttaa vakavaa haittaa lapsen kehitykselle ja lisää riskiä lapsen väkivaltaiseen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja kannustaa aikuisväestöä päihdehaitoista vapaan, turvallisen ja terveellisen juhlatunnelman takaamiseen lapsille. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin kasvatusvastuussa oleviin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa turvallista ja vastuullista seuraa. Parhaimmillaan vanhemmat saavat taata lapselleen kokonaan raittiin elämän.

Kampanja on esillä marras–joulukuussa eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Julistetta on esillä eri puolilla Suomea, muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa. Yle esittää kampanjan tv-tietoiskua viikolla 52 Yle TV1 ja Yle Fem -kanavillaan. Kampanjamateriaalit ovat vapaasti käytettävissä kampanjan verkkosivuilla www.annalapselleraitisjoulu.fi.

Tänä vuonna Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa ovat mukana Raittiuden Ystävät ry:n kanssa A-Kiltojen Liitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin Kouluraittiuspiiri, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininauhaliitto ry, Sininuorisoliitto Sinuli, Stiftelsen Bensow, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Yle.

Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustukset avoimelle puheelle päihteistä

Raittiuden Ystävät ry antaa Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustukset Ylen Flinkkilä & Tastula Kuinka katosin narkkimaahan? -ohjelmalle ja Nuorten perustama Homebase-päihdekuntoutujien kohtaamispaikalle. Flinkkilän & Tastulan ohjelma palkitaan … Jatka lukemista Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustukset avoimelle puheelle päihteistä

Raittiuden Ystävät ry antaa Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustukset Ylen Flinkkilä & Tastula Kuinka katosin narkkimaahan? -ohjelmalle ja Nuorten perustama Homebase-päihdekuntoutujien kohtaamispaikalle.

Flinkkilän & Tastulan ohjelma palkitaan rohkeasta ja avoimesta tavastaan käsitellä arkaa päihdeaihetta vanhemman ja lapsen välillä. Homebase-kohtaamispaikka palkitaan päihteettömyyteen kannustavasta toiminnastaan, jossa korostuvat toipuminen, vertaistuki, arjenhallinta ja tulevaisuuden toivo.

Raittiuden Ystävät jakaa Vuoden raittiusteko -tunnustuksen vuosittain henkilölle tai taholle, joka edistää merkittävästi raittiutta ja terveitä elämäntapoja tai tarkastelee kriittisesti ja yllättävilläkin tavoilla päihteidenkäyttöä ja niin sanottua päihdekulttuuria.

Raittiuden Ystävät ry on 167-vuotias Suomen vanhin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja sekä toimii päihteidenkäytön ja haittojen vähentämiseksi. Järjestö korostaa, että raittius on terve ja luonnollinen elämäntapa jokaiselle maamme asukkaalle.

Vuoden raittiusteko -tunnustus myönnetään osana raittiusviikon ja ehkäisevän päihdetyön viikon ohjelmaa. Tänä vuonna 2.–8.11.2020 vietettävä viikko kannustaa avoimeen puheeseen kannabiksesta sekä nuoria ajattelemaan itsenäisesti ja olemaan vapaa ryhmäpaineesta.

Vuoden raittiusteko -tunnustuksella palkitut:
http://raitis.fi/raittiudenystavat2/vuoden-raittiusteko/
Ehkäisevän päihdetyön viikko https://www.ept-viikko.fi

Raitis Linja auttaa! 0800 508 230

Raittiuden Ystävien Raitis Linja -puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 12–15. Palvelu tarjoaa keskusteluapua ja tietoa päihdeongelmista, raittiin elämäntavan eduista ja vinkkejä päihteettömään … Jatka lukemista Raitis Linja auttaa! 0800 508 230

Raittiuden Ystävien Raitis Linja -puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 12–15. Palvelu tarjoaa keskusteluapua ja tietoa päihdeongelmista, raittiin elämäntavan eduista ja vinkkejä päihteettömään vapaa-aikaan. Puhelimessa on mahdollista tehdä myös alkoholinkäytön riskitasoa mittaava AUDIT-testi. Raitis Linja palvelee numerossa 0800 508 230.

Lue lisää Raitis Linja -puhelinpalvelusta tästä linkistä.

Koko maan hyvinvointi tarvitsee sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä

Suomen terveys- ja hyvinvointitilanne ei kestä valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla. Julkinen sektori … Jatka lukemista Koko maan hyvinvointi tarvitsee sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä

Suomen terveys- ja hyvinvointitilanne ei kestä valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla. Julkinen sektori ei kykene korvaamaan tästä aiheutuvaa vajetta käsipareissa eikä taloudellisesti, sillä sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

Kotimainen järjestötyö tukee ja parantaa ratkaisevalla tavalla kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöt toimivat monien sairauksien hoidossa, ehkäisyssä ja tutkimuksessa. Siksi järjestöjen ja yhdistystoimijoiden työtä tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Monista ongelmista kärsitään niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisestikin ja sen myötä kustannukset nousevat ennennäkemättömiin summiin, jos järjestöjen mahdollisuutta toimia rajoitetaan esitetyllä tavalla.

Järjestöt pitävät huolta heikoimmista ja ehkäisevät palvelujärjestelmän ylikuormittumista myös koronakriisin hoitokustannuksissa. Jos melkein puolet sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleisavustuksista leikataan, liian monet kansalaiset jäävät yksin, sairastuvat ja pahimmillaan menehtyvät lisääntyneiden ongelmien seurauksena. Jopa yhteiskuntarauha ja kansalaisten turvallisuus ovat uhattuna, mikäli järjestöt eivät kykene enää laajamittaiseen työhönsä maan asukkaiden tueksi.

Koronapandemia lisää sote-järjestöjen työn tarvetta myös päihdeongelmien ehkäisyssä. Tilastot osoittavat alkoholin myyntimäärien kasvaneen maassamme pandemian aikana. Lisäksi järjestyshäiriöt ja nuorten päihteidenkäyttö ovat lisääntyneet useilla paikkakunnilla. Paljon puhuttu nuorten raittius on uhattuna, kun alkoholin käyttöluvut eivät enää pienene, vaan joidenkin nuorten kohdalla jopa nousevat. Yhä synkemmiksi tilastot tulevat, kun puuttuvan vaikuttamistyön seurauksena päihteidenkäyttö kasvaisi entisestään kodeissa ja liikenteessä aiheuttaen merkittävää vahinkoa ihmishengille, terveydelle ja omaisuudelle.

Avustusten pienentyessä vaarassa olisi myös Raitis Linja -palvelupuhelimme, joka kuuntelee ja auttaa ihmisiä kautta maan. Huoli omasta ja läheisten päihteidenkäytöstä vaivaa monia maamme asukkaita. Kaikki päihteidenkäyttö arkea vaikeuttavasta kohtuu- ja viihdekäytöstä runsaaseen ongelmakäyttöön kuuluu Raitis Linjalla. Lisäksi yksinäisyys, turvattomuus ja elämän merkityksettömyys ovat toistuvasti puhelimessa keskusteltuja asioita.

Kansamme tarvitsee sekä kannustavaa vertaisuutta että rajoja terveytensä vahvistamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Sijoitus sote-järjestöjen työhön varmistaa myös maamme taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Siksi Veikkauksen voittotuottojen lasku tulee kompensoida budjettivaroista. Tarvitaan kestävä päätös myös siitä, miten järjestöjen rahoitus turvataan myös tulevina vuosina.

Emme tunnistaisi maatamme, jos näkisimme sen nyt ilman vuosikymmeniä kestänyttä järjestötyötä. Niin paljon enemmän se olisi onnettomuuksien, sairauksien ja muun kärsimyksen vammauttama. Sellaista kotimaata emme halua jättää lapsillemme, vaan perintönä tulee olla terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva maa, jossa kaikilla on hyvä olla ja elää. 

Nyt on todella otollinen hetki tunnistaa ja tunnustaa kaikki se hyvä työ, jota järjestöt ovat pian 200 vuoden ajan tehneet maassamme ja toivottavasti saavat jatkossakin tehdä.

Onneksi on joku!”, kuten ajankohtainen järjestöjen työstä kertova kampanja nyt muistuttaa.

EPT-verkosto: Ehkäisevälle päihdetyölle on tarvetta.

SOSTE ry: Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita

Kansalaisareena ry:n kannanotto: Budjettileikkaukset vaarantavat vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset

Helsingin yliopiston, Kansalaisareena ry:n ja Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n tutkimus suomalaisten auttamisesta koronakuukausina.

Selvin päin kesään

Terveelliset elintavat korostuvat poikkeusoloissa Selvin päin kesään -kampanjan kumppanit kutsuvat maamme aikuisväestön pitämään yhdessä huolta lapsista ja nuorista takaamalle heille terveelliset ja … Jatka lukemista Selvin päin kesään

Terveelliset elintavat korostuvat poikkeusoloissa

Selvin päin kesään -kampanjan kumppanit kutsuvat maamme aikuisväestön pitämään yhdessä huolta lapsista ja nuorista takaamalle heille terveelliset ja turvalliset elinolosuhteet. Samalla kumppanit antavat tukensa kaikille terveydenhuollon, nuoriso- ja sosiaalityön sekä poliisin ja pelastusalan toimijoille nykyisessä poikkeustilanteessa.

COVID-19-pandemia pakottaa katsomaan maailmaamme toisin silmin. Se osoittaa myös terveyden ja hyvinvoinnin arvon. Pitkäaikainen terveyden ylläpitäminen ja asianmukainen suojautuminen ovat paras lähtökohta kaikkia sairauksia vastaan. Perusterveyttä heikentävä päihteidenkäyttö alentaa puolustuskykyä ja on siten aina merkittävä sairastumisriski.

Eristäytymisen ja monilla kotona vietettyjen viikkojen myötä alkoholin myyntiluvut ovat kasvaneet Suomessa. Tilanne on huolestuttava myös lasten ja nuorten kannalta. Nuorisomme tarvitsee vanhemmiltaan enemmän kuin koskaan ennen vastuullisen esimerkin terveyden ylläpitämiseen. Hetkessä muuttuneet nuorten opiskelu- ja harrastusolosuhteet tulee turvata vanhempien kannustavalla myötäelämisellä ja jaksamista ylläpitävällä yhdessäololla.

Tänä vuonna Selvin päin kesään -kampanjassa nuoret kannustavat toisiaan somessa päihteettömän vapaa-ajan ja kesän viettämiseen. He kertovat videoillaan odotuksiaan ja toiveitaan kesästä. Uudet ja oivaltavat yhteydenpidon tavat ovat tarpeen niin epidemian katkaisemiseksi kuin henkisen jaksamisen ylläpitämiseksi. Nuorten tekemät kampanjavideot osoittavat huolellisuutta, huumoria ja sitkeyttä poikkeusolojen keskellä. Heidän antamansa kannustus ja tuki toisilleen on vahva.

Huoli syrjäytymisvaarassa olevista ja päihteitä käyttävistä nuorista on nyt erityisen suuri. Islantilaisten nuorten raitistuminen kasvoi 20 vuodessa ”Islannin ihmeeksi”. Nyt on aika tehdä Suomen ihme ja tukea maamme nuorisoa pysyvästi terveelliseen ja päihteettömään tulevaisuuteen. Onnistuminen lähtee jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin takaamisesta ja siitä, että tunnistamme päihdeapua tarvitsevat nuoret ja autamme heitä. Myös laittomaan päihteiden myynti- ja välitystoimintaan tulee puuttua määrätietoisesti. Nämä tavoitteet velvoittavat jokaista aikuista. Ketään ei saa jättää yksin! Kannustus päihteettömyyteen on paras johdatus terveeseen tulevaisuuteen.

Terveellinen ja turvallinen kesän viettäminen on kannustavin palkinto pitkän koulutyön jälkeen, olivat sitten juhlimismahdollisuudet millaiset tahansa. Nuorten terveellisen kesän tulee olla yhteinen päämäärämme. Siksi kaikkien kasvatusvastuussa olevien aikuisten on autettava ja tuettava tässä nuoria. Lasten ja nuorten terveydessä on maamme tulevaisuus!

Selvin päin kesään -kampanja järjestetään nyt 18. kerran. Kampanjakumppaneina ovat Raittiuden Ystävien lisäksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Hem och skola rf, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Lastensuojelun Keskusliitto, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Sinuli, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto.

Selvin päin kesään -kampanjatoimijat onnittelevat lämpimästi valmistujaisjuhliansa ja kesäloman alkua viettäviä nuoria ja toivottavat kaikille terveyttä ja hyvää vointia.
Juhlitaan turvallisesti ilman päihteitä!

Anna lapselle turvallinen arki

Tule mukaan #turvallinennaapuri-haasteeseen! Sosiaali- ja terveysalan järjestöt kannustavat olemaan turvallinen naapuri. Järjestöt rohkaisevat ilmoittamaan turvallisen kotinsa ikkunaan tai ulko-oveen merkityllä … Jatka lukemista Anna lapselle turvallinen arki

Tule mukaan #turvallinennaapuri-haasteeseen!

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt kannustavat olemaan turvallinen naapuri. Järjestöt rohkaisevat ilmoittamaan turvallisen kotinsa ikkunaan tai ulko-oveen merkityllä T-kirjaimella. Ole sinäkin turvanaapuri, jolta voi pyytää tarvittaessa apua. Kaikilla on oikeus olla suojassa omassa kodissaan.

Jos omassa kodissa on sellainen tilanne, jossa kokee väkivaltaa tai sen uhkaa, saattaa olla välttämätöntä lähteä pois kodistaan. Tässä ajassa on tärkeää naapureina kysellä kuulumisia sopivan turvavälin päästä ja tarjota tarvittaessa apua.

Koronakriisi aiheuttaa monissa suomalaisissa kodeissa ahdistusta, vaikeita tilanteita ja jopa väkivaltaa. Perheväkivallan uhrit ottavat tällä hetkellä paljon yhteyttä auttaviin puhelimiin sekä chat-palveluihin.

Turvallinen naapuri -haasteessa ovat mukana: Ensi- ja turvakotien liitto, Irti Huumeista ry, Kalliolan Setlementti ry, Kukunori ry, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Raittiuden Ystävät ry, Sininauhaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Raittiuden Ystävien Raitis Linja -palvelupuhelin auttaa numerossa 040 197 4935.

Apuna ovat myös muun muassa seuraavat maksuttomat auttavat puhelinpalvelut:

SPR:n auttava puhelin koronavirusepidemian aiheuttamiin huoliin ja murheisiin 0800 100 200 ma-pe klo 9-21

Nollalinja: 080 005 005 (24/7)

Naisten Linja: 0800 02400 (ma-pe kello 16-20), chat-palvelu verkkosivuilla auki ti-to kello 17-19 ja nettikirjepalvelu vuorokauden ympäri naistenlinja.fi.

Irti huumeista ry:n auttava 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat).

Mtkl neuvontachat ja puhelin https://www.mtkl.fi/mista-apua/Kalliolan kohtaamischat: kalliola.fi

Turvallinen naapuri -kampanjasta kysyttyä:

Entä jos joku väärinkäyttää kampanjan ideaa ja onkin oikeasti turvaton naapuri?

Tämä on mahdollista – ihan kuten kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Tässä on kuitenkin kyse nimenomaan naapuriavusta, joten oletettavasti mahdollisen väärintekijän henkilöllisyys olisi hyvin nopeasti selvillä. Tyypillisesti naapurin ovessa lukee hänen nimensä ja osoitekin on tässä tapauksessa tiedossa. Tästä syystä ajattelemme riskin olevan suhteellisen pieni.

Mitä jos ihmiset kokevat häpeää, kun he näkevät toisilla T-kirjaimen ikkunassa? Onhan perheen jännitteet hävettävä asia. 

T-kirjain ei tarkoita, että sinulla pitää olla hätä, kun naapuriasi lähestyt. Se voi olla myös tuttavallisen hymyn osoitus tai vaikkapa kauppa-avun tarjoaminen. Sitä on vaikeaa kokea omana häpeänä. T-kirjainhan ei ole suunnattu erityisesti millekään ryhmälle. Olemme yhtenä esimerkkinä toki käyttäneet kireitä perhetilanteita.

Miksemme kehota ihmisiä kääntymään ennemmin ammattilaisen kuin naapurin puoleen?

Emme missään nimessä halua vähätellä ammattilaisten osaamista. Monimutkaisissa perhekriiseissä yksilö tai koko perhe tarvitsevat ehdottomasti ammattiapua. Kampanjan ideana on enemmän se, että naapuri voi osoittaa, ettei sulje silmiään eikä jätä avaamatta oveaan, jos ovikelloa soittaa hädässä tai avun tarpeessa oleva kanssanaapuri. Turvanaapurin edessä ei tarvitse hävetä tai peitellä tilannetta. Naapuri voi myös olla tukena esimerkiksi siinä, kun viranomaisapua pyydetään paikalle. Kun kyseessä on hätätilanne, jossa ihmisen terveys tai henki on vaarassa, kehotamme ensi tilassa soittamaan yleiseen hätänumeroon. 

Miten määrittelemme turvallisuuden? Sehän on suhteellinen käsite ja jokainen kokee sen yksilöllisesti.

Lähdemme siitä, että jokaisen yksilöllinen kokemus on totta. Tätä kysymystä voisi toki miettiä filosofisesti, mutta uskomme, että monella kynnys avun pyytämiseen voi olla suuri ja niin sanottuja vääriä hälytyksiä on harvemmin kuin niitä tilanteita, joissa apu ja tuki on tarpeen.

Onko kampanja suunnattu myös lapsille? Onko hyvä, että lapsi hakeutuu tuntemattomien aikuisten kotiin?

Kampanjamainokset pyörivät ennen kaikkea sosiaalisen median kanavissa ja viesti on suunnattu perheille. Turvanaapurit voivat yhdessä esim. perheiden lasten kanssa askarrella T-kirjaimen ikkunaan tai oveen sekä kertoa samalla, miten tärkeää on auttaa, jos toinen ihminen tarvitsee apua. Muutoin näemme, että vastuun lapsesta kantaa aikuinen emmekä kehota yhtäkään lasta lähtemään naapurin mukaan tai menemään naapurin kotiin ilman vanhempien lupaa.

Alkoholinmyyntiä on rajoitettava koronapoikkeustilan aikana

Helsingin Sanomissa julkaistiin 28.3.2020 toimittaja Eliisa Aikkilan ansiokas kirjoitus, joka perustui alkoholihaitat perusteellisesti tuntevan A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo … Jatka lukemista Alkoholinmyyntiä on rajoitettava koronapoikkeustilan aikana

Helsingin Sanomissa julkaistiin 28.3.2020 toimittaja Eliisa Aikkilan ansiokas kirjoitus, joka perustui alkoholihaitat perusteellisesti tuntevan A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo Simojoen haastatteluun. Kirjoituksessa tuodaan kattavasti esiin koronavirusrajoitusten todennäköisesti turmiollinen vaikutus 500 000 suomalaisen alkoholin riskikäyttäjän elämään. Ja varsinkin niiden 70 000 lapsen elämään, joiden osana on kuulua riskikäyttäjän perheeseen. Toimittaja Kaisu Moilanen kysyi 30.3. Helsingin Sanomissa, tulisiko alkoholinmyyntiä rajoittaa poikkeustilan aikana näiden lasten ja riskikäyttäjien hyväksi.

On yleisesti tiedossa ja monien päättäjien hiljaisesti hyväksymäkin tosiasia, että alkoholi on maailmanlaajuisesti yksi suurimpia kehityksen jarruja. Suomen tilanne ei poikkea tästä. Ilman alkoholia meillä olisi vuosittain rattijuoppoustuomioita 17 000 ja pahoinpitelyitä 80 000 vähemmän. Lisäksi sairaansijatarve olisi ehkä 10 % pienempi, alkoholiin liittyviä kuolemia vuosittain 4000 vähemmän ja poliiseilla ehkä 20 % enemmän aikaa nyt selvittämättä tai jopa tutkimattakin jäävien rikosten selvittämiseen. Puhumattakaan siitä, miten monta tuhatta lasta ja nuorta vapautuisi jatkuvasta pelosta, onko isä tai äiti taas kännissä ja mitä sitten tapahtuu.

Alko on kertonut, että vessapaperin, säilykkeiden ja näkkileivän lisäksi suomalaiset ovat hamstranneet alkoholia. Maaliskuun myynti on ollut ennätyksellinen. Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan ikään kuin tikittävänä aikapommina, kuten Kaarlo Simojoki totesi haastattelussaan: ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”. Siksi on merkittävä riski, kun nyt vanhempien ja lasten ollessa yhdessä paljon kotona, on sinne varattu myös paljon alkoholia.

Suomessa on yhtenä harvoista maailman maista alkoholimonopoli väkevien juomien osalta. Niitä saa vain Alkosta. Alko on siis maan johdon ”käsissä” varsinkin näin poikkeusaikana. Mutta suuri osa alkoholinmyynnistä tapahtuu nykyisin päivittäistavarakaupoissa lähinnä oluen muodossa. Siihenkään puuttumisen ei luulisi olevan ylittämätön este hallitukselle tällaisena aikana.

Esimerkkejä alkoholinmyynnin rajoittamisesta koronapandemian aikana on monia, mm. Viro ja Grönlanti. Venäjälläkin on esitetty samaa koronan ajaksi. Onkin pidettävä selvänä sitä, että alkoholinmyynnin rajoittaminen tämän pandemiakatastrofin aikana on kansanterveyttä, kansantaloutta ja kansan hyvinvointia varmuudella parantava tekijä. Hallitus toimikoon!

Martti Vastamäki professori, käsikirurgian dosentti ja Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja

Kännikapina on nyt Mocktailseura

Vuodesta 2008 toiminut Raittiuden Ystävien Kännikapina-työ uudistettiin Mocktailseuraksi. Aktiivinen vaikuttamistyö jatkuu uudella nimellä, mutta samalla tehokkaalla otteella. Kännikapina on tunnettu … Jatka lukemista Kännikapina on nyt Mocktailseura

Vuodesta 2008 toiminut Raittiuden Ystävien Kännikapina-työ uudistettiin Mocktailseuraksi. Aktiivinen vaikuttamistyö jatkuu uudella nimellä, mutta samalla tehokkaalla otteella. Kännikapina on tunnettu vaikuttaja mm. alkoholimainoskeskustelussa ja alkoholilainuudistuksessa. Toiminnasta seurasi tulosta esimerkiksi kun alkoholin ulkomainonta kiellettiin. Viime vuosina toiminta on painottunut pop-up Mocktailbaareihin ja seurallisiin toiminta-iltoihin Helsingissä. Lue lisää Mocktailseurasta: www.mocktailseura.fi

Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa tuotamme videoita ja vaikutamme etäyhteyksien kautta. Emme järjestä enää keväällä 2020 ryhmätoimintaa eikä -tapaamisia, mutta jatkamme aktiivista kohtaavaa työtä toimintamahdollisuuksien palauduttua.

Koronavirus COVID-19

Teksti: professori Martti Vastamäki Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus, COVID-19. Nimi korona tulee viruksen mikroskooppisesta auringon koronaa … Jatka lukemista Koronavirus COVID-19

Teksti: professori Martti Vastamäki

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus, COVID-19. Nimi korona tulee viruksen mikroskooppisesta auringon koronaa muistuttavasta ulkonäöstä. Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita ovat aiheuttaneet 2003 SARS (severe acute respiratory syndrome) ja 2012 MERS (Middle East Respiratory Syndrome) -koronavirukset ja nyt siis COVID-19. Tapauksia on todettu nyt (30.3.2020) yhteensä 720 000 maailmanlaajuisesti, kun yli 200 maata on raportoinut tartunnoista. Suurin osa tapauksista on raportoitu aikuisilla, joskin myös lasten COVID-19-tapauksia on kuvattu. Vakavia hengitystievirusten aiheuttamia tauteja – myös koronavirusinfektiota – todetaan useammin ikääntyneillä henkilöillä ja henkilöillä, joilla on jokin perustauti, kuten diabetes, sydän- tai keuhkosairaus. Aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot olivat harvinaisia. Yli 100 vuotta sitten maailmaa kiertäneestä virusinfektiosta Espanjan taudista tämä uusi virustauti poikkeaa ainakin siinä, että nyt tauti iskee ankarimmin iäkkäisiin, kun  taas Espanjan tauti tappoi sadoin tuhansin parhaassa kunnossa olevia lapsia ja nuoria, joilla riitti elinvoimaa valtavien vasta-ainemäärien kehittämiseen, johon potilaat sitten tukehtuivat.

Tämä uusi koronavirus COVID-19 tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa. Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaalassa, jossa on paljon sairaita ja oireilevia potilaita. Kotioloissa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin tautien kohdalla: siivotaan jälkiä aktiivisesti ja vältetään esimerkiksi samojen pyyhkeiden käyttämistä. Raskaana olevat naiset ovat muuta väestöä alttiimpia virusten aiheuttamille hengitystieinfektioille, mukaan lukien COVID-19-infektio.

Miten suojaudun koronavirustartunnalta?

Uudelta koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaisesti kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Käsiä on syytä pestä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Silmiä, nenää tai suuta ei ole syytä kosketella, ellei ole juuri äskettäin pessyt käsiään. Oireettoman terveydenhuollossa työskentelemättömän henkilön suu-nenäsuojuksen käyttö mitä ilmeisimmin ei ole tarpeen, mutta terveydenhuollon ammattilaisille se on tarpeen, samoin koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville.

Myös oireisten henkilöiden, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä, on syytä käyttää suojusta. Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä. Suurien väkijoukkojen välttäminen ja hengitystieinfektiota sairastavan henkilön läheisen kontaktin välttäminen ovat myös tärkeitä. Julkisilla paikoilla ja väkijoukoissa on pyrittävä pitämään 1–2 metrin etäisyys muihin, erityisesti, jos joku yskii tai aivastelee.

Oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Mahdollisuus uuden koronaviruksen aiheuttamaan hengitystietulehdukseen on pieni, ellei henkilö ole ollut kontaktissa sellaiseen henkilöön, joka on sairastunut koronavirusinfektioon. On tehty havaintoja, että oireettomat henkilöt saattavat levittää virusta eteenpäin. On kuitenkin epäselvää, miten suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä.  Nykytiedon mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.

Miten suojaan muita?

Lievänkin hengitystieinfektion aikana kannattaa nyt korona-aikana pysytellä kotona eli ei töihin, kouluun tai harrastuksiin. Kättelyä on vältettävä. Suu ja nenä on suojattava esim. kertakäyttönenäliinalla, jos on yskittävä tai aivastettava. Jos herää epäily koronavirustartunnasta, suositellaan soittamaan terveyskeskukseen tai sairaalan päivystykseen, mutta ei menemään sinne ilman terveydenhoitohenkilökunnan puhelinkonsultaatiota. Koronavirustartuntaa voi epäillä, jos on kuumetta, yskää, kurkkukipua, päänsärkyä tai hengenahdistusta, varsinkin, jos on palannut ulkomailta epidemia-alueelta tai ollut kosketuksissa taudille altistuneen tai siihen sairastuneen kanssa.

Koronavirustartunnan oireet

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka oireita ovat yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. Nämä ovat myös tavallisen influenssan oireita, eikä näitä kahta tautia voi alussa erottaa toisistaan ilman tarkempia tutkimuksia. Kuten tiedämme, tavallinen influenssa voi viedä potilaan kunnon varsin heikoksi ja oireet kuten päänsärky ja lihassäryt ovat vaikeita kestää. Koronaviruksen oireet ovat arviolta noin 80 prosentilla onneksi varsin lieviä, osa sairastuneista on jopa käytännössä oireettomia, mutta vaikeaoireisiakin on paljon. Jos ilmenee vaikeaa hengenahdistusta ja kuume pysyy korkealla, on syytä hakeutua hoitoon. Osa koronapotilaista tarvitsee tehohoitoakin. Uuteen koronavirukseen ei toistaiseksi ole olemassa hoitoa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Rokotteita on kehitteillä, mutta ne eivät ehdi taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa.

Taudin itämisaika, eli aika altistumisesta ensioireiden alkuun, on arvion mukaan noin 2–12 päivää, keskimäärin noin 4–5 päivää. Leviämisen tehokkuutta tai tartuttavuusaikaa ei vielä tunneta tarkasti. Tähän mennessä noin 80 % raportoiduista tapauksista on ollut lieviä ja sairastuneet ovat toipuneet. Noin 14 %:lla tauti on ollut vakavampi, oireina keuhkokuume ja/tai hengenahdistusta ja 6 %:lla tila on ollut kriittinen.

Uusi koronavirus on yleisvaarallinen tartuntatauti

Tartuntatauti luokitellaan yleisvaaralliseksi, jos se tarttuu helposti, on vaarallinen ja sen leviäminen voidaan estää toimin, jotka kohdistetaan sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön. Yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut voidaan eristää tartuntavaaran torjumiseksi. Tartunnan mahdollisesti saanut henkilö voidaan myös tarvittaessa määrätä karanteeniin. Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Jotta tauti ei leviäisi, tartunnan saanutta voidaan hoitaa tarvittaessa myös vastoin hänen tahtoaan. Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin. 

Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerliksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää. Karanteenin voi yleensä toteuttaa kotona. Jos kotona kuitenkin asuu yli 60-vuotiaita tai perussairaita henkilöitä, voidaan joutua harkitsemaan erityisjärjestelyjä. Tämä johtuu siitä, että karanteenissa oleva voi sairastua ja tartuttaa tautia eteenpäin ennen kuin ehtii hakeutua hoitoon. Koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla ikääntyneille ja perussairaille vakava.

Pandemia

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Epidemia-alueella tarkoitetaan alueita, joissa esiintyy laajempia tartuntaketjuja. Koska epidemiatilanne Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on muuttunut nopeasti, maiden ja alueiden luokittelusta epidemia-alueeksi luovuttiin. Koronavirustartunnan saamisen riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa.

Suomen tilanne 30.3.2020

Tähän mennessä Suomessa on todettu noin 1313 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa tautitapausta. Tässä on huomioitava, että viimeisten kahden viikon aikana on testattu ainoastaan sairastuneeita henkilöitä. Arvioidaan, että todellinen uusien koronatapausten lukumäärä on noin 20–30-kertainen verrattuna testissä löydettyjen tapausten määrään  Suurin osa Suomessa todetuista tapauksista on ollut lieviä. Osa tartunnan saaneista on tarvinnut kuitenkin sairaalahoitoa. Tehohoidossa eli hengityskonetta tarvitsevia on maassamme 49 (tilanne 30.3.2020), kun viikko sitten luku oli 10. Koronan aiheuttamia kuolemantapauksia on raportoitu 13, kun viikko sitten niitä ei ollut vielä yhtään Suomessa. Luvut siis nousevat melkein ekspotentialisesti. On täysin selvää, että meilläkin tehohoitoa tarvitsevia tulee olemaan ainakin 500, ehkä nelinumeroinenkin luku ja kuolemantapauksia myös valitettavan runsaasti, ehkä 50–100. Olemme onneksi pari kolme viikkoa jäljessä muun Euroopan tilanteesta ja asioihin on pystytty varautumaan mm. valtiovallan taholta käsittääkseni varsin hyvin.

Euroopan tilanne

Euroopassa on todettu nyt yli 400 000 koronavirustapausta, joista 24 352 eli 6 % on kuollut. Suurin osa Euroopan tapauksista on todettu Italiassa, 91 000 ja Espanjasssa, 85 000. Kuolleisuus on suurin ikäihmisten ryhmässä, 80–89-vuotiailla 42 % ja 70–79-vuotiailla joka kolmas on kuollut tähän tautiin Italiassa. Näissäkin kuolleisuusluvuissa on otettava huomioon se, että siinä verrataan kuolleiden määrää positiivisiksi testattujen määrään. Todellinen infektion saaneiden määrä voi olla kymmenkertainen. Euroopan ulkopuolella USA:ssa sairastuneita on ilmoitetttu olevan 143 000 (tilanne 30.3.2020). Siellä valtiovalta eli käytännössä presidentti on edistänyt viruksen leviämistä vähättelemällä merkittävästi sen vaikutusta. Asiantila muuttui, kun presidentin hyväkuntoinen ystävä sairastui tautiin ja on nyt koomassa. Nyt USA:ssa on säädetty useita kokoontumista ja taudin leviämistä vähentäviä asetuksia.

Taudista parantuneiksi on todettu 49 059 ihmistä. Kuolleisuusprosentteja tarkasteltaessa on tietenkin otettava huomioon se, että prosentit on laskettu testatuista. Suurinta osaa sairastuneista ei testata, kun tauti on sairastettu niin lievänä. Italian huono tilanne ja korkeat kuolleisuusluvut ovat osittain tekemisissä sen tosiasian kanssa, ettei maasssa oltu varauduttu riittävästi. Esimerkiksi tehohoitopaikkoja ei ollut läheskään riittävästi ja kaikkein heikkokuntoisimpia ei voitu ottaa tehohoitoon. Suomessa tehohoitopaikat riittävät jatkossakin.

Lopuksi

Edessä on vielä kovia aikoja Suomessakin. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kaikista varotoimista huolimatta ehkä jopa joka kolmas suomalainen sairastuu tähän koronavirukseen. Toistaiseksi meillä on raportoitu menehtyneitä varsin vähän moneen muuhun maahan verrattuna, mutta niitäkin varmasti tulee, ehkä jopa parin prosentin luokkaa? Tämän pandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat mittavat koko maailmassa, niin myös Suomessa. Odotettavissa on varman tuntuinen talouslama meilläkin. Mutta kuten arvostettu Tasavallan Presidenttimmekin totesi televisiossa 12.3.2020: Ihmisistä ja heidän hengestään huolehtiminen on tärkeää, talous jää siinä takasijalle!

Kirjoittaja on professori, käsikirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja.