Ajankohtaista – Raittiuden Ystävät tiedottaa!

Raittiuden Ystävät ry:n tiedottaa sekä omasta toiminnastaan että raittiuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista muualla.

Selvin päin kesään!

Nuorten auttaminen on jokaisen aikuisen etuoikeus ja velvollisuus Selvin päin kesään -kampanjan kumppanit kutsuvat maamme nuoret juhlimaan päihteittä koulun päättymistä ja alkavaa … Jatka lukemista Selvin päin kesään!

Nuorten auttaminen on jokaisen aikuisen etuoikeus ja velvollisuus

Selvin päin kesään -kampanjan kumppanit kutsuvat maamme nuoret juhlimaan päihteittä koulun päättymistä ja alkavaa kesää. Tämän onnistumiseksi aikuisten tulee varmistaa nuorten terveellinen ja turvallinen elämä. Samalla kumppanit antavat tukensa kaikille terveydenhuollon, nuoriso- ja sosiaalityön sekä poliisin ja pelastusalan toimijoille poikkeuksellisen haastavina aikoina.

Maamme nuorten osalta kuuluu paljon hyvää. Raittiiden nuorten määrä yhä kasvaa ja sen myötä pitkälti heidän hyvinvointinsakin. Päihteettömien kasvuikäisten määrä ei kuitenkaan anna todellista kuvaa kaikkien lasten ja nuorten osalta. Edelleen on useita nuoria, jotka käyttävät alkoholia humalahakuisesti. Tilanteen tekee monen kohdalla erityisen vaikeaksi se, että samalla näillä nuorilla on muitakin vaikeuksia, kuten talous- ja mielenterveysongelmia sekä rikoksia tasapainoisen elämän esteinä.

Polarisaatiota nuorten keskuudessa syventävät entisestään erilaiset kasvu- ja elinolosuhteet sekä häiriökäyttäytyminen ja huono koulumenestys. Osalla taas alkoholinkäyttö lisääntyy vähitellen aikaisista kokeiluista alkaen, vaikkei heillä olisikaan muita haasteita elämässään. Nuorten tupakoinnin ja nuuskaamisen vähentyessä ilmenee alaikäisillä uusia haasteita, kuten esimerkiksi kannabiksen kokeilua ja sen seurausten huonoa tuntemusta.

Kasvuiässä olevat tarvitsevat entistä enemmän tukea kaikista vaikeuksistaan selviytymiseen. Heitä tulee kannustaa monipuoliseen terveydestään ja turvallisuudestaan huolehtimiseen. Rajojen asettaminen ja myös joidenkin asioiden kieltäminen on osa vastuullista kasvatusta ja huolenpitoa. Vanhempien esimerkki on monessa asiassa tärkeämpi kuin aikuisväestö usein ymmärtääkään. Ketään ei saa jättää ongelmiensa kanssa yksin!

Selvin päin kesään -kampanja kannustaa kaikkia nuoria viettämään päihteetöntä vapaa-aikaa ja kesälomaa. Onnistuminen lähtee jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin takaamisesta ja siitä, että tunnistamme päihdeapua tarvitsevat ja autamme heitä. Myös laittomaan päihteiden myynti- ja välitystoimintaan tulee puuttua välittömästi. Nämä tavoitteet velvoittavat jokaista aikuista. Kannustus päihteettömyyteen on paras johdatus turvalliseen ja tasapainoiseen tulevaisuuteen. Terveellinen kesäloman viettäminen on kannustavin palkinto pitkän työjakson jälkeen ­– meille kaikille!

Selvin päin kesään -kampanja järjestetään jo 20. kerran. Kampanjakumppaneina ovat Raittiuden Ystävät ry:n lisäksi Barnavårdsföreningen i Finland, Ehkäisevä päihdetyön järjestöverkosto, ETRA-liitto, Helsingin Kouluraittiuspiiri ry, Hem och skola rf, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Myllyhoitoyhdistys, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Sinuli, Suomen ASH, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto.

Selvin päin kesään -kampanjatoimijat onnittelevat lämpimästi valmistumistaan ja kesälomaansa juhlivia nuoria sekä toivottavat kaikille hyvää kesää.

Lue lisää kampanjasta: http://selvinpainkesaan.fi

Selvin päin kesään -kampanja tukee Satakunnan ehkäisevän päihdetyön toimijoiden Älä välitä -kampanjaa touko-kesäkuun vaihteessa. Kampanja muistuttaa, etteivät aikuiset välittäisi alkoholia alaikäisille, erityisesti koulujen päättymisviikonloppuna. 

Kampanjaviikolla on nähtävissä Yle TV1:ssä kuvaaja Joni Villasen ohjaama ja valmistama Raittiuden Ystävien televisiotietoisku, joka muistuttaa kaikkia kasvatusvastuussa olevia vanhempia kantamaan huolta nuorten terveydestä ja turvallisuudesta.

Lue myös vaikuttavan omakohtainen EHYT ry:n harjoittelijan Anette Moisasen mielipidekirjoitus Selvin päin kesään – Älä hae alkoholia alaikäiselle.

Juhlitaan turvallisesti päihteittä!

Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta … Jatka lukemista Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta toimittaja Petri Koiviston kirjoituksesta.

Jatkosota päättyi 77 vuotta sitten, ja sen jälkeen Suomi on saanut nauttia yhtäjaksoisesta rauhan kaudesta. Ylhäinen, kuten muutkin sodan kokeneet, kantaa kuitenkin menneitä kauhun hetkiä mielessään ja unissaan.

– Unissa ne asiat ovat paljon. Tämä on elämän mittainen sota, Eeva Ylhäinen kertoo.

Kiteellä 5.10.1925 syntynyt Ylhäinen välttyi nipin napin kuolemalta talvisodan alkuun ajoittuneessa pommituksessa, ja jatkosodassa lähettityttönä hän joutui joskus välittämään perille murheellisimpia mahdollisia uutisia. Eeva Ylhäisen mielestä nuorten ihmisten oli vaikea ymmärtää, kuinka raskaan surun heidän tuomansa tieto aiheutti.

Ruumiillista työtä riitti sotavuosina naisillekin yltäkyllin. Eeva Ylhäisellä oli suurperheen lapsena Kiteellä runsaasti töitä jo pelkästään kotona, sillä perheen isä oli kuollut jo ennen sotaa. Ylhäinen oli sota-aikana myös toisten palveluksessa useaan otteeseen. Varsinaisiin miesten töihin Ylhäinen pääsi tukkityömaalla, jossa hän kuori tukkeja. Työ oli fyysisesti liiankin rankkaa, mutta työinto jatkui silti vielä myöhemmin sahalla.

Elämä kotiseudulla oli levotonta. Kiteelläkin oli pelättävä desantteja, jotka aiheuttivat pahaakin vahinkoa, ja lisäksi läheiseltä sotavankileiriltä karkasi joskus sotavankeja ruuan hakuun.

– Sellaisten kauhujen keskellä piti yrittää tulla toimeen. Uskon, että liitto, mihin Suomi on liittymässä (so. Nato) auttaa siinä, ettei meidän käy huonosti, Eeva Ylhäinen toteaa.

Lahtelaisveteraani ehti kokea kaksikin evakkomatkaa, kun hänen syntymäkotinsa jäi talvisodan jälkeen ja uudelleen jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle. Perheen äiti lähti lapsikatraan kanssa ensimmäiselle evakkotaipaleelle vailla varmaa tietoa tulevasta määränpäästä. Eeva-tytär otti pyörän ja lähti etsimään vapaata soppea. Sellainen löytyikin noin kymmenen kilometrin päästä eräästä riihestä, jonne perhe ja vielä äidin ystäväkin lapsineen asettautuivat pariksi kuukaudeksi. Heidän seuranaan olivat hiiret ja rotat.

Sodan muistot ovat veteraanin mielessä nyt entistä ajankohtaisempia. Eeva Ylhäinen sanoo Venäjän hyökänneen Ukrainaan yhtä aiheettomasti kuin se aikanaan hyökkäsi Suomeen. Ylhäinen on luottavainen, että Euroopan epävakaasta tilanteesta huolimatta Suomi pysyy turvassa.

Toimeliaisuutta on elämässä riittänyt. Eeva Ylhäinen on veteraanityön lisäksi ollut mukana marttatoiminnassa ja raittiustyössä sekä harrastanut kuorolaulua. Ammattiuransa hän teki kaupan alalla.

Veteraanien rivit harvenevat kiihtyvällä vauhdilla, mutta tapahtumia jaksetaan yhä järjestää.

– Toiminta on ollut runsasta, mutta joka paikkaan ei enää jaksa lähteä, pahoittelee Ylhäinen.

Kun Ylhäinen muutti Lahteen vuonna 1953, hän joutui vastikään leskeksi jääneenä huolehtimaan kahdesta pienestä lapsestaan. Nyt kumpikin heistä on jo työuransa tehnyt, ja Eeva Ylhäisellä on jo lastenlastenlapsiakin.

Petri Koivisto

Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi … Jatka lukemista Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi enemmän.

Kansamme parissa on valittua ja tasapainoista yksin elämistä, mutta nämä tiedot kysyvät, huomaammeko me haavoittavan yksinäisyyden ennen kuin syrjäytyminen ja sairaudet vievät mukanaan. Moni elää yksin jopa perheensä keskellä ja isoissakin seurueissa. Näin käy varsinkin silloin, jos ei saa tukea omien arvojensa mukaiseen elämään.

Alkoholi- ja päihdepolitiikassa ei pidä jäädä ”juupas–eipäs”-väittelyyn tai tuijottamaan tilastoja, vaan sen sijaan auttaa yksinäisiä ja muita tukea tarvitsevia. Siihen kutsutaan meitä kaikkia. Kohtaamiset tarjoavat tilaisuuksia yksinäisyyden torjumiseen – ihmisenä ihmiselle, ilman stigmaa tai syyllistämistä.

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry

Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän … Jatka lukemista Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän tarpeeseen vastaa arabiankielisten nuorten ja perheiden verkkopalvelu Haya.

Arabiankieliset ovat Espoossa nopeasti kasvava vieraskielisten ryhmä. Heidän parissaan on paljon lapsia ja nuoria, kotona olevia naisia sekä muita koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevia aikuisia. Suomenkieliseen väestöön verrattuna vieraskieliset hakeutuvat palveluihin usein viiveellä. Tietoa niistä on vaikea saada, jos suomen kielen taito on vasta kehittymässä.

Palveluammattilaisten parissa on todettu, että arabiankieliset espoolaiset tarvitsevat eniten tukea terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllistymiseen. Koska äidinkieli on tunnekieli, äidinkielellä saatu auttaminen lisää palveluiden tuntemusta, niihin hakeutumista ja ennaltaehkäisee ongelmia. Kielitaidon karttuessa osataan tuttuja palveluita käyttää vähitellen myös suomen kielellä.

Haya-verkkopalvelu toimii tarina-auttamisen kautta. Kuukausittain vaihtuva teema auttaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka maahan muuttaneita usein askarruttavat. Teemoina ovat mm. kiusaaminen, rasismi, koulunkäynti, kotoutuminen Suomeen, opiskelu, työllisyys ja yksinäisyys sekä ihmissuhdeasiat. Ketterä verkkopalvelu mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.

Haya.fi-verkkosivuston lisäksi saa henkilökohtaista tukea chatissa ja videochatissa sekä anonyymien puhelujen avulla. Sivustolta löytyy myös huolikartoitus ja psykoedukatiivisia videoita, joista suurin on tehty yhteistyössä espoolaisten arabiankielisten nuorten, nuorten aikuisten sekä ammattilaisten kanssa. Sivustoon on tutustunut tammi–helmikuussa 2022 jo yli 1700 kävijää. Palvelu on avoinna tammikuusta elokuun loppuun 2022.

Haya-projekti pohjautuu vuonna 2020 toteutettuun Espoon kaupungin digikokeiluun, joka edisti arabiankielisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa omaa hyvinvointiaan sekä löytää ja hyödyntää nopeammin Espoon kaupungin tarjoamia palveluja. Uuteen Haya-projektin vaiheeseen otettiin monipuolisemmin mukaan myös työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät asiat sekä kohderyhmäksi lisäksi aikuisikäiset.

Projektipäällikkönä Haya-projektissa toimii Sari Hammar ja palvelun toteuttaa Zoturi Oy/Janne Vepsäläinen.

Raittiuden Ystävät on kiitollinen Haya-projektin työstä ja toivottaa sille menetystä myös jatkossa. Järjestömme osallistui vuosina 2014–2017 ånni-hankkeen yhteistyöhön, jonka myötä vahvistimme eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumista Suomeen ja käsittelimme päihteisiin liittyviä kasvatuskysymyksiä ja -käytäntöjä. Eri toimijoiden monipuolisena yhteistyönä teemme maastamme turvallisen paikan asua kaikille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Lue lisää Haya-projektista: http://haya.fi

Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022 Hyvät Ystävät  Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme … Jatka lukemista Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022

Hyvät Ystävät 

Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme idän diktaattorin varjossa ja ajatuksemme ovat Ukrainassa. Tilanne on uskomaton ja mahdollisuus asioiden eskaloitumiseen on olemassa. Monet meistä muistavat pommisuojassa vietetyt yöt. Itsekin olen siellä ollut. Onneksi -43 syntyneenä ei ole asioista muistikuvia. Mutta pommit ovat nyt täyttä totta siellä etelässä, melkein keskellä Eurooppaa. Korkein heitä suojelkoon!

Omalla agendallamme, raittiiden elämäntapojen ja päihteettömyyden puolustajina tapahtuu koko ajan. Tupakan suhteen lainsäädäntömme on hyvässä kunnossa, mutta nuuska-asiassa on rajusti parantamisen varaa. Edelleen länsinaapuristamme tuodaan nuuskaa autokuormittain mm. päätellen siitä, että satojen kilojen takavarikkojakin onnistutaan tekemään. Nuuskaamisen vaaroista nuorisolle tiedottaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin, vaikka moni nuori jo tietääkin suusyövän liittyvän hyvin usein nuuskaamiseen.

Sähkötupakointi on yleistynyt nuorten keskuudessa. Tupakkayhtiöt keksivät joitakin vuosia sitten panostaa sähkötupakoinnin edistämiseen. Sillä luulemma pääsee irti tupakoinnista. Oleellista on kuitenkin, että tupakoimattomat nuoret aloittavat sähkötupakoinnin onnellisen tietämättöminä sen vielä tarkemmin tunnistamattomista vaaroista ja varsinkin siitä, että se johtaa helposti varsinaiseen tupakointiin. Varsinkin silloin kun mukana on nikotiinia, joka on se koukuttava aine.

Alkoholi valitettavasti tuntuisi olevan nyt melkein hieman voitolla varsinkin varttuneiden keskuudessa, samoin nuorten aikuisten. Kansanedustajamme eivät kyenneet alkoholilaista päättäessään asettamaan kansanterveyttä etusijalle. Mutta taistelu jatkuu. Huumeiden suhteen voitimme ainakin väliaikaisesti kannabiskisan. Aika näyttää jatkosta.

Hyvää kevään odotusta kaikille! Mens sana in corpore sano

Martti Vastamäki
puheenjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Tipaton 4ever

Tipaton ei pääty tammikuuhun. Sen osoittaa taas käynnissä oleva Tipaton 4ever -kampanjamme: https://www.instagram.com/explore/tags/tipaton4ever/ Kutsumme kaikki pohtimaan millaisia ajatuksia loppuelämän tipattomuus herättää ja kertomaan mitä … Jatka lukemista Tipaton 4ever

Tipaton ei pääty tammikuuhun. Sen osoittaa taas käynnissä oleva Tipaton 4ever -kampanjamme: https://www.instagram.com/explore/tags/tipaton4ever/

Kutsumme kaikki pohtimaan millaisia ajatuksia loppuelämän tipattomuus herättää ja kertomaan mitä kaikkea raitista ja raikasta voikaan näin talvella tehdä. Liikunta, kannustava seura ja vaikkapa lumilinnan tai -ukon teko pitää mielen virkeänä.

Kerro Instagramissa omat tapasi pitää elämä liikkeessä!

Työ ja toisten auttaminen tukevat tasapainoiseen elämään

Homebase Lahti – kokemusasiantuntija Iida Kuka olet ja mitä teet Homebasessa? Ja mikä siellä on antoisinta? Olen Lahden kaupungin palkkaama … Jatka lukemista Työ ja toisten auttaminen tukevat tasapainoiseen elämään

Homebase Lahti – kokemusasiantuntija Iida

Kuka olet ja mitä teet Homebasessa? Ja mikä siellä on antoisinta?

Olen Lahden kaupungin palkkaama kokemusasiantuntija Iida (20 v.). Koen Homebasen antoisaksi paikaksi olla töissä, koska on ensinnäkin paikka mihin mennä, ja jossa on ihmisiä, joille puhua ja olla avoin. Raittiuden lisäksi on tärkeää, että on saanut työtä.

Toimin tukihenkilönä Homebasella, tutustun hoitoon ja käyn auttamassa ja tukemassa eri paikoissa kaikessa perustavissa käytännönasioissa. Teen lisäksi ehkäisevää päihdetyötä, kuten käyn kouluilla ja annan työkaluja elämään. Olen käyttäjien apuna myös Diakonissalaitoksen Tukialuksen kautta. Siellä kohdataan käyttäjiä kadulla. Se on suoraa ja kohtaavaa kriisiapua. Koen, että käyttäjien on helpompi ottaa apu vastaan toipuneelta.

Mitä toivoisit lisää Homebaseen?

Työn puolesta toivoisin tänne lisää ihmisiä, joilla on kokemusta ja ymmärrystä toimia kokemusasiantuntijoina. Päihteistä kuntoutuvat tarvitsevat kokemusasiantuntijoita, jotka ymmärtävät toipujaa.

Miten koet raittiuden ja mitä kaikkea se sisältää tai ei sisällä?

Se välillä vaihtelee käytänkö sanaa ´toipuja´ vai ´raitis´. Kun puhun raittiudesta, puhun päihteettömyydestä. Toipumisella puhun kaikesta muusta. Se sisältää korjaavaa työtä ja itsensä etsimistä. Peilaan muita ja itseäni. Pohdin miksi teen asioita ja valintoja niin kuin teen. Työstän kokemuksiani rehellisyyden ja vastuullisuuden kautta. Vaikka olisi raitis, niin se ei automaattisesti tarkoita asioiden työstämistä. Yritän haastaa kohtaamiani päihteidenkäyttäjiä tai päihteidenkäytön taakseen jättäneitä miettimään elämäänsä ja valintojaan. Osa on ainakin aluksi niin kireässä tilanteessa, että heihin on vaikea vaikuttaa.

Ovatko raittius tai raitis -sanat vanhanaikaisia? Miksi kielessämme on asiaan liittyviä uusia ilmaisuja, kuten darravapaa, raitistelija, soberisti jne.?

Uudet ilmaisut käy minulle. En näe niissä ristiriitaa. Uudet sanat sopivat ehkä uusille ihmisille, jotta ne sopivat heille ja heidän elämäänsä.

Mitä toivoisit Raittiuden Ystäviltä? Ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Nostaa Homebasea näkyville, koska on monia, jotka eivät tiedä toiminnastamme. Lahdessa muun muassa päihdepäivystyksessä ja sosiaalityöntekijöiden kautta annetaan tietoa.

En halua olla esimerkkinä, vaan tukena. Olisin itse päässyt helpommalla, jos olisi ollut ihmisiä, jotka olisivat tukeneet vaikeissa vaiheissa. Viranomaiskohtaamisten ´pöytäasetelma´ on monelle ahdistava, mutta kun mukana on auttava henkilö, joka ymmärtää ja tietää mistä on kyse, niin autettavalle ei tule häpeäkokemusta tai kokemusta siitä että muut katsovat alaspäin. Toivon, että saan jatkossakin tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä.

Raittiuden Ystävät myönsi Vuoden raittiusteko 2020 -tunnustuksen Homebase-kohtaamispaikalle päihteettömyyteen kannustavasta toiminnastaan, jossa korostuvat toipuminen, vertaistuki, arjenhallinta ja tulevaisuuden toivo.

Lue lisää: http://raitis.fi/raittiudenystavat2/2020/11/03/vuoden-raittiusteko-2020-tunnustukset-avoimelle-puheelle-paihteista/

Hannah Honkanen: “Nuorten hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia”

Raittiuden Ystävien uusi varapuheenjohtaja Hannah Honkanen kirjoittaa Kymen Sanomissa ajankohtaisesta haminalaisnuorten huolesta ikäluokkansa päihteidenkäyttöön ja mielenterveyden haasteisiin liittyen: “Haminalaiset nuoret … Jatka lukemista Hannah Honkanen: “Nuorten hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia”

Raittiuden Ystävien uusi varapuheenjohtaja Hannah Honkanen kirjoittaa Kymen Sanomissa ajankohtaisesta haminalaisnuorten huolesta ikäluokkansa päihteidenkäyttöön ja mielenterveyden haasteisiin liittyen:

“Haminalaiset nuoret kertoivat keväällä 2021 tehdyssä kyselyssä päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvistä huolistaan. Esimerkiksi huumeiden viihdekäyttö on vaihtunut monella vahvempiin aineisiin. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on yleistynyt. Huumeiden käyttö on lisännyt mielenterveyden ongelmia tai johtanut rikolliselle tielle. Katukaupassa liikkuu vaarallisia aineita, ja kavereita on menehtynyt sen vuoksi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista 758 nuoresta toivoi vertaistukea mielenterveyteen tai päihdeongelmiin liittyen. Tilanne on todennäköisesti samankaltainen muissakin kunnissa. Palveluverkkoa on rakennettava hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä niin, että resurssit kohdentuvat vaikuttavalla tavalla ja apua tarvitseva löytää oikeat palvelut oikeaan aikaan. Usein on kysymys nuorista, jotka eivät omatoimisesti hae apua, ja siksi apu on tuotava nuoren lähelle.”

Lue lisää: https://www.kymensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4440092

Otteita Ilmari Koppisen julkaisusta Terveen raittiuskulttuurin perusteita

Raittiuden Ystävät suosittelee: Ajattelemisen aihetta kaiken ikäisille! Elämän syntyminen on ihme ja se sekä sen hyvälaatuinen ylläpito edellyttävät tiettyjen ravintoaineiden … Jatka lukemista Otteita Ilmari Koppisen julkaisusta Terveen raittiuskulttuurin perusteita

Raittiuden Ystävät suosittelee: Ajattelemisen aihetta kaiken ikäisille!

Elämän syntyminen on ihme ja se sekä sen hyvälaatuinen ylläpito edellyttävät tiettyjen ravintoaineiden saantia tietyissä määrissä. Ihminen tarvitsee ainakin viittäkymmentä erilaista ravintoainetta , jotka ryhmitetään: valkuaisaineet, hiilihydraatit, rasvat, vitamiinit, kivennäisaineet ja vesi sekä ilman happi. Näihin eivät kuulu mitkään päihdyttävät aineet tai niiden osat.

Ihmisen elämä tarvitsee myös muita aineellisia ja henkisiä hyödykkeitä, kuten asuntoja, hyvien elämistapojen ja muiden elämää tukevien kulttuurien opetusta, virkistystä, hyvä suhteita lähipiirissä jne. Useimmat henkiset elämän arvot saadaan yleensä elämänaikaisesta ja erityisesti nuoruusiän opetuksesta ja tottumisesta sekä varsinkin esimerkeistä.

On eettisesti merkityksellistä, että ihmiskunnan yksilöiden ja ryhmien tulisi ensisijaisesti huolehtia kaikin tavoin elämän mahdollisuuksista ja sen laadukkuudesta jopa sivuuttaen taloudelliset edut. Siksi tämän vihkosen selostus korostaa kaikessa ensisijaisesti elämän ja sen laadun merkitystä, vaikka tässä rajoitutaan siihen kysymykseen, mikä asema alkoholilla ja muilla päihteillä on ihmiskunnalle.

Viimeaikaisissa [alkohologian] tutkimuksissa on käsitelty kovin vähän kemiallisia kysymyksiä. Tutkimukset ovat sisältäneet usein haastatteluja ja tilastoanalyyseja, joilla on omat heikkoutensa ja epävarmuutensa, ja mittareina on käytetty usein vain kuolevuutta ja sairastavuutta. Nykyään näkee vähemmän tutkimuksia siitä, miten alkoholi vaikuttaa eri elinten toiminnan voimakkuuteen, esimerkiksi lihasvoimaan, hermojen ja aivojen toimintaan, ruoansulatukseen, muistiin ja älykkyyteen sekä luuston kuntoon ym.

Alkohologian tutkimukselta tulee edellyttää mahdollisimman laaja-alaista kokonaisnäkemystä ja tutkittaessa on varottava käyttämästä alkoholi- ja muiden huumeiden sekä tupakan kauppajärjestöjen vääristämiä ja näitä myötäileviä tutkimuksia ja uskomuksia, joita todistettavasti esiintyy maapallolla paljon.

Ihmiselämän kuten muittenkin elävien lajien säilyminen sisältää syntymisen, elämisen ja kuolemisen vaihteet. Ihmiskunta ei kuitenkaan noudata useinkaan sellaisia tapoja, jotka vaalivat kaikkien elämänvaiheiden hyvinvointia. On myös monia haitallisia tapoja. Paljon tuhoa tuottavaa on myrkyllisten ja huumaavien päihdeaineiden käyttö ja näistä erityisesti korostuu alkoholipitoisten juomien käyttö lukuisine ja monimuotoisine elämän tuhoineen.

Tuottaa suurta ihmettelyä, miksi ihmiskunnassa ei yleisesti tajuta totuutta, että alkoholikäyminen on osaksi myrkyn tekemistä juomaan. On typerää käyttää alkoholijuomaa juhlintaan ja ilon saantiin minään aikakautena, koska terve ihminen pystyy iloitsemaan luonnonmukaisesti ja kestävästi ilman mitään huumausainetta.

Ilmari Koppinen

Kirjoittaja on 104-vuotias salolainen alkoholitutkija ja emeritus apulaisprofessori.
Raittiuden Ystävät onnittelee lämpimästi äskettäin merkkipäiväänsä viettänyttä kuuluisuutta ja toivottaa edelleen terveitä vuosia.

Ilmari Koppinen on kerännyt kotimaisia ja kansainvälisiä päihde-elämän tietoja yli kolmen vuosikymmenen aikana ja julkaissut viime vuosina mm. seuraavat julkaisut:

Ajatelmia juopottelukulttuurista (uusittu 2020)
Raittius aidon ilon antajana, kunniaan (2013)
Totuus alkoholihuumeen vaikutuksista elämän kannalta, pääpiirteisesti (uusittu 2020)
Terveen raittiuskulttuurin perusteita (uusittu 2021)
Etyylialkoholin biokemia elämän kannalta (2019)
Etyylialkoholin kauheus (2021)
Alkoholi ihmiskunnassa (2021)
Ruoansulatus ja terveys (2021)
Aivot ihmeellinen elämän isäntä (2021)

Raittiuden Ystävien aluevaalitavoitteet 2022

Maamme ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Vaaleissa valitaan aluevaltuustot 21:lle hyvinvointialueelle. Aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.Lue lisää Valtioneuvoston sivuilta. … Jatka lukemista Raittiuden Ystävien aluevaalitavoitteet 2022

Maamme ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Vaaleissa valitaan aluevaltuustot 21:lle hyvinvointialueelle. Aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Lue lisää Valtioneuvoston sivuilta.

Raittiuden Ystävät ry:n vuoden 2022 aluevaalitavoitteet:

  • Hyvinvointialueiden samoin kuin kuntien kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa on edistettävä läpäisevästi päihteettömyyttä sisältäen hallintoalueiden kaikki tilaisuudet, tilat ja toimet.
  • Myös hyvinvointialueiden tulee ottaa raittius tavoitteekseen kaikissa, erityisesti sosiaali- ja terveyspoliittisissa, ratkaisuissaan ja työssään. Hyvinvointialueiden tulee toteuttaa päihteidenkäyttöä ehkäiseviä ja raittiutta edistäviä toimia kaikissa niiden vastuissa, velvoitteissa ja toimintamahdollisuuksissa.
  • Hyvinvointialueiden tekemän yhteistyön ja kumppanuuksien sekä niiden myöntämien toiminta-avustusten ehtona tulee olla se, ettei yhteistyö sisällä sellaista toimintaa, eikä avustuksia käytetä missään muodossa sellaiseen toimintaan, jossa on mukana alkoholi tai muut päihteet.
  • Hyvinvointialueiden tulee osaltaan varmistaa, että niiden alueella noudatetaan vain Suomen laissa sallittujen päihteiden myyntiä ja niiden osalta tarkasti ikä- ja myyntiaikarajoja sekä muutenkin niihin liittyvää vastuullista myyntitoimintaa.
  • Hyvinvointialueiden tulee osaltaan puuttua ja estää laittomien päihteiden myynti ja käyttö.
  • Hyvinvointialueiden tulee tukea kuntia, jotta ne kykenevät takaamaan alueellaan ja toiminnassaan kaikkia ikä- ja väestöryhmät huomioiva kattava ja monipuolinen ehkäisevä ja korjaava päihdetyö ennakoivasta päihdehaittojen torjunnasta niiden kattavaan hoitamiseen, kuntoutumiseen ja toipumiseen sekä vertaistuen antamiseen. Tässä asiassa on hyödynnettävä vuorovaikutukseen ja monipuoliseen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kaikkien ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa päihdetyötä tekevien järjestöjen, yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kattavalla ja osaavalla päihdetyöllä vähennetään syrjäytymisriskejä, väestöryhmien välisiä sosiaalisia eroja sekä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti heikoimmassa asemassa olevia.
  • Maamme kansanterveyden ja taloudellisen tilanteen turvaamiseksi kuntien tulee asettaa yhteiseksi päämääräkseen Päihdehaitoista vapaa Suomi 2040 -tavoite.

Perusteena näille Raittiuden Ystävien tavoitteille on maamme asukkaiden terveyden ja turvallisuuden takaaminen sekä kestävän hyvinvointitalouden edistäminen. Erityisperusteena on lasten, nuorten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin turvaaminen sekä kaikkien asukkaiden välttyminen päihdehaitoilta.