Lasten terveysfoorumi ja eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä järjestää vuosittaisen Lasten terveyskäräjät -seminaarin 9.11.2018 klo 9-12:30 Teemana on tänä vuonna Terveellinen elinympäristö – lapsen oikeus.
Paikka: SOSTE, Yliopistonkatu 5 Helsinki, kokoustila Jungman 6. krs

Kodeissa ja lapsen muissa arkiympäristöissä luodaan puitteet lasten terveen elämän kehittymiselle. Arki voi joskus olla haastavaa niin lapsille, nuorille kuin perheille toteuttaa terveellisiä elintapoja. Seminaarissa keskitytään terveellisen ravinnon, liikunnan ja unen merkitykseen. Lisäksi käsitellään nykyaikaista pelikasvatusta. Seminaarissa korostetaan erityisesti perheen yhdessä toimimista.

Kuullaan myös kuntaesimerkkejä, joilla on saavutettu merkittäviä tuloksia perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ja tärkeimpänä – kuullaan lasten ja nuorten mielipiteitä miten terveellistä elinympäristöä voisi kehittää.

Lasten terveyskärjäjien ohjelma ja lisätiedot: https://www.soste.fi/tapahtumat/teemaseminaarit/lasten-terveyskarajat/lasten-terveyskarajat-2018.html

Raittiuden Ystävät ry kuuluu Lasten terveysfoorumiin, joka on 21 alan järjestöstä koostuva foorumi, jonka toiminta tukee ensisijaisesti ammattikasvattajia, terveystyötä tekeviä ja muita lasten toimivia tahoja. Foorumin tärkeänä tavoitteena on myös vaikuttaa päättäjiin lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lasten terveysfoorumiin kuuluvat: Aseman Lapset ry, Diabetesliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Folkhälsans Förbund ry, Hengitysliitto Heli ry, Koulutus Elämään-säätiö, Lapsi 2000 ry, Music Against Drugs, Raittiuden Ystävät ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen NMKY:n Liitto, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Syöpäjärjestöt, Väestöliitto ry, WAU ry ja neuvoa antavana jäsenenä THL.

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus, sillä maailmanlaajuisestikin alkoholinkäytön terveyshaitat ylittävät työikäisessä väestössä esimerkiksi tupakoinnin ja liikalihavuuden aiheuttamat haitat. Alkoholinkulutus Suomessa on Pohjoismaiden huippua, yli 10 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaistamme kohti. Kulutusta on onneksi saatu vähenemään maltillisilla veronkorotuksilla viimeisten viiden vuoden aikana, jolloin se oli huipussaan reilusti yli 12 litraa.

Alkoholin aiheuttamat haitat ovat Suomessa valtavat. Meillä on nyt alkoholimaksakuolemia enemmän kuin muissa EU-maissa ja äidin raskauden aikaisen alkoholin käytön seurauksena pysyvästi vammaisia FAS-lapsia syntyy joka vuosi 1000 lisää maahamme. Alkoholiin liittyviä kuolemia on nykyisin 7 kertaa enemmän kuin liikennekuolemia. Yli 4000 lasta joudutaan vuosittain ottamaan huostaan vanhempien alkoholinkäytön takia. Vuosittain kymmenissä tuhansissa väkivaltarikoksissa alkoholi on mukana kuvassa, usein päätekijänä. Joka kymmenes sairaalahoitoa tarvitseva mies makaa sairaalassa alkoholin takia. Suun, nielun ja ruokatorvisyövän saamisen riski on runsaasti alkoholia käyttävällä viisinkertainen verrattuna alkoholia käyttämättömiin jne.

Uuden alkoholilain käsittelyssä maamme päättäjät Arkadianmäellä äänestivät limuviinat ja miedot viinit ruokakauppoihin. Jälleen kerran saimme tuta, miten ”rahan valta” vaikuttaa politiikkaan, eli pieni mutta vahva alkoholitoimijoiden joukko voitti lobbauksessa kansanterveyttä puoltavien asiantuntijoiden äänen, varsinkin Kokoomuksen ja Keskustan äänillä.

Nyt Kokoomusnuoret esittivät puoluehallitukselle Alkon monopolin purkamista. Puoluehallitus hyväksyi esityksen ja esittää kesäkuussa puoluekokoukselle nuorten esityksen hyväksymistä.

Kysymyksessä on selvä poliittinen jatkumo, jonka tarkoituksena on edelleen vahvistaa alkoholitoimijoiden ja päivittäistavarakaupan taloudellista asemaa kansanterveyden ja kansakunnan hyvinvoinnin kustannuksella.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella alkoholin myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, alkoholitoimijoiden työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä. Molemmat korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä.

Uutta alkoholilakia sorvattaessa kuultiin kansanedustajiemme, jopa joidenkin ministerienkin lausumista yksilön vapautta korostavia näkemyksiä ja kansanterveysnäkökohdat jäivät taka-alalle. Pyrittiin korostamaan yksilön omaa velvollisuutta pitää esim. alkoholinkäyttö kohtuu mitoissa. Tällöin unohdetaan kokonaan, että alkoholin liikakäyttö, jota jossain vaiheessa kutsutaan alkoholismiksi, on sairaus, jonka voittamiseen tarvitaan muutakin kuin yksilöä itseään.

Maassamme on noin puoli miljoonaa alkoholia riskirajalla käyttävää kansalaista. Tarvitaan valtiovallan lainsäädännöllisiä toimia sairauden aiheuttajan eli alkoholin saatavuuden vähentämiseksi, hinnan pitämiseksi sopivalla kulutusta hillitsevällä, mutta ei matkustajatuontia liikaa lisäävällä tasolla. Lisäksi tarvitaan varsinkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan alkoholimainonnan merkittävää rajoittamista. Tämän sairauden voittaminen harvoin kuitenkaan onnistuu näilläkään toimilla, vaan tarvitaan myös mm. nopeasti käytettävissä olevia sairauden hoito- ja vieroituspaikkoja sitä haluaville ja hyvin järjestettyä vertaistukea.

Tietävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?

Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ovat tarkkaan perillä tästä asiasta. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 356 myymälässä. Alkoholijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 61 tilauspalvelupisteestä. Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli 2 vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan. Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa, ja siten myyntipisteiden lisääntyminen tuhansilla johtaa varmuudella myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen merkittävään lisääntymiseen.

Samalla menetettäisiin valtiovallan merkittävät mahdollisuudet säädellä tämän tunnetusti haitallisen nautintoaineen kulutusta.

Olisi siis paha virhe ja kansamme hyvinvointia merkittävästi huonontava asia luopua Alkon monopolista.

Martti Vastamäki
LKT, käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry

Viime kuukausina on tarkasteltu yllättävän lyhytnäköisesti uuden alkoholilain aiheuttamia terveysvaikutuksia. On itsestään selvää, että elintarvikeliikkeissä myytävien alkoholijuomien prosenttirajan korotuksen seuraukset kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin näkyvät vasta kahden tai kolmen vuoden päästä, välillisten vaikutusten osalta paljonkin pidemmän ajan kuluessa.

Maamme historia osoittaa, että kun helpotetaan alkoholin saatavuutta, lisätään samalla alkoholista aiheutuvia ongelmia ja siitä aiheutuvia onnettomuuksia ja haitallisia seurauksia. Tämä on valitettavan tunnettua ja koettua monissa lapsiperheissä, joista ei useinkaan eniten kärsivien ääni edes kuulu kodin seinien ulkopuolelle. Mitkään tutkimukset tai otannat kun eivät riitä kaikkien hätääkärsivien kuulemiseen.

Erityisesti lasten terveellisten kasvuolosuhteiden vuoksi tulisi kaikkien pitää huolta, ettei varsinkaan lapsi joudu kärsimään päihteiden käytön seurauksena millään tavalla. Alkoholijuomien hintojen lasku ja myyntivalikoiman merkittävä lisääminen, alkoholin velaksi ostaminen tai maksutapahtuman helpottaminen niin, että se sujuu entistä helpommin jopa päihtyneenä, vievät yhteiskuntaa entistä huonompaan suuntaan. Miten se voi olla minkään itseään arvostavan yhteiskunnan tai kulttuurin tavoitteena?

On toki ymmärrettävää hakea mielihyväkokemuksia ja onnistuneita hetkiä elämässään, mutta päihteet eivät ole siihen perusteltu ratkaisu. Jokaisen tulee kysyä valintojensa kokonaishintaa ja seurauksia. Usein unohdetaan se, että se mikä on arkea tänään, ei useinkaan ollut sitä eilen. Kun meillä on nyt mahdollisuus ostaa 5,5-prosenttisia viinejä elintarvikeliikkeissä, niin siinä on jo pedattu tulevaisuuden ratkaisuksi vahvempien viinien myyminen samoissa paikoissa. Eli on perusteltua kysyä, onko maaliskuun alussa kokonaisuudessaan voimaan tullut uusi alkoholilaki vain väliaskel kohti entistä laajempaa alkoholin myynnin vapauttamista.

Ihmiskunnan fyysiset valmiudet eivät ole kuitenkaan muuttuneet niin, että kykenisimme kestämään alkoholia yhtään sen paremmin kuin aikaisemminkaan. Esimerkkinä useat alkoholin ja syövän eri tyyppien yhteydet. Tämä on tärkeä muistaa, kun valitsee vahvemmat alkoholijuomat. Silloin kuluttaa huomaamattaan enemmän alkoholia, vaikka ostettujen tuotepakkausten määrä pysyisikin samana.

Kannustamme kaikkia valitsemaan raittiuden päihteiden käytön sijaan. Silloin on yksi terveysriski vähemmän murehdittavana.

Asiaan liittyy Raittiuden Ystävien unelma, jonka on laatinut järjestön kunniajäsen, 100-vuotias Ilmari Koppinen Salosta:

Meillä on unelma, että ihmiskunnan lapset saavat tulevaisuudessa syntyä ja kasvaa lähimmäisenrakkautta ja terveyttä korostavissa perheissä, ja että kaikki alkoholi- ja huumemyrkkykauppiaat ovat muuttuneet terveellisten ja elämää tukevien hyödykkeiden kauppiaiksi.

Raitista kevään jatkoa toivottaen

165-vuotista taivaltaan 20.8.2018 juhliva Raittiuden Ystävät ry

Hallituksen esittämää alkoholilain uudistusta yritetään runnoa eduskunnassa läpi kytkemällä se alkoholin veronkorotukseen. Tämä on erittäin lyhytnäköistä talouspolitiikkaa. Alkoholivero ei korotettunakaan kattaisi edes tämän hetken alkoholista aiheutuvia kustannuksia, niin miten se riittäisi jatkossakaan uuden alkoholilain aiheuttaessa enemmän kuluja kuin säästöjä. Prosenttirajan korotuksesta erotettuna maltillisella alkoholiveron korotuksella on kyllä perusteensa tulevaisuudessa myös meidän maassamme.

Prosenttirajan noustessa ja sen seurauksena vääjäämättömästi kulutuksen kasvaessa lisääntyvät kuitenkin merkittävästi myös terveyshaitat ja niiden myötä muun muassa terveydenhoidon, poliisin sekä palo- ja turvallisuusalan taakka ja kustannukset. Lisäksi vaarassa ovat vielä paljon laajemmat rahakirstut, kun on perusteltua pelätä alkoholin kasvavan kulutuksen syövän tulevan sote-uudistuksenkin säästöjä.

On perusteetonta vedota siihen, että veronkorotuksen myötä alkoholijuomien hinnan noustessa moni alkoholinkuluttaja siirtyisi niin sanotusti laadukkaimpiin ja ehkä vähemmän alkoholia sisältäviin juomiin. Joidenkin hyvätuloisten parissa tämä saattaa pitää hetken aikaa paikkansa, mutta kun nälkä kasvaa syödessä niin kasvaa janokin juodessa. Laadukkuus kun ei ole mikään tae vähäiselle alkoholin kulutukselle. Eikä ole merkitystä, missä muodossa alkoholin juo, miedoimmissa vai vahvemmissa. Kulutetun alkoholin määrä ratkaisee. Samalla vaivihkaa raja niin sanotun alkoholin kohtuukäytön ja riskikäytön välillä hämärtyy ja entistä useampi kuvittelee olevansa yhä maltillinen alkoholinkuluttaja, vaikka ongelmallisuuden raja on ylitetty jo aikaa sitten.

Lisäksi nykyisessä tilanteessa on vaarana unohtua se, että nyt nämä epäsuhtaiset kaksoset alkoholimyynnin vapauttaminen ja alkoholiveron korotus ovat yhdessä vaarassa viedä viimeisetkin varat heiltä, joilla ei ole varaa oikeastaan enää mihinkään muuhun. Samalla he ovat vaarassa syrjäytyä entistäkin pahemmin ja jäädä ulos yhä kiihtyvämmästä pärjäämis- ja kilpailutilanteesta työmarkkinoilla. On epärealistista ajatella, että alkoholin ongelmakäyttäjät kuluttaisivat viimeiset varansa johonkin muuhun kuin päihteisiin. Maassamme on perheitä, joissa lapsilta on jo loppunut maito ja terveellinen ruoka, mutta vanhemmilta ei alkoholi. Suomessa noin 70 000 lasta kärsii molempien tai jommankumman vanhempansa päihdeongelmasta. Tällaistako tilannetta maamme hallitus ja eduskunta haluavat edistää?

Maan taloustilannetta helpotetaan tukemalla kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä rohkaisemalla luomaan uusia työpaikkoja ja vahvistamalla työuria ja työssä jaksamista. Hallituksen esittämä alkoholilaki ei ole näiden tavoitteiden mukainen, ei lyhyellä, eikä pitkällä aikavälillä. Järjestömme toivoo yhä kansanedustajilta rohkeutta sanoa ei prosenttirajan nostolle.

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry

Raittiuden Ystävät ry antoi Vuoden raittiusteko 2017 -tunnustuksen toimittaja Jukka Lindströmille ja Noin viikon uutiset -tv-ohjelmalle. Palkinto myönnettiin rohkeasta, ennakkoluulottomasta ja kriittisestä tavasta tarkastella suomalaista päihdekulttuuria ja alkoholiteollisuutta. Esimerkkinä väläys tv-ohjelmasta 30.3.2017:
Alkoholi 2.0 https://areena.yle.fi/1-4106580

Raittiuden Ystävien hallitus valitsi voittajan 10:sta erinomaisesta ja eri tavoin ansioituneesta ehdokkaasta. Muina ehdokkaina olivat muun muassa Alko Oy:n Kieltäytymiskoulu, jossa opetetaan aikuisväestöä kieltäytymään alkoholin antamisesta ja hankkimisesta alaikäisille sekä toimittaja ja blogisti Ani Kellomäen teos Kosteusvaurioita – Kasvukertomuksia pullon juurelta.

Raittiuden Ystävät jakaa Vuoden raittiusteko -tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka edistää merkittävästi raittiutta ja terveitä elämäntapoja tai tarkastelee kriittisesti ja yllättävilläkin tavoilla päihteiden käyttöä ja niin sanottua päihdekulttuuria. Tunnustus myönnetään nyt 15. kerran osana raittiusviikon ja ehkäisevän päihdetyön viikon ohjelmaa. Viikkoa vietetään tänä vuonna 6.–12.11. teemalla Koska on hyvä hetki – Ota päihteet puheeksi.

Viime vuonna tunnustuksen saivat jaetusti Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelma ja blogisti Lea Ansamaa. Muita aikaisempia palkittuja ovat Ylen ja Yellow Film & TV:n Siskonpeti-tv-ohjelman Viinapäivä-sketsi (2015) sekä kansanedustaja, silloinen pääministeri, Matti Vanhanen (2003), kirjailija Arno Kotro (2006) ja Suomen Lääkäriliitto (2008).

Raittiuden Ystävät ry on 164-vuotias Suomen vanhin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää terveitä ja raittiita elämäntapoja sekä toimii päihteiden käytön ja haittojen vähentämiseksi. Järjestön tavoite on muuttaa suomalaista kulttuuria romuttamalla vanhoja myyttejä juomisen ilosta. Järjestö korostaa, että raittius on terve ja luonnollinen elämäntapa jokaiselle maamme asukkaalle.

Lisää Vuoden raittiusteko -tunnustuksesta:
http://raitis.fi/raittiudenystavat2/vuoden-raittiusteko/

Selvin päin kesään -kampanjan mediatiedote 2017

Nuorten raittiit valinnat tukevat tasapainoista aikuisuutta

Maamme nuorison raitistuminen on jo tunnettu ilmiö. 15–18-vuotiaat ovat keskimäärin raittiimpia kuin heidän vanhempansa samassa iässä. Raitistumiskehitys on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Monesti kuitenkin päihteiden käyttö alkaa 18 vuoden iässä. Samaan ikään sijoittuu usein valmistumisia ja merkittäviä elämänmuutoksia. Selvin päin kesään -kampanja muistuttaa nuoria ja heidän vanhempiaan tasapainoisen tulevaisuuden rakentamisesta tämän päivän harkitsevilla ratkaisuilla. Kaikkihan me haluamme tukea nuorten kasvua onnistuneeseen ja onnelliseen aikuisuuteen.

Kesän alkaminen antaa kaikille aihetta iloon ja juhlaan. Ammattiin valmistuvien lisäksi koululaiset saavat nauttia kesäloman alkamisesta. Hauskanpidon keskellä on tärkeää pysähtyä huomaamaan, että päihteettömän juhlinnan korvaamaton etu on siinä, että silloin myös päättöviikonlopun ja kesän alkajaisten jälkeiset päivät ovat yhä juhlaa. Hyviä syitä juhlaan ei siis kannata pilata päihteillä!

Valitettava tosiasia on, että suurimmalla osalla alaikäisistäkin on yhä päihdekokeiluja ja huolestuttava määrä alaikäisiä juo itsensä edelleen humalaan kuukausittain. Lisäksi päihteitä käyttävillä nuorilla on muita nuoria useammin perheessään mielenterveys- ja talousongelmia. Nämä asiat yhdistettyinä muun muassa kasvavaan nuuskan ja kannabiksen käyttöön haastavat aikuisväestön huolehtimaan paremmin nuorison hyvinvoinnista ja terveydestä. Vanhemmilla on näin merkittävä vastuu nuorten kesäjuhlinnan valvonnasta ja ohjaamisesta. Nuorten tulee saada kasvaa tasapainoisessa ympäristössä itsenäiseen ja vastuulliseen elämään. Tärkeintä on huolehtia nuortemme turvallisuudesta!

Selvin päin kesään -kampanja rohkaisee tänä vuonna uudistetulla ilmeellään kaikkia, erityisesti nuoria, päihteettömään juhlintaan ja kesän viettämiseen. Se haastaa myös kasvatusvastuussa olevat aikuiset toimimaan nuorten päihteettömän elämän ja turvallisuuden takaamiseksi sekä omien valintojen tarkastelemiseen. Vanhempien tulee osata ennakoida ja pohtia oman perheen pelisääntöjä juhlahumunkin keskellä. Aikuisten vastuulla on rakentaa yhdessä nuorten kanssa sellaista arkea ja juhlaa, jossa päihteettömyys on helppo ja luonnollinen valinta.

Kampanjassa muistutetaan, että kaikki päihteet, alkoholin, tupakan ja huumeiden lisäksi myös sähkösavukkeet, nuuska ja kannabis vahingoittavat terveyttä. Nuorten ja heidän vanhempiensa tulisi tunnistaa entistä paremmin myös niistä aiheutuvat sosiaaliset haitat ja välttää niiden käyttöä.

Selvin päin kesään -kampanja järjestetään 15. kerran ja se sijoittuu erityisesti koulujen päättäjäisviikonloppuun 2.–4.6.2017. Kampanjakumppaneina tänä vuonna ovat Raittiuden Ystävät ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förbundet Hem och Skola, Koulutus Elämään -säätiö, KRAN rf, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Sininauhaliitto, Sininuorisoliitto, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto. Kampanjan tapahtumia järjestetään mm. Kokkolassa, Lappeenrannassa ja Lohjalla.

Selvin päin kesään -kampanjatoimijat onnittelevat lämpimästi valmistujaisjuhliansa viettäviä nuoria ja toivottavat kaikille aurinkoista kesälomaa. Olemme ylpeitä nuortemme yhä raitistuvasta elämästä ja toivotamme rohkeutta päihteettömyyteen myös tulevaisuudessa. Juhlitaan turvallisesti ilman päihteitä!

Lisätietoja:
Marko Kailasmaa, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät ry
marko.kailasmaa@raitis.fi, p. 040 455 4356
www.selvinpainkesaan.fi
www.facebook.com > Selvin päin kesään

*******************************
Meddelande till medierna om kampanjen Nykter – solklart! 2017

Att välja bort berusningsmedel som ung stödjer ett balanserat liv som vuxen

 Det är redan ett välkänt fenomen att unga i Finland allt oftare väljer att avstå från alkohol och droger. Unga i åldern 15–18 år är nyktrare än deras föräldrar var i samma ålder, och denna trend har fortsatt nästan under hela 2000-talet. Trots det börjar unga ofta använda berusningsmedel när de fyllt 18. I den här åldern får många sin student- eller yrkesexamen och det sker också andra viktiga förändringar i de ungas liv. Kampanjen Nykter – solklart! påminner de unga och deras föräldrar om att kloka val som görs i dag skapar förutsättningar för en balanserad framtid. Vi vill ju alla hjälpa våra unga att växa upp till lyckliga vuxna som har ett bra liv.

Sommaren börjar och det ger oss alla anledning till glädje och firande. Både de som studerar till ett yrke och skolelever får njuta av att sommarlovet startar. I festyran är det bra att stanna upp och tänka på att ett berusningsmedelsfritt firande har en oersättlig fördel; då är också dagarna efter skolavslutningen och firandet av sommarens början lika festliga. Det lönar sig således inte att förstöra festen med berusningsmedel!

Tyvärr är det fortfarande så att största delen av alla minderåriga fortfarande experimenterar med berusningsmedel och en oroande stor minderåriga dricker sig berusade varje månad. Dessutom har unga som använder berusningsmedel oftare problem men den mentala hälsan eller ekonomin i familjen än andra unga. Samtidigt ökar användningen av snus och cannabis. Allt detta är en signal till den vuxna befolkningen att ta bättre hand om de ungas välmående och hälsa.  Det betyder att föräldrarna har ett stort ansvar för att övervaka och handleda de ungas sommarfirande. Unga ska få växa upp i en balanserad omgivning till ett självständigt och ansvarsfullt liv. Det viktigaste av allt är att sköta om våra ungas säkerhet!

I år har kampanjen Nykter – solklart! en ny visuell framtoning som uppmuntrar alla, men särskilt unga, att njuta av sommaren och festa utan berusningsmedel. Den utmanar också vuxna som har ansvar som fostrare att agera för att främja tryggheten och ett berusningsmedelsfritt liv för de unga, och att också fundera på sina egna val. Föräldrarna ska kunna tänka på den egna familjens spelregler med framförhållning också när det gäller festdagar. De vuxna ansvarar för att tillsammans med de unga bygga upp en vardag och fest där det är ett naturligt och enkelt val att vara utan berusningsmedel.

Kampanjen påminner om att alla berusningsmedel, dvs. alkohol, tobak och droger, men också elcigaretter, snus och cannabis, är skadliga för hälsan. Unga och deras föräldrar borde ha bättre kunskaper om de olägenheter som dessa produkter medför och undvika att använda dem.

Kampanjen Nykter – solklart ordnas nu för femtonde gången och den fokuserar särskilt på veckoslutet kring skolavslutningen 2–4.6.2017. De medverkande i år är Nykterhetens Vänner rf, ASH Finland, Blåbandsförbundet, Centralförbundet för Barnskydd, Finlands Röda Kors, Förbundet Hem och Skola, Förbundet Vita Bandet i Finland, Förebyggande rusmedelarbete EHYT rf, Hälsovårdarförbundet, KRAN r.f., Lära för Livet Stiftelsen, Mannerheims Barnskyddsförbund, Myllyhoitoyhdistys, Nuori Kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Sininuorisoliitto samt Estlands Nykterhetsförbund.  Kampanjevenemang ordnas bl.a. i Karleby, Lojo och Vilmanstrand.

De medverkande aktörerna i kampanjen Nykter – solklart! gratulerar de nyutexaminerade och önskar alla ett riktigt soligt sommarlov. Vi är stolta över våra ungas allt nyktrare liv och önskar alla mod att välja bort berusningsmedel också i framtiden. Vi firar tryggt utan berusningsmedel!

Mer information:
Marko Kailasmaa, verksamhetsledare, Nykterhetens Vänner rf
marko.kailasmaa@raitis.fi, tel. 040 4554356
www.nyktersolklart.fi
www.facebook.com > Selvin päin kesään

Lännen Median toimittajan Sari Miettusen 2.5.2017 tekemä haastattelu Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtajasta Marko Kailasmaasta. 

Eskimoilla on erilaisille lumille omat nimitykset. Suomen monipuolisin sanasto liittyy epäilemättä alkoholin juomiseen, päihtymiseen ja krapulaan.

Kieltolaki kumottiin vuonna 1932, mutta sen henkisestä perinnöstä nautitaan vieläkin. Suomalainen juo heti pois kaiken viinan, koska seuraavasta kerrasta ei ole varmuutta.

– Minua voi sanoa naiiviksi, mutta maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: raittiita ja potentiaalisia raittiita, sanoo Marko Kailasmaa.

Hän työskentelee Raittiuden Ystävien toiminnanjohtajana Helsingissä. RY on maan vanhin raittiuskeskusjärjestö, johon kuuluu 60 alueyhdistystä.

– Yhdistys on perustettu vuonna 1853 eli se täyttää elokuussa jo 164 vuotta.

Kansamme raitistaminen on siis hyvin pitkäkestoinen projekti. Kailasmaa uskoo, että sekin päivä vielä nähdään, kun valtaosa aikuisväestöstämme on raittiita –  ehkä ei kovin pian, mutta joskus.

– Raittiiden määrä on tasaisessa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 10 prosenttia aikuisista on raittiita, sanoo Kailasmaa.

Raittiiksi määritellään henkilö, joka ei ole vuoteen juonut alkoholia. Ennen puhuttiin raittiusaatteesta, ja sen kannattaminen osoitettiin kuulumalla raittiusyhdistyksiin. Niihin kuului parhaimmillaan ehkä jopa 150 000 suomalaista, nyt enää muutama tuhat.

– Varsinkin nuorten vähäisyyttä kipuillaan monessa järjestössä, niin meilläkin, Kailasmaa sanoo. Hienoa on kuitenkin, se, että raittiit ovat oikeasti raittiita. Aikanaan asiasta ei nimittäin voinut olla ihan varma. Oli raittiita ja kohtuuden ystäviä. Raitis saattoi tarkoittaa sitä, ettei henkilö koskenut väkeviin juomiin. Oluesta ja viinistä kieltäytyvälle tarvittiin oma sana: täysraitis.

– Mielestäni ihminen on joko raitis tai sitten ei.

Marko Kailasmaa arvioi, että raittiusseuroihin kuuluvista suurin osa syntymäraittiita.
Kailasmaa kuuluu Nummi-Pusulan paikallisyhdistykseen, sillä hänen kotikunnassaan Lohjalla ei ole enää yhdistystä.

Kailasmaa on kotoisin Porista. Hän oli perheensä ainoa lapsi, ”toivottu ja paljon saanut”.

– Vanhempieni erilaiset taustat vaikuttivat vahvasti maailmankuvani muodostumiseen. Alkoholia käytettiin meillä aina hyvin vähän. Äitini kuului Länsi-Suomen rukoilevaisiin, joiden parissa päihteiden käyttö on erittäin vähäistä.

Lapsuudenkodissa poika tottui myös kipakkaan poliittiseen keskusteluun. Alkoholiin tutustuminen sen sijaan vain jotenkin jäi. Kailasmaa oli automiehiä, joten hän toimi mielellään kavereilleen kuskina.

– Porissa selvin päin oleva saattoi 1990-luvun alussa saada köniin. Onneksi kaverit pitivät puoliani. Kailasmaa ei antanut nuoruudessaan raittiuslupausta, mutta hän kertoi kyllä aikanaan lähipiirille päätöksestään.

– Raittius oli oma oivallukseni. Haluan käyttää alkoholiin kuluvan rahan ja ajan muulla tavoin. En koe olevani raittiina yhtään vähemmän suomalainen mies.

– Enkä todellakaan pidä itseään parempana ihmisenä siksi, että olen raitis.

Raittius yhdistyy Marko Kailasmaan mielessä muihin hyviin elämänarvoihin, esimerkiksi siihen, että on kuuliainen kansalainen.

– Rakensin kotiin kuntosalin, eikä kunnon ylläpitäminenkään kävisi yhtä helposti, jos käyttäisin alkoholia.

Raittius helpottaa myös perhe-elämää.
– Ei tarvitse miettiä, milloin voi mennä minnekin ja missä kunnossa. Lapset harrastavat, ja meillä on aina kuski ajokunnossa.

Kailasmaa kertoo teinipoikiensa pohtivan, mitä on olla raittiin isän poika. Hän toivoo tietysti, että lapset valitsevat raittiuden. Mutta jos jälkeläinen löytyisi metsästä pussikaljan kanssa, siitäkin päästäisiin yli.
– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, Kailasmaa virnistää.

Kun Raittiuden Ystävien pomo sai kutsun Alkon huhtikuisille 85-vuotispäiville, hän meni, totta kai.
– Tarjoilut olivat erittäin kattavat, myös alkoholittomissa juomissa. Raittius kiinnosti samassa pöydässä istuneita. En tuputa, mutta kerron, jos kysytään.

Hän ei pidä Alkoa kaiken pahan alkuna.
– Asian voisi sanoa armeijavertauksin: Alko on vahva torjuntalinja meidän ja vastapuolen välillä. Alko vähentää vastuullisilla toimillaan, kuten kattavalla ikärajavalvonnallaan, meidän linjaamme kohdistuvaa painetta.

Rintama onkin siirtynyt toisaalle: uuden alkoholilain valmisteluun. Kailasmaa on kuullut, että lakiesitystä ollaan tuomassa eduskuntaan pikavauhtia toukokuussa.

– Asiaa viedään eteenpäin, vaikka lapsiasiainarviointi puuttuu. Pidän tätä vaarana valuvikaiselle laille. Entinen laki on vuodelta 1994, joten uusi pitäisi valmistella huolella, koska uusi lakikin saattaa olla pitkään voimassa.

– Ennen oli kieltolaki, mutta nyt on vaarassa tulla myöntölaki. Vapaudesta puhuvat ne, jotka haluavat vapauttaa. Vapaus ja vapauttaminen eivät ole sama asia.

Nelosoluen, vahvan siiderin ja limuviinojen myyntipisteiden lukumäärää aiotaan kasvattaa 15-kertaiseksi. Nyt niitä myy Alkon 353 myymälää ja 64 myymäläverkostoa täydentävää noutopistettä.

– Tulevaisuudessa yli 5 000 kauppaa, kioskia ja huoltamoa myisi 5,5-prosenttista alkoholia. Ei tarvitse olla raittiusihminen tajutakseen, että ongelmia on tulossa.

THL arvioi, että lisääntyvän juomisen seurauksena maassa tulee kuolemaan vuodessa 145 suomalaista enemmän ja sairaanhoitojaksoja on 1 500 enemmän. Alkoholihaitoista on luvassa 400 miljoonan euron lisälasku.

– Jo nyt on paljon perheitä, joissa maito loppuu kaapista mutta olut ei koskaan.

Pitäisikö raittiiden etujärjestön ottaa kovemmat keinot käyttöön?
– Raittiuden Ystävät voisi vaatia vaikkapa sitä, että alkoholisairauksissa ensimmäisen sairauspäivän tulisi olla palkaton. Emme kuitenkaan halua vaikuttaa kovilla arvoilla, koska vaatimukset olisivat osaltaan estämässä raittiuden positiivista kutsua, Kailasmaa sanoo.
On parempi keskittyä faktoihin. Samalla voi pitää yllä perinteitä.

Koululaisille suunnattua ”Selvin päin kesään” -kampanjaa on järjestetty 15 vuoden ajan, ja 20-vuotias ”Anna lapselle raitis joulu” on jo alansa klassikko.

Tänä viikonloppuna Kailasmaa piipahtaa Turussa jakamassa raittiuskilpakirjoitusten palkintoja.

– On seutuja, joissa jokainen sukupolvi 1800-luvulta asti on kirjoittanut raittiuskilpakirjoituksia. Ennen peloteltiin viinan kiroilla, nykyään nuoret korostavat kirjoituksissaan elämänmyönteisyyttä ja terveyttä.

Raittiusliikkeen omaksuma hahmo, Turmiolan Tommi, sortui alkoholiin ja hänen perheensä joutui rappiolle.

– Tarinan lopuksi Tommi murhaa vaimonsa ja joutuu vankilaan. Tämän päivän näkökulmasta valistus hyökkäsi ehkä liiankin kovin, eikä sitä ole varaa toistaa, Kailasmaa miettii.

– Nykyihmisiä ei valisteta menneen maailman keinoin. En voi mennä torille huutamaan, että lopettakaa viinanjuonti, muuten kuolette ennen aikojanne!

Marko Kailasmaa

Raittiuden Ystävien 42-vuotias toiminnanjohtaja.
Asuu Lohjalla, kotoisin Porista.
Perhe: vaimo, 15- ja 12-vuotiaat pojat sekä 7-vuotias tytär.
Koulutukseltaan teologian maisteri.
Harrastaa juoksemista ja kuntoilua.

Kirjoitus on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Aamulehti, Hämeen Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Lapin Sanomat, Pohjalainen, Satakunnan Kansa ja Turun Sanomat.