Ajankohtaista

Raittiuden Ystävät tiedottaa sekä omasta toiminnastaan että raittiuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista muualla.

Alkon monopoli on säilytettävä

Peli Alkon olemassaolosta kovenee Alkoholi aiheuttaa kaikista päihteistä ylivoimaisesti eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Alkoholitoimijat, etunenässä Kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa … Jatka lukemista Alkon monopoli on säilytettävä

Peli Alkon olemassaolosta kovenee

Alkoholi aiheuttaa kaikista päihteistä ylivoimaisesti eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Alkoholitoimijat, etunenässä Kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa ry. ovat jo vuosia yrittäneet murtaa Alkon monopolin. Nyt näyttäisi siltä, että kansan terveyden ja hyvinvoinnin puolesta taistelevat ovat jäämässä häviölle.

Kysymys on pitkälti suuren yleisön mielipidemuokkauksesta. Kaupan liitto ja muut alkoholitoimijat ovat onnistuneetkin kääntämään yleisön mielipidettä Alkoa vastaan, vaikkakin kiertäen eli vaatimalla mietoja viinejä päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille.

Ei mietoja viinejä ruokakauppoihin

Mietojen viinien myynti muodostaa yli puolet Alkon volyymista ja jos se siirtyisi Alkon 370 myyntipisteestä 4700 myyntipisteeseen, seurauksena olisi Alkon verkoston näivettyminen ja kaupan sekä muiden alkoholitoimijoiden himoitsema Alkon monopolin menetys EU:n toimesta kotimaisten alkoholitoimijoiden painostuksesta. Tämä tietäisi myös väkevien viinojen viemistä maitokauppoihin. Alkon poistuminen markkinoilta olisi mannaa näille toimijoille, kun sen 1300 miljoonan euron liikevaihto valuisi kaupan kassoihin. Verojen jälkeen jaettavaa riittäisi vielä reilusti yli puoli miljardia euroa.

Alko on vastuuntuntoinen

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Vuonna 2021 Alkon myymälöissä 5,7 miljoonaa asiakasta todisti täysi-ikäisyytensä, päihtymysepäilytarkastuksia tehtiin 0,5 miljoonaa ja alkoholin välittämisepäilytarkistuksia 0,3 miljoonaa. Alko on valittu nyt myös parina vuonna maan parhaaksi työpaikaksi.

Kyselytutkimustuloksia

Taloustutkimuksen joulukuun 2022 tutkimuksen mukaan kuluttajien toive on voida ostaa alle 15-prosenttisia viinejä ruokakaupoista. Toisaalta 85 prosenttia kansasta vastustaa väkevien viinojen tuomista ruokakauppoihin. Tässä on suuri ristiriita, koska viinien vienti ruokakauppoihin siis tuhoaisi Alkon monopolin.

THL julkisti äskettäin, että 53 % suomalaisista on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, 9 % haluaisi tiukempaa ja 29 % väljempää alkoholipolitiikkaa. Viinejä ruokakauppoihin haluaisi 48 %, mutta jos viinien mukana ruokakaupoissa myytäisiin myös väkeviä alkoholijuomia, vain 25 % haluaisi viinit ruokakauppoihin. 

Nyt tammikuussa 53 % 131 vastanneesta kansanedustajasta kannatti viinien myyntiä ruokakaupoissa (YLE). Tammi-helmikuussa eduskuntavaaliehdokkailta kysyttiin (Aula Research Oy): ”Mitä mieltä olet seuraavasta väittämästä: Mietoja viinejä (alkoholia alle 15 %) pitäisi saada myös ruokakaupoista?” Kansanedustajaehdokkaista 62 % tuki mietojen viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa. Kaupan liiton toimitusjohtaja, entinen pääministerimme Mari Kiviniemikin selitti kirkkain silmin telkkarissa, miten tärkeää on palvella asiakkaita myös hyvillä ruokaviineillä. Hyvin tietäen edellä mainitut tosiasiat.

Huolestuttavaa on, että osa nykyisistä kansanedustajistamme ja oletettavasti suuri osa nykyisistä kansanedustaehdokkaista ei ole sisäistänyt sitä tosiasiaa, että viinien vieminen ruokakauppoihin merkitsee Alkon lopettamista. En millään usko, että valtaosa heistä kulkee lompakko edellä kaupan eikä kansanterveyden asialla. Arvelen, että kysymyksessä on liian vähäinen informaatio asioista.

Hyviin ruokaviineihin perehtyneet ystäväni ovat valistaneet minua, että Alkon ns. hyvien viinien valikoimat ovat todella hyviä eikä voi pitää uskottavana, että päivittäistavarakauppa voisi päästä siinä asiassa samalle tasolle.

Valtava määrä riskikäyttäjiä

Maassamme on noin 500 000 – 600 000 itseään alkoholin ”kohtuukäyttäjäksi” luulevaa kansalaista, joista suuri osa tosiasiassa on jo riskikäyttäjiä. Kansalaisten, myös päättäjien alkoholiongelmien vähättely on yleistä. Ongelmaan puuttuminen on liian tehotonta ja tapahtuu usein vasta vuosien viiveellä. Nämä riskikäyttäjät ovat valtaosin tavallisia työssä käyviä kansalaisia. Rohkea puuttuminen asiaan auttaisi sekä heitä itseään että heidän läheisiään ja koko yhteiskuntaa.

Varma tieto on, että alkoholin kulutuksen määrään vaikuttavat eniten hinta ja saatavuus. Kulutuksen määrä taas on suorassa yhteydessä alkoholin haittoihin. Kun saatavuus 12-kertaistuisi viinien maitokauppoihin tulon myötä, on varmaa, että yhteiskunnan kokemat haitat myös lisääntyisivät oleellisesti. Suomessa jo nyt noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma ja vuosittain syntyy yli 1000 äidin alkoholinkäytön vammauttamaa FAS-lasta. Näitäkään lukuja emme varmasti kukaan halua korottaa.

Tulevien kansanedustajien on syytä tuntea tosiasiat näistäkin asioista

Tulevien kansanedustajien on syytä puolustaa kansan hyvinvointia. Pitäisin kohtalaisen selkeänä sitä, että tulevien kansanedustajiemme suuri enemmistö on tosiasioihin perehtymisen jälkeen kansanterveyden eikä alkoholitoimijoiden puolella.

Ei siis viinejä maitokauppoihin!

Martti Vastamäki, LKT, käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Ilta-Sanomat Kaupan Liiton asialla

Ilta-Sanomien entinen päätoimittaja ja kustantaja Tapio Sadeoja muokkaa yleisön mielipiteitä Ilta-Sanomien kolumnissaan 8.2.2023 ”Aika unohtaa Turmiolan Tommi – viinit saatava … Jatka lukemista Ilta-Sanomat Kaupan Liiton asialla

Ilta-Sanomien entinen päätoimittaja ja kustantaja Tapio Sadeoja muokkaa yleisön mielipiteitä Ilta-Sanomien kolumnissaan 8.2.2023 ”Aika unohtaa Turmiolan Tommi – viinit saatava ruokakauppaan!”. Sadeoja oikaisee kolumnissaan rajusti mutkia ja toisaalta jättää kertomatta oleellisen tosiasian, jota valtaosa Suomen kansasta, ehkä osa kansanedustajistammekaan ei suoralta kädeltä tunnista. On totta, että Taloustutkimuksen mukaan 59 % suomalaisista kannattaa viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa. Toisaalta, 85 % kansasta vastustaa väkevien viinojen tuomista ruokakauppoihin. Tässä on suuri ristiriita, koska viinien vienti ruokakauppoihin tuhoaisi Alkon monopolin. Tammikuussa 2021 kyselyssä vastaajista 67 prosenttia ei halunnut viinejä päivittäistavarakauppoihin, jos se tarkoittaa, että myös väkeviä alkoholijuomia myytäisiin päivittäistavarakaupoissa.

Yli puolet Alkon myynnin volyymistä on nyt viinejä. Kun ne vietäisiin Alkon noin 370 myyntipisteestä kauppojen, bensa-asemien ja kioskien yli 5000 myyntipisteeseen, olisi Alkon pakosta vähennettävä myyntipisteitään rajusti. Samalla se menettäisi monopolinsa ollessaan kykenemätön hoitamaan kunnolla koko kansan tarpeita.

Alkohan on osoittanut nykyisin suurta vastuullisuutta toimissaan ja mm. valittu vuoden parhaaksi työpaikaksi, taitaa olla pariinkin kertaan. Kaupan Liitolla ja alkoholitoimijoilla kiiluvat silmissään ne miljoona eurot, toista tuhatta miljoonaa, jotka solahtaisivat kaupan kassoihin Alkosta monopolin menetyksen myötä. Kaupan Liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemikin selitti kirkkain silmin telkkarissa, miten tärkeää on palvella asiakkaita myös hyvillä ruokaviineillä. Hyvin tietäen edellä mainitut tosiasiat.

Kansanterveyden kannalta viinit ruokakauppoihin olisi tosi Turmiollista. Sadeoja kertoo kolumnissaan, että väkevien oluiden tulo 2018-alkoholilain jälkeen ruokakauppoihin laski kulutusta selkeästi. Tämäkin tieto on vain osittaistietoa. Edeltävän 10 vuoden aikana alkoholin kulutus oli laskenut koko ajan, yhteensä noin 10 %, mutta 2018 jälkeen lasku pysähtyi melkein kokonaan. Korona-aikana alkoholin kulutus laski, kun ravintoloiden toimintaa ja matkustamista rajoitettiin. Kulutuksen lasku todistaa, että saatavuuden rajoittaminen on tehokas keino vähentää alkoholin kulutusta.

Sadeoja mainitsee myös limuviinat, mutta ei sitä, että 15-vuotiaat tytöt näyttävät mieltyneen niihin ja alkoholin kulutus heidän keskuudessaan on kasvanut. THL on myös esittänyt kannanottonaan, että kansanterveyden kannalta Alkon monopolin säilyttäminen on meidän kaikkien etu. Ehkä pitkän päälle Kaupan Liiton ja muiden alkoholitoimijoidenkin etu. 

Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori

Puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Tarvitsemme uuden huumestrategian, mutta ei huumeiden vapauttamisen tai käyttöhuoneiden suuntaan

Tommi Terä totesi aivan oikein, että Suomessa on selkeä tarve päivittää 25 vuotta vanha huumestrategiamme (TS 10.11.). Hän toteaa, että tarvitsemme strategian, … Jatka lukemista Tarvitsemme uuden huumestrategian, mutta ei huumeiden vapauttamisen tai käyttöhuoneiden suuntaan

Tommi Terä totesi aivan oikein, että Suomessa on selkeä tarve päivittää 25 vuotta vanha huumestrategiamme (TS 10.11.). Hän toteaa, että tarvitsemme strategian, joka rikosoikeudellisten kysymysten sijaan tarkastelee asiaa terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksenä.

Pontimena kirjoitukseen esitetään muun muassa se, että maassamme kuolee vuosittain huumeisiin noin 250 henkilöä, joista nuoria, alle 25-vuotiaita on vajaa kolmannes.

Kun näitä lukuja tarkastelee, on hyvä muistaa, että alkoholiin kuolee Suomessa joka vuosi melkein 10-kertainen määrä (noin 2000) ja tupakkaan yli 20-kertainen määrä (noin 6000) kansalaisia. Mitä lainsäätäjämme sitten ovat tehneet näiden kuolemien estämiseksi?

Tupakan suhteen asiat ovat siltä osin melkein niin hyvin kuin toivoa voi, varsinkin jos ja kun valmisteltavat tupakkalain tiukennukset menevät läpi eduskunnassa. Alkoholin suhteen sen sijaan asiat ovat paljon huonommin. Alkoholitoimijoiden lobbaus on onnistunut liian hyvin.

Pari vuotta sitten eduskunta äänesti parin äänen enemmistöllä vahvat oluet, limuviinat ja ”kossujäätelöt” maitokauppoihin ja nyt on menossa erittäin vahva lobbaus Alkon monopolin kaatamiseksi, jolloin saataisiin myös kaikki viinat päivittäistavarakauppoihin. Ja saamalla Alkon 1000 miljoonan euron liikevaihto sinne!

Terä kannattaa yhteiskunnan suojeluksessa olevien huumeiden käyttötilojen sallimista Suomessa. Ne olisivat siis paikkoja, joissa veronmaksajien rahoilla kustannetuissa tiloissa jokainen kynnelle kykenevä ja haluava saisi piikitellä itseensä esimerkiksi heroiinia. Yhteiskunnan suojeluksessa ja tukemana, poliisin silmien alla.

Terä vetoaa hyviin ulkomaisiin kokemuksiin muun muassa kuolemien estämisessä, kun kokenutta hoitohenkilökuntaa on paikalla.

Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa huumeiden käyttäjä ei kuole minuuteissa piikin pistämisen jälkeen kuten esimerkiksi USA:ssa, vaan vasta tuntien kuluttua ja useimmiten huumeen ja huumausmielessä otettujen vahvojen kipulääkkeiden yhteisvaikutuksesta, kun hengitys lamaantuu. Esimerkiksi Sveitsissä tai Norjassa ”käyttöhuoneet” eivät ole vähentäneet huumekuolemia.

Käyttöhuoneiden salliminen edellyttäisi myös huumelakien radikaalia muuttamista sallivampaan suuntaan. Kaikkien huumeiden vapauttamistahan muun muassa eduskuntapuolue vihreät on ajanut jo muutaman vuoden puheenjohtajansa johdolla. Nyt Vasemmistoliitto on samalla kannalla ja jopa kokoomuksen nuoret ovat kallistuneet siihen suuntaan.

Millaisen signaalin Suomen nuorisolle antaisikaan jo pelkästään kannabiksen viihdekäyttöön laillistaminen? ”Eihän se voi vaarallista olla, kun viisaat päättäjät ovat sen todenneet niin vaarattomaksi ja ehkä peräti hyödylliseksi elämän sulostuttajaksi.”

Huumestrategia on syytä päivittää, mutta ei huumeiden vapauttamisen ja käyttöhuoneiden suuntaan, vaan paremmin hoitoon pääsyn ja tehokkaamman huumeita levittävien rikollisten kaitsemisen suuntaan!

Julkaistu Turun Sanomat 17.11.2022

MARTTI VASTAMÄKI

professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Pitääkö meidän sallia huumeiden käyttöhuoneet?

Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan. Aloitteen mukaan huumekuolemat vähenisivät, käyttöhuoneet toisivat apua huumeiden käyttäjille, vähentäisivät häiriöitä sekä … Jatka lukemista Pitääkö meidän sallia huumeiden käyttöhuoneet?

Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan. Aloitteen mukaan huumekuolemat vähenisivät, käyttöhuoneet toisivat apua huumeiden käyttäjille, vähentäisivät häiriöitä sekä käytettyjen neulojen päätymistä haitaksi ympäristöön.

Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL otti asiaan kantaa tiedottamalla, että käyttöhuoneet olisivat yksi suositeltava keino huumekuolemien vähentämiseksi. Helsingin kaupunki esitti valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeiluun oikeuttavan erillislain säätämistä jo kolme vuotta sitten, mutta asia ei ole edennyt hallitustasolla lainkaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén totesi MTV3:n haastattelussa 27.7., että Suomessa on todellakin vakava huumeongelma, mutta sitä ei ratkaista käyttöhuoneiden perustamisella.

Käyttöhuoneet vähentäisivät varmasti esimerkiksi huumeneulojen joutumista lasten leikkikentille ja puhtaiden ruiskujen ja neulojen myötä huumeiden käyttäjien mahdollisuutta saada infektoituneista välineistä vakava tartunta kuten hiv tai hepatiitti.

Lindén kuitenkin painotti sitä, että huumeiden käyttöhuoneiden salliminen voisi olla vakava signaali siihen suuntaan, että huumeet ovat enemmänkin sallittuja ja yhteiskunnan ”suojeluksessa”.

Käyttöhuoneiden mahdollistaminen kokeilunakin voisi tuottaa arvokasta tietoa, mutta se vaatii usean ministeriön yhteistyönä valmisteltavaa lainsäädäntöä. Lindén kuitenkin kannatti kokeilua jossakin kunnassa, esimerkiksi Helsingissä.

MTV3 haastatteli 27.7. myös aloitteen vastuuhenkilöä, sosiaaliohjaaja Outi Aaltosta ja kansanedustaja Tom Packalénia, joka on myös toiminut huumepoliisina vuosia. Aaltonen korosti huumekuolemien vähentämistä. Suomessahan kuolee vuosittain huumeisiin saman verran ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa eli noin 200–250 henkeä.

Lisäksi Aaltonen totesi, että inhimillinen kärsimys vähenisi, samoin ympäristön haitat, kun itseään piikittävät saataisiin omiin tiloihinsa. Käyttäjät tulisivat paikalle anonyymeinä ja paikalla olisi sosiaalityöntekijä, hoitaja ja lääkäri, jolloin esimerkiksi vieroitushoitoon ohjaus olisi ehkä helpompaa.

Aaltonen piti myös tärkeänä, että käyttäjät voisivat testata huumeensa ennen käyttöä, jolloin tappavan annoksen otto tulisi myös estetyksi.

Packalén piti huumeiden testaamismahdollisuutta huonona, koska silloin voitaisiin käydä testaamassa myytävänä olevien isojen erien laatu, mikä toimisi myyjän eduksi.

Huumeiden käyttöhuoneiden salliminen vaatisi lakimuutokset, jotta viranomainen voisi katsoa ”sormien läpi” käyttäjiä syyllistymättä rikokseen. Packalén kuitenkin piti järkevänä huumeiden käyttöhuonekokeilun sallimista oikein tehtynä ja sijoitettuna asianmukaisen lainsäädännön jälkeen.

Yli 60 vuotta alkoholin, tupakan ja huumeiden vastustamistyötä kansalaisjärjestössä tehneenä ja melko perusteellisesti näihin asioihin perehtyneenä lääkärinä minun on todettava, että käsittääkseni ministeri Lindénin arvio negatiivisesta signaalista suomalaisten kansanterveyden suhteen huumeiden käyttöhuoneiden sallimisella on erittäin perusteltu. On todennäköistä, että asiaa varten tarvittava lainsäädäntö pakostakin höllentäisi huumelakeja.

Tästä huolimatta olen kääntynyt sille kannalle, että asia on kokeilemisen arvoinen, kunhan laki ja asetukset eivät höllene liikaa.

MARTTI VASTAMÄKI

LKT, käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Turun Sanomat 1.8.2022

Huumelakeja ei pidä muuttaa Suomessa

MTV3:n ja viestintätoimisto Tekirin Suomi Areenassa Porissa 11.7. järjestetyssä väittelytilaisuudessa ”Suomi hyysää huumeiden käyttäjiä” perussuomalaisten kansanedustaja, poliisina muun muassa viisi … Jatka lukemista Huumelakeja ei pidä muuttaa Suomessa

MTV3:n ja viestintätoimisto Tekirin Suomi Areenassa Porissa 11.7. järjestetyssä väittelytilaisuudessa ”Suomi hyysää huumeiden käyttäjiä” perussuomalaisten kansanedustaja, poliisina muun muassa viisi vuotta huumausaineiden kenttävalvonnassa Itä-Helsingissä työskennellyt Tom Packalén ja Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka esittivät mielenkiintoisia, paljolti kokemusperäiseen tietoon perustuvia näkemyksiä varsinkin kannabikseen liittyen.

Eduskunta kumosi kannabiksen viihdekäytön rangaistavuuden poistamista kannattavan kansalaisaloitteen, mutta keskustelu huumeiden dekriminalisoinnin ympärillä jatkuu. Monissa maissa kannabiksen käyttö on jo laillista.

Vihreäthän ovat jo kauan esittäneet laittomien päihteiden käytön rangaistavuudesta luopumista, ja kansalaisten terveydestä huolta kantava THL samoin. Poliisit ja useimmat sote-alan kansalaisjärjestöt ovat taas olleet täysin vastakkaisella kannalla, kuten tämän tekstin kirjoittajakin.

Areenassa keskusteltiin muun muassa yhteiskunnan järjestämistä huumeiden käyttöhuoneista. Niistä on hyviä kokemuksia muun muassa Tanskasta ja Norjasta.

On sanottu, että niissä käyttäjä saa turvallisesti piikittää itseensä puhtailla välineillä joutumatta epämääräisiin yleisiin vessoihin, joissa vielä usein valo on niin sinistä, että suonen löytäminen on vaikeaa. Käyttäjä olisi myös poissa yleisön silmistä.

Packalén ilmoitti kantanaan, että kansanedustajien olisi saatava aikaan laki, joka sallisi tällaisten käyttöhuoneiden pitämisen. Hän arvioi, että Suomessa ainakin muutama suurempi kaupunki hyötyisi asiasta huomattavasti. Kansanedustaja saattaa olla oikeassa, vaikka olen tähän asti ollutkin jonkin verran eri mieltä tästä asiasta.

Esille nousi myös huumeriippuvaisen vapaaehtoinen pakkohoito, jossa huumeriippuvainen voisi itse pyytää siihen ohjaamista. Kiskon huumeklinikka Varsinais-Suomessa pystyi antamaan muun muassa Packalénin mukaan tehokasta lääkkeetöntä hoitoa potilailleen pysyvään toipumiseen astikin.

Nykyisin hoitoon pääsy viivästyy useimmiten viikoilla niin, että halukkuus hoitoon on jo ehtinyt haihtua. Kansanedustajien olisi syytä hoitaa tämä vapaaehtoinen pakkohoitoasia kuntoon.

Jonkinlaista periksi antamisen tai epätoivon merkkiä oli Packalénin näkemyksessä, että kannabiksen myynti voitaisiin sallia Alkossa, mikä veisi pohjan rikolliselta markkinalta, ja saataisiin verotuloja valtiolle. Samalla sallittaisiin tietenkin myös kannabiksen kasvatus.

Tiedetään kuitenkin kohta 10 vuoden kokemuksella, että Suomen kokoisessa Coloradon osavaltiossa kannabiksen vapauttamisen jälkeen verotuloja tuli runsaasti, mutta huumeen käytöstä johtuvia kuluja koitui kaksi kertaa niin paljon muun muassa lisääntyneistä sairaalahoidoista ja keskeytyneistä opinnoista johtuen.

Kannabiksen viljelyn salliminen taas vääjäämättömästi johtaisi hävikkiin eli pimeään myyntiin, kun tämän kasvin viljelijöiksi hakeutuisi myös rikollista ainesta. Mitä mahtaa oman puolueen porukka tuumailla. Perussuomalaisethan ovat olleet vahvasti huumevastaisia.

Saattaako olla, että Packalénilla on enemmän realismia asian suhteen? Vai merkitseekö itse kentältä hankittu kokemus jotakin?

Toiminnanjohtaja Vainikan näkemyksiä oli myös ilo kuunnella. Tosin väittelijät olivat yleisesti ottaen kovin samaa mieltä asioista. Kirjoittajan näkemykset huumeiden vaarallisuudesta yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kansalaisten terveydelle eivät paljoakaan järkkyneet, mutta tietoa tuli minullekin lisää.

MARTTI VASTAMÄKI

LKT, käsikirurgian dosentti, professori

Puheenjohtaja

Raittiuden Ystävät ry

Turun Sanomat 16.7.2022

Viinejä ei voi päästää ruokakauppoihin!

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ehdottaa, että Suomessa voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen alkoholin myynnin vapauttamisessa eli viinit ruokakauppoihin. Pois holhouksesta, kuuluu … Jatka lukemista Viinejä ei voi päästää ruokakauppoihin!

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ehdottaa, että Suomessa voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen alkoholin myynnin vapauttamisessa eli viinit ruokakauppoihin. Pois holhouksesta, kuuluu hänen teesinsä. Taloustutkimuksen tuoreessa raportissa kerrotaan, että 59 % suomalaisista haluaisi alle 15 prosentin viinejä ruokakauppoihin.

Kyselyn tulos olisi varmaankin toisenlainen, jos vastaajat olisivat ymmärtäneet sellaisen lakimuutoksen seuraukset. On hyvä muistaa, että tammikuussa 2022 THL:n ja Kantar TNS:n kyselytutkimuksen mukaan 85 % pitäisi väkevien alkoholijuomien myynnin tulevaisuudessakin Alkon yksinoikeutena. Väkeviä juomia päivittäistavarakaupoista haluavien osuus oli vain 14 prosenttia. Miedot viinit muodostavat noin puolet Alkon litramyynnistä. Jos miedot viinit sallitaan Alkon noin 370 liikkeestä päivittäistavarakauppojen noin 5000 myyntipisteeseen, seurauksena on Alkon toiminnan näivettyminen ja alasajo.

Siitä seuraisi, että Alko menettäisi monopolinsa ja sitä myötä myös väkeviä viinoja saisi jokaisesta maitokaupasta ja kioskista! Itse asiassa tämä asiahan on ollut päivittäistavarakaupan agendalla jo vuosia. Kansanedustaja Kauma sopiikin hyvin asian ajajaksi, kun hänellä on liike-elämän kokemusta. Viinit ruokakauppoihin toisi kauppojen kassalle liikevaihtoa lisää yhden miljardin euron verran yhdellä pienellä lakimuutoksella.

Koko ikäni Kokoomusta äänestäneenä rivikansalaisena pidän Kauman vaatimusta maamme oloihin sopimattomana. Olen taistellut koko ikäni kanssalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. On kiistämätön tosiasia, että maksimaalisesti lisääntynyt tarjonta ja todennäköisesti alentuneet alkoholin hinnat lisäävät kulutusta. Tästä kertovat alkoholitilastot vuosikymmenien ajalta.

Suomen kansan edun mukaista on säilyttää vastuuntuntoinen ja asiakkaistaan viimeisen päälle huolta pitävä Alko. Alkoholitoimijoiden tahto ei saa painaa alas kansan hyvinvointia.

Martti Vastamäki

LKT, käsikirurgian dosentti, professori
Puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Julkaistu Kaarina-lehdessä 1.8.2022

Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta … Jatka lukemista Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta toimittaja Petri Koiviston kirjoituksesta.

Jatkosota päättyi 77 vuotta sitten, ja sen jälkeen Suomi on saanut nauttia yhtäjaksoisesta rauhan kaudesta. Ylhäinen, kuten muutkin sodan kokeneet, kantaa kuitenkin menneitä kauhun hetkiä mielessään ja unissaan.

– Unissa ne asiat ovat paljon. Tämä on elämän mittainen sota, Eeva Ylhäinen kertoo.

Kiteellä 5.10.1925 syntynyt Ylhäinen välttyi nipin napin kuolemalta talvisodan alkuun ajoittuneessa pommituksessa, ja jatkosodassa lähettityttönä hän joutui joskus välittämään perille murheellisimpia mahdollisia uutisia. Eeva Ylhäisen mielestä nuorten ihmisten oli vaikea ymmärtää, kuinka raskaan surun heidän tuomansa tieto aiheutti.

Ruumiillista työtä riitti sotavuosina naisillekin yltäkyllin. Eeva Ylhäisellä oli suurperheen lapsena Kiteellä runsaasti töitä jo pelkästään kotona, sillä perheen isä oli kuollut jo ennen sotaa. Ylhäinen oli sota-aikana myös toisten palveluksessa useaan otteeseen. Varsinaisiin miesten töihin Ylhäinen pääsi tukkityömaalla, jossa hän kuori tukkeja. Työ oli fyysisesti liiankin rankkaa, mutta työinto jatkui silti vielä myöhemmin sahalla.

Elämä kotiseudulla oli levotonta. Kiteelläkin oli pelättävä desantteja, jotka aiheuttivat pahaakin vahinkoa, ja lisäksi läheiseltä sotavankileiriltä karkasi joskus sotavankeja ruuan hakuun.

– Sellaisten kauhujen keskellä piti yrittää tulla toimeen. Uskon, että liitto, mihin Suomi on liittymässä (so. Nato) auttaa siinä, ettei meidän käy huonosti, Eeva Ylhäinen toteaa.

Lahtelaisveteraani ehti kokea kaksikin evakkomatkaa, kun hänen syntymäkotinsa jäi talvisodan jälkeen ja uudelleen jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle. Perheen äiti lähti lapsikatraan kanssa ensimmäiselle evakkotaipaleelle vailla varmaa tietoa tulevasta määränpäästä. Eeva-tytär otti pyörän ja lähti etsimään vapaata soppea. Sellainen löytyikin noin kymmenen kilometrin päästä eräästä riihestä, jonne perhe ja vielä äidin ystäväkin lapsineen asettautuivat pariksi kuukaudeksi. Heidän seuranaan olivat hiiret ja rotat.

Sodan muistot ovat veteraanin mielessä nyt entistä ajankohtaisempia. Eeva Ylhäinen sanoo Venäjän hyökänneen Ukrainaan yhtä aiheettomasti kuin se aikanaan hyökkäsi Suomeen. Ylhäinen on luottavainen, että Euroopan epävakaasta tilanteesta huolimatta Suomi pysyy turvassa.

Toimeliaisuutta on elämässä riittänyt. Eeva Ylhäinen on veteraanityön lisäksi ollut mukana marttatoiminnassa ja raittiustyössä sekä harrastanut kuorolaulua. Ammattiuransa hän teki kaupan alalla.

Veteraanien rivit harvenevat kiihtyvällä vauhdilla, mutta tapahtumia jaksetaan yhä järjestää.

– Toiminta on ollut runsasta, mutta joka paikkaan ei enää jaksa lähteä, pahoittelee Ylhäinen.

Kun Ylhäinen muutti Lahteen vuonna 1953, hän joutui vastikään leskeksi jääneenä huolehtimaan kahdesta pienestä lapsestaan. Nyt kumpikin heistä on jo työuransa tehnyt, ja Eeva Ylhäisellä on jo lastenlastenlapsiakin.

Petri Koivisto

Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi … Jatka lukemista Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi enemmän.

Kansamme parissa on valittua ja tasapainoista yksin elämistä, mutta nämä tiedot kysyvät, huomaammeko me haavoittavan yksinäisyyden ennen kuin syrjäytyminen ja sairaudet vievät mukanaan. Moni elää yksin jopa perheensä keskellä ja isoissakin seurueissa. Näin käy varsinkin silloin, jos ei saa tukea omien arvojensa mukaiseen elämään.

Alkoholi- ja päihdepolitiikassa ei pidä jäädä ”juupas–eipäs”-väittelyyn tai tuijottamaan tilastoja, vaan sen sijaan auttaa yksinäisiä ja muita tukea tarvitsevia. Siihen kutsutaan meitä kaikkia. Kohtaamiset tarjoavat tilaisuuksia yksinäisyyden torjumiseen – ihmisenä ihmiselle, ilman stigmaa tai syyllistämistä.

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry

Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän … Jatka lukemista Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän tarpeeseen vastaa arabiankielisten nuorten ja perheiden verkkopalvelu Haya.

Arabiankieliset ovat Espoossa nopeasti kasvava vieraskielisten ryhmä. Heidän parissaan on paljon lapsia ja nuoria, kotona olevia naisia sekä muita koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevia aikuisia. Suomenkieliseen väestöön verrattuna vieraskieliset hakeutuvat palveluihin usein viiveellä. Tietoa niistä on vaikea saada, jos suomen kielen taito on vasta kehittymässä.

Palveluammattilaisten parissa on todettu, että arabiankieliset espoolaiset tarvitsevat eniten tukea terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllistymiseen. Koska äidinkieli on tunnekieli, äidinkielellä saatu auttaminen lisää palveluiden tuntemusta, niihin hakeutumista ja ennaltaehkäisee ongelmia. Kielitaidon karttuessa osataan tuttuja palveluita käyttää vähitellen myös suomen kielellä.

Haya-verkkopalvelu toimii tarina-auttamisen kautta. Kuukausittain vaihtuva teema auttaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka maahan muuttaneita usein askarruttavat. Teemoina ovat mm. kiusaaminen, rasismi, koulunkäynti, kotoutuminen Suomeen, opiskelu, työllisyys ja yksinäisyys sekä ihmissuhdeasiat. Ketterä verkkopalvelu mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.

Haya.fi-verkkosivuston lisäksi saa henkilökohtaista tukea chatissa ja videochatissa sekä anonyymien puhelujen avulla. Sivustolta löytyy myös huolikartoitus ja psykoedukatiivisia videoita, joista suurin on tehty yhteistyössä espoolaisten arabiankielisten nuorten, nuorten aikuisten sekä ammattilaisten kanssa. Sivustoon on tutustunut tammi–helmikuussa 2022 jo yli 1700 kävijää. Palvelu on avoinna tammikuusta elokuun loppuun 2022.

Haya-projekti pohjautuu vuonna 2020 toteutettuun Espoon kaupungin digikokeiluun, joka edisti arabiankielisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa omaa hyvinvointiaan sekä löytää ja hyödyntää nopeammin Espoon kaupungin tarjoamia palveluja. Uuteen Haya-projektin vaiheeseen otettiin monipuolisemmin mukaan myös työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät asiat sekä kohderyhmäksi lisäksi aikuisikäiset.

Projektipäällikkönä Haya-projektissa toimii Sari Hammar ja palvelun toteuttaa Zoturi Oy/Janne Vepsäläinen.

Raittiuden Ystävät on kiitollinen Haya-projektin työstä ja toivottaa sille menetystä myös jatkossa. Järjestömme osallistui vuosina 2014–2017 ånni-hankkeen yhteistyöhön, jonka myötä vahvistimme eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumista Suomeen ja käsittelimme päihteisiin liittyviä kasvatuskysymyksiä ja -käytäntöjä. Eri toimijoiden monipuolisena yhteistyönä teemme maastamme turvallisen paikan asua kaikille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Lue lisää Haya-projektista: http://haya.fi

Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022 Hyvät Ystävät  Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme … Jatka lukemista Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022

Hyvät Ystävät 

Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme idän diktaattorin varjossa ja ajatuksemme ovat Ukrainassa. Tilanne on uskomaton ja mahdollisuus asioiden eskaloitumiseen on olemassa. Monet meistä muistavat pommisuojassa vietetyt yöt. Itsekin olen siellä ollut. Onneksi -43 syntyneenä ei ole asioista muistikuvia. Mutta pommit ovat nyt täyttä totta siellä etelässä, melkein keskellä Eurooppaa. Korkein heitä suojelkoon!

Omalla agendallamme, raittiiden elämäntapojen ja päihteettömyyden puolustajina tapahtuu koko ajan. Tupakan suhteen lainsäädäntömme on hyvässä kunnossa, mutta nuuska-asiassa on rajusti parantamisen varaa. Edelleen länsinaapuristamme tuodaan nuuskaa autokuormittain mm. päätellen siitä, että satojen kilojen takavarikkojakin onnistutaan tekemään. Nuuskaamisen vaaroista nuorisolle tiedottaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin, vaikka moni nuori jo tietääkin suusyövän liittyvän hyvin usein nuuskaamiseen.

Sähkötupakointi on yleistynyt nuorten keskuudessa. Tupakkayhtiöt keksivät joitakin vuosia sitten panostaa sähkötupakoinnin edistämiseen. Sillä luulemma pääsee irti tupakoinnista. Oleellista on kuitenkin, että tupakoimattomat nuoret aloittavat sähkötupakoinnin onnellisen tietämättöminä sen vielä tarkemmin tunnistamattomista vaaroista ja varsinkin siitä, että se johtaa helposti varsinaiseen tupakointiin. Varsinkin silloin kun mukana on nikotiinia, joka on se koukuttava aine.

Alkoholi valitettavasti tuntuisi olevan nyt melkein hieman voitolla varsinkin varttuneiden keskuudessa, samoin nuorten aikuisten. Kansanedustajamme eivät kyenneet alkoholilaista päättäessään asettamaan kansanterveyttä etusijalle. Mutta taistelu jatkuu. Huumeiden suhteen voitimme ainakin väliaikaisesti kannabiskisan. Aika näyttää jatkosta.

Hyvää kevään odotusta kaikille! Mens sana in corpore sano

Martti Vastamäki
puheenjohtaja
Raittiuden Ystävät ry