1. Kuntien kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa on edistettävä läpäisevästi päihteettömyyttä sisältäen kuntien kaikki tilaisuudet, tilat ja toimet.
   
2. Kuntien tulee ottaa raittius tavoitteeksi päihdeohjelmissaan.
   
3. Raittius on asetettava tavoitteeksi kaikissa nuoriso- ja koulutoimen sekä perhekasvatuksen toimintaperiaatteissa.
   
4. Kuntien myöntämien toiminta-avustusten ehtona tulee olla se, ettei kuntien avustuksia käytetä missään muodossa sellaiseen toimintaan, jossa on mukana alkoholi tai muut päihteet.
   
5. Kuntien tulee toteuttaa päihteidenkäyttöä ehkäiseviä ja raittiutta edistäviä toimia kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa niille tulevissa vastuissa ja velvoitteissa sekä toimintamahdollisuuksissa. 
   
6. Kuntien on tärkeä käyttää oikeuttaan rajata ja ohjata päihteiden julkista käyttöä järjestyssäännöissään niin, ettei päihteidenkäyttöä tapahdu julkisilla paikoilla, kuten puistoissa, leikkipaikoilla ja urheilukentillä, joissa lapset ja nuoret saavat vaikutteita omille valinnoilleen sekä kaikissa muissa paikoissa, joissa laki kieltää päihteidenkäytön.
   
7. Kuntien tulee osaltaan varmistaa, että niiden alueella noudatetaan vain Suomen laissa sallittujen päihteiden ikä- ja myyntiaikarajoja sekä muutenkin niihin liittyvää vastuullista myyntitoimintaa.
   
8. Kuntien tulee osaltaan puuttua ja estää laittomien päihteiden myynti ja käyttö.
   
9. Kuntien tehtävänä on taata alueellaan kaikkia ikä- ja väestöryhmiä ajatellen kattava ja monipuolinen ehkäisevä ja korjaava päihdetyö ennakoivasta päihdehaittojen torjunnasta niiden kattavaan hoitamiseen, kuntoutumiseen ja toipumiseen sekä vertaistuen antamiseen. Kuntien tulee tehdä asiassa vuorovaikutukseen ja monipuoliseen yhteistyöhön perustuvaa yhteistyötä kaikkien ehkäisevää, korjaavaa ja kuntouttavaa päihdetyötä tekevien järjestöjen, yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kattavalla ja osaavalla päihdetyöllä vähennetään syrjäytymisriskejä, väestöryhmien välisiä sosiaalisia eroja sekä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti heikoimmassa asemassa olevia.
   
10. Maamme kansanterveyden ja taloudellisen tilanteen turvaamiseksi kuntien tulee asettaa yhteiseksi päämääräkseen Päihdehaitoista vapaa Suomi 2040 -tavoite.

Perusteena näille tavoitteille on maamme asukkaiden terveyden ja turvallisuuden takaaminen sekä kestävän kuntatalouden edistäminen. Erityisperusteena on lasten, nuorten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin turvaaminen sekä kaikkien asukkaiden välttyminen päihdehaitoilta.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 7. –13.4.2021 ja ulkomailla 7. –10.4.2021. Lue lisää: https://vaalit.fi/kuntavaalit

Koronapandemia on nyt leviämisvaiheessa monella alueella Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisten ja terveydenhuollon henkilökunnan ja samalla koko kansan mahdollisuudet hallita tilannetta saattavat joutua liian suureelle koetukselle. Olemme lähinnä omien toimenpiteidemme, mm. suhteellisen ankarienkin rajoitusten avulla säästyneet esim. naapurimaamme Ruotsin kohtalolta. Siellähän on koronaan kuolleitakin reilusti yli 7000, kun meillä täällä koti-Suomessa vain vähän yli 400. Onneksi koronarokotus on nyt tulossa Suomeenkin!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan ensimmäiset koronarokotteet ovat tulossa maahamme vuodenvaihteessa. Yksi tulossa olevista rokotteista on brittiläis-ruotsalaisen lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote. Se toimii keskimäärin 70-prosenttisesti koronavirusta vastaan, mutta teho voi nousta jopa 90 prosenttiin. Kliinisiin rokotetesteihin on heillä osallistunut kaikkiaan yli 20 000 ihmistä, joista osa on saanut kaksi annosta uutta rokotetta ja osa lumelääkettä. Rokotetta saaneista osallistujista kukaan ei ole saanut vakavaa, sairaalahoitoa vaatinutta koronatartuntaa. Myöskään merkittäviä sivuvaikutuksia ei ole havaittu. Pfizerin ja Modernan koronarokotteen teho on ilmoitettujen tietojen mukaan jopa 94 %.

Keväällä noin 70 % suomalaisista olisi ottanut koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan, selvisi THL:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Tällä hetkellä tilanne on samanlainen. On ymmärrettävää, että osa kansalaisista empii asiassa, kun mieleen tulee sikainfluenssarokotteen narkolepsiasivuvaikutukset. Pieni osa näistä rokotevastaisista väittää, että viranomaisiin ei voi luottaa ja että päättäjät ovat lääketehtaiden asialla. Vielä pienempi osa uskoo jopa, että rokotteen mukana annetaan kansalle jotain mikä ei rokotteeseen kuulu. 

Tässä kannattaa tehdä mielessään riskiarvio. Jos koronaan sairastuu vaikeassa pandemiassa tuhannesta suomalaisesta joka kymmenes, joista siihen kuolee joka sadas eli 1 ‰ tuhannesta, kuolleita tulee Suomessamme 550, jota lukua alammekin nyt lähestyä. 2009 maailmalle levisi sikainfluenssa, johon Pandemix-rokote tehosi hyvin. Se aiheutti kuitenkin noin 200 lapselle narkolepsian eli hallitsemattoman nukahtamistaipumuksen. Ennen Pandemixia Suomessa sairastui yksi lapsi sadastatuhannesta narkolepsiaan, Pandemixin käytön aikana kaksi lasta sadastatuhannesta. 

Koronarokotteista ei ole toistaiseksi raportoitu vakavia sivuvaikutuksia, vaikka sitä on annosteltu kymmenille tuhansille ihmisille. On kuitenkin otettava huomioon, että seuranta-aika näillä ryhmillä on vielä kovin lyhyt, varmuudella alle vuoden kaikilla.

Ainakin tämän kirjoittajalle on selvää, että ilmeisesti kymmeniä kertoja pienempi riski on saada koronarokotteesta jotain vakavaa sivuvaikutusta, kun verrataan riskiin saada itse tauti pidättäytymällä rokotuksesta.

Martti Vastamäki
professori, LKT

– Tasapainoiset juhla-ajat ovat tärkeitä poikkeuksellisen arjen keskellä

COVID-19-pandemia on muuttanut monin tavoin suomalaisten lapsiperheiden arkea. Poikkeusmenettelyt, etätyöt, pelko työttömyydestä ja epävarma tulevaisuus vaikuttavat sekä lasten että aikuisten jaksamiseen. Lapsilla ei aina ole keinoja tunteistaan ja ajatuksistaan kertomiseen. Hekin tarvitsevat aikuisten tavoin tukea ja kannustusta selviytyäkseen arjesta.

Poikkeusaikoina korostuu vanhempien ja kaikkien kasvatustehtävässä olevien vastuu huolehtia lasten hyvinvoinnista ja tarpeista. Aikuisten on tärkeä muistaa, että elämänmuutokset ovat useimmiten lapsille paljon suurempia kuin heidän vanhemmilleen. Siksi niistä keskusteleminen ja lasten turvallisuuden tunteen vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä uusien ja yllättävien tilanteiden keskellä. Tasapainoinen arki ja juhla takaavat lapsille parhaat elin- ja kasvuolosuhteet.

Juhla-ajat tarjoavat kaikille tilaisuuden palautumiseen ja kannustavaan yhdessäoloon. Silloin korostuu perheen ja sukulaisten lapsille tarjoama tuki ja turva. Kasvatusvastuussa olevien on varmistettava, etteivät lapset jää yksin esimerkiksi vanhempien päihteidenkäytön tai välipitämättömyyden vuoksi. Päihteet vievät helposti huomion hoivalta ja lasten tarpeilta. Näin ne vaikeuttavat jo varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyksen kehittymistä lapsen ja vanhemman välillä. Pahimmillaan päihteidenkäyttö johtaa fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan, mikä aiheuttaa vakavaa haittaa lapsen kehitykselle ja lisää riskiä lapsen väkivaltaiseen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja kannustaa aikuisväestöä päihdehaitoista vapaan, turvallisen ja terveellisen juhlatunnelman takaamiseen lapsille. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin kasvatusvastuussa oleviin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa turvallista ja vastuullista seuraa. Parhaimmillaan vanhemmat saavat taata lapselleen kokonaan raittiin elämän.

Kampanja on esillä marras–joulukuussa eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Julistetta on esillä eri puolilla Suomea, muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa. Yle esittää kampanjan tv-tietoiskua viikolla 52 Yle TV1 ja Yle Fem -kanavillaan. Kampanjamateriaalit ovat vapaasti käytettävissä kampanjan verkkosivuilla www.annalapselleraitisjoulu.fi.

Tänä vuonna Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa ovat mukana Raittiuden Ystävät ry:n kanssa A-Kiltojen Liitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin Kouluraittiuspiiri, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininauhaliitto ry, Sininuorisoliitto Sinuli, Stiftelsen Bensow, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Yle.

Anna lapselle raitis joulu -kampanjan verkkosivut: www.annalapselleraitisjoulu.fi

Lue myös: https://newspool.fi/lasnaolevat-vanhemmat-tuovat-turvallisen-joulun/

Lukijalta: Etelä-Saimaa 17.12.2020 Anna lapselle raitis joulu

Lisäksi: Meidän pappa ei ole koskaan humalassa -kirjoitus

Helsingin Sanomissa julkaistiin 28.3.2020 toimittaja Eliisa Aikkilan ansiokas kirjoitus, joka perustui alkoholihaitat perusteellisesti tuntevan A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo Simojoen haastatteluun. Kirjoituksessa tuodaan kattavasti esiin koronavirusrajoitusten todennäköisesti turmiollinen vaikutus 500 000 suomalaisen alkoholin riskikäyttäjän elämään. Ja varsinkin niiden 70 000 lapsen elämään, joiden osana on kuulua riskikäyttäjän perheeseen. Toimittaja Kaisu Moilanen kysyi 30.3. Helsingin Sanomissa, tulisiko alkoholinmyyntiä rajoittaa poikkeustilan aikana näiden lasten ja riskikäyttäjien hyväksi.

On yleisesti tiedossa ja monien päättäjien hiljaisesti hyväksymäkin tosiasia, että alkoholi on maailmanlaajuisesti yksi suurimpia kehityksen jarruja. Suomen tilanne ei poikkea tästä. Ilman alkoholia meillä olisi vuosittain rattijuoppoustuomioita 17 000 ja pahoinpitelyitä 80 000 vähemmän. Lisäksi sairaansijatarve olisi ehkä 10 % pienempi, alkoholiin liittyviä kuolemia vuosittain 4000 vähemmän ja poliiseilla ehkä 20 % enemmän aikaa nyt selvittämättä tai jopa tutkimattakin jäävien rikosten selvittämiseen. Puhumattakaan siitä, miten monta tuhatta lasta ja nuorta vapautuisi jatkuvasta pelosta, onko isä tai äiti taas kännissä ja mitä sitten tapahtuu.

Alko on kertonut, että vessapaperin, säilykkeiden ja näkkileivän lisäksi suomalaiset ovat hamstranneet alkoholia. Maaliskuun myynti on ollut ennätyksellinen. Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan ikään kuin tikittävänä aikapommina, kuten Kaarlo Simojoki totesi haastattelussaan: ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”. Siksi on merkittävä riski, kun nyt vanhempien ja lasten ollessa yhdessä paljon kotona, on sinne varattu myös paljon alkoholia.

Suomessa on yhtenä harvoista maailman maista alkoholimonopoli väkevien juomien osalta. Niitä saa vain Alkosta. Alko on siis maan johdon ”käsissä” varsinkin näin poikkeusaikana. Mutta suuri osa alkoholinmyynnistä tapahtuu nykyisin päivittäistavarakaupoissa lähinnä oluen muodossa. Siihenkään puuttumisen ei luulisi olevan ylittämätön este hallitukselle tällaisena aikana.

Esimerkkejä alkoholinmyynnin rajoittamisesta koronapandemian aikana on monia, mm. Viro ja Grönlanti. Venäjälläkin on esitetty samaa koronan ajaksi. Onkin pidettävä selvänä sitä, että alkoholinmyynnin rajoittaminen tämän pandemiakatastrofin aikana on kansanterveyttä, kansantaloutta ja kansan hyvinvointia varmuudella parantava tekijä. Hallitus toimikoon!

Martti Vastamäki professori, käsikirurgian dosentti ja Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja

Vuodesta 2008 toiminut Raittiuden Ystävien Kännikapina-työ uudistettiin Mocktailseuraksi. Aktiivinen vaikuttamistyö jatkuu uudella nimellä, mutta samalla tehokkaalla otteella. Kännikapina on tunnettu vaikuttaja mm. alkoholimainoskeskustelussa ja alkoholilainuudistuksessa. Toiminnasta seurasi tulosta esimerkiksi kun alkoholin ulkomainonta kiellettiin. Viime vuosina toiminta on painottunut pop-up Mocktailbaareihin ja seurallisiin toiminta-iltoihin Helsingissä. Lue lisää Mocktailseurasta: www.mocktailseura.fi

Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa tuotamme videoita ja vaikutamme etäyhteyksien kautta. Emme järjestä enää keväällä 2020 ryhmätoimintaa eikä -tapaamisia, mutta jatkamme aktiivista kohtaavaa työtä toimintamahdollisuuksien palauduttua.