Selvin päin kesään -kampanjan mediatiedote 2017

Nuorten raittiit valinnat tukevat tasapainoista aikuisuutta

Maamme nuorison raitistuminen on jo tunnettu ilmiö. 15–18-vuotiaat ovat keskimäärin raittiimpia kuin heidän vanhempansa samassa iässä. Raitistumiskehitys on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Monesti kuitenkin päihteiden käyttö alkaa 18 vuoden iässä. Samaan ikään sijoittuu usein valmistumisia ja merkittäviä elämänmuutoksia. Selvin päin kesään -kampanja muistuttaa nuoria ja heidän vanhempiaan tasapainoisen tulevaisuuden rakentamisesta tämän päivän harkitsevilla ratkaisuilla. Kaikkihan me haluamme tukea nuorten kasvua onnistuneeseen ja onnelliseen aikuisuuteen.

Kesän alkaminen antaa kaikille aihetta iloon ja juhlaan. Ammattiin valmistuvien lisäksi koululaiset saavat nauttia kesäloman alkamisesta. Hauskanpidon keskellä on tärkeää pysähtyä huomaamaan, että päihteettömän juhlinnan korvaamaton etu on siinä, että silloin myös päättöviikonlopun ja kesän alkajaisten jälkeiset päivät ovat yhä juhlaa. Hyviä syitä juhlaan ei siis kannata pilata päihteillä!

Valitettava tosiasia on, että suurimmalla osalla alaikäisistäkin on yhä päihdekokeiluja ja huolestuttava määrä alaikäisiä juo itsensä edelleen humalaan kuukausittain. Lisäksi päihteitä käyttävillä nuorilla on muita nuoria useammin perheessään mielenterveys- ja talousongelmia. Nämä asiat yhdistettyinä muun muassa kasvavaan nuuskan ja kannabiksen käyttöön haastavat aikuisväestön huolehtimaan paremmin nuorison hyvinvoinnista ja terveydestä. Vanhemmilla on näin merkittävä vastuu nuorten kesäjuhlinnan valvonnasta ja ohjaamisesta. Nuorten tulee saada kasvaa tasapainoisessa ympäristössä itsenäiseen ja vastuulliseen elämään. Tärkeintä on huolehtia nuortemme turvallisuudesta!

Selvin päin kesään -kampanja rohkaisee tänä vuonna uudistetulla ilmeellään kaikkia, erityisesti nuoria, päihteettömään juhlintaan ja kesän viettämiseen. Se haastaa myös kasvatusvastuussa olevat aikuiset toimimaan nuorten päihteettömän elämän ja turvallisuuden takaamiseksi sekä omien valintojen tarkastelemiseen. Vanhempien tulee osata ennakoida ja pohtia oman perheen pelisääntöjä juhlahumunkin keskellä. Aikuisten vastuulla on rakentaa yhdessä nuorten kanssa sellaista arkea ja juhlaa, jossa päihteettömyys on helppo ja luonnollinen valinta.

Kampanjassa muistutetaan, että kaikki päihteet, alkoholin, tupakan ja huumeiden lisäksi myös sähkösavukkeet, nuuska ja kannabis vahingoittavat terveyttä. Nuorten ja heidän vanhempiensa tulisi tunnistaa entistä paremmin myös niistä aiheutuvat sosiaaliset haitat ja välttää niiden käyttöä.

Selvin päin kesään -kampanja järjestetään 15. kerran ja se sijoittuu erityisesti koulujen päättäjäisviikonloppuun 2.–4.6.2017. Kampanjakumppaneina tänä vuonna ovat Raittiuden Ystävät ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förbundet Hem och Skola, Koulutus Elämään -säätiö, KRAN rf, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Sininauhaliitto, Sininuorisoliitto, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto. Kampanjan tapahtumia järjestetään mm. Kokkolassa, Lappeenrannassa ja Lohjalla.

Selvin päin kesään -kampanjatoimijat onnittelevat lämpimästi valmistujaisjuhliansa viettäviä nuoria ja toivottavat kaikille aurinkoista kesälomaa. Olemme ylpeitä nuortemme yhä raitistuvasta elämästä ja toivotamme rohkeutta päihteettömyyteen myös tulevaisuudessa. Juhlitaan turvallisesti ilman päihteitä!

Lisätietoja:
Marko Kailasmaa, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät ry
marko.kailasmaa@raitis.fi, p. 040 455 4356
www.selvinpainkesaan.fi
www.facebook.com > Selvin päin kesään

*******************************
Meddelande till medierna om kampanjen Nykter – solklart! 2017

Att välja bort berusningsmedel som ung stödjer ett balanserat liv som vuxen

 Det är redan ett välkänt fenomen att unga i Finland allt oftare väljer att avstå från alkohol och droger. Unga i åldern 15–18 år är nyktrare än deras föräldrar var i samma ålder, och denna trend har fortsatt nästan under hela 2000-talet. Trots det börjar unga ofta använda berusningsmedel när de fyllt 18. I den här åldern får många sin student- eller yrkesexamen och det sker också andra viktiga förändringar i de ungas liv. Kampanjen Nykter – solklart! påminner de unga och deras föräldrar om att kloka val som görs i dag skapar förutsättningar för en balanserad framtid. Vi vill ju alla hjälpa våra unga att växa upp till lyckliga vuxna som har ett bra liv.

Sommaren börjar och det ger oss alla anledning till glädje och firande. Både de som studerar till ett yrke och skolelever får njuta av att sommarlovet startar. I festyran är det bra att stanna upp och tänka på att ett berusningsmedelsfritt firande har en oersättlig fördel; då är också dagarna efter skolavslutningen och firandet av sommarens början lika festliga. Det lönar sig således inte att förstöra festen med berusningsmedel!

Tyvärr är det fortfarande så att största delen av alla minderåriga fortfarande experimenterar med berusningsmedel och en oroande stor minderåriga dricker sig berusade varje månad. Dessutom har unga som använder berusningsmedel oftare problem men den mentala hälsan eller ekonomin i familjen än andra unga. Samtidigt ökar användningen av snus och cannabis. Allt detta är en signal till den vuxna befolkningen att ta bättre hand om de ungas välmående och hälsa.  Det betyder att föräldrarna har ett stort ansvar för att övervaka och handleda de ungas sommarfirande. Unga ska få växa upp i en balanserad omgivning till ett självständigt och ansvarsfullt liv. Det viktigaste av allt är att sköta om våra ungas säkerhet!

I år har kampanjen Nykter – solklart! en ny visuell framtoning som uppmuntrar alla, men särskilt unga, att njuta av sommaren och festa utan berusningsmedel. Den utmanar också vuxna som har ansvar som fostrare att agera för att främja tryggheten och ett berusningsmedelsfritt liv för de unga, och att också fundera på sina egna val. Föräldrarna ska kunna tänka på den egna familjens spelregler med framförhållning också när det gäller festdagar. De vuxna ansvarar för att tillsammans med de unga bygga upp en vardag och fest där det är ett naturligt och enkelt val att vara utan berusningsmedel.

Kampanjen påminner om att alla berusningsmedel, dvs. alkohol, tobak och droger, men också elcigaretter, snus och cannabis, är skadliga för hälsan. Unga och deras föräldrar borde ha bättre kunskaper om de olägenheter som dessa produkter medför och undvika att använda dem.

Kampanjen Nykter – solklart ordnas nu för femtonde gången och den fokuserar särskilt på veckoslutet kring skolavslutningen 2–4.6.2017. De medverkande i år är Nykterhetens Vänner rf, ASH Finland, Blåbandsförbundet, Centralförbundet för Barnskydd, Finlands Röda Kors, Förbundet Hem och Skola, Förbundet Vita Bandet i Finland, Förebyggande rusmedelarbete EHYT rf, Hälsovårdarförbundet, KRAN r.f., Lära för Livet Stiftelsen, Mannerheims Barnskyddsförbund, Myllyhoitoyhdistys, Nuori Kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Sininuorisoliitto samt Estlands Nykterhetsförbund.  Kampanjevenemang ordnas bl.a. i Karleby, Lojo och Vilmanstrand.

De medverkande aktörerna i kampanjen Nykter – solklart! gratulerar de nyutexaminerade och önskar alla ett riktigt soligt sommarlov. Vi är stolta över våra ungas allt nyktrare liv och önskar alla mod att välja bort berusningsmedel också i framtiden. Vi firar tryggt utan berusningsmedel!

Mer information:
Marko Kailasmaa, verksamhetsledare, Nykterhetens Vänner rf
marko.kailasmaa@raitis.fi, tel. 040 4554356
www.nyktersolklart.fi
www.facebook.com > Selvin päin kesään

Lännen Median toimittajan Sari Miettusen 2.5.2017 tekemä haastattelu Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtajasta Marko Kailasmaasta. 

Eskimoilla on erilaisille lumille omat nimitykset. Suomen monipuolisin sanasto liittyy epäilemättä alkoholin juomiseen, päihtymiseen ja krapulaan.

Kieltolaki kumottiin vuonna 1932, mutta sen henkisestä perinnöstä nautitaan vieläkin. Suomalainen juo heti pois kaiken viinan, koska seuraavasta kerrasta ei ole varmuutta.

– Minua voi sanoa naiiviksi, mutta maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: raittiita ja potentiaalisia raittiita, sanoo Marko Kailasmaa.

Hän työskentelee Raittiuden Ystävien toiminnanjohtajana Helsingissä. RY on maan vanhin raittiuskeskusjärjestö, johon kuuluu 60 alueyhdistystä.

– Yhdistys on perustettu vuonna 1853 eli se täyttää elokuussa jo 164 vuotta.

Kansamme raitistaminen on siis hyvin pitkäkestoinen projekti. Kailasmaa uskoo, että sekin päivä vielä nähdään, kun valtaosa aikuisväestöstämme on raittiita –  ehkä ei kovin pian, mutta joskus.

– Raittiiden määrä on tasaisessa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 10 prosenttia aikuisista on raittiita, sanoo Kailasmaa.

Raittiiksi määritellään henkilö, joka ei ole vuoteen juonut alkoholia. Ennen puhuttiin raittiusaatteesta, ja sen kannattaminen osoitettiin kuulumalla raittiusyhdistyksiin. Niihin kuului parhaimmillaan ehkä jopa 150 000 suomalaista, nyt enää muutama tuhat.

– Varsinkin nuorten vähäisyyttä kipuillaan monessa järjestössä, niin meilläkin, Kailasmaa sanoo. Hienoa on kuitenkin, se, että raittiit ovat oikeasti raittiita. Aikanaan asiasta ei nimittäin voinut olla ihan varma. Oli raittiita ja kohtuuden ystäviä. Raitis saattoi tarkoittaa sitä, ettei henkilö koskenut väkeviin juomiin. Oluesta ja viinistä kieltäytyvälle tarvittiin oma sana: täysraitis.

– Mielestäni ihminen on joko raitis tai sitten ei.

Marko Kailasmaa arvioi, että raittiusseuroihin kuuluvista suurin osa syntymäraittiita.
Kailasmaa kuuluu Nummi-Pusulan paikallisyhdistykseen, sillä hänen kotikunnassaan Lohjalla ei ole enää yhdistystä.

Kailasmaa on kotoisin Porista. Hän oli perheensä ainoa lapsi, ”toivottu ja paljon saanut”.

– Vanhempieni erilaiset taustat vaikuttivat vahvasti maailmankuvani muodostumiseen. Alkoholia käytettiin meillä aina hyvin vähän. Äitini kuului Länsi-Suomen rukoilevaisiin, joiden parissa päihteiden käyttö on erittäin vähäistä.

Lapsuudenkodissa poika tottui myös kipakkaan poliittiseen keskusteluun. Alkoholiin tutustuminen sen sijaan vain jotenkin jäi. Kailasmaa oli automiehiä, joten hän toimi mielellään kavereilleen kuskina.

– Porissa selvin päin oleva saattoi 1990-luvun alussa saada köniin. Onneksi kaverit pitivät puoliani. Kailasmaa ei antanut nuoruudessaan raittiuslupausta, mutta hän kertoi kyllä aikanaan lähipiirille päätöksestään.

– Raittius oli oma oivallukseni. Haluan käyttää alkoholiin kuluvan rahan ja ajan muulla tavoin. En koe olevani raittiina yhtään vähemmän suomalainen mies.

– Enkä todellakaan pidä itseään parempana ihmisenä siksi, että olen raitis.

Raittius yhdistyy Marko Kailasmaan mielessä muihin hyviin elämänarvoihin, esimerkiksi siihen, että on kuuliainen kansalainen.

– Rakensin kotiin kuntosalin, eikä kunnon ylläpitäminenkään kävisi yhtä helposti, jos käyttäisin alkoholia.

Raittius helpottaa myös perhe-elämää.
– Ei tarvitse miettiä, milloin voi mennä minnekin ja missä kunnossa. Lapset harrastavat, ja meillä on aina kuski ajokunnossa.

Kailasmaa kertoo teinipoikiensa pohtivan, mitä on olla raittiin isän poika. Hän toivoo tietysti, että lapset valitsevat raittiuden. Mutta jos jälkeläinen löytyisi metsästä pussikaljan kanssa, siitäkin päästäisiin yli.
– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, Kailasmaa virnistää.

Kun Raittiuden Ystävien pomo sai kutsun Alkon huhtikuisille 85-vuotispäiville, hän meni, totta kai.
– Tarjoilut olivat erittäin kattavat, myös alkoholittomissa juomissa. Raittius kiinnosti samassa pöydässä istuneita. En tuputa, mutta kerron, jos kysytään.

Hän ei pidä Alkoa kaiken pahan alkuna.
– Asian voisi sanoa armeijavertauksin: Alko on vahva torjuntalinja meidän ja vastapuolen välillä. Alko vähentää vastuullisilla toimillaan, kuten kattavalla ikärajavalvonnallaan, meidän linjaamme kohdistuvaa painetta.

Rintama onkin siirtynyt toisaalle: uuden alkoholilain valmisteluun. Kailasmaa on kuullut, että lakiesitystä ollaan tuomassa eduskuntaan pikavauhtia toukokuussa.

– Asiaa viedään eteenpäin, vaikka lapsiasiainarviointi puuttuu. Pidän tätä vaarana valuvikaiselle laille. Entinen laki on vuodelta 1994, joten uusi pitäisi valmistella huolella, koska uusi lakikin saattaa olla pitkään voimassa.

– Ennen oli kieltolaki, mutta nyt on vaarassa tulla myöntölaki. Vapaudesta puhuvat ne, jotka haluavat vapauttaa. Vapaus ja vapauttaminen eivät ole sama asia.

Nelosoluen, vahvan siiderin ja limuviinojen myyntipisteiden lukumäärää aiotaan kasvattaa 15-kertaiseksi. Nyt niitä myy Alkon 353 myymälää ja 64 myymäläverkostoa täydentävää noutopistettä.

– Tulevaisuudessa yli 5 000 kauppaa, kioskia ja huoltamoa myisi 5,5-prosenttista alkoholia. Ei tarvitse olla raittiusihminen tajutakseen, että ongelmia on tulossa.

THL arvioi, että lisääntyvän juomisen seurauksena maassa tulee kuolemaan vuodessa 145 suomalaista enemmän ja sairaanhoitojaksoja on 1 500 enemmän. Alkoholihaitoista on luvassa 400 miljoonan euron lisälasku.

– Jo nyt on paljon perheitä, joissa maito loppuu kaapista mutta olut ei koskaan.

Pitäisikö raittiiden etujärjestön ottaa kovemmat keinot käyttöön?
– Raittiuden Ystävät voisi vaatia vaikkapa sitä, että alkoholisairauksissa ensimmäisen sairauspäivän tulisi olla palkaton. Emme kuitenkaan halua vaikuttaa kovilla arvoilla, koska vaatimukset olisivat osaltaan estämässä raittiuden positiivista kutsua, Kailasmaa sanoo.
On parempi keskittyä faktoihin. Samalla voi pitää yllä perinteitä.

Koululaisille suunnattua ”Selvin päin kesään” -kampanjaa on järjestetty 15 vuoden ajan, ja 20-vuotias ”Anna lapselle raitis joulu” on jo alansa klassikko.

Tänä viikonloppuna Kailasmaa piipahtaa Turussa jakamassa raittiuskilpakirjoitusten palkintoja.

– On seutuja, joissa jokainen sukupolvi 1800-luvulta asti on kirjoittanut raittiuskilpakirjoituksia. Ennen peloteltiin viinan kiroilla, nykyään nuoret korostavat kirjoituksissaan elämänmyönteisyyttä ja terveyttä.

Raittiusliikkeen omaksuma hahmo, Turmiolan Tommi, sortui alkoholiin ja hänen perheensä joutui rappiolle.

– Tarinan lopuksi Tommi murhaa vaimonsa ja joutuu vankilaan. Tämän päivän näkökulmasta valistus hyökkäsi ehkä liiankin kovin, eikä sitä ole varaa toistaa, Kailasmaa miettii.

– Nykyihmisiä ei valisteta menneen maailman keinoin. En voi mennä torille huutamaan, että lopettakaa viinanjuonti, muuten kuolette ennen aikojanne!

Marko Kailasmaa

Raittiuden Ystävien 42-vuotias toiminnanjohtaja.
Asuu Lohjalla, kotoisin Porista.
Perhe: vaimo, 15- ja 12-vuotiaat pojat sekä 7-vuotias tytär.
Koulutukseltaan teologian maisteri.
Harrastaa juoksemista ja kuntoilua.

Kirjoitus on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Aamulehti, Hämeen Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Lapin Sanomat, Pohjalainen, Satakunnan Kansa ja Turun Sanomat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2017 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen alkoholipolitiikkaan ja sen lisäksi kymmenesosa väestöstä haluaisi tiukentaa sitä entisestään. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannattaa noin kolmannes väestöstä. Tähän kolmannekseen kuuluvat erityisesti paljon alkoholia kuluttavat ja usein humaltuvat miehet.

Tilastoissa on huomioitu myös vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eroavat alkoholia koskevissa mielipiteissä oman alkoholin käyttönsä mukaan. Hallituspuolueiden esitystä korkeintaan 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien myynnin sallimisesta päivittäistavarakaupoissa kannatti yli 60 prosenttia alkoholin suurkuluttajista ja usein humaltuvista.

Kansanterveyden ja yhteiskunnan järjestyksen vuoksi on yksiselitteisen perusteltua, ettei uudistettava alkoholilaki saa lisätä yhä korkealla tasolla olevaa alkoholin kulutusta, eikä siten kasvattaa kulutusta entisestään erityisesti sen väestönosan parissa, joka jo nyt kuluttaa suurimman osan alkoholista.

Lisäksi Viron tuonnin merkitystä alkoholin kulutusluvuissa on korostettu perusteettomasti, sillä Viron tuonnista suurin osa on suomalaista olutta. Lisäksi on huomioitava, että ylivoimaisesti suurin osa Suomessa juodusta alkoholista ostetaan kotimaassa ja Viron tuonti on vain murto-osa kotimaan kulutukseen verrattuna. Oleellisinta on hillitä kotimaan alkoholimyyntiä.

Työllisyyden kasvusta huolestuneille on perusteltua todeta, että uuden alkoholilain myötä työllisyys kasvaisi, mutta laajan ja eri aloja koskevan positiivisen työllisyysvaikutuksen sijaan kyseessä on sosiaali- ja terveysalojen sekä virkavallan ja järjestysalojen ammattilaisten työtaakan merkittävä kasvu alkoholin käytöstä aiheutuvien onnettomuuksien ja järjestyshäiriöiden määrän lisääntymisen vuoksi.

Raittiuden Ystävät ry vetoaa maamme päättäjiin kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä suojelevan alkoholilain säätämiseksi. Maamme talous ja hyvinvointi eivät kestä suurempia alkoholin käyttölukuja. Maamme lasten ja nuorison sekä koko maan työllisyyden ja kilpailukyvyn suojelemiseksi on tehtävä vastuullisia päätöksiä.

THL:n tiedote Alkoholilain uudistus jakaa kansan – erityisesti juomatapojen mukaan

Marko Kailasmaa
toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa, kuten uuden alkoholilain esitysluonnoksessakin todetaan. Alkoholi on merkittävä väestön terveyserojen ja tuloluokkien välisen elinajanennusteen eron aiheuttaja. Esimerkiksi 35-vuotiaan miehen elinajanodote oli alimmassa tuloluokassa vuonna 1988 peräti 7 vuotta lyhyempi kuin ylimmällä tuloviidenneksellä. Vuonna 2006 ylin tuloviidennes eli jo yli 12 vuotta pidempään. Runsas alkoholinkulutus alimmassa tuloluokassa on lyhentyneen elinajan suurin selittäjä ja tuona 18 vuoden ajanjaksona alkoholin kulutus Suomessa nousi koko ajan jopa melkein 12 litraan.

Alkoholin kulutuksen kasvu on sittemmin saatu maltillisin veronkorotuksin kääntymään laskuun ja myös THL:n julkaisemat tuoreet elinaikaodotetiedot vaikuttavat lupaavilta: Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Erot elinajanodotteessa ovat kuitenkin yhä suuret, vaikka tulo- ja koulutusryhmien ero kaventui. Alkoholin kokonaiskulutuksen laskulla ja alkoholikuolleisuuden vähenemisellä oli suuri merkitys erojen kaventumiseen. Valmisteilla oleva alkoholilain uudistus kuitenkin vaarantaa hyvän kehityksen ja uhkaa kasvattaa elinajanennuste-eroja jälleen.

Sipilän hallituksen ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” -kärkihankkeen tarkoituksena on mm. lisätä terveitä elämäntapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Hallituspuolueiden 22.11.2016 antaman alkoholilakiesityksen tavoitteena on kuitenkin alkoholielinkeinon toimintaedellytysten parantaminen – kansanterveyden kustannuksella. Yksilönvapauden nimissä ollaan luopumassa Pohjoismaiden alkoholipoliittisesta suunnasta. Esityksen johdosta alkoholin saatavuus paranee, mikä lisää alkoholin käyttöä, kasvattaa eriarvoisuutta sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Suomen Lääkäriliiton, THL:n ja muiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan tukeminen alkoholin vähittäismyyntiä lisäämällä ei ole asiallinen eikä riittävä syy altistaa koko väestö alkoholin kulutuksen lisääntymiselle ja siitä koituville lisääntyville haitoille. Lääkärit ja muu terveysrintama ovat torjuneet lakiuudistuksen esitetyssä muodossaan. On välttämätöntä, että päättäjät viimeistään nyt heräävät ja tuntevat vastuunsa tässä maallemme elintärkeässä asiassa.

Martti Vastamäki
käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry

Raittiuden Ystävät ry:n lausunto hallituksen esitykseen alkoholilaiksi ja siihen liittyviin majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annettuihin lakeihin.

I Yleiset huomiot

Kun alkoholilain kokonaisuudistus toteutetaan, tulee sen yksiselitteisenä ja kaikkia päätöksiä ohjaavana periaatteena olla alkoholihaittojen vähentäminen. Voimassa olevaa alkoholilakia on perusteltua päivittää, koska osa siinä säädetyistä asioista ei enää vastaa nykypäivän käytäntöjä, mutta päivitys- ja uudistustyö tulee tehdä ensisijaisesti kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan 11.2.2016 antamassa alkoholilain pohjaesityksessä oli perusteltu tasapaino tarpeettoman säätelyn keventämisen ja haittojen ehkäisyn välillä. Pohjaesitys tuki alkoholin kokonaiskulutuksen hillitsemistä ja kulutuksen siirtämistä kodeista ravintoloihin.

Hallituksen 22.11.2016 antaman lakiesityksen tavoitteena on kuitenkin alkoholielinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen kansanterveyden kustannuksella. Toteutuessaan lain mahdollistamat seuraukset tulevat olemaan päinvastaiset Rehulan esitykseen nähden. Tätä suunnanmuutosta emme voi hyväksyä. Hallitus on tekemässä tietoisesti kansanterveyttä vaarantavia päätöksiä piittaamatta mittavasta ja parhaimmillaan vuosikymmeniä kattavasta tutkimustiedosta, jonka mukaan tärkeimmät alkoholipoliittiset keinot haittojen ehkäisemiseksi ovat alkoholin saatavuuden, hinnan ja mainonnan rajoittaminen.

Hallitus tekee uudistuksen tietoisena sen vaikutuksista. Esityksessä todetaan olevan todennäköistä, että alkoholin saatavuutta lisätään joidenkin vuosien kuluttua uudelleen nyt toteutettavan uudistuksen vaikutuksista huolimatta. Käytännössä tämä tarkoittaisi suomalaisen alkoholipolitiikan viimeistenkin kulmakivien, kuten alkoholimonopolin romuttamista.

Näin ollen yksilönvapauden nimissä oltaisiin valmiita luopumaan globaalisti arvostetuista pohjoismaisen alkoholipolitiikan periaatteista ja irtautumaan muiden Pohjoismaiden alkoholipoliittisesta suunnasta. Alkoholin kulutus ja siitä aiheutuneet haitat lisääntyvät kuitenkin jo nykyisellä kehityksellä verrattuna 1960 tai 1990-luvun tilanteeseen. Olennainen tekijä tässä kehityksessä on ollut juuri alkoholin saatavuuden jatkuva lisääminen päivittäistavarakaupassa.

Koska uudistuksessa on perusteltua katsoa olevan kyse ennen kaikkea kansanterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavasta ratkaisevasta arvovalinnasta, vaadimme hallitusta tarkastelemaan päätökseen vaikuttavia arvoja uudelleen. Uudistuksen aiheuttamasta alkoholinkulutuksen kasvusta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset tulevat olemaan moninkertaiset verrattuna alkoholielinkeinon ja kaupan toimintaedellytysten paranemisesta saatavaan taloudelliseen hyötyyn.

Vaadimme myös perusteltuja laskelmia siitä, miten uudistukset vaikuttaisivat Suomen kokonaistalouteen. Vakaa adekvaatteihin tutkimustuloksiin perustuva näkemyksemme on, että alkoholin kulutuksen lisääminen kasvattaa alkoholin haittavaikutuksia siinä määrin, että seurauksena on kansataloudellisen tilanteemme heikkeneminen.

Suomen perustuslaki edellyttää hallituksen tekevän ainoastaan kansan hyvinvointia turvaavia päätöksiä. Esitetty lakiuudistus on perustuslain vastainen, koska se vaarantaa merkittävällä tavalla kansalaisten terveyttä. Tämä kehityssuunta ei voi olla missään olosuhteissa hallituksen tavoite. Lisäksi EU-lainsäädännössä SEUT 168 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa tulee varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Valmisteilla olevan alkoholilain nykyinen muoto vaarantaa tämän tavoitteen vakavasti.

On myös perusteltua kysyä, vaarantaako lakiuudistus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen arvioidut säästötavoitteet, muun muassa terveydenhuollon, järjestyksenvalvonnan, liikennerikkomusten sekä onnettomuuksien aiheuttamina merkittävinä lisäkustannuksina. Lisäksi uudistus aiheuttaisi vääjäämättä myös menetyksiä henkilötyövuosissa ja työn tuottavuudessa lisääntyvien sairaslomien ja työkyvyttömyyden myötä.

Lakiesityksessä on myös mainittu tavoitteeksi lisätä konkreettisin toimin kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja terveellisiin elintapoihin. Alkoholin saatavuuden, kulutuksen ja haittojen lisääntyessä tämä on kuitenkin entistäkin vaikeampaa. Otamme joka tapauksessa kiitoksella vastaan lakiesityksen tämän kohdan ja olemme valmiit huomioimaan nämä lakiin kirjattavat mahdollisuudet järjestömme toiminnassa.

II Lukukohtaiset huomiot

1 Yleisperustelujen Johdanto

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Maailmanlaajuisesti alkoholin käytön terveyshaitat ylittävät työikäisessä väestössä esimerkiksi tupakoinnin ja liikalihavuuden aiheuttamat haitat. Tämän vuoksi on erityisen kiitettävää ja merkittävää, että alkoholilain lähtökohtana olevan sosiaali- ja terveyspolitiikan varsinaiseksi tarkoitukseksi asetetaan alkoholin aiheuttamien ongelmien ja haittojen vähentäminen ja tunnustetaan alkoholin vaikutukset elimistöä laaja-alaisesti vaurioittavana myrkyllisenä kemikaalina ja keskushermostoon vaikuttavana riippuvuuden aiheuttajana.

Lisäksi on erityisen merkittävää, että laissa todetaan suurkulutuksen lisäksi myös ajoittaisen humalajuomisen – jota myös kohtuukäytöksi nimitetään – aiheuttavan perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja työelämään liittyviä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Korostamme, että alkoholin käytön fysiologisista terveyshyödyistä ei puolestaan ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

2.1.2. Käytäntö ja 2.3 Nykytilan arviointi

Vuodesta 2008 lähtien toteutetut viisi alkoholiveron korotusta ovat olleet tärkeitä alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Kokonaiskulutus absoluuttisena alkoholina asukasta kohti laski veronkorotusten seurauksena nopeasti 12,7 litrasta 12 litraan absoluuttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohti.

Vuosina 2012 ja 2014 toteutettujen alkoholiveron korotusten seurauksena alkoholin kokonaiskulutus laski vuonna 2015 jo alle 11 litraan. Alkoholin kokonaiskulutus väheni siis yli 10 prosenttia. Samalla esimerkiksi alkoholikuolleisuus väheni suhteellisesti vielä enemmän eli sadoilla kuolemilla.

Alkoholin kulutuksen lasku näkyy kiitettävästi myönteisenä kehityksenä myös haittatilastoissa. Kun esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyvä työikäisten kuolleisuus kaksinkertaistui parin viime vuosikymmenen aikana, se on nyt muutaman viime vuoden aikana vähentynyt.

Tätä myönteistä kehitystä ei saa missään tapauksessa vaarantaa. Siksi on kyseenalaista kirjata lakiin ja erityisesti korostaa lain tavoitteena olevan, että alkoholin saatavuutta on nyt tarkoitus lisätä. Tämä on räikeästi ristiriidassa edeltävien vuosien myönteisten kansanterveydellisten tulosten kanssa.

Erityisen huolestuttavia alkoholin saatavuuden lisääminen ja tietoinen kokonaiskulutuksen kasvattaminen ovat lasten näkökulmasta. Alkoholin käyttö raskausaikana aiheuttaa joka vuosi maassamme jopa tuhannelle lapselle eritasoisia oireita, jotka ilmenevät muun muassa kasvuhäiriöinä, oppimisvaikeuksina ja sosiaalisen kehityksen ongelmina, FAS-oireyhtymänä, keskushermoston toimintahäiriöinä ja epämuodostumina. Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö raskauden aikana lisää sikiövaurioiden riskiä.

Muistutamme, ettei alkoholi ole koskaan vain yksilön oma asia, tai sen käytön seuraukset vain kunkin omalla vastuulla, koska alkoholin suurkulutus koskettaa vakavasti myös koko lähipiiriä. Alkoholin kulutuksen kasvu tulee lisäämään inhimillistä kärsimystä tuhansissa perheissä, aiheuttamaan mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, sikiövaurioita, huostaanottoja ja lasten turvattomuutta. Vaadimme, että uudistuksen lapsivaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti ja esitystä muutetaan ensisijaisesti lasten edun vuoksi.

Muussa tapauksessa ei toteudu lakiluonnoksen yleisperustelujen Johdanto-kappaleessa määritelty lain ensimmäinen tavoite: Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan kuuluvan alkoholipolitiikan varsinainen tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

On perusteltua, että alkoholipitoisiin aineisiin liittyvän elinkeinotoiminnan luvanvaraisuutta ja lupamenettelyä koskevat säännökset kootaan yhteen. Samoin on tärkeää, että alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä koskevat keskeiset velvollisuudet säilyvät ennallaan niin, että sekä valmistus että myynti tapahtuvat jatkossakin ennalta määriteltyjen velvollisuuksien ja vastuiden mukaan.

2.3.2 Alkoholin saatavuuden lisääntyminen

Alkoholijuomien vähittäismyynti – Päivittäistavarakaupan prosenttirajan nosto

Voimassa olevan alkoholilain keskeisenä tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Sama tavoite on ensisijainen myös vuoden 1968 alkoholilaissa. Suomalaisten alkoholin kulutus on kuitenkin moninkertaistunut noin 50 vuodessa. Samalla kaikki eri tavoin luokitellut alkoholihaitat ovat lisääntyneet vain yhden sukupolven aikana. Esimerkiksi alkoholikuolleisuus on lähes nelinkertaistunut. Kansainvälisen tautitaakkaa koskevan tutkimuksen mukaan alkoholinkäyttö on tärkein yksittäinen aikuisväestön terveyttä heikentävä riskitekijä Suomessa (GDB 2010).

Nyt kuitenkin hallitus esittää päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostoa nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Pidämme esitystä erittäin harkitsemattomana ja vastuuttomana. Muutos monikymmenkertaistaisi vahvempien oluiden, siidereiden ja lonkeroiden saatavuuden, kun näitä juomia saisi nykyisten Alkon 354 myymälän ja 61 noutopisteen lisäksi yli 5000:sta päivittäistavarakaupan myyntipisteestä. On tärkeä huomata, että vähittäismyynti on jo nyt lisääntynyt vajaassa kymmenessä vuodessa 700 miljoonalla eurolla.

Nyt suunnitellun muutoksen seurauksena vapautuvien vahvempien alkoholijuomien hinta tulee vääjäämättä elintarvikeliikkeiden välisen hintakilpailun vuoksi putoamaan ja yhä useampi kuluttaja valitsee jatkossa elintarvikeostostensa yhteydessä mietojen alkoholijuomien sijaan vahvemmat alkoholijuomat, erityisesti vahvemman oluen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi kymmenien vuosien tilastojen ja tutkimusten pohjalta, että hallituksen esittämän muutoksen myötä alkoholijuomien nettomyynti kasvaa päivittäistavarakaupassa vähintään 5 prosenttia ja samalla kaupassa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus lisääntyy nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin. Näin ollen aiotun muutoksen myötä alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi 6 prosenttia ja tämän seurauksena myös alkoholihaitat lisääntyvät vääjäämättä.

Tutkimusnäytön perusteella on varmaa, että muutoksen myötä alkoholin suurkuluttajien määrä kasvaa. Aiemman tutkimusnäytön perusteella viiden prosentin kulutuksen lisäys johtaisi vuosittain alkoholiehtoisen kuolleisuuden lisääntymiseen vähintään 100—150 hengellä.

Kulutuksen kasvu näkyisi tyypillisesti kaikissa kroonisissa ja akuuteissa sekä sosiaalisissa ja terveydellisissä alkoholihaitoissa, jotka koskevat sekä käyttäjiä että heidän perheitään, lähipiiriään ja työpaikkojaan. Lain esittelytekstiin on täysin aiheellisesti kirjattu, että alkoholijuomien saatavuuden tietoinen lisääminen heikentää välittömästi väestön terveyttä ja hyvinvointia ja lisää terveyseroja. Alkoholilain kokonaisuudistus tuleekin toteuttaa tämä tosiasia huomioiden.

Esitetty kehityssuunta johtaa vääjäämättä siihen, että maamme asukkaiden on välttämätöntä kantaa entistä suurempi vastuu terveydentilastaan, elämäntavoistaan ja valitsemastaan kulutuksesta. Alkoholilaissa ja sen toteuttamisessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei se johda eriarvoistumiseen ja tilanteeseen, jossa yksilön vastuun korostaminen vaikuttaa vakavasti alkoholiriippuvaisten ja suurkuluttajien puolisoiden, lasten ja muiden läheisten asemaan yhteiskunnassa.

Alkoholin saatavuuden kasvattamisen sijaan esitämme luvanvaraisessa vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentamista Ruotsin prosenttirajan mukaisesti, jossa yli 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät alkoholijuomat myytäisiin vain Alkon myymälöistä.

Arvioiden mukaan alkoholin kokonaiskulutus vähenisi tämän toimenpiteen seurauksena noin litran absoluuttisena alkoholina laskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti ja vastaavasti alkoholihaitat vähenisivät siten, että esimerkiksi noin 350 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa vältettäisiin vuosittain. Samalla toimenpide toteuttaisi käytännössä WHO:n kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman tavoitteen maassamme vähentämällä alkoholin kokonaiskulutuksen noin kymmeneen litraan vuoteen 2025 mennessä.

Uuden alkoholilain kannalta on tärkeä myös huomioida, että tilastoimaton kulutus ja matkustajatuonti eivät ole lisääntyneet kymmenessä vuodessa tilastoidun kulutuksen laskiessa, vaan ne ovat edelleen suunnilleen vuoden 2006 tasolla. Oluen, siiderin ja lonkeroiden matkustajatuonti ei vähene myöskään aiotun uudistuksen myötä samassa suhteessa kuin kotimaan kulutus kasvaa, joten uudistuksen vaikutukset jäävät kaikkiaan varsin negatiivisiksi matkustajatuonnin kannalta.

Lisäksi alkoholijuomien matkustajatuonnin merkitystä kotimaiselle alkoholin kokonaiskulutukselle on julkisuudessa merkittävästi liioiteltu, sillä matkustajatuonnin yhteisarvo on virolaisen hintatason mukaan arvioituna noin 300 miljoonaa euroa vuosittain eli vain noin 6 prosenttia koko Suomen alkoholimarkkinoista, kun alkoholijuomien tilastoidun myynnin arvo maassamme on vuosittain yhteensä peräti 4,6 miljardia euroa (2014).

3.4 Keskeiset ehdotukset

Valmistustaparajoituksesta luopuminen

Päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoituksesta luopuminen saattaa kuulostaa pieneltä asialta, mutta on näkemyksemme mukaan yksi esityksen keskeisimmistä kohdista. Vastustamme jyrkästi esitystä juomasekoitusten eli niin sanottujen limuviinojen vapauttamisesta markettien hyllyille. Nämä vahvaan alkoholiin pohjautuvat valmiit juomasekoitukset vetoavat eksoottisilla makuyhdistelmillään sekä kauniilla ulkoasullaan nimenomaan nuoriin. Lakimuutos vaarantaisi viime vuodet positiivisena jatkuneen nuorten raitistumiskehityksen ja edellisen kohdan tapaan monikymmenkertaistaisi myös näiden tuotteiden saatavuuden.

Huomautamme, että limuviinat ovat tällä hetkellä melko marginaalinen tuote, sillä Alko huolehtii tuotteiden vastuullisesta myynnistä, pitää hinnat verrattain korkeina ja valikoiman rajallisena. Jos limuviinat vapautetaan päivittäistavarakauppaan, niiden valikoima moninkertaistuu ja hinnat putoavat nuoria houkuttelevammalle tasolle. Myöskään myynnin vastuullisuudessa päivittäistavarakauppa ei yllä Alkon tasolle.

Valmistustaparajoituksen poisto mahdollistaisi myös aiempaa mielikuvituksekkaamman tuotekehittelyn ja toisi kauppojen hyllyille mahdollisesti täysin uudentyyppisiä tuotteita, kuten alkoholijäätelöitä, pulvereita ja energiajuomia, jotka niin ikään houkuttelisivat varsinkin lapsia ja nuoria. Vaadimme, että mikäli valmistustaparajoitukset vastustuksestamme huolimatta poistetaan, nämä uudet tuoteinnovaatiot (alkoholijäätelöt, -pulverit jne.) kielletään laissa erikseen päivittäistavarakaupasta.

Pienpanimotuotteiden ulosmyynti suoraan valmistuspaikalta

Pienpanimot saisivat esityksen mukaan myydä enintään 12-prosenttisia oluita ja siidereitä suoraan valmistuspaikalta kuluttajalle. Nähdäksemme tämän muutoksen vaikutus kokonaiskulutukseen ei olisi merkittävä, vaikka vahvojen oluiden saatavuus tämän myötä kasvaakin. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on paljon puhuttu suomalaisen olutkulttuurin tukemisesta ja tämän kaltaiset uudistukset ovat juuri sitä. Sen sijaan päivittäistavarakaupan prosenttirajan nosto hyödyttäisi ennen kaikkea suuria kansainvälisessä omistuksessa olevia panimojättejä ja kasvattaisi heidän ”bulkki” A-oluidensa myyntiä kotimaisten artesaanituotteiden jäädessä jalkoihin.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Yleiset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen

Alkoholin myynnin ja kulutuksen kasvu lisää alkoholin myyntiin liittyviä tuloja, muttei todennäköisesti kuitenkaan merkittävästi kasvata panimoiden tai ravintola-alan kokonaistyöllisyyttä tai edes julkisuudessa vaadittua kaupanalan myyntiä tai työllisyyttä. Tulojen kasvu ohjautuu näin yksinomaan alkoholitoimijoiden tuotoksi, eikä aiotusta tarkoituksesta huolimatta tue maamme työllisyystilannetta. Kulutuksen väkevöityminen eli kuluttajien siirtyminen esimerkiksi keskioluesta A-olueen aiheuttaa kuitenkin yksiselitteisesti entistä enemmän haittamenoja ja -kustannuksia, ja siten merkittävän uhan kansanterveydelle.

III Yksityiskohtaiset perustelut

A. Alkoholijuomien myynti

2.1.1 Lainsäädäntö Alkoholilaki ja sen nojalla annetut asetukset

4 §. Elinkeinonharjoittajan yleiset velvollisuudet.
Alkoholin myyminen velaksi sallitaan

Alkoholijuomien maksaminen luottokorteilla on Valviran ohjeen mukaisesti ollut mahdollista tähänkin asti. Kannatamme nykykäytännön kirjaamista lakiin, mutta huomautamme, että kuluttajalle on tehtävä selväksi, ettei tämä tarkoita, että ravintolaan voisi jättää niin sanotusti ”piikin auki” ja hoitaa maksun myöhemmin.

17 §. Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa ja sen myöntämisen edellytykset.
Ravintoloille vähittäismyyntioikeus

Esityksen mukaan ravintoloiden ulosmyyntiin pätisi jatkossa sama laki kuin kauppojen alkoholimyyntiin. Ravintolat saisivat siis myydä enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia asiakkaille mukaan klo 9–21 välillä. Muutos jälleen kerran kasvattaa alkoholin saatavuutta, vaikka ravintoloissa hinnat pysyisivät todennäköisesti kauppaa kalliimpina. Uudistukseen liittyy myös paljon sellaisia vaikutuksia, joita on vaikea arvioida etukäteen, esimerkiksi ruorijuoppoustapausten lisääntyminen, kun veneilijät voivat ostaa saaristoravintolasta pullot mukaan matkalla kulutettavaksi.

27 §. Alkoholijuomien muu myynti.
41 §. Vähittäismyyntiaika.
Alkon aukioloajan pidentäminen, myymäläautot ja huutokaupat

Uudessa alkoholilaissa Alkon päivittäistä aukioloaikaa pidennetään tunnilla vastaamaan kaupan alkoholimyynnin aikaa, eli Alkot saisivat olla arkisin auki klo 9–21. On ymmärrettävää hakea tällä tasapainoa siihen, että päivittäistavarakauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä niiden myymän alkoholin määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana, kun taas Alkon myyntiajat ovat pysyneet suunnilleen samoina viime vuosikymmenet.

Alkon päivittäisen aukioloajan pidentäminen kasvattaa väkevien alkoholijuomien saatavuutta, mutta merkitys kokonaiskulutukseen ei ole yhtä merkittävä kuin muissa esitetyissä saatavuuden lisäämisesityksissä. Esitetyt Alkon myymäläautot kasvattavat alkoholin saatavuutta etenkin syrjäseuduilla, mutta toisaalta paikkaavat Alkon harvenevaa myymäläverkostoa.

Kuluttajille ja myyjille on tiedotettava myymäläautojen pelisäännöistä ja reiteistä selvästi ja korostettava, etteivät myymäläautot kiertele asiakkaiden toiveiden mukaan. Alkoholihuutokaupat palvelevat todennäköisesti vain hyvin pientä harrastajajoukkoa, eikä päätöksellä liene suurta merkitystä kokonaiskulutukseen.

B. Alkoholijuomien anniskelu ja myynti

18 §. Alkoholijuomien anniskelulupa ja sen myöntämisen edellytykset.
Ravintoloiden anniskeluluvat

Uudessa alkoholilaissa anniskelun B- ja C-oikeudet poistuvat ja jatkossa olisi vain yksi, entistä A-oikeutta vastaava anniskelulupa. Tämä vähentää lupabyrokratiaa ja helpottaa ravintolaelinkeinon toimintaa, mitä pidämme positiivisena asiana.

30 §. Alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti.

Kannatamme alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin ja myyntiin liittyvän maahantuonnin kieltoa. Ulkomailta tapahtuva etämyynti lisää alkoholin saatavuutta ja on kotimaiselle myynnille rinnakkainen ja nykytilassaan pitkälti hallitsematon markkinapaikka. Etämyynti horjuttaa lisäksi Alkon monopolia, suomalaisen alkoholiverotuksen pohjaa ja on myös haitallista kotimaiselle elinkeinolle. Kaikkiaan etämyynnin vastuullisuuteen ja valvontaan liittyy monia ongelmia, joiden vuoksi kielto on hyvin perusteltu.

37 §. Vähittäismyynnin ja anniskelun henkilökunta.
16-vuotiaille lupa anniskella

Emme kannata esitystä, jonka mukaan 16-vuotias saisi myydä alkoholia vuorovastaavan valvonnassa. Voimassa oleva käytäntö, jossa anniskelun ikäraja on 18 vuotta, paitsi alan opiskelijoilla, on pätevä ja siinä tulisi pysyä. On tärkeää, ettei lisätä alaikäisten kosketuspintoja alkoholiin, vaan pitäydytään siinä, etteivät alkoholituotteet tai muutkaan päihteet kuulu alaikäisten elämään.

40 §. Alkoholijuomien vähittäismyyntipakkaukset ja anniskeluannokset.
Tuplien myynti ravintolassa

Emme vastusta esitystä, jonka mukaan ravintoloissa myytävien alkoholijuomien annoskokoja ei enää säädeltäisi ja yksi henkilö voi hakea juomat koko seurueelle, sillä käytäntö on ollut yleinen ravintoloissa jo pitkän aikaa ja laki on tältä osin vanhentunut. Huomautamme kuitenkin, että muutos vähentää anniskelijan mahdollisuuksia kontrolloida myyntiä päihtyneille ja alaikäisille.

42 §. Anniskeluaika.
Ravintoloiden aukiolon vapautuminen ja anniskelun jatkoaika

Esityksen mukaan ravintolat saisivat jatkossa olla vapaasti auki oman harkintansa mukaan. Anniskeluaika päättyisi nykyisen käytännön mukaisesti klo 01.30, mutta ravintolat saisivat uudistuksen myötä jatkoaikaa klo 04.00 asti pelkällä ilmoituksella. Toteamme tässäkin kohtaa uudistuksen kasvattavan alkoholin saatavuutta ja lisäävän etenkin öisin tapahtuvaa humalajuomista, joka tulee kasvattamaan myös öistä häiriökäyttäytymistä ja väkivaltatilanteita.

Ravintoloiden ovimiehet puuttuvat vain ravintolan alueella tapahtuviin välikohtauksiin, joten kaupungin järjestyksenvalvojien ja poliisin öiset tehtävät tulevat lisääntymään. Poliisin rekisteritietojen perusteella väkivaltarikollisuus kaupunkien keskustojen yleisillä paikoilla on jo nyt huipussaan juuri jatkoaikaluvan saaneiden anniskeluravintoloiden sulkemisaikaan.

Pelkäämme, että jatkoaika tulee vain entisestään lisäämään aikaa, jolloin ilmenee väkivaltaisuutta ja levottomuutta asutuskeskuksissa, sillä on tärkeä huomioida, että pahoinpitely- ja häiriöalttiutta lisää myös anniskeluravintoloiden keskittyminen suppeille alueille kaupunkien keskustoihin, ostoskeskuksiin ja lähiöihin.

Asiassa on välttämätöntä huomioida, että vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan lähes joka kolmas 15—69-vuotias on viimeksi kuluneen vuoden aikana kärsinyt päihtyneiden metelöinnistä kadulla tai naapurissa, ja noin joka viidettä on päihtynyt henkilö ahdistellut julkisella paikalla. Lisäksi on huomioitava, että pitkäaikaisen tutkimuksen mukaan yhden litran lisäys alkoholin kokonaiskulutuksessa on Suomessa johtanut kuuden prosentin lisäykseen pahoinpitelyrikollisuuden määrässä.

Pidämme hyvänä esitystä, että kunnalla olisi jatkossa oikeus kieltää jatkoaikana tapahtuva anniskelu kunnan alueella tai päätöksessä erikseen määrätyllä alueella. Alueen ravintoloiden jatkoajat päättyisivät kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä antaa kunnanvaltuustoille mahdollisuuden öisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseen sekä esimerkiksi alue- tai lähiökohtaiseen erityissääntelyyn.

55 §. Henkilökunnan osaamistodistus.

Kannatamme esitystä, jonka mukaan uutena vaatimuksena olisi, että alkoholijuomien anniskelua, alkoholiyhtiön vähittäismyyntiä sekä niiden valvontaa hoitavalla henkilöllä tulisi olla alkoholilain osaamista osoittava alkoholilain osaamistodistus. Osaamistodistuksen mallista päättäisi Valvira.

82 §. Alkoholijuoman nauttimiskiellot.
Omat alkoholijuomat suljetussa tilaisuudessa

Esityksen mukaan sellaisessa ravitsemisliikkeessä, jossa tarjoillaan ruokaa suljetulle seurueelle, saisi nauttia osallistujien omia alkoholijuomia. Omien alkoholijuomien nauttimista ei kuitenkaan edelleenkään sallittaisi sellaisissa tilanteissa, joissa ravitsemisliike on avoinna yleisölle. Tilaisuus ei siis saa olla ravitsemisliikkeen järjestämä tai markkinoima, vaan osallistujat ovat määräytyneet seurueen omista lähtökohdista.

Pidämme esitystä poikkeuksellisena ottaen huomioon tavoite ravintolaelinkeinon tukemisesta ja alkoholin matkustajatuonnin hillitsemisestä. Uudistus vaikuttaa kannustavan siihen, että ravintolan tiloissa pidettävään esim. hääjuhlaan haettaisiin alkoholitarjoilut Virosta. Kannatamme pitäytymistä nykykäytännössä, jossa ravintolan tiloissa kulutettavat alkoholijuomat tulee myös ostaa kyseisestä ravintolasta.

C. Markkinointi

49 §. Markkinoinnin sääntely.
Hinnastojen julkaiseminen

Emme kannata esitystä ravintoloiden anniskeluhinnastojen sekä alkoholin valmistajien ja tukkumyyjien tuoteluetteloiden julkaisemisesta.

D. Alkoholimainonta

2.1.1 Lainsäädäntö
Alkoholilaki ja sen nojalla annetut asetukset
Yleisesti alkoholimainonnasta

Lakiesityksessä esitetään väkevien alkoholijuomien markkinoinnin sallimista alkoholijuomien valmistajille, tukkumyyjille ja anniskeluluvanhaltijoille samoin periaattein kuin se on nyt mahdollista esimerkiksi Alkolle. Väkevien alkoholijuomien markkinointimahdollisuuksia ei tule lisätä, eikä vapauttaa nykyisestä, jotta kyettäisiin perustellusti ja johdonmukaisesti noudattamaan vuonna 2015 uudistettuja alkoholijuomien mainontaa ja myynninedistämistä koskevia säännöksiä.

50 §. Hinnoittelu ja hinnan ilmoittaminen.
Happy Hour -mainonnan salliminen

Vastustamme esitystä ravintoloiden niin sanotun happy hour -mainonnan sallimisesta. Mainostaminen toimii houkutteena alkoholijuomien ostamiseen ja lisää osaltaan alkoholin kulutusta.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

53§ Alkoholivalmisteen vähittäismyynti kuluttajille
Alkoholin mielikuvamainonta

Alkoholin mielikuvamainonnan kielto on ollut hallituksen pöydällä useita kertoja ja alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä se olisi ehdottomasti pitänyt saada kirjattua lakiin. Vuonna 2015 voimaan tullut mainontalaki jäi alkoholielinkeinon lobbauksen vuoksi kauas tavoitteistaan ja laimeni lopulta vain ulkomainonnan ja sosiaalisen median mainonnan kielloksi. Nyt olisi ollut hyvä mahdollisuus ottaa mielikuvamainonnan kielto uudelleen käsittelyyn, mutta elinkeinon etu lienee jälleen ajanut lasten ja nuorten suojelemisen edelle.

IV Vaikutusten arviointi

Hallituksen esityksessä todetaan, että uudistus toteutettaisiin tietoisena sen vaikutuksista. Tuntuukin uskomattomalta, että ottaen huomioon kaikki se tutkimustieto ja asiantuntijalausunnot, joita hallituksella on lain valmistelussa ollut käytettävissään, se on valmis tekemään esityksessä mainitut päätökset.

Alkoholin kokonaiskulutuksen tietoinen lisääminen tuntuu järjen vastaiselta tilanteessa, jossa samaan aikaan tavoitellaan suomalaisen työn tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyden kasvua. Uudistuksen elinkeinopoliittiset hyödyt tulevat jäämään hyvin mitättömäksi sen rinnalla, millaiset yhteiskunnalliset kustannukset alkoholinkulutuksen kasvusta seuraa.

Uudistusta on perusteltu elinkeinopoliittisista lähtökohdista käsin muun muassa matkustajatuonnin vähenemisellä ja Suomesta kerättävien verotulojen kasvulla. THL:n alustavien arvioiden mukaan matkustajatuonti tulisi kuitenkin vähenemään vain noin yhden prosentin, joten vaikutus jää hyvin mitättömäksi kotimaan kulutuksen kasvun rinnalla.

Myös esitetyt työllisyysvaikutukset alkoholiteollisuuteen ja kaupan alalla jäävät vääjäämättä pienemmiksi kuin alkoholin kulutuksen kasvun aiheuttamat negatiiviset työllisyysvaikutukset mm. terveydenhuoltoon, poliisiin, lastensuojeluun, järjestyksenvalvontaan ja korjaavaan päihdetyöhön.

Kuten todettu, esitetyt uudistukset eivät myöskään vähentäisi kotona kulutetun alkoholin määrää suhteessa ravintoloihin, vaan päinvastoin päivittäistavarakaupan saatavuuden lisääminen kannustaa suomalaisia ostamaan juomansa ruokakaupasta ja nauttimaan ne kotiolosuhteissa.

Suunniteltu lakimuutos on kyseenalainen myös kansalaisten tasa-arvoisuuden kannalta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihanke on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. Esitetty uudistus ei tue tätä tavoitetta, sillä se vääjäämättä lisää heikommassa sosioekonomisessa tilanteessa elävien ja päihteitä jo entuudestaan runsaasti käyttävien vaikeuksia vapauttaessaan alkoholijuomien myyntiä. Olemme erityisesti huolissamme lapsista ja nuorista, sillä sosioekonomiset erot näkyvät jo kasvavien sukupolvien elintavoissa.

Myös naisten humalajuominen ja alkoholin käytön vuoksi koettu väkivalta sekä päihteistä aiheutuvat ikääntyneiden tapaturmat ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Samoin yksinelävien miesten elintavat ovat alkoholin lisääntyneen käytön myötä jo nyt paikoitellen huolestuttavalla tasolla.

Lakiesityksen vaikutukset vaikeuttavat todennäköisesti myös pitkäaikaistyöttömien pärjäämistä ja lisäävät tulevaisuudessa heidän kuolleisuuttaan. Tilanne on huolestuttava, koska pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina kasvanut. Esitetty alkoholilain uudistus tulisi vaikeuttamaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutusta merkittävästi.

Terveyden eriarvoisuus on merkittävä tekijä arvioitaessa väestön ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat nykyisin puolet eri väestöryhmien välisistä kuolleisuuseroista. Esimerkiksi 30-vuotiaiden miesten elinajan ennusteessa ero alimman ja ylimmän tuloluokan alkoholista johtuvan elinaikaennusteen määrässä on useita vuosia. Suurten väestöryhmien huono terveys heikentää kaikkiaan koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa. Lisäksi työvoiman ja palvelujen riittävyys vaarantuu.

Kaikkiaan terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä ja koituvat yhteiskunnalle kalliiksi. WHO:n ja OECD:n uusimpien suositusten mukaan haittojen vähentämiseksi tarvitaan toimia, jotka kohdentuvat koko väestöön, kuten edellä mainitut alkoholiverotus ja alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoitukset, sekä kohdennetusti suurkuluttajiin, kuten esimerkiksi terveydenhuollon mini-interventiot.

Alkoholilainsäädännön tavoitteena tulee olla alkoholista yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen vähentäminen. Kun jo aiempien uudistusten tulokset ovat olleet tässä suhteessa melko huonoja, on tulevien uudistusten oltava sitäkin vastuullisempia ja terveyttä sekä hyvinvointia edistäviä. Kokonaisuudessaan nyt esitetyn muotoisen uuden alkoholilain vaikutukset tulisivat olemaan hyvin negatiiviset.

Vaadimme hallitusta muuttamaan suunniteltua alkoholilain uudistusta siten, että uusi laki ei lisää alkoholin kulutusta ja alkoholihaittoja. Suomella ei ole varaa lisätä perheiden pahoinvointia, syrjäytymistä ja väkivaltaa, eikä riskeerata kansanterveyttä ja kansalaisten hyvinvointia.