Päihdepäivillä on yli 20 seminaaria ja neljä työpajaa. Seminaareissa painotetaan monipuolisuutta, uusia avauksia sekä erityisteemana lasten ja nuorten mielenterveyttä.
Koko ohjelma.

Päihdepäivät järjestetään 27.–28.5.2020 Helsingin Kulttuuritalolla (Sturenkatu 4).
Ilmoittautuminen tästä.

Päihdepäivillä on esillä päihdetyön ajankohtaisia aiheita, aina korjaavasta työstä päihdepolitiikkaan. Kymmenien seminaarien lisäksi osallistujat voivat tutustua messuosastoon ja muuhun oheisohjelmaan. Seminaarin puhujina toimivat asiantuntijat, tutkijat, kokemusasiantuntijat ja sotealan osaajat Suomesta ja ulkomailta.

Vuoden 2020 teemana on Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi. Päihdepäivillä on kuusi opintopolkua, joista jokainen voi valita itselleen sopivat seminaariaiheet. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ympärille on rakennettu kaksi teemapolkua, jotka tarjoavat ammattilaisille tietoa ja työkaluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Päihdepäivät on EHYT ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön verkoston yhteinen suurtapahtuma.

Poimintoja Päihdepäivien seminaaritarjonnasta:

1. Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset
2. Kohti samoja päämääriä: ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen liitto
3. Pärjäävyyden ylisukupolvisuus
4. Rahapelaamisen monet ulottuvuudet
5. Kannabis, muut päihteet ja kriisistä selviytyminen – Nuorten oma-apupalvelut verkossa
6. Rangaistuksen aikainen päihdekuntoutus ja kuntoutusjatkumot
7. Ihan netissä?

Tervetuloa mukaan!

Seuraa Päihdepäiviä Twitterissä @Paihdepaivat #päihdepäivät

Raittiuden Ystävien kanta meneillään olevaan kannabiksen ja kaikkien huumeiden dekriminalisointikeskusteluun on selvä: Mitään huumeita, kannabis mukaan lukien, ei pidä vapauttaa eli dekriminalisoida siten, että pienienkään määrien hallussapito tai käyttö olisi lain mukaan sallittua. Perusteena kannalle on se, että laissa sallittu huumausaineen hallussapito ja käyttö altistavat käyttäjän, hänen lähipiirinsä ja koko yhteiskunnan merkittäville haitoille, kuten mm. Coloradossa Yhdysvalloissa on tapahtunut. Lue lisää Coloradon tilanteesta: http://raitis.fi/raittiudenystavat2/2019/10/31/kannabiksen-laillistamisesta-mittavia-haittoja/

Kannabiksen käytön dekriminalisaation ulkopuolelle on esitetty jäävän muun muassa kannabiksen tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu ja kauppa, jotka olisivat edelleen rangaistavia. Hallussapidon ja käytön salliminen ovat kuitenkin merkittävä riski myös näiden kasvulle, koska niiden myötä esimerkiksi kannabiksen myynti kasvaisi vääjäämättä.

Ministeritasolla on vaadittu huumeongelman ennakoivaa hoitoa niin, etteivät nuoret aloita laittomien päihteiden käyttöä. Tämä on oikea tavoite, koska alaikäisten huumekuolemien määrä on kasvanut eri puolilla maata.
Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tie_001_fi.html
THL Päihdetilastollinen vuosikirja 2019 http://www.julkari.fi/handle/10024/139083
Juuri siksi kannabiksen tai minkä tahansa huumeen dekriminalisointi on väärä ja perusteeton ratkaisu, sillä käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poisto on selvä kannustava signaali nuorille huumekokeiluihin ja jatkuvaan käyttöön.

Dekriminalisoinnille on käytetty perusteena myös kansalaisten mielipide- ja asennemuutoksia sekä jopa huumausaineiden käytön kasvua. Koko yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen ja kaikkien kansalaisten maksettaviksi tulevien kulujen näkökulmasta tämä on käsittämätön perustelu. Lisäksi perusteena on käytetty absurdia ilmaisua ”kansalaisten oikeustajun” muutos huumeidenkäyttöä sallivampaan suuntaan. Suomen laki säädetään lain edellyttämällä tavalla ja eri alojen asiantuntijoita kuunnellen, ei päihteitä kannattavien kansalaisten huutoäänestyksenä.

Huumetilanteen karun arjen näkevä poliisi ilmoittaa eri puolilta maata, etteivät resurssit riitä huumausaineongelmien riittävään hoitamiseen edes tällä hetkellä. Kaiken lisäksi poliisi ohjaa jatkuvasti huumeidenkäyttäjiä hoitoon ja antaa vähäisistä huumeidenkäyttömääristä ensin vain huomautuksia. Leimautumisen eli stigmatisaation pelko on siis pitkälti liioiteltua. Poliisista huomautetaan myös, ettei huumerangaistus estä hoitoon hakeutumista tai hoidon aloittamista.

Vaikka monet toimijat kieltävät porttiteorian paikkansapitävyyden, on poliisilla ja huumetyöntekijöillä, kuten myös huumeriippuvaisten omaisilla, kuitenkin rankkoja kokemuksia myös siitä, että monien nuorten vakavampien huumeiden käyttö alkaa kannabiksella. Siksi on perusteltua kysyä, mikä tilanne onkaan sitten, jos kannabiksen ja jopa kaikkien huumausaineiden hallussapito ja käyttö sallitaan. Käyttö kasvaa dekriminalisoinnin myötä niin paljon, ettei nyt vapauttamista vaativien peruste huumausaineiden käyttäjien hoitoon hakeutumisen kasvulle riitä haittojen ja niiden aiheuttamien kustannusten vähentämiseksi, vaan samaan aikaan syntyy niin paljon muita haittoja, että yhteiskuntamme kestokyky vaarantuu. Siksi käytön rangaistavuus ja huumeongelman asianmukainen hoito eivät ole perusteltu vastakkainasettelu ja peruste dekriminalisoinnille.

Kannabiksen kohdalla moni vetoaa niin sanottuun viihdekäyttöön ja käytön suvereeniin ja ongelmattomaan hallintaan. Näyttö maailmalta on kuitenkin toista ja ongelmakäyttö alkaa aina kokeiluilla ja viihdekäytöllä. Käytön syyt voivat olla jo alussa ongelmalliset, jos päihteellä pyritään ratkaisemaan taustalla vaikuttavia elämän muiden osa-alueiden ongelmia.

Mediassa on usein vedottu aivan oikein siihen, että kaikkien, myös huumeidenkäyttäjien, elämäntilannetta tulee ymmärtää. Mutta on eri asia ymmärtää elämäntilannetta ja hyväksyä elämää rajoittava ja vahingoittava huumausaineiden käyttö ja sen aiheuttamat haitat käyttäjälle itselleen ja muille. Kannustavaan ja tukevaan kanssakansalaisuuteen kuuluu toisen elämän tukeminen, eikä hänen hylkäämisensä päihde- eikä muidenkaan ongelmien keskelle. Siksi huumausaineiden käytön hyväksyminen ja kansalaisten jättäminen sen päätöksen aiheuttamien ongelmien keskelle voidaan katsoa oman onnensa nojaan ja heitteille jättämiseksi.

Yhteiskunnan tulee huolehtia lääkehoidot niin, ettei kansalaisten tarvitse turvautua omatoimiseen kannabiksen kasvatukseen, vaan että hoito perustuu aina lääketieteellisiin hoitoihin ja menetelmiin. Lisäksi kaikkien apua tarvitsevien tulee päästä asianmukaiseen hoitoon. Nämä ovat myös osa sote-uudistuksen perusehtoja.

Kaikkiaan nyt kuullut dekriminalisointivaatimukset herättävät kysymyksen, onko kyseessä vain ensimmäinen vaatimusten vaihe, jota seuraa myöhemmin vaatimukset vapauttaa myös muun muassa kannabiksen myynti ja jakelu. Samoin herää kysymys, mikä on dekriminalisointia vaativien perimmäinen motiivi vaatimuksilleen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee dekriminalisoinnin, depenalisoinnin ja käyttörikoksen seuraavasti sivuillaan https://thl.fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumausainepolitiikka/huumausaineiden-laillisuus-ja-kayton-rangaistavuus

Dekriminalisointi tarkoittaa, että kannabiksen tai muiden huumausaineiden käyttö ja esimerkiksi pienien määrien hallussapito eivät ole enää laissa kiellettyä. Mutta edelleen esimerkiksi tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu ja kauppa olisivat rangaistavia. 

Depenalisointi puolestaan tarkoittaa, että teot ovat yhä lainvastaisia, mutta niistä ei tavanomaisissa tapauksissa enää rangaista. Tämä on mahdollista lakiin otetun erityisen ns. toimenpiteestä luopumispykälän perusteella. Depenalisoinnilla voidaan joskus tarkoittaa pelkästään käytöstä ja siihen liittyvistä teoista säädettyjen seuraamusten lieventämistä.

Käyttörikos on nykylainsäädännön mukaan huumausaineen käytöstä tai pienien määrien hallussapidosta seuraava rangaistus. Tämä on yleensä sakkorangaistus, ja alaikäisten nuorten kohdalla rangaistuksen vaihtoehtona voidaan käyttää puhuttelua. 

Marko Kailasmaa
toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Huumeidenkäyttö on yleistynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana Suomessa. Kannabiksenkokeilu ja -käyttö on yleistynyt eniten. Se tullut suosituksi viimeisten vuosien kuluessa erityisesti 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Kannabiksenkäyttö on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana koko maassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Suomessa. Melkein kolmannes 15–34-vuotiaista kertoo kykevänsä hankkimaan vuorokauden kuluessa myös muita huumeita kuin kannabista.

Amfetamiinin ja ekstaasin kokeilukäyttö on yleistynyt 2010-luvulla ja kokaiinin vuoden 2014 jälkeen. Lisäksi on kasvanut niiden ihmisten osuus, joille on tarjottu huumeita käytettäväksi tai ostettavaksi. Väestön asenteet ja mielipiteet huumausaineita kohtaan ovat muuttuneet sallivimmiksi kuitenkin lähinnä kannabiksen kohdalla, muihin huumeisiin suhtaudutaan edelleen kriittisemmin.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2020 julkaisemasta Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2018 -rapotista, johon koottiin tuloksia vuosina 1992, 1996, 1998, 2002, 2006, 2010, 2014 ja 2018 suoritetuista väestökyselyistä. Tutkittavat oli poimittu satunnaisotannalla 15–69-vuotiaasta suomalaisväestöstä, poislukien Ahvenanmaa, laitoksissa asuva väestö ja vailla vakituista asuntoa olevat. Tilastokeskus oli suorittanut aineistonkeruun. Kyseinen julkaisu tästä linkistä.

Tipaton tammikuu kannustaa löytämään uusia tottumuksia päihteidenkäytön sijaan.

Lue kirjailija Ani Kellomäen uusi blogi: Maailman helpon – tipaton pullonpohjalasit silmille

Kampanjan sivuilta www.tipaton.fi myös ladattavat kampanjamateriaalit ja -visa. Raittiuden Ystävät on mukana kampanjassa Ehkäisevän päihdetyön verkoston jäsenenä.

Vetoomus lasten terveyden puolesta

Lapsi näkee vanhempiensa alkoholinkäytön eri tavalla kuin aikuiset itse. Ongelmia ei aiheuta ainoastaan suurkulutus, vaan myös ajoittainen harkitsematon alkoholinkäyttö. Lapsille saattaa tulla haittoja jo niin sanotusta vanhempien kohtuujuomisestakin, jos lasten hyvinvointia ei huomioida. Tämä todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Näin Suomi juo -raportissa (julk. 11/2018).

Aikuisilla on usein tapana vähätellä päihdeongelmiaan, vaikka monella asia kaihertaakin mielessä. Tilanteen tekee synkemmäksi se, että lapsi kokee ongelmia yleensä jo kauan ennen kuin aikuinen on valmis myöntämään ongelman edes itselleen. Lapsi huomioi herkästi pienetkin muutokset aikuisten käytöksessä. Eikä se mikä on aikuisen mielestä hauskaa, välttämättä ole sitä lapselle.

Suomalaiset juovat yhä suurimman osa kuluttamastaan alkoholista kotona ja usein lasten seurassa. Niin arjen kuin juhlankin aikana on välttämätöntä turvata lasten turvallisuus, hyvinvointi ja terveelliset kasvuolosuhteet. Aikuisväestö on yhdessä siitä vastuussa. Siksi Raittiuden Ystävät vetoaa maamme aikuisiin, jotta annamme lapsille yhdessä raittiin lapsuuden. Silloin annamme parhaat eväät myös heidän omalle raittiille elämälleen. Juhla-ajat selvin päin ovat perheiden parasta aikaa.

Kannabistuotteita ovat hasis, hasisöljy ja marihuana. Kannabiksen haitalliset terveysvaikutukset tunnetaan hyvin (1).

Huumelainsäädännöstä

Euroopassa useat maat ovat Suomen kanssa huumelainsäädännössä samalla viivalla, kuten Norja, Ruotsi, Tanska, Bulgaria, Irlanti, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta ja Slovakia. Näissä maissa kannabis on lainsäädännössä määritelty huumausaineyleissopimuksen mukaiseksi huumausaineeksi ja sen käytöstä, hallussapidosta ja myynnistä seuraa lain mukaan rangaistus. Euroopan ulkopuolella Coloradon ja Washingtonin osavaltiot vapauttivat kannabiksen viihdekäytön 2012. Colorado on mm. asukasluvultaan 5.7 miljoonaa ja pinta-alaltaan 268 837 km² helposti verrattavissa Suomeen.

Kannabiksen vapauttaminen osoittautui huonoksi ratkaisuksi Coloradossa.

Perusteellinen RMHIDTA 2019-katsaus dokumentoi marihuanan laillistamisen vaikutukset lääketieteelliseen ja virkistyskäyttöön Coloradossa (2). ”Colorado toimii kansakunnan kokeellisena laboratoriona. Valtakunnan kansalaiset ja päätöksentekijät saattavat haluta viivyttää päätöksiä tästä tärkeästä aiheesta, kunnes käytettävissä on riittävästi ja riittävän tarkkoja tietoja kannabiksen vapauttamisen vaikutuksista.” Katsaus osoittaa, että Coloradon kansa ja lainsäätäjät olivat hyväuskoisia ja joutuivat tekemään tärkeän päätöksen kannabiksesta ilman luotettavia tietoja aiemmista vastaavien päätösten seurauksista.

Coloradon tilanne 5-6 vuotta kannabiksen laillistamisen jälkeen

Marihuanan laillistamisen jälkeen liikennekuolemat, joissa kuljettajien huumetesti oli positiivinen marihuanan osalta, nousivat 109 %, kun kaikki Coloradon liikennekuolemat lisääntyivät vain 31 %. Kuolleiden määrä siis kaksinkertaistui vuodesta 2013 vuoteen 2018, 55:stä 115 kuolleeseen. Marihuanatapausten osuus kaikista auto-onnettomuuksissa kuolleista oli ennen marihuanan laillistamista 15 % ja seurannassa 23 % (2). Coloradossa kuoli 2018 liikenneonnettomuuksissa kaikkiaan 632 ihmistä, Suomessa 234.

Marihuanan laillistamisen jälkeen marihuanan käyttö lisääntyi aikuisilla 94 %. Marihuanaan liittyvien sairaaloiden päivystyskäyntien määrä kasvoi 54 % ja sairaalahoitojen vuosittainen määrä 101 %. Niiden itsemurhatapausten prosenttiosuus, joissa toksikologiset tulokset olivat positiivisia marihuanalle, nousi 14 prosentista vuonna 2013 23 prosenttiin vuonna 2017. Marihuanaa käyttävien raskaana olevien naisten määrä nousi vuosina 2002-2016 3 prosentista 5 prosenttiin (2). Opioidien yliannostuskuolemat lisääntyivät 23% vuosina 1999-2017 (3). Marihuanan vapauttamisen jälkeen pikkulasten myrkytykset lisääntyivät 27 % vuosivauhtia ollen peräti 742 tapausta 2017 (4).

Laillistetun marihuanan taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset

Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4.50 dollaria laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon. Suurimmat kustannukset aiheutuivat terveydenhuoltojärjestelmän lisääntyneistä kuluista ja lukion keskeyttämiseen liittyvistä kustannuksista (5).                                                                                            

Lopuksi

Suurin piirtein Suomen kokoisen Coloradon osavaltion kokemukset kannabiksen vapauttamisesta kertovat siis karua kieltään. Suomalaisten ei pidä lähteä samalle tielle. Kansan ja varsinkin asioista päättävien poliitikkojen on syytä kuunnella asiantuntijoita. Pienen kannabista hamuilevan joukon ääntä ei pidä kuunnella liikaa!

Raittiuden Ystävät ry/puh.joht. Martti Vastamäki, professori

Lähteet

1.Kannabiksen aiheuttamat terveyshaitat. Käypä hoito -työryhmä Huumeongelmaisen hoito. 12.4.2018

2. Rocky Mountain HIDTA Marijuana Impact Report, Vol. 6 – September 2019

3. Shover C, Davis C, Gordon S, Humphreys K. Association between medical cannabis laws and opioid overdose mortality has reversed over time. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 2019;116(26).

4. Wang S. Study shows increase in ingestions of marijuana by children in U.S. Nationwide Children’s Hospital. 2019. 5. Centennial Institute, Colorado Christian University. (2018). Economic and social costs of legalized marijuana. Retrieved from http://cdn-centennial.pressidium.com/centennial/wpcontent/uploads/2019/03/Economic-and-Social-Costs-of-Legalized-Marijuana-v1.3.pdf

Kaupan liiton uusi toimitusjohtaja Mari Kiviniemi kertoo (TS 27.1.) tähtäävänsä Alkon monopolin purkuun. Muutoksen myötä viinit ja myös väkevät viinat siirtyisivät 359 Alkon toimipisteestä yli 5 000 päivittäistavarakaupan myyntipisteeseen aiheuttaen vääjäämättä alkoholin kulutuksen merkittävän nousun.

Asiantuntijana ja järjestöjohtajana katson velvollisuudekseni puuttua tähän Kiviniemen ilmeisen harhaanjohtavaan teesiin. Hän katsoo Alkon monopolia alkoholitoimijoiden näkökulmasta. On selvää, että Alkon vuosittainen 1600 miljoonan euron liikevaihto houkuttelee päivittäistavarakauppaa. Tuskin kaupoissa tai kioskeissa vastustettaisiin myöskään Alkon 40 miljoonan liikevoittoa. Kansanterveyden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta arvioituna asia onkin sitten kokonaan toisin päin. Monopolin purkamisen myötä menetettäisiin erittäin tärkeä keino vaikuttaa alkoholinkulutukseen ja kansanterveyteen maassamme.

Mitä haittoja alkoholi sitten saa aikaan? 40 % henkirikoksista ja 50 % pahoinpitelyistä johtuu alkoholista. Vuonna 2017 otettiin kiinni 17 608 rattijuoppoa, 60 757 kansalaista vietti yönsä putkassa, 32 871 kansalaista joutui sairaalaan alkoholin takia ja määrittelytavasta riippuen 1700–3500 menehtyi. Nämä luvut kertovat jokaiselle paljon. On selvää, että alkoholin haittavaikutuksia on torjuttava tehokkaasti lainsäädännön avulla.

Euroopan unionin jäsenmaista vain Suomessa ja Ruotsissa, on EU-lainsäädännön mukainen valtion viinamonopoli. Lähialueiden kolmas valtion omistama viinamonopoli löytyy Norjasta. Valtion monopolilla on kaikissa maissa sama perustehtävä eli pitää alkoholin kulutus riittävän matalana, aiheuttamatta kuitenkaan alkoholia kaipaaville liiallisia murheita viinan saamisessa.

Seuraava skenaario on mahdollinen: Kun alkoholitoimijat ovat saaneet propagandallaan maaperän riittävän möyheäksi, siirretään miedot viinit päivittäistavarakauppoihin ja kioskeihin. Tästä seuraisi Alkon alasajo, kun puolet Alkon litravolyymista siirtyisi päivittäistavarakauppoihin. Monopolin menetyksen myötä myös väkevät viinat seuraisivat perässä ”maitokauppoihin”. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että 85 prosenttia suomalaisista vastustaa edelleen viinan myymistä päivittäistavarakaupoissa.

Alko on hoitanut tehtävänsä viime vuosina erittäin vastuullisesti, mm. pari vuotta sitten se äänestettiin parhaaksi työantajaksi ja vuonna 2018 Vuoden Raittiusteko -tunnustus myönnettiin Alkolle sen tuottamasta aikuisille tarkoitetusta Lydia-mobiilipelistä. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto on todennut, että heidän seuraava tavoitteensa on viinien tuominen ruokakauppaan. Eli kuvatun skenaarion toteutuminen on mahdollista, jos kansa, kansanterveyden puolustajat ja alan asiantuntijat eivät pysty tehokkaasti torjumaan alkoholitoimijoiden voimakasta ja laajaa lobbausta.

Suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolta kantavat eivät halua Alkon monopolin purkamista ja sen aiheuttamaa kulutuksen lisääntymistä.

Martti Vastamäki, professori, käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 31.1.2019.