Tommi Terä totesi aivan oikein, että Suomessa on selkeä tarve päivittää 25 vuotta vanha huumestrategiamme (TS 10.11.). Hän toteaa, että tarvitsemme strategian, joka rikosoikeudellisten kysymysten sijaan tarkastelee asiaa terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksenä.

Pontimena kirjoitukseen esitetään muun muassa se, että maassamme kuolee vuosittain huumeisiin noin 250 henkilöä, joista nuoria, alle 25-vuotiaita on vajaa kolmannes.

Kun näitä lukuja tarkastelee, on hyvä muistaa, että alkoholiin kuolee Suomessa joka vuosi melkein 10-kertainen määrä (noin 2000) ja tupakkaan yli 20-kertainen määrä (noin 6000) kansalaisia. Mitä lainsäätäjämme sitten ovat tehneet näiden kuolemien estämiseksi?

Tupakan suhteen asiat ovat siltä osin melkein niin hyvin kuin toivoa voi, varsinkin jos ja kun valmisteltavat tupakkalain tiukennukset menevät läpi eduskunnassa. Alkoholin suhteen sen sijaan asiat ovat paljon huonommin. Alkoholitoimijoiden lobbaus on onnistunut liian hyvin.

Pari vuotta sitten eduskunta äänesti parin äänen enemmistöllä vahvat oluet, limuviinat ja ”kossujäätelöt” maitokauppoihin ja nyt on menossa erittäin vahva lobbaus Alkon monopolin kaatamiseksi, jolloin saataisiin myös kaikki viinat päivittäistavarakauppoihin. Ja saamalla Alkon 1000 miljoonan euron liikevaihto sinne!

Terä kannattaa yhteiskunnan suojeluksessa olevien huumeiden käyttötilojen sallimista Suomessa. Ne olisivat siis paikkoja, joissa veronmaksajien rahoilla kustannetuissa tiloissa jokainen kynnelle kykenevä ja haluava saisi piikitellä itseensä esimerkiksi heroiinia. Yhteiskunnan suojeluksessa ja tukemana, poliisin silmien alla.

Terä vetoaa hyviin ulkomaisiin kokemuksiin muun muassa kuolemien estämisessä, kun kokenutta hoitohenkilökuntaa on paikalla.

Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa huumeiden käyttäjä ei kuole minuuteissa piikin pistämisen jälkeen kuten esimerkiksi USA:ssa, vaan vasta tuntien kuluttua ja useimmiten huumeen ja huumausmielessä otettujen vahvojen kipulääkkeiden yhteisvaikutuksesta, kun hengitys lamaantuu. Esimerkiksi Sveitsissä tai Norjassa ”käyttöhuoneet” eivät ole vähentäneet huumekuolemia.

Käyttöhuoneiden salliminen edellyttäisi myös huumelakien radikaalia muuttamista sallivampaan suuntaan. Kaikkien huumeiden vapauttamistahan muun muassa eduskuntapuolue vihreät on ajanut jo muutaman vuoden puheenjohtajansa johdolla. Nyt Vasemmistoliitto on samalla kannalla ja jopa kokoomuksen nuoret ovat kallistuneet siihen suuntaan.

Millaisen signaalin Suomen nuorisolle antaisikaan jo pelkästään kannabiksen viihdekäyttöön laillistaminen? ”Eihän se voi vaarallista olla, kun viisaat päättäjät ovat sen todenneet niin vaarattomaksi ja ehkä peräti hyödylliseksi elämän sulostuttajaksi.”

Huumestrategia on syytä päivittää, mutta ei huumeiden vapauttamisen ja käyttöhuoneiden suuntaan, vaan paremmin hoitoon pääsyn ja tehokkaamman huumeita levittävien rikollisten kaitsemisen suuntaan!

Julkaistu Turun Sanomat 17.11.2022

MARTTI VASTAMÄKI

professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan. Aloitteen mukaan huumekuolemat vähenisivät, käyttöhuoneet toisivat apua huumeiden käyttäjille, vähentäisivät häiriöitä sekä käytettyjen neulojen päätymistä haitaksi ympäristöön.

Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL otti asiaan kantaa tiedottamalla, että käyttöhuoneet olisivat yksi suositeltava keino huumekuolemien vähentämiseksi. Helsingin kaupunki esitti valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeiluun oikeuttavan erillislain säätämistä jo kolme vuotta sitten, mutta asia ei ole edennyt hallitustasolla lainkaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén totesi MTV3:n haastattelussa 27.7., että Suomessa on todellakin vakava huumeongelma, mutta sitä ei ratkaista käyttöhuoneiden perustamisella.

Käyttöhuoneet vähentäisivät varmasti esimerkiksi huumeneulojen joutumista lasten leikkikentille ja puhtaiden ruiskujen ja neulojen myötä huumeiden käyttäjien mahdollisuutta saada infektoituneista välineistä vakava tartunta kuten hiv tai hepatiitti.

Lindén kuitenkin painotti sitä, että huumeiden käyttöhuoneiden salliminen voisi olla vakava signaali siihen suuntaan, että huumeet ovat enemmänkin sallittuja ja yhteiskunnan ”suojeluksessa”.

Käyttöhuoneiden mahdollistaminen kokeilunakin voisi tuottaa arvokasta tietoa, mutta se vaatii usean ministeriön yhteistyönä valmisteltavaa lainsäädäntöä. Lindén kuitenkin kannatti kokeilua jossakin kunnassa, esimerkiksi Helsingissä.

MTV3 haastatteli 27.7. myös aloitteen vastuuhenkilöä, sosiaaliohjaaja Outi Aaltosta ja kansanedustaja Tom Packalénia, joka on myös toiminut huumepoliisina vuosia. Aaltonen korosti huumekuolemien vähentämistä. Suomessahan kuolee vuosittain huumeisiin saman verran ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa eli noin 200–250 henkeä.

Lisäksi Aaltonen totesi, että inhimillinen kärsimys vähenisi, samoin ympäristön haitat, kun itseään piikittävät saataisiin omiin tiloihinsa. Käyttäjät tulisivat paikalle anonyymeinä ja paikalla olisi sosiaalityöntekijä, hoitaja ja lääkäri, jolloin esimerkiksi vieroitushoitoon ohjaus olisi ehkä helpompaa.

Aaltonen piti myös tärkeänä, että käyttäjät voisivat testata huumeensa ennen käyttöä, jolloin tappavan annoksen otto tulisi myös estetyksi.

Packalén piti huumeiden testaamismahdollisuutta huonona, koska silloin voitaisiin käydä testaamassa myytävänä olevien isojen erien laatu, mikä toimisi myyjän eduksi.

Huumeiden käyttöhuoneiden salliminen vaatisi lakimuutokset, jotta viranomainen voisi katsoa ”sormien läpi” käyttäjiä syyllistymättä rikokseen. Packalén kuitenkin piti järkevänä huumeiden käyttöhuonekokeilun sallimista oikein tehtynä ja sijoitettuna asianmukaisen lainsäädännön jälkeen.

Yli 60 vuotta alkoholin, tupakan ja huumeiden vastustamistyötä kansalaisjärjestössä tehneenä ja melko perusteellisesti näihin asioihin perehtyneenä lääkärinä minun on todettava, että käsittääkseni ministeri Lindénin arvio negatiivisesta signaalista suomalaisten kansanterveyden suhteen huumeiden käyttöhuoneiden sallimisella on erittäin perusteltu. On todennäköistä, että asiaa varten tarvittava lainsäädäntö pakostakin höllentäisi huumelakeja.

Tästä huolimatta olen kääntynyt sille kannalle, että asia on kokeilemisen arvoinen, kunhan laki ja asetukset eivät höllene liikaa.

MARTTI VASTAMÄKI

LKT, käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Turun Sanomat 1.8.2022

MTV3:n ja viestintätoimisto Tekirin Suomi Areenassa Porissa 11.7. järjestetyssä väittelytilaisuudessa ”Suomi hyysää huumeiden käyttäjiä” perussuomalaisten kansanedustaja, poliisina muun muassa viisi vuotta huumausaineiden kenttävalvonnassa Itä-Helsingissä työskennellyt Tom Packalén ja Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka esittivät mielenkiintoisia, paljolti kokemusperäiseen tietoon perustuvia näkemyksiä varsinkin kannabikseen liittyen.

Eduskunta kumosi kannabiksen viihdekäytön rangaistavuuden poistamista kannattavan kansalaisaloitteen, mutta keskustelu huumeiden dekriminalisoinnin ympärillä jatkuu. Monissa maissa kannabiksen käyttö on jo laillista.

Vihreäthän ovat jo kauan esittäneet laittomien päihteiden käytön rangaistavuudesta luopumista, ja kansalaisten terveydestä huolta kantava THL samoin. Poliisit ja useimmat sote-alan kansalaisjärjestöt ovat taas olleet täysin vastakkaisella kannalla, kuten tämän tekstin kirjoittajakin.

Areenassa keskusteltiin muun muassa yhteiskunnan järjestämistä huumeiden käyttöhuoneista. Niistä on hyviä kokemuksia muun muassa Tanskasta ja Norjasta.

On sanottu, että niissä käyttäjä saa turvallisesti piikittää itseensä puhtailla välineillä joutumatta epämääräisiin yleisiin vessoihin, joissa vielä usein valo on niin sinistä, että suonen löytäminen on vaikeaa. Käyttäjä olisi myös poissa yleisön silmistä.

Packalén ilmoitti kantanaan, että kansanedustajien olisi saatava aikaan laki, joka sallisi tällaisten käyttöhuoneiden pitämisen. Hän arvioi, että Suomessa ainakin muutama suurempi kaupunki hyötyisi asiasta huomattavasti. Kansanedustaja saattaa olla oikeassa, vaikka olen tähän asti ollutkin jonkin verran eri mieltä tästä asiasta.

Esille nousi myös huumeriippuvaisen vapaaehtoinen pakkohoito, jossa huumeriippuvainen voisi itse pyytää siihen ohjaamista. Kiskon huumeklinikka Varsinais-Suomessa pystyi antamaan muun muassa Packalénin mukaan tehokasta lääkkeetöntä hoitoa potilailleen pysyvään toipumiseen astikin.

Nykyisin hoitoon pääsy viivästyy useimmiten viikoilla niin, että halukkuus hoitoon on jo ehtinyt haihtua. Kansanedustajien olisi syytä hoitaa tämä vapaaehtoinen pakkohoitoasia kuntoon.

Jonkinlaista periksi antamisen tai epätoivon merkkiä oli Packalénin näkemyksessä, että kannabiksen myynti voitaisiin sallia Alkossa, mikä veisi pohjan rikolliselta markkinalta, ja saataisiin verotuloja valtiolle. Samalla sallittaisiin tietenkin myös kannabiksen kasvatus.

Tiedetään kuitenkin kohta 10 vuoden kokemuksella, että Suomen kokoisessa Coloradon osavaltiossa kannabiksen vapauttamisen jälkeen verotuloja tuli runsaasti, mutta huumeen käytöstä johtuvia kuluja koitui kaksi kertaa niin paljon muun muassa lisääntyneistä sairaalahoidoista ja keskeytyneistä opinnoista johtuen.

Kannabiksen viljelyn salliminen taas vääjäämättömästi johtaisi hävikkiin eli pimeään myyntiin, kun tämän kasvin viljelijöiksi hakeutuisi myös rikollista ainesta. Mitä mahtaa oman puolueen porukka tuumailla. Perussuomalaisethan ovat olleet vahvasti huumevastaisia.

Saattaako olla, että Packalénilla on enemmän realismia asian suhteen? Vai merkitseekö itse kentältä hankittu kokemus jotakin?

Toiminnanjohtaja Vainikan näkemyksiä oli myös ilo kuunnella. Tosin väittelijät olivat yleisesti ottaen kovin samaa mieltä asioista. Kirjoittajan näkemykset huumeiden vaarallisuudesta yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kansalaisten terveydelle eivät paljoakaan järkkyneet, mutta tietoa tuli minullekin lisää.

MARTTI VASTAMÄKI

LKT, käsikirurgian dosentti, professori

Puheenjohtaja

Raittiuden Ystävät ry

Turun Sanomat 16.7.2022

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ehdottaa, että Suomessa voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen alkoholin myynnin vapauttamisessa eli viinit ruokakauppoihin. Pois holhouksesta, kuuluu hänen teesinsä. Taloustutkimuksen tuoreessa raportissa kerrotaan, että 59 % suomalaisista haluaisi alle 15 prosentin viinejä ruokakauppoihin.

Kyselyn tulos olisi varmaankin toisenlainen, jos vastaajat olisivat ymmärtäneet sellaisen lakimuutoksen seuraukset. On hyvä muistaa, että tammikuussa 2022 THL:n ja Kantar TNS:n kyselytutkimuksen mukaan 85 % pitäisi väkevien alkoholijuomien myynnin tulevaisuudessakin Alkon yksinoikeutena. Väkeviä juomia päivittäistavarakaupoista haluavien osuus oli vain 14 prosenttia. Miedot viinit muodostavat noin puolet Alkon litramyynnistä. Jos miedot viinit sallitaan Alkon noin 370 liikkeestä päivittäistavarakauppojen noin 5000 myyntipisteeseen, seurauksena on Alkon toiminnan näivettyminen ja alasajo.

Siitä seuraisi, että Alko menettäisi monopolinsa ja sitä myötä myös väkeviä viinoja saisi jokaisesta maitokaupasta ja kioskista! Itse asiassa tämä asiahan on ollut päivittäistavarakaupan agendalla jo vuosia. Kansanedustaja Kauma sopiikin hyvin asian ajajaksi, kun hänellä on liike-elämän kokemusta. Viinit ruokakauppoihin toisi kauppojen kassalle liikevaihtoa lisää yhden miljardin euron verran yhdellä pienellä lakimuutoksella.

Koko ikäni Kokoomusta äänestäneenä rivikansalaisena pidän Kauman vaatimusta maamme oloihin sopimattomana. Olen taistellut koko ikäni kanssalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. On kiistämätön tosiasia, että maksimaalisesti lisääntynyt tarjonta ja todennäköisesti alentuneet alkoholin hinnat lisäävät kulutusta. Tästä kertovat alkoholitilastot vuosikymmenien ajalta.

Suomen kansan edun mukaista on säilyttää vastuuntuntoinen ja asiakkaistaan viimeisen päälle huolta pitävä Alko. Alkoholitoimijoiden tahto ei saa painaa alas kansan hyvinvointia.

Martti Vastamäki

LKT, käsikirurgian dosentti, professori
Puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Julkaistu Kaarina-lehdessä 1.8.2022

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi enemmän.

Kansamme parissa on valittua ja tasapainoista yksin elämistä, mutta nämä tiedot kysyvät, huomaammeko me haavoittavan yksinäisyyden ennen kuin syrjäytyminen ja sairaudet vievät mukanaan. Moni elää yksin jopa perheensä keskellä ja isoissakin seurueissa. Näin käy varsinkin silloin, jos ei saa tukea omien arvojensa mukaiseen elämään.

Alkoholi- ja päihdepolitiikassa ei pidä jäädä ”juupas–eipäs”-väittelyyn tai tuijottamaan tilastoja, vaan sen sijaan auttaa yksinäisiä ja muita tukea tarvitsevia. Siihen kutsutaan meitä kaikkia. Kohtaamiset tarjoavat tilaisuuksia yksinäisyyden torjumiseen – ihmisenä ihmiselle, ilman stigmaa tai syyllistämistä.

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry