Teksti: professori Martti Vastamäki
Kiinassa todettiin joulukuussa
2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi
koronavirus, COVID-19. Nimi korona tulee viruksen mikroskooppisesta
auringon koronaa muistuttavasta ulkonäöstä. Koronavirukset ovat joukko
viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat
tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Vakavia, jopa kuolemaan
johtavia infektioita ovat aiheuttaneet 2003 SARS (severe acute respiratory
syndrome) ja 2012 MERS (Middle East Respiratory Syndrome) -koronavirukset ja
nyt siis COVID-19. Tapauksia on todettu nyt (30.3.2020) yhteensä 720 000
maailmanlaajuisesti, kun yli 200 maata on raportoinut tartunnoista. Suurin osa tapauksista on raportoitu aikuisilla,
joskin myös lasten COVID-19-tapauksia on kuvattu. Vakavia
hengitystievirusten aiheuttamia tauteja – myös koronavirusinfektiota – todetaan
useammin ikääntyneillä henkilöillä ja henkilöillä, joilla on jokin perustauti,
kuten diabetes, sydän- tai keuhkosairaus. Aiemmissa
koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot olivat harvinaisia. Yli
100 vuotta sitten maailmaa kiertäneestä virusinfektiosta Espanjan taudista tämä
uusi virustauti poikkeaa ainakin siinä, että nyt tauti iskee ankarimmin
iäkkäisiin, kun taas Espanjan tauti
tappoi sadoin tuhansin parhaassa kunnossa olevia lapsia ja nuoria, joilla riitti
elinvoimaa valtavien vasta-ainemäärien kehittämiseen, johon potilaat sitten
tukehtuivat.
Tämä uusi
koronavirus COVID-19 tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun
henkilö yskii tai aivastaa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon
mukaan ole merkittävä. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne
eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa
lämpötiloissa. Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä
sairaalassa, jossa on paljon sairaita ja oireilevia potilaita. Kotioloissa
pätevät samat ohjeet kuin muidenkin tautien kohdalla: siivotaan jälkiä
aktiivisesti ja vältetään esimerkiksi samojen pyyhkeiden käyttämistä. Raskaana
olevat naiset ovat muuta väestöä alttiimpia virusten aiheuttamille
hengitystieinfektioille, mukaan lukien COVID-19-infektio.
Miten suojaudun koronavirustartunnalta?
Uudelta
koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin
hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaisesti kannattaa huolehtia
hyvästä käsihygieniasta. Käsiä on syytä pestä vedellä ja saippualla
ainakin 20 sekunnin ajan. Silmiä, nenää tai suuta ei ole syytä kosketella,
ellei ole juuri äskettäin pessyt käsiään. Oireettoman terveydenhuollossa
työskentelemättömän henkilön suu-nenäsuojuksen käyttö mitä ilmeisimmin ei ole
tarpeen, mutta terveydenhuollon ammattilaisille se on tarpeen, samoin
koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi
samassa taloudessa asuville.
Myös
oireisten henkilöiden, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja
saattavat tartuttaa muita henkilöitä, on syytä käyttää suojusta. Muut
henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät
todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä,
että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä. Suurien
väkijoukkojen välttäminen ja hengitystieinfektiota sairastavan henkilön
läheisen kontaktin välttäminen ovat myös tärkeitä. Julkisilla paikoilla ja
väkijoukoissa on pyrittävä pitämään 1–2 metrin etäisyys muihin, erityisesti,
jos joku yskii tai aivastelee.
Oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Mahdollisuus uuden koronaviruksen aiheuttamaan hengitystietulehdukseen on pieni, ellei henkilö ole ollut kontaktissa sellaiseen henkilöön, joka on sairastunut koronavirusinfektioon. On tehty havaintoja, että oireettomat henkilöt saattavat levittää virusta eteenpäin. On kuitenkin epäselvää, miten suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. Nykytiedon mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.
Miten suojaan muita?
Lievänkin
hengitystieinfektion aikana kannattaa nyt korona-aikana pysytellä kotona eli ei
töihin, kouluun tai harrastuksiin. Kättelyä on vältettävä. Suu ja nenä on
suojattava esim. kertakäyttönenäliinalla, jos on yskittävä tai aivastettava.
Jos herää epäily koronavirustartunnasta, suositellaan soittamaan
terveyskeskukseen tai sairaalan päivystykseen, mutta ei menemään sinne ilman
terveydenhoitohenkilökunnan puhelinkonsultaatiota. Koronavirustartuntaa voi
epäillä, jos on kuumetta, yskää, kurkkukipua, päänsärkyä tai hengenahdistusta,
varsinkin, jos on palannut ulkomailta epidemia-alueelta tai ollut kosketuksissa
taudille altistuneen tai siihen sairastuneen kanssa.
Koronavirustartunnan oireet
Koronavirus aiheuttaa äkillisen
hengitystieinfektion, jonka oireita ovat yskä, kurkkukipu, kuume,
hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. Nämä ovat myös tavallisen influenssan
oireita, eikä näitä kahta tautia voi alussa erottaa toisistaan ilman tarkempia
tutkimuksia. Kuten tiedämme, tavallinen influenssa voi viedä potilaan kunnon
varsin heikoksi ja oireet kuten päänsärky ja lihassäryt ovat vaikeita kestää.
Koronaviruksen oireet ovat arviolta noin 80 prosentilla onneksi varsin lieviä,
osa sairastuneista on jopa käytännössä oireettomia, mutta vaikeaoireisiakin on
paljon. Jos ilmenee vaikeaa hengenahdistusta ja kuume pysyy korkealla, on syytä
hakeutua hoitoon. Osa koronapotilaista tarvitsee tehohoitoakin. Uuteen koronavirukseen ei toistaiseksi ole olemassa hoitoa
tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Rokotteita on kehitteillä, mutta ne eivät ehdi
taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa.
Taudin itämisaika,
eli aika altistumisesta ensioireiden alkuun, on arvion mukaan noin 2–12 päivää,
keskimäärin noin 4–5 päivää. Leviämisen tehokkuutta tai tartuttavuusaikaa ei
vielä tunneta tarkasti. Tähän mennessä noin 80 % raportoiduista tapauksista on
ollut lieviä ja sairastuneet ovat toipuneet. Noin 14 %:lla tauti on ollut
vakavampi, oireina keuhkokuume ja/tai hengenahdistusta ja 6 %:lla tila on ollut
kriittinen.
Uusi koronavirus on yleisvaarallinen tartuntatauti
Tartuntatauti
luokitellaan yleisvaaralliseksi, jos se tarttuu helposti, on vaarallinen
ja sen leviäminen voidaan estää toimin, jotka kohdistetaan sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle
altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn
henkilöön. Yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut voidaan eristää
tartuntavaaran torjumiseksi. Tartunnan mahdollisesti saanut henkilö voidaan
myös tarvittaessa määrätä karanteeniin. Karanteenilla tarkoitetaan terveen
henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Jotta tauti ei leviäisi, tartunnan
saanutta voidaan hoitaa tarvittaessa myös vastoin hänen tahtoaan. Eristyksellä tarkoitetaan
tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys
voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset
jatkotartunnat. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten
oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta
oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.
Karanteenissa
olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.
Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerliksi työhön,
kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska
näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää. Karanteenin voi
yleensä toteuttaa kotona. Jos kotona kuitenkin asuu yli 60-vuotiaita tai
perussairaita henkilöitä, voidaan joutua harkitsemaan erityisjärjestelyjä. Tämä
johtuu siitä, että karanteenissa oleva voi sairastua ja tartuttaa tautia
eteenpäin ennen kuin ehtii hakeutua hoitoon. Koronaviruksen aiheuttama tauti
voi olla ikääntyneille ja perussairaille vakava.
Pandemia
Maailman terveysjärjestö WHO
julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Epidemia-alueella
tarkoitetaan alueita, joissa esiintyy laajempia tartuntaketjuja. Koska
epidemiatilanne Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on muuttunut nopeasti, maiden
ja alueiden luokittelusta epidemia-alueeksi luovuttiin. Koronavirustartunnan
saamisen riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa.
Suomen tilanne 30.3.2020
Tähän mennessä Suomessa on
todettu noin 1313 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen
(COVID-19) aiheuttamaa tautitapausta. Tässä on huomioitava, että viimeisten kahden
viikon aikana on testattu ainoastaan sairastuneeita henkilöitä. Arvioidaan,
että todellinen uusien koronatapausten lukumäärä on noin 20–30-kertainen
verrattuna testissä löydettyjen tapausten määrään Suurin osa Suomessa todetuista tapauksista on
ollut lieviä. Osa tartunnan saaneista on tarvinnut kuitenkin sairaalahoitoa.
Tehohoidossa eli hengityskonetta tarvitsevia on maassamme 49 (tilanne 30.3.2020),
kun viikko sitten luku oli 10. Koronan aiheuttamia kuolemantapauksia on
raportoitu 13, kun viikko sitten niitä ei ollut vielä yhtään Suomessa. Luvut
siis nousevat melkein ekspotentialisesti. On täysin selvää, että meilläkin
tehohoitoa tarvitsevia tulee olemaan ainakin 500, ehkä nelinumeroinenkin luku
ja kuolemantapauksia myös valitettavan runsaasti, ehkä 50–100. Olemme onneksi
pari kolme viikkoa jäljessä muun Euroopan tilanteesta ja asioihin on pystytty
varautumaan mm. valtiovallan taholta käsittääkseni varsin hyvin.
Euroopan tilanne
Euroopassa on todettu nyt yli 400
000 koronavirustapausta, joista 24 352 eli 6 % on kuollut. Suurin osa
Euroopan tapauksista on todettu Italiassa, 91 000 ja Espanjasssa, 85 000.
Kuolleisuus on suurin ikäihmisten ryhmässä, 80–89-vuotiailla 42 % ja 70–79-vuotiailla
joka kolmas on kuollut tähän tautiin Italiassa. Näissäkin kuolleisuusluvuissa
on otettava huomioon se, että siinä verrataan kuolleiden määrää positiivisiksi
testattujen määrään. Todellinen infektion saaneiden määrä voi olla
kymmenkertainen. Euroopan ulkopuolella USA:ssa sairastuneita on ilmoitetttu
olevan 143 000 (tilanne 30.3.2020). Siellä valtiovalta eli käytännössä
presidentti on edistänyt viruksen leviämistä vähättelemällä merkittävästi sen
vaikutusta. Asiantila muuttui, kun presidentin hyväkuntoinen ystävä sairastui
tautiin ja on nyt koomassa. Nyt USA:ssa on säädetty useita kokoontumista ja
taudin leviämistä vähentäviä asetuksia.
Taudista parantuneiksi on todettu
49 059 ihmistä. Kuolleisuusprosentteja tarkasteltaessa on tietenkin
otettava huomioon se, että prosentit on laskettu testatuista. Suurinta osaa
sairastuneista ei testata, kun tauti on sairastettu niin lievänä. Italian huono
tilanne ja korkeat kuolleisuusluvut ovat osittain tekemisissä sen tosiasian
kanssa, ettei maasssa oltu varauduttu riittävästi. Esimerkiksi
tehohoitopaikkoja ei ollut läheskään riittävästi ja kaikkein heikkokuntoisimpia
ei voitu ottaa tehohoitoon. Suomessa tehohoitopaikat riittävät jatkossakin.
Lopuksi
Edessä on vielä kovia aikoja Suomessakin. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kaikista varotoimista huolimatta ehkä jopa joka kolmas suomalainen sairastuu tähän koronavirukseen. Toistaiseksi meillä on raportoitu menehtyneitä varsin vähän moneen muuhun maahan verrattuna, mutta niitäkin varmasti tulee, ehkä jopa parin prosentin luokkaa? Tämän pandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat mittavat koko maailmassa, niin myös Suomessa. Odotettavissa on varman tuntuinen talouslama meilläkin. Mutta kuten arvostettu Tasavallan Presidenttimmekin totesi televisiossa 12.3.2020: Ihmisistä ja heidän hengestään huolehtiminen on tärkeää, talous jää siinä takasijalle!
Kirjoittaja on professori, käsikirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja.