Ajankohtaista

Raittiuden Ystävät tiedottaa sekä omasta toiminnastaan että raittiuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista muualla.

Vuoden raittiusteko 2016: Tunnustusta alkoholismin käsittelystä perheissä

Vuoden raittiusteko 2016 -tunnustus myönnettiin lasten vanhempien sekä vastuuntuntoisten naisten alkoholin käytön nostamisesta keskusteluun. Palkinto annettiin jaetusti kahdelle taholle.   … Jatka lukemista Vuoden raittiusteko 2016: Tunnustusta alkoholismin käsittelystä perheissä

Vuoden raittiusteko 2016 -tunnustus myönnettiin lasten vanhempien sekä vastuuntuntoisten naisten alkoholin käytön nostamisesta keskusteluun. Palkinto annettiin jaetusti kahdelle taholle.  

Lea Ansamaa vastaanottaa palkintoa Raittiuden Ystävien toiminnanjohtaja Marko Kailasmaalta.
Lea Ansamaa vastaanottaa palkintoa Raittiuden Ystävien toiminnanjohtaja Marko Kailasmaalta.

Raittiuden Ystävät ry myönsi Vuoden raittiusteko 2016 -tunnustuksen jaetusti Ylen Inhimillinen tekijä -ohjelmalle ja blogisti Lea Ansamaalle. Inhimillinen tekijä -ohjelma palkittiin jaksostaan 5.10.2016 Tunnollisen naisen salainen elämä. Miksi alkoholista tulee naisen uskollisin ystävä? (Klikkaa tästä katsoaksesi palkitun jakson netissä.) Oulun kaupungin tiedottaja Lea Ansamaa palkittiin Tähtien tuiketta -bloginsa tekstistä 5.10.2016 Anna lapselle raitis joulu – tai koko elämä.  (Lue teksti täällä.) Tunnustukset myönnettiin avoimesta ja kannustavasta tavasta käsitellä raittiutta eri tavoin elämää tukevana tekijänä.

Palkitut vastaanottivat tunnustukset Raittiuden Ystävien toimistossa 8.11. järjestetyssä jakotilaisuudessa. Lea Ansamaan lisäksi mukana olivat Inhimillinen tekijä -ohjelman osalta toimittaja Anne Flinkkilä, ohjaajat Päivi Valkama ja Hilkka Yli-Arvo sekä ohjelmassa haastatellut toimittaja Riitta Castrèn, yrittäjä Stina Carpelan ja taideterapeutti, valmentaja Piia Sumupuu.

Inhimillinen tekijä -ohjelman tiimi ansaitusti ylpeänä

Inhimillinen tekijä -ohjelman tiimi ansaitusti ylpeänä

Raittiuden Ystävien hallitus valitsi palkitut 15:sta erinomaisesta ja eri tavoin ansioituneesta ehdokkaasta. Muina ehdokkaina olivat muun muassa toimittaja Janne Zareffin Hyysääminen seis! -kolumni Ylen 26.2.2016 lähetetyssä Pressiklubi-ohjelmassa, psykoterapeutti ja kouluttaja Riitta Koivulan kirjoitus Alkoholilaki – onneton yritys eurooppalaisuuteen? Potilaan Lääkärilehdessä 25.8.2016 sekä Alko Oy:n alkoholittomien juomien markkinoinnin edistäminen esimerkkinä kesäkuussa 2016 yrityksen verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla julkaistut mocktailien eli alkoholittomien juomasekoitusten valmistusohjeet.

Vuoden raittiusteko -tunnustus myönnettiin 14. kerran osana raittiusviikon ja ehkäisevän päihdetyön viikon ohjelmaa. Raittiuden Ystävät jakaa tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka toiminnallaan edistää merkittävästi raittiutta ja terveitä elämäntapoja.

Esitetyt alkoholiuudistukset eivät siirrä kulutusta kotisohvilta ravintoloihin

Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siirtää alkoholinkulutusta kodeista ravintoloihin ja tukea ravintolaelinkeinoa sekä parantaa esimerkiksi pienpanimoiden toimintaedellytyksiä. Esitetyt uudistukset aiheuttaisivat toteutuessaan … Jatka lukemista Esitetyt alkoholiuudistukset eivät siirrä kulutusta kotisohvilta ravintoloihin

Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siirtää alkoholinkulutusta kodeista ravintoloihin ja tukea ravintolaelinkeinoa sekä parantaa esimerkiksi pienpanimoiden toimintaedellytyksiä. Esitetyt uudistukset aiheuttaisivat toteutuessaan kuitenkin täysin päinvastaisen lopputuloksen.

Nostamalla ruokakaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla myytävän alkoholin vahvuutta ja tuomalla limuviinat kauppojen hyllylle hallitus moninkertaistaisi näiden tuotteiden saatavuuden. Jo moneen kertaan luotettavilla tutkimuksilla todettu tosiasia on, että alkoholin saatavuuden kasvattaminen lisää kulutusta ja kulutuksen kasvu lisää haittoja. Päivittäistavarakaupan alkoholimyynnin lisääminen sotii räikeästi vastaan pyrkimyksiä siirtää kulutusta ravintoloihin. Uudistus ei myöskään sovi yhteen olutharrastuksen ja pienpanimojen tukemisen kanssa, sillä se, mitä näillä toimenpiteillä tuettaisiin olisi nimenomaan suurten panimojättien bulkki-nelosoluiden myynti.

Tarpeettomien normien järkevä purkaminen on eri asia, kuin sen varjolla tehtävä suurten kansainvälisten panimojättien tukeminen ja alkoholin kulutuksen tahallinen kiihdyttäminen.

Järkevämpää normienpurkua saattaisi olla esimerkiksi pienpanimoiden ulosmyynnin vapauttaminen niin, että siellä prosenttirajaa voisi nostaa vaikka 10 prosenttiin, jolloin artesaanioluiden nauttijat saisivat kaipaamansa makuelämyksen. Tämä korkeampi prosenttiraja voisi koskea myös artesaanioluisiin ja -siidereihin panostavia erikoismyymälöitä. Tämä höllennys alkoholilaissa ei nostaisi kokonaiskulutusta kohtuuttomasti, mutta vastaisi toiveeseen olutkulttuurin tukemisesta.

Limuviinojen tuomisessa Alkosta ruokakauppoihin ei siinäkään voittaisi kukaan muu kuin isot juomajätit ja myyjät, jotka saisivat teineiltä rahat pois kivoja karkkisekoituksia myymällä. Limuviinojen valikoima on Alkon hyllyissä verrattain suppea ja valvonta pelaa. Jos limuviinat vapautettaisiin marketteihin, valikoima moninkertaistuisi ja hyllyihin tulisi maailmalta tuttuja erityisesti lapsiin vetoaviksi suunniteltuja karkkiviinoja.

Joten hyvä hallitus, äly hoi! Ravintolaelinkeinon ja pienyrittäjyyden tukeminen ovat kannatettavia tavoitteita uudelle alkoholilaille, mutta älkää silloin tehkö täysin päinvastaiseen tulokseen johtavia esityksiä.

Emilia Laine
Asiantuntija
Raittiuden Ystävät ry

Tilattuja tutkimuksia

Media uutisoi juomanmyyjien ”tutkimustulokset” kritiikittä, vaikka ne ovat räikeässä ristiriidassa aidon tutkimustiedon kanssa.

Media nielaisi juomanmyyjien lobbareiden koukun kritiikittä.

kala_web

Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset puoltavat alkoholin myynnin sääntelyn purkua.

Yllättävää? Ei oikeastaan.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja.
Yllättävää sen sijaan on, että valtakunnan kärkimedioissa asiasta uutisoitiin elokuussa vailla vähäisintäkään lähdekritiikkiä. Iltasanomien jutussa (18.8.2016) huomataan jopa moneen kertaan korostaa, että raportti perustuu WHO:n tilastoihin. Tutkimuksen tekotapa jätetään kuitenkin kokonaan avaamatta.

Päivittäistavarakaupan tilaama kirjoitelma muun muassa poimii sieltä täältä eri tilastoista yksityiskohtia ja yhdistelee niitä valikoiden luodakseen halutun vaikutelman. Tällä sitten todistellaan laajempia väitteitä, kuten sitä, että myynnin sääntelyn ei vaikuttaisi alkoholijuomien kulutukseen.

Ja virallisen totuuden tästä tekee lehdistö, joka julkaisee väitteet kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Tilastoistahan on mahdollista kaivaa juuri sellaisia tuloksia, kuin tutkimuksen tilaaja toivoo, mutta tieteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

On suorastaan häpeällistä lehdistöltä julkaista kritiikittä kyseenalaisia raportteja, joiden tavoitteena on vain hämärtää päätöksen tekoon liittyviä faktoja. Mittava alkoholilain uudistus on työn alla ja kaupan alan lobbarit haluavat edistää siihen liittyviä taloudellisia tavoitteitaan luomalla epävarmuutta tosiasioista. Median tehtävä olisi kuitenkin karsia pois likainen peli.

Asiasta kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus muodostaa oma alkoholipoliittinen mielipiteensä faktojen pohjalta ilman, että heitä tällaisella tarkoitushakuisesti tuotetulla tiedolla hämmennetään ja johdetaan harhaan.

Valistuneen kannan muodostaminen on toki vaikeaa, kun toimittajillakaan ei tunnu olevan kykyä erottaa tutkimustietoa ”tutkimustiedosta”.

Lähdekritiikkiä kaivaten
Raittiuden Ystävät ry

Kuvitus: Janne Valkeapää

Hallitus tekemässä lähes miljardin euron virheen

Alkoholin saatavuuden lisääminen on tutkitusti suurimpia kulutusta kasvattavia tekijöitä. Hallituksen ajama nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa näkyy toteutuessaan 800 miljoonan euron vuosittaisina taloudellisina tappioina.

Siihen loppui hallituksen säästöpolitiikka. Kaavailtu nykyistä vahvempien juomien salliminen ruokakaupoissa tulee aiheuttamaan toteutuessaan yli 800 miljoonan euron vuosittaiset tappiot Suomen kansantaloudelle.

Hallitus hyväksyi vastikään ruokakaupoissa myytävien juomien sallitun alkoholipitoisuuden nostamisen nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Kokoomus olisi halunnut jopa 15 prosenttiset juomat maitokauppoihin.

Miksi ei? Miksi turhaan kiusata ihmisiä sillä, että he joutuvat hakemaan osan juomistaan toisesta kaupasta? Miksi niiden, jotka osaavat juoda hallitusti, tulisi kärsiä siitä, että pieni osa ihmisistä ei osaa? Eivätkö alkoholistit löydä juomansa joka tapauksessa?

Tämän kaltaiset letkautukset ovat saaneet surullisen suuren roolin alkoholipoliittisessa keskustelussa. On syytä muistuttaa faktoista.

Saatavuuden kasvu lisää alkoholihaittoja

Keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.
Kyllä. Se, ettei osaa prosenttijuomista tarvitse hakea eri kaupasta, on etu. Mutta siihen ne edut sitten loppuvatkin.

Merkittävimmät alkoholin kulutukseen vaikuttavat tekijät ovat tutkitusti saatavuus ja hinta. Jos saatavuutta lisätään tai hintaa lasketaan, sillä on välitön juomista lisäävä vaikutus.

Tämä nähtiin ikävällä tavalla, kun keskioluet siirrettiin 1968 Alkosta ruokakauppoihin. Alkoholin kulutus nousi vuoden sisällä noin 25 %. Vastaavasti alkoholikuolleisuus nousi seuraavien muutamien vuosien aikana noin 25 %. Samalla lisääntyivät myös taloudelliset ja sosiaaliset haitat.

Käytön lisääntyminen tarjonnan seuraksena on paitsi tutkittu tosiasia, myös helposti ymmärrettävää. Jos marketista löytyy edullinen nelosolut tai limuviina, moni poimii sen mukaansa enempää ajattelematta. Alkoon saman juoman takia ei lähdetä yhtä helposti. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, keskiolut vaihtuu monella lähes huomaamatta vahvempaan.

Miksi ”kohtuukäyttäjiä” rangaistaan?

Miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?
Ilmaus ”alkoholin kohtuukäyttö” on osittain harhaanjohtava. Suomen 6-7 miljardin vuosittaisista alkoholihaitoista suurin osa nimittäin aiheutuu ”kohtuullisesti” alkoholia käyttäville ihmisille. Näitä tappioita ei saada vähenemään, jos alkoholin kokonaiskulutus ei laske. Toisin sanoen myös vähemmän juovien tulisi hillitä juomistaan, miljarditappioiden kutistamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos laskevat, että kun alkoholihaittoihin lisätään myös alkoholin takia menetetyt työvuodet, kansantalouteen syntyy nykyisellään 14,5 miljardin euron lovi. (Tarkemmin alkoholin vaikutuksesta talouteen on kuvassa olla.)

Nämä haitat seuraavat tunnetusti lähes suoraan alkoholin kokonaiskulutusta, joskin pienellä viiveellä. Jos alkoholin kulutus nousee hallituksen ajaman muutoksen myötä esimerkiksi 6 prosenttia, kuten THL maltillisesti arvioi, se aiheuttaa kansantalouteen yli 800 miljoonan euron vuosittaisen tappion.

Myöskään alkoholin työllistävällä tai taloutta tukevalla vaikutuksella tätä politiikkaa ei voi perustella. Taloudelliset alkoholihaitat nimittäin ylittävät kaikki saadut hyödyt.

Onkin yllättävää, että hallitus haluaa ryntätä maan taloutta, vaikka koko hallituskauden alku on puuhattu vain säästöjä. Onko nyt säästetty tarpeeksi, että tähän on varaa?

Luonnollisesti alkoholin myynnistä hyötyvä panimoala ja päivittäistavarakauppa lobbaavat juomien laajempaa saatavuutta oman etunsa takia. Mutta miksi hallitus tukee liike-elämää tavalla, joka vahingoittaa koko maan taloutta?

suomen-alkoholitalous

Suomen alkoholihistoria 1960-2015

Teksti ja grafiikka: Janne Valkeapää

Alkoholiala pelaa likaista peliä!

Panimoliitto lähetti viime maanantaina 4.4.2016 kansanedustajille räikeästi virheellistä tietoa Suomen ja Britannian alkoholihaittakustannuksista ja viestissä kehdattiin vielä syyttää THL:n tilastointia … Jatka lukemista Alkoholiala pelaa likaista peliä!

Panimoliitto lähetti viime maanantaina 4.4.2016 kansanedustajille räikeästi virheellistä tietoa Suomen ja Britannian alkoholihaittakustannuksista ja viestissä kehdattiin vielä syyttää THL:n tilastointia tarkoitushakuiseksi. Väärät tiedot on oikaistu, mutta asiaa ei voi jättää tähän. Panimoliiton toiminnassa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin lukujen näppäilyvirheestä tai väärinymmärryksestä.

Alkoholiteollisuus käyttää ympäri maailmaa samanlaisia keinoja pyrkiessään lyömään kapuloita rattaisiin, kun ollaan päättämässä heidän liiketoimintaansa vaikuttavista asioista. Keskeinen teollisuuden käyttämä keino on juuri tällainen ”epävarmuuden tehtailu”, eli päätöksenteon pohjana käytetyn tutkimustiedon väittäminen kyseenalaiseksi ja virheellisen tiedon levittäminen. Sillä ei ole merkitystä, vaikka tiedot olisivat väärin, sillä ne lähtevät kansalaisten ja usein myös päättäjien keskuudessa elämään omaa elämäänsä vaikuttaen yleiseen mielipiteeseen teollisuudelle mieluisalla tavalla. Tällä viestinnällään alkoholiteollisuus saa sekoitettua keskustelua ja vahvistettua kuvaa alkoholipolitiikasta kiistanalaisena asiana, jossa ei ole oikeita vastauksia.

Kuitenkin fakta, joka myös alkoholialalla varsin hyvin tiedetään, on, että alkoholihaittoja vähennetään tehokkaimmin alkoholin hintaa, saatavuutta ja mainontaa sääntelemällä. Kaikki tehokkaat keinot kuitenkin vähentävät myös alkoholin myyntiä, ja siksi teollisuus niitä pääsääntöisesti vastustaakin.

Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri, totesi maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan seuraavasti: Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman ja menettää poliittisen uskottavuutensa. Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla sääntely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta kuulostaa hyvältä.

Alkoholikeskustelua käydään usein tunnetasolla. Esitetään koskettavia kertomuksia vaikkapa vuorotyötä tekevästä yksinhuoltajaäidistä, joka ei rankan työvuoron päätteeksi saa ostettua kaupasta yhtä saunaolutta rentoutukseksi, koska ”kukkahattutädit” ovat holhouksellaan sen häneltä estäneet. Tolkku käteen, niinkö?

Näissä kertomuksissa unohtuu se, miksi alkoholipolitiikkaa ja sääntelyä tarvitaan. Suomi kärsii miljardiluokan vuosittaiset taloudelliset tappiot alkoholin takia (ks. kuva alla). Hallituksen viimeaikaiset joidenkin satojen miljoonien eurojen säästötavoitteet kalpenevat näiden lukujen rinnalla. Kun saunakaljaa ei voi ostaa tietyn kellonlyömän jälkeen tai emme näe alkoholimainoksia entiseen malliin tai pullon hinta hieman nousee, voimme tutkitusti vähentää sekä taloudellisia haittoja että ehkäistä monen suomalaisen luisuminen alkoholihelvettiin. Emmekö ole valmiita näihin ”uhrauksiin”? Nyt se todellinen tolkku käteen!

alkoholi-ja-talous-suomessa_WEB

Raittiuden Ystävät tukee ministeri Rehulan alkoholilain pohjaesitystä

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli torstaina 11. helmikuuta pohjaehdotuksensa alkoholilain kokonaisuudistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministerityöryhmälle. Ministerin esityksessä merkittävin … Jatka lukemista Raittiuden Ystävät tukee ministeri Rehulan alkoholilain pohjaesitystä

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli torstaina 11. helmikuuta pohjaehdotuksensa alkoholilain kokonaisuudistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministerityöryhmälle.

Ministerin esityksessä merkittävin linjaus on se, että vahvat oluet tai viinit eivät ole tulossa vähittäiskaupan valikoimiin, eikä päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien myyntiaikoihin ole tulossa laajennusta nykyisestä. Sen sijaan Alkon myyntiaika saatettaisiin yhtenäistää päivittäistavarakaupan kanssa eli arkisin iltayhdeksään. Vuoden vaihteessa voimaan tullut kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on nostanut keskusteluun alkoholijuomien myynnin klo 21–23 välisenä aikana.

– Raitis kansanosamme tukee ministeri Rehulan vastuullista esitystä. Se on linjassa maamme raskaiden päihteiden käyttötilastojen ja niistä aiheutuvien seurauksien kanssa. On ilahduttavaa, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on edelleen keskeinen alkoholilain uudistusta ohjaava näkökulma, kiittelee Raittiuden Ystävien puheenjohtaja, dosentti Martti Vastamäki.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman tiedotteen mukaan ministeri Rehulan esityksen tavoitteena on siirtää alkoholin kulutusta kodeista ravintoloihin. Esityksessä on haettu tasapainoa alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan välillä.

Kaikkiaan hallitus haluaa vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle. Alkoholista aiheutuvat välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 1,3 miljardia euroa, kun taas välilliset kustannukset mukaan lukien alkoholihaittojen kokonaiskustannukset ovat 4–6 miljardia euroa.

Hallituspuolueet arvioivat seuraavaksi alkoholilain kokonaisuudistuksen pohjaehdotusta ja sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa lain valmistelua. Tavoitteena on saada lakiluonnos lausunnoille maaliskuussa ja eduskunnalle alkukesällä. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

Taistelu kansalaisten terveydestä

Raittiuden Ystävät ry:n kannanotto alkoholin myyntiaikarajoista käytävään keskusteluun Alkoholin myyntiaikarajoja ei tule vapauttaa ruokatavaraliikkeiden aukiolojen vapautumisen perusteella, koska vapauttaminen lisäisi … Jatka lukemista Taistelu kansalaisten terveydestä

Raittiuden Ystävät ry:n kannanotto alkoholin myyntiaikarajoista käytävään keskusteluun

Alkoholin myyntiaikarajoja ei tule vapauttaa ruokatavaraliikkeiden aukiolojen vapautumisen perusteella, koska vapauttaminen lisäisi entisestään päihteistä aiheutuvia väkivaltarikoksia sekä järjestyshäiriöitä kaupoissa ja niiden läheisyydessä.

Alkoholilainsäädäntöä muutettaessa päättäjien on tunnettava vastuunsa kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, eikä sen vuoksi ole kestäviä perusteita alkoholijuomien myyntiaikarajojen vapauttamiselle.

Mikään peruste, ei edes työllisyys, ole riittävä, kun toisessa vaakakupissa painaa suomalaisten terveys ja viime kädessä myös tasapainoinen tulevaisuus – niin jokaisen oma kuin koko kansakunnankin. Jopa YK:n terveysjärjestön WHO:n ja läntisten maiden teollisuusjärjestön OECD:n mukaan tehokkaimmat keinot alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat alkoholiveron korotukset sekä saatavuuden ja mainonnan rajoitukset.

Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksiin. Suomen alkoholin kulutus on väkilukuun suhteutettuna Pohjoismaiden korkeinta ollen vuonna 2014 11.2 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomi johtaa EU-maiden kesken. Alkoholi aiheuttaa maassamme 6–7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset vuosittain.

Näiden tilastojen perusteella päättäjillä voi olla vain vastuullisia ratkaisuja tehtävänään. Jotta meillä olisi edelleen järjestäytynyt yhteiskunta, tulee lait, myös alkoholilaki, säätää kansalaisten hyvinvointia suojelevaksi. On käsittämätöntä, että alkoholin kohdalla mikään niin sanottu viihde- tai nautintoperuste voisi koskaan mennä terveyden ja tasapainoisen elämän edelle.

Vastuulliseen alkoholipolitiikkaan kuuluu pitää Alkossa vähintään yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat, niin oluet kuin viinitkin. Nykyisten käyttö- ja seuraamustilastojen valossa olisi perusteltua harkita keskioluenkin siirtämistä takaisin samaan osoitteeseen. Alkoholi ei nimittäin ole millään tavalla elintarvikkeisiin rinnastettava tavallinen hyödyke, jonka voitaisiin määritellä kuuluvan täysi-ikäistenkään kansalaisten välttämättömiin kulutushyödykkeisiin. Tämän todistaa jo raittiina elävä 10 prosenttia aikuisväestöstämme.

Mikäli alkoholin myyntiä ja saatavuutta vapautetaan edelleen ja asiat etenevät alkoholitoimijoiden lobbaamaan suuntaan, on perusteltua pelätä, että jonakin päivänä ruokakaupoissamme myydään halpakoskenkorvaa tai -vodkaa, ja miten sitten kansakunta ymmärtää edes niin sanottua kohtuukäyttöä tai miten kasvattaa lapsia tolkulliseen huomiseen. Ja jos edessämme on vapautuksen tie alkoholin myynnissä, niin jokaisen tulee myös kantaa täysimääräisesti vastuunsa päihteiden käytön seurauksista.

Maamme raitis kansanosa luottaa yhä päättäjien ymmärrykseen ja vastuullisuuteen nykyisessä tärkeässä tilanteessa kansakuntamme tulevaisuuden mahdollisuuksia ja elinolosuhteita linjattaessa.

Marko Kailasmaa
toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Tervetuloa vastaamaan kansalliseen vertaistukitutkimukseen

Itä-Suomen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tutkivat yhdessä keväällä 2016 Internet-välitteisen tuen toimivuutta. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä helmi-maaliskuussa 2016. Raha-automaattiyhdistys … Jatka lukemista Tervetuloa vastaamaan kansalliseen vertaistukitutkimukseen

Itä-Suomen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tutkivat yhdessä keväällä 2016 Internet-välitteisen tuen toimivuutta. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä helmi-maaliskuussa 2016. Raha-automaattiyhdistys (RAY) toimii tutkimuksessa yhteistyötahona.

Internet-välitteisellä tuella tarkoitetaan toimintaa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat, koulutetut vapaaehtoiset tai ammattilaiset kohtaavat ja tukevat toisiaan internetissä. Tuki voi olla vastavuoroista tai heikossa asemassa olevan tukemista. Tukea on monen muotoista ja se voi liittyä hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ketkä palveluja käyttävät, miksi ihmiset hakeutuvat niiden pariin, mihin asioihin tukea haetaan, ja kuinka hyödylliseksi tuki koetaan. Kyselyn vastaukset analysoidaan tilastollisten menetelmien avulla ja yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Kyselylinkki on avoinna kuukauden ajan.

Aloita kyselyyn vastaaminen tästä.

Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt

Päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD), selviää, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin … Jatka lukemista Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt

Päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD), selviää, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. Myös nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Nuoret kuitenkin pitävät päihteiden käytön riskejä pieninä, ja esimerkiksi nuuskan ja sähkötupakan käyttö on lisääntynyt. Asiasta uutisoi THL.

Lue lisää THL:n sivuilta.

Tuore tutkimustulos kyseenalaistaa alkoholin viralliset riskirajat

Suomalaistutkimuksen mukaan alkoholia voisi vähäisillä riskeillä käyttää korkeintaan yhden annoksen joka toinen päivä. Alkoholin käytön riskirajaksi on määritelty Suomessa miehillä … Jatka lukemista Tuore tutkimustulos kyseenalaistaa alkoholin viralliset riskirajat

Alkoholin-riskirajat

Suomalaistutkimuksen mukaan alkoholia voisi vähäisillä riskeillä käyttää korkeintaan yhden annoksen joka toinen päivä.

Alkoholin käytön riskirajaksi on määritelty Suomessa miehillä kaksi annosta tai naisilla yksi annos alkoholia päivässä. Yksi annos on esimerkiksi yksi pullo keskiolutta tai lasi viiniä. Virallisen ohjeistuksen mukaan mies voisi siis juoda vähäisillä terveysriskeillä 14 annosta alkoholia viikon aikana, vuoden ympäri, vuodesta toiseen.

Helsingin yliopiston tekemä tutkimus kuitenkin osoitti toisin. Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän tai ei lainkaan alkoholia käyttäviin.

Tutkimus tehtiin seuraamalla lähes 15 000 suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmen kymmenen vuoden ajan. Heikot perimätekijät eivät selitä havaittua alkoholin käyttöön liittyvää kuoleman riskiä. Myös ikä, sukupuoli, tupakointi, liikunta ja muut terveyteen vaikuttavat tekijät huomioitiin.

Tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio tiivistää tuloksen yksiselitteisesti:

– Suomessa käytettyjä alkoholin käytön riskirajoja tulisi laskea.

– Enintään yksi annos joka toinen päivä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedelehdessä viime marraskuussa.

Tutkimustulos ja viralliset riskirajat koskevat alkoholin terveydellisiä vaikutuksia. Niissä ei oteta kantaa alkoholin käytön vaikutuksista mielialaan. Monet ovat havainneet vähäisenkin alkoholin käytön lopettamisen vaikuttavan mielialaan myönteisesti.

Teksti ja kuvitus: Janne Valkeapää