TIEDOTE NOSTO

Tiedotenostot näytetään jokaisen sivun ylälaidassa. Jos tähän kategoriaan laittaa jotakin, sivulla kävijä ei voi olla huomaamatta sitä.

Pitääkö meidän sallia huumeiden käyttöhuoneet?

Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan. Aloitteen mukaan huumekuolemat vähenisivät, käyttöhuoneet toisivat apua huumeiden käyttäjille, vähentäisivät häiriöitä sekä … Jatka lukemista Pitääkö meidän sallia huumeiden käyttöhuoneet?

Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan. Aloitteen mukaan huumekuolemat vähenisivät, käyttöhuoneet toisivat apua huumeiden käyttäjille, vähentäisivät häiriöitä sekä käytettyjen neulojen päätymistä haitaksi ympäristöön.

Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL otti asiaan kantaa tiedottamalla, että käyttöhuoneet olisivat yksi suositeltava keino huumekuolemien vähentämiseksi. Helsingin kaupunki esitti valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeiluun oikeuttavan erillislain säätämistä jo kolme vuotta sitten, mutta asia ei ole edennyt hallitustasolla lainkaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén totesi MTV3:n haastattelussa 27.7., että Suomessa on todellakin vakava huumeongelma, mutta sitä ei ratkaista käyttöhuoneiden perustamisella.

Käyttöhuoneet vähentäisivät varmasti esimerkiksi huumeneulojen joutumista lasten leikkikentille ja puhtaiden ruiskujen ja neulojen myötä huumeiden käyttäjien mahdollisuutta saada infektoituneista välineistä vakava tartunta kuten hiv tai hepatiitti.

Lindén kuitenkin painotti sitä, että huumeiden käyttöhuoneiden salliminen voisi olla vakava signaali siihen suuntaan, että huumeet ovat enemmänkin sallittuja ja yhteiskunnan ”suojeluksessa”.

Käyttöhuoneiden mahdollistaminen kokeilunakin voisi tuottaa arvokasta tietoa, mutta se vaatii usean ministeriön yhteistyönä valmisteltavaa lainsäädäntöä. Lindén kuitenkin kannatti kokeilua jossakin kunnassa, esimerkiksi Helsingissä.

MTV3 haastatteli 27.7. myös aloitteen vastuuhenkilöä, sosiaaliohjaaja Outi Aaltosta ja kansanedustaja Tom Packalénia, joka on myös toiminut huumepoliisina vuosia. Aaltonen korosti huumekuolemien vähentämistä. Suomessahan kuolee vuosittain huumeisiin saman verran ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa eli noin 200–250 henkeä.

Lisäksi Aaltonen totesi, että inhimillinen kärsimys vähenisi, samoin ympäristön haitat, kun itseään piikittävät saataisiin omiin tiloihinsa. Käyttäjät tulisivat paikalle anonyymeinä ja paikalla olisi sosiaalityöntekijä, hoitaja ja lääkäri, jolloin esimerkiksi vieroitushoitoon ohjaus olisi ehkä helpompaa.

Aaltonen piti myös tärkeänä, että käyttäjät voisivat testata huumeensa ennen käyttöä, jolloin tappavan annoksen otto tulisi myös estetyksi.

Packalén piti huumeiden testaamismahdollisuutta huonona, koska silloin voitaisiin käydä testaamassa myytävänä olevien isojen erien laatu, mikä toimisi myyjän eduksi.

Huumeiden käyttöhuoneiden salliminen vaatisi lakimuutokset, jotta viranomainen voisi katsoa ”sormien läpi” käyttäjiä syyllistymättä rikokseen. Packalén kuitenkin piti järkevänä huumeiden käyttöhuonekokeilun sallimista oikein tehtynä ja sijoitettuna asianmukaisen lainsäädännön jälkeen.

Yli 60 vuotta alkoholin, tupakan ja huumeiden vastustamistyötä kansalaisjärjestössä tehneenä ja melko perusteellisesti näihin asioihin perehtyneenä lääkärinä minun on todettava, että käsittääkseni ministeri Lindénin arvio negatiivisesta signaalista suomalaisten kansanterveyden suhteen huumeiden käyttöhuoneiden sallimisella on erittäin perusteltu. On todennäköistä, että asiaa varten tarvittava lainsäädäntö pakostakin höllentäisi huumelakeja.

Tästä huolimatta olen kääntynyt sille kannalle, että asia on kokeilemisen arvoinen, kunhan laki ja asetukset eivät höllene liikaa.

MARTTI VASTAMÄKI

LKT, käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Turun Sanomat 1.8.2022

Huumelakeja ei pidä muuttaa Suomessa

MTV3:n ja viestintätoimisto Tekirin Suomi Areenassa Porissa 11.7. järjestetyssä väittelytilaisuudessa ”Suomi hyysää huumeiden käyttäjiä” perussuomalaisten kansanedustaja, poliisina muun muassa viisi … Jatka lukemista Huumelakeja ei pidä muuttaa Suomessa

MTV3:n ja viestintätoimisto Tekirin Suomi Areenassa Porissa 11.7. järjestetyssä väittelytilaisuudessa ”Suomi hyysää huumeiden käyttäjiä” perussuomalaisten kansanedustaja, poliisina muun muassa viisi vuotta huumausaineiden kenttävalvonnassa Itä-Helsingissä työskennellyt Tom Packalén ja Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka esittivät mielenkiintoisia, paljolti kokemusperäiseen tietoon perustuvia näkemyksiä varsinkin kannabikseen liittyen.

Eduskunta kumosi kannabiksen viihdekäytön rangaistavuuden poistamista kannattavan kansalaisaloitteen, mutta keskustelu huumeiden dekriminalisoinnin ympärillä jatkuu. Monissa maissa kannabiksen käyttö on jo laillista.

Vihreäthän ovat jo kauan esittäneet laittomien päihteiden käytön rangaistavuudesta luopumista, ja kansalaisten terveydestä huolta kantava THL samoin. Poliisit ja useimmat sote-alan kansalaisjärjestöt ovat taas olleet täysin vastakkaisella kannalla, kuten tämän tekstin kirjoittajakin.

Areenassa keskusteltiin muun muassa yhteiskunnan järjestämistä huumeiden käyttöhuoneista. Niistä on hyviä kokemuksia muun muassa Tanskasta ja Norjasta.

On sanottu, että niissä käyttäjä saa turvallisesti piikittää itseensä puhtailla välineillä joutumatta epämääräisiin yleisiin vessoihin, joissa vielä usein valo on niin sinistä, että suonen löytäminen on vaikeaa. Käyttäjä olisi myös poissa yleisön silmistä.

Packalén ilmoitti kantanaan, että kansanedustajien olisi saatava aikaan laki, joka sallisi tällaisten käyttöhuoneiden pitämisen. Hän arvioi, että Suomessa ainakin muutama suurempi kaupunki hyötyisi asiasta huomattavasti. Kansanedustaja saattaa olla oikeassa, vaikka olen tähän asti ollutkin jonkin verran eri mieltä tästä asiasta.

Esille nousi myös huumeriippuvaisen vapaaehtoinen pakkohoito, jossa huumeriippuvainen voisi itse pyytää siihen ohjaamista. Kiskon huumeklinikka Varsinais-Suomessa pystyi antamaan muun muassa Packalénin mukaan tehokasta lääkkeetöntä hoitoa potilailleen pysyvään toipumiseen astikin.

Nykyisin hoitoon pääsy viivästyy useimmiten viikoilla niin, että halukkuus hoitoon on jo ehtinyt haihtua. Kansanedustajien olisi syytä hoitaa tämä vapaaehtoinen pakkohoitoasia kuntoon.

Jonkinlaista periksi antamisen tai epätoivon merkkiä oli Packalénin näkemyksessä, että kannabiksen myynti voitaisiin sallia Alkossa, mikä veisi pohjan rikolliselta markkinalta, ja saataisiin verotuloja valtiolle. Samalla sallittaisiin tietenkin myös kannabiksen kasvatus.

Tiedetään kuitenkin kohta 10 vuoden kokemuksella, että Suomen kokoisessa Coloradon osavaltiossa kannabiksen vapauttamisen jälkeen verotuloja tuli runsaasti, mutta huumeen käytöstä johtuvia kuluja koitui kaksi kertaa niin paljon muun muassa lisääntyneistä sairaalahoidoista ja keskeytyneistä opinnoista johtuen.

Kannabiksen viljelyn salliminen taas vääjäämättömästi johtaisi hävikkiin eli pimeään myyntiin, kun tämän kasvin viljelijöiksi hakeutuisi myös rikollista ainesta. Mitä mahtaa oman puolueen porukka tuumailla. Perussuomalaisethan ovat olleet vahvasti huumevastaisia.

Saattaako olla, että Packalénilla on enemmän realismia asian suhteen? Vai merkitseekö itse kentältä hankittu kokemus jotakin?

Toiminnanjohtaja Vainikan näkemyksiä oli myös ilo kuunnella. Tosin väittelijät olivat yleisesti ottaen kovin samaa mieltä asioista. Kirjoittajan näkemykset huumeiden vaarallisuudesta yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kansalaisten terveydelle eivät paljoakaan järkkyneet, mutta tietoa tuli minullekin lisää.

MARTTI VASTAMÄKI

LKT, käsikirurgian dosentti, professori

Puheenjohtaja

Raittiuden Ystävät ry

Turun Sanomat 16.7.2022

Viinejä ei voi päästää ruokakauppoihin!

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ehdottaa, että Suomessa voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen alkoholin myynnin vapauttamisessa eli viinit ruokakauppoihin. Pois holhouksesta, kuuluu … Jatka lukemista Viinejä ei voi päästää ruokakauppoihin!

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ehdottaa, että Suomessa voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen alkoholin myynnin vapauttamisessa eli viinit ruokakauppoihin. Pois holhouksesta, kuuluu hänen teesinsä. Taloustutkimuksen tuoreessa raportissa kerrotaan, että 59 % suomalaisista haluaisi alle 15 prosentin viinejä ruokakauppoihin.

Kyselyn tulos olisi varmaankin toisenlainen, jos vastaajat olisivat ymmärtäneet sellaisen lakimuutoksen seuraukset. On hyvä muistaa, että tammikuussa 2022 THL:n ja Kantar TNS:n kyselytutkimuksen mukaan 85 % pitäisi väkevien alkoholijuomien myynnin tulevaisuudessakin Alkon yksinoikeutena. Väkeviä juomia päivittäistavarakaupoista haluavien osuus oli vain 14 prosenttia. Miedot viinit muodostavat noin puolet Alkon litramyynnistä. Jos miedot viinit sallitaan Alkon noin 370 liikkeestä päivittäistavarakauppojen noin 5000 myyntipisteeseen, seurauksena on Alkon toiminnan näivettyminen ja alasajo.

Siitä seuraisi, että Alko menettäisi monopolinsa ja sitä myötä myös väkeviä viinoja saisi jokaisesta maitokaupasta ja kioskista! Itse asiassa tämä asiahan on ollut päivittäistavarakaupan agendalla jo vuosia. Kansanedustaja Kauma sopiikin hyvin asian ajajaksi, kun hänellä on liike-elämän kokemusta. Viinit ruokakauppoihin toisi kauppojen kassalle liikevaihtoa lisää yhden miljardin euron verran yhdellä pienellä lakimuutoksella.

Koko ikäni Kokoomusta äänestäneenä rivikansalaisena pidän Kauman vaatimusta maamme oloihin sopimattomana. Olen taistellut koko ikäni kanssalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. On kiistämätön tosiasia, että maksimaalisesti lisääntynyt tarjonta ja todennäköisesti alentuneet alkoholin hinnat lisäävät kulutusta. Tästä kertovat alkoholitilastot vuosikymmenien ajalta.

Suomen kansan edun mukaista on säilyttää vastuuntuntoinen ja asiakkaistaan viimeisen päälle huolta pitävä Alko. Alkoholitoimijoiden tahto ei saa painaa alas kansan hyvinvointia.

Martti Vastamäki

LKT, käsikirurgian dosentti, professori
Puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Julkaistu Kaarina-lehdessä 1.8.2022

Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta … Jatka lukemista Raittiusyhdistys Säteen jäsen muistaa yhä sodan kauhut

Lahdessa toimivan Raittiusyhdistys Säde I:n jäsen Eeva Ylhäinen (96) palaa muistoissaan sotavuosiin kirjoituksessa, joka on lyhennelmä Etelä-Suomen Sanomissa 27.4.2022 julkaistusta toimittaja Petri Koiviston kirjoituksesta.

Jatkosota päättyi 77 vuotta sitten, ja sen jälkeen Suomi on saanut nauttia yhtäjaksoisesta rauhan kaudesta. Ylhäinen, kuten muutkin sodan kokeneet, kantaa kuitenkin menneitä kauhun hetkiä mielessään ja unissaan.

– Unissa ne asiat ovat paljon. Tämä on elämän mittainen sota, Eeva Ylhäinen kertoo.

Kiteellä 5.10.1925 syntynyt Ylhäinen välttyi nipin napin kuolemalta talvisodan alkuun ajoittuneessa pommituksessa, ja jatkosodassa lähettityttönä hän joutui joskus välittämään perille murheellisimpia mahdollisia uutisia. Eeva Ylhäisen mielestä nuorten ihmisten oli vaikea ymmärtää, kuinka raskaan surun heidän tuomansa tieto aiheutti.

Ruumiillista työtä riitti sotavuosina naisillekin yltäkyllin. Eeva Ylhäisellä oli suurperheen lapsena Kiteellä runsaasti töitä jo pelkästään kotona, sillä perheen isä oli kuollut jo ennen sotaa. Ylhäinen oli sota-aikana myös toisten palveluksessa useaan otteeseen. Varsinaisiin miesten töihin Ylhäinen pääsi tukkityömaalla, jossa hän kuori tukkeja. Työ oli fyysisesti liiankin rankkaa, mutta työinto jatkui silti vielä myöhemmin sahalla.

Elämä kotiseudulla oli levotonta. Kiteelläkin oli pelättävä desantteja, jotka aiheuttivat pahaakin vahinkoa, ja lisäksi läheiseltä sotavankileiriltä karkasi joskus sotavankeja ruuan hakuun.

– Sellaisten kauhujen keskellä piti yrittää tulla toimeen. Uskon, että liitto, mihin Suomi on liittymässä (so. Nato) auttaa siinä, ettei meidän käy huonosti, Eeva Ylhäinen toteaa.

Lahtelaisveteraani ehti kokea kaksikin evakkomatkaa, kun hänen syntymäkotinsa jäi talvisodan jälkeen ja uudelleen jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle. Perheen äiti lähti lapsikatraan kanssa ensimmäiselle evakkotaipaleelle vailla varmaa tietoa tulevasta määränpäästä. Eeva-tytär otti pyörän ja lähti etsimään vapaata soppea. Sellainen löytyikin noin kymmenen kilometrin päästä eräästä riihestä, jonne perhe ja vielä äidin ystäväkin lapsineen asettautuivat pariksi kuukaudeksi. Heidän seuranaan olivat hiiret ja rotat.

Sodan muistot ovat veteraanin mielessä nyt entistä ajankohtaisempia. Eeva Ylhäinen sanoo Venäjän hyökänneen Ukrainaan yhtä aiheettomasti kuin se aikanaan hyökkäsi Suomeen. Ylhäinen on luottavainen, että Euroopan epävakaasta tilanteesta huolimatta Suomi pysyy turvassa.

Toimeliaisuutta on elämässä riittänyt. Eeva Ylhäinen on veteraanityön lisäksi ollut mukana marttatoiminnassa ja raittiustyössä sekä harrastanut kuorolaulua. Ammattiuransa hän teki kaupan alalla.

Veteraanien rivit harvenevat kiihtyvällä vauhdilla, mutta tapahtumia jaksetaan yhä järjestää.

– Toiminta on ollut runsasta, mutta joka paikkaan ei enää jaksa lähteä, pahoittelee Ylhäinen.

Kun Ylhäinen muutti Lahteen vuonna 1953, hän joutui vastikään leskeksi jääneenä huolehtimaan kahdesta pienestä lapsestaan. Nyt kumpikin heistä on jo työuransa tehnyt, ja Eeva Ylhäisellä on jo lastenlastenlapsiakin.

Petri Koivisto

Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi … Jatka lukemista Tue yksinäistä

THL kertoi 8.4.2022, että suomalaiset käyttävät alkoholia useimmin kotonaan perheen parissa tai yksin. Miehet kuluttavat alkoholia yksin kotona naisia merkittävästi enemmän.

Kansamme parissa on valittua ja tasapainoista yksin elämistä, mutta nämä tiedot kysyvät, huomaammeko me haavoittavan yksinäisyyden ennen kuin syrjäytyminen ja sairaudet vievät mukanaan. Moni elää yksin jopa perheensä keskellä ja isoissakin seurueissa. Näin käy varsinkin silloin, jos ei saa tukea omien arvojensa mukaiseen elämään.

Alkoholi- ja päihdepolitiikassa ei pidä jäädä ”juupas–eipäs”-väittelyyn tai tuijottamaan tilastoja, vaan sen sijaan auttaa yksinäisiä ja muita tukea tarvitsevia. Siihen kutsutaan meitä kaikkia. Kohtaamiset tarjoavat tilaisuuksia yksinäisyyden torjumiseen – ihmisenä ihmiselle, ilman stigmaa tai syyllistämistä.

Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry

Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän … Jatka lukemista Äidinkieli on tunnekieli

Maailmanpoliittisesti ahdistavien uutisten ja uhkakuvien keskellä on tärkeä keskittyä eri kieli- ja kulttuuriryhmien väliseen kannustavaan ja vuorovaikutusta rakentavaan yhteydenpitoon. Tähän tarpeeseen vastaa arabiankielisten nuorten ja perheiden verkkopalvelu Haya.

Arabiankieliset ovat Espoossa nopeasti kasvava vieraskielisten ryhmä. Heidän parissaan on paljon lapsia ja nuoria, kotona olevia naisia sekä muita koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevia aikuisia. Suomenkieliseen väestöön verrattuna vieraskieliset hakeutuvat palveluihin usein viiveellä. Tietoa niistä on vaikea saada, jos suomen kielen taito on vasta kehittymässä.

Palveluammattilaisten parissa on todettu, että arabiankieliset espoolaiset tarvitsevat eniten tukea terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja työllistymiseen. Koska äidinkieli on tunnekieli, äidinkielellä saatu auttaminen lisää palveluiden tuntemusta, niihin hakeutumista ja ennaltaehkäisee ongelmia. Kielitaidon karttuessa osataan tuttuja palveluita käyttää vähitellen myös suomen kielellä.

Haya-verkkopalvelu toimii tarina-auttamisen kautta. Kuukausittain vaihtuva teema auttaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka maahan muuttaneita usein askarruttavat. Teemoina ovat mm. kiusaaminen, rasismi, koulunkäynti, kotoutuminen Suomeen, opiskelu, työllisyys ja yksinäisyys sekä ihmissuhdeasiat. Ketterä verkkopalvelu mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.

Haya.fi-verkkosivuston lisäksi saa henkilökohtaista tukea chatissa ja videochatissa sekä anonyymien puhelujen avulla. Sivustolta löytyy myös huolikartoitus ja psykoedukatiivisia videoita, joista suurin on tehty yhteistyössä espoolaisten arabiankielisten nuorten, nuorten aikuisten sekä ammattilaisten kanssa. Sivustoon on tutustunut tammi–helmikuussa 2022 jo yli 1700 kävijää. Palvelu on avoinna tammikuusta elokuun loppuun 2022.

Haya-projekti pohjautuu vuonna 2020 toteutettuun Espoon kaupungin digikokeiluun, joka edisti arabiankielisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa omaa hyvinvointiaan sekä löytää ja hyödyntää nopeammin Espoon kaupungin tarjoamia palveluja. Uuteen Haya-projektin vaiheeseen otettiin monipuolisemmin mukaan myös työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät asiat sekä kohderyhmäksi lisäksi aikuisikäiset.

Projektipäällikkönä Haya-projektissa toimii Sari Hammar ja palvelun toteuttaa Zoturi Oy/Janne Vepsäläinen.

Raittiuden Ystävät on kiitollinen Haya-projektin työstä ja toivottaa sille menetystä myös jatkossa. Järjestömme osallistui vuosina 2014–2017 ånni-hankkeen yhteistyöhön, jonka myötä vahvistimme eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumista Suomeen ja käsittelimme päihteisiin liittyviä kasvatuskysymyksiä ja -käytäntöjä. Eri toimijoiden monipuolisena yhteistyönä teemme maastamme turvallisen paikan asua kaikille kieli- ja kulttuuriryhmille.

Lue lisää Haya-projektista: http://haya.fi

Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022 Hyvät Ystävät  Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme … Jatka lukemista Puheenjohtajan pääkirjoitus

Pääkirjoitus Raittiuden Ystävien uutiskirjeessä 3/2022

Hyvät Ystävät 

Viime marraskuun tervehdyksessä elimme vielä koronan varjossa, mutta valoa oli näkyvissä. Nyt elämme idän diktaattorin varjossa ja ajatuksemme ovat Ukrainassa. Tilanne on uskomaton ja mahdollisuus asioiden eskaloitumiseen on olemassa. Monet meistä muistavat pommisuojassa vietetyt yöt. Itsekin olen siellä ollut. Onneksi -43 syntyneenä ei ole asioista muistikuvia. Mutta pommit ovat nyt täyttä totta siellä etelässä, melkein keskellä Eurooppaa. Korkein heitä suojelkoon!

Omalla agendallamme, raittiiden elämäntapojen ja päihteettömyyden puolustajina tapahtuu koko ajan. Tupakan suhteen lainsäädäntömme on hyvässä kunnossa, mutta nuuska-asiassa on rajusti parantamisen varaa. Edelleen länsinaapuristamme tuodaan nuuskaa autokuormittain mm. päätellen siitä, että satojen kilojen takavarikkojakin onnistutaan tekemään. Nuuskaamisen vaaroista nuorisolle tiedottaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin, vaikka moni nuori jo tietääkin suusyövän liittyvän hyvin usein nuuskaamiseen.

Sähkötupakointi on yleistynyt nuorten keskuudessa. Tupakkayhtiöt keksivät joitakin vuosia sitten panostaa sähkötupakoinnin edistämiseen. Sillä luulemma pääsee irti tupakoinnista. Oleellista on kuitenkin, että tupakoimattomat nuoret aloittavat sähkötupakoinnin onnellisen tietämättöminä sen vielä tarkemmin tunnistamattomista vaaroista ja varsinkin siitä, että se johtaa helposti varsinaiseen tupakointiin. Varsinkin silloin kun mukana on nikotiinia, joka on se koukuttava aine.

Alkoholi valitettavasti tuntuisi olevan nyt melkein hieman voitolla varsinkin varttuneiden keskuudessa, samoin nuorten aikuisten. Kansanedustajamme eivät kyenneet alkoholilaista päättäessään asettamaan kansanterveyttä etusijalle. Mutta taistelu jatkuu. Huumeiden suhteen voitimme ainakin väliaikaisesti kannabiskisan. Aika näyttää jatkosta.

Hyvää kevään odotusta kaikille! Mens sana in corpore sano

Martti Vastamäki
puheenjohtaja
Raittiuden Ystävät ry

Professori Martti Vastamäen lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle

Eduskunnan lakivaliokunnalle Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista koskevaan lakialoitteeseen liittyen (Kansalaisaloite KAA 5/2020)   – Martti Vastamäki Olen Helsingin yliopiston käsikirurgian dosentti ja professori honoris causa. … Jatka lukemista Professori Martti Vastamäen lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle

Eduskunnan lakivaliokunnalle Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista koskevaan lakialoitteeseen liittyen (Kansalaisaloite KAA 5/2020)   – Martti Vastamäki

Olen Helsingin yliopiston käsikirurgian dosentti ja professori honoris causa. Olen toiminut maamme vanhimmassa kansalaisjärjestössä, nyt 168-vuotiaassa Raittiuden Ystävissä yli 60 vuotta, viimeiset 20 vuotta johtopaikoilla. Viime vuosina olen seurannut tarkkaan varsinkin kannabiksen käytön nousua nuorissa ikäryhmissä. Olen käynyt myös tarkkaan läpi esimerkiksi viime kevään tätä samaa asiaa koskevat lakiasiainvaliokunnalle esitetyt lausunnot, niitä koskevat valiokunnan jäsenten kysymykset ja asiantuntijoiden vastaukset kuten myös lähdeaineiston. 

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka poistaa rankaisemisen kannabiksenkäytöstä, omaa käyttöä varten tapahtuvasta pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kannabiskasvin kasvattamisesta omaan käyttöön.

Keskityn tässä kannabisaloitetta käsittelevässä esityksessäni neljään pääasiaan:
1) tutkittuun tietoon perustuviin kannabiksen käyttöä Suomessa koskeviin tosiasioihin,
2) viime kevään asiantuntijoiden lausuntoihin,
3) kannabiksen vapauttamista koskeviin varoittaviin esimerkkeihin maailmalta ja
4) eduskunnassa tehtävän päätöksen huomattavaan kansanterveydelliseen vaikutukseen.  

Tämä hetken tilanne Suomessa

Vuoden 2020 suomalaisten huumeaiheisen väestökyselyn mukaan (1) ”huumeet ovat tulleet aikaisempaa tutummaksi ilmiöksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Henkilökohtainen kosketuspinta on laajentunut joko omakohtaisten huumekokeilujen tai käyttäjän tuntemisen kautta. Tämä on vähentänyt huumeita kohtaan tunnettuja pelkoja ja johtanut asenteiden lieventymiseen. Asenteet ja mielipiteet ovat muuttuneet erityisesti kannabiksen kohdalla”. 

THL:n raportin 20.4.2021 (1) ja suomalaisen aikuisväestön päihteidenkäyttöä tutkivan Päihdetutkimuksen mukaan noin 800 000 suomalaista on kokeillut kannabista. Vuoden aikana kannabista käyttää noin 280 000 ja kuukauden aikana noin 100 000 suomalaista. Päivittäiskäyttäjiä on noin 10 000. Kannabiksenkäyttö on yleisintä 25–34-vuotiailla ja käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa. Vuoden 2019 tutkimustulosten mukaan 15–16-vuotiaista suomalaisista koululaisista 11 % oli kokeillut kannabista ainakin kerran. Nuorten alkoholinkäyttö on tällä vuosituhannella pysynyt tasaisena ja paikoin vähentynytkin, mutta kannabiksenkäyttö on lähtenyt kasvuun muutama vuosi sitten. Myös kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt. Kokeilu on yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. 

1950-luvulla syntyneistä kannabista on kokeillut ainakin kerran 8 %, 1960-luvulla syntyneistä 14 %, 1970-luvulla syntyneistä 26 % ja 1980 ja 1990-luvuilla syntyneistä peräti 40 % (Kuvio 1). Kehitys on siis ollut erittäin huolestuttavaa varsinkin kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Kaiken lisäksi nuorten mielikuvat kannabiksesta ovat muuttuneet oleellisesti sallivammiksi kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Tilanne on maailmalla samanlainen. Kannabishan on laillistettu monissa maissa.

Kuvio 1. Kannabiksen ensikokeilujen ajoittuminen sekä kannabista ainakin kerran kokeilleiden osuus syntymäkohorteittain vuonna 2018 (2). Kuviosta näkee selvästi, miten nuorimmilla ikäkohorteilla kannabiksenkäyttö on lisääntynyt vanhempiin verrattuna melkein räjähdysmäisesti.

Viimeksi kuluneen vuoden aikainen kannabiksenkäyttö on suomalaisilla nuorilla aikuisilla aivan Euroopan kärkimaiden eli Ranskan, Tsekin ja Espanjan tuntumassa (2). Edellä mainittu tutkittu tieto on kaikki THL:n Pekka Hakkaraisen virallisista julkaisuista. Julkaisuista käy selkeästi ilmi se, miten kannabiksenkäyttö varsinkin nuorten keskuudessa on lisääntynyt aivan viime vuosina todella hälyttävästi.

Näitä kaikkien asiantuntijoiden tunnistamia faktoja eivät monet asiasta kohtalaisesti perillä olevat henkilöt ole onnistuneet tunnistamaan tosiasioiksi, joiden perusteella merkittävät päätökset on aina pyrittävä tekemään. Jopa Hakkarainen itse on kallistunut kansanterveyden edistämisen sijasta stigman vähentämisen puolelle!

Kevään 2021 asiantuntijakuulemiset 

On ainakin kolme mahdollisuutta tarkastella tätä kannabisaloiteasiaa. Asiaa voi arvioida painottaen yksilön itsemääräämisoikeutta ja stigman vähentämistä, vaihtoehtoisesti kansanterveyttä ja suomalaisten hyvinvointia tai kolmanneksi korostaen yksinkertaisesti talousnäkökulmaa. Räikein esimerkki ”lompakko edellä” -päättämisestä nähtiin alkoholilain uudistuksessa, jossa alkoholitoimijat saivat läpi vahvojen oluiden, limuviinojen ja alkoholijäätelöiden vapauttamisen kauppoihin ja kioskeihin.

Rikosoikeuden professorit

Viime kevään asiantuntijakuulemisessa rikosoikeuden professorit korostivat yksilönvapautta. Professori Nuotio sanoi omassa esityksessään, että huumausaineidenkäytön kriminalisointia on hyvin vaikea perustella. Hän totesi, että yksilön vapautta ja itsemääräämisoikeutta korostavassa järjestelmässä tavalliselta ihmiseltä ei voida rangaistuksen uhalla edellyttää päihteettömyyttä. ”Ihmisillä ei ole velvollisuutta huolehtia itsestään ja terveydestään, vaan itsemääräävä ihminen saa jopa yrittää itsemurhaa”. Professori Nuotio tarkasteli asiaa kovin yksipuolisesti. Kysymyshän ei ole pelkästään huumausaineiden käyttäjästä, vaan paljon useammasta henkilöstä, joita on pyrittävä suojelemaan huumausaineen käyttäjältä. Esimerkiksi pinta-alaltaan ja asukasluvultaan Suomen kokoisessa Coloradon osavaltiossa kuolee nykyisin joka viikko 2–3 ihmistä huumekuskin päälle ajamina. Sellaista ei kukaan halua Suomeen. Coloradohan vapautti kannabiksen 2014. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n lausunnon mukaan huumausaineiden käyttämisen rangaistavuudesta tulisi luopua kaikkien huumeiden osalta. THL:n lausunnossa ehdotetaan, että käyttörikoksen poistamista pitäisi pohtia kokonaisuudessaan huumeiden osalta. THL:n asiantuntija Hakkarainen korosti lausunnossaan huumausaineen käyttäjälle koituvan stigman poistamisen merkitystä. Kansanterveyden puolesta koko ikäni taistelleena lääkärinä minun on mahdotonta ymmärtää, miten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi perustetun instanssin virallinen edustaja voi sivuuttaa kansanterveyden näin kevyesti. Olen ymmärtänyt, että THL:n sisällä on tästä asiasta toisenlaisiakin enemmän kansanterveyttä korostavia näkemyksiä.

Poliisi

Poliisin kanta kannabiksen vapauttamiseen on täysin kielteinen. Rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisilaitokselta antoi lakivaliokunnalle 15.2.2021 merkittävää tietoa kannabisasiasta poliisin näkökulmasta. Kinnusella on huumeasioista pohjana vuosikymmenien kenttä- ja rikostutkintakokemus. Hän korosti lausuntonsa alussa, että rikoslain 50. lukua aikoinaan säädettäessä ei ole voitu ennakoida Cannabis-kasveista jatkuvasti kehiteltävien kymmenien eri hybridimuunnosten yleistymistä. ”Tätä kannabisaloitteessa ei jostakin syystä haluta kirjoittaa julki, vaan pitäydytään vanhassa ja jo ajastaan jäljessä olevassa hamppu-nimityksessä”. Kinnunen totesi, että ”kannabis näkyy erittäin usein poliisitehtävissä, kuolemansyyntutkinnasta kotihälytyksiin. Tätä tosiseikkaa ei kannabiksenkäytön, hallussa pitämisen ja kasvattamisen laillistaminen tule poistamaan.”

Colorado erittäin varoittava esimerkki

Asukasluvultaan ja pinta-alaltaan Suomen kokoinen Colorado laillisti kannabiksen viihdekäytön vuonna 2014. Viidessä vuodessa liikennekuolemat, joissa kuljettajien huumetesti oli positiivinen marihuanan osalta, nousivat 135 % eli yli viisinkertaisesti kaikkiin liikennekuolemiin verrattuna (3). Joka viikko Coloradossa kuolee kaksi ihmistä kannabiskuskin vuoksi. Emme halua Suomeen samaa. Marihuanankäyttö lisääntyi aikuisilla 94 %. Marihuanaan liittyvien sairaaloiden päivystyskäyntien määrä kasvoi 54 % ja sairaalahoitojen vuosittainen määrä 101 %. Marihuanaitsemurhatapausten määrä nousi 64 %. Marihuanaa käyttävien raskaana olevien naisten määrä nousi 67 %. On muistettava, että kannabis läpäisee helposti istukan ja sitä on silloin sikiön veressä sama määrä kuin äidin veressä! 

Pikkulasten marihuanamyrkytykset ovat lisääntyneet USA:ssa 27 % vuosivauhtia siten, että nyt joutuu päivittäin noin 3-vuotiaita pikkulapsia sairaalaan syötyään vanhempiensa esille jättämiä tai lattialle pudottamia ”marihuanakarkkeja”. Valtaosa tapauksista sattuu osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu (4). Emme halua pikkulapsillemme samaa.

Laillistetun marihuanan taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset olivat järkyttävät. Coloradon verotulot marihuanasta kohosivat 67 miljoonasta dollarista 247 miljoonaan dollariin neljässä vuodessa, joka muodosti alle yhden prosentin Coloradon osavaltion budjetista. Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4.50 dollaria laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon. Suurimmat kustannukset aiheutuivat terveydenhuoltojärjestelmän lisääntyneistä kuluista ja lukion keskeyttämiseen liittyvistä kustannuksista (5). Tätä tunnetun yliopiston julkaisemaa tutkimusta tulkittaessa on otettava huomioon se, että 4.5 menetettyä dollaria yhtä verotuloihin kertynyttä dollaria kohti merkitsee kaikkien kannabishaittojen huomioon ottamista. Kun kannabiksenkäyttö Coloradossa kaksinkertaistui, voidaan olettaa, että kannabiksen laillistamisesta johtuva menetys voisi olla puolet 4.5 dollarista eli noin 2.25 dollaria yhtä saatua dollaria kohden.

Päätöksellä on huomattava kansanterveydellinen vaikutus

Kannabis on Suomessa yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume. Kannabiksenkäyttö johtaa harvemmin hoitoa tarvitsevaan riippuvuushäiriöön, mutta kannabiksenkäyttäjät saattavat tarvita hoitoa esimerkiksi ahdistus- ja paniikkihäiriöiden tai psykoottisten oireiden vuoksi. Kannabis heikentää työmuistia, huomiokykyä, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. Epämiellyttävät kannabiskokemukset, kuten ahdistus ja vainoharhaisuus, ovat yleisiä. Kannabispäihtymyksen aikana huomiokyky ja reaktionopeus ovat merkittävästi heikentyneet, mikä lisää onnettomuusriskiä etenkin liikenteessä. Tällä hetkellä yli 10 000 kannabiskuskia päätyy maassamme poliisin käsiin vuosittain liikenteessä. Kannabiksenkäyttö voi johtaa psykoottiseen oireiluun, jopa laukaista psykoosin. Psykoosiriskiä lisäävät kannabiksenkäytön aloittaminen nuorella iällä, käytetyn valmisteen korkea THC-pitoisuus, perinnöllinen alttius ja traumatausta. 

Kannabiksenkäytön rangaistavuuden poistamisasiaa voi verrata alkoholilainsäädännön käänteisiin. Kun keskiolut vapautettiin tuhansiin päivittäistavarakauppoihin ja kioskeihin vuonna 1969, alkoholinkulutus Suomessa kaksinkertaistui parissa vuodessa, jolloin käytöstä aiheutuneet haitatkin tuplaantuivat. Kun EU-asioiden takia alkoholin hintaa alennettiin rajusti, kulutus lisääntyi parilla litralla ja pian Suomi oli Euroopan johtava maa alkoholimaksakirroosikuolleisuudessa ohittaen Ranskan ja Italian. 

Huomioiden kotimaiset alkoholilainsäädännön ja alkoholikulutuksen yhteydet sekä Coloradon vakuuttavat kokemukset kannabiksen vapauttamisen vaikutuksista kansanterveyteen on helppo päätellä, että kannabiksen vapauttaminen on Suomessa varmuudella kansanterveyttä ja hyvinvointia merkittävästi heikentävä toimenpide.

Huumelainsäädäntöä ei pidä lieventää Suomessa!

Martti Vastamäki, LKT, käsikirurgian dosentti, professori
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.

Lähdekirjallisuutta

1. Karjalainen K; Pekkanen N; Hakkarainen P. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet : Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2018, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-441-7

2. Hakkarainen P, Karjalainen K & Salasuo M. Nuoret, entiset nuoret ja huumeet: Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? Yhteiskuntapolitiikka 85 (2020): 5–6.

3. Rocky Mountain HIDTA Marijuana Impact Report, Vol. 7 – September 2020

4. Wang S. Study shows increase in ingestions of marijuana by children in U.S. Nationwide Children’s Hospital. 2019.

5. Centennial Institute, Colorado Christian University. (2018). Economic and social costs of legalized marijuana. Retrieved from http://cdn-centennial.pressidium.com/centennial/wpcontent/uploads/2019/03/Economic-and-Social-Costs-of-Legalized-Marijuana-v1.3.pdf

Raitis Linja auttaa! 0800 508 230

Raittiuden Ystävien Raitis Linja -puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 12–15. Palvelu tarjoaa keskusteluapua ja tietoa päihdeongelmista, raittiin elämäntavan eduista ja vinkkejä päihteettömään … Jatka lukemista Raitis Linja auttaa! 0800 508 230

Raittiuden Ystävien Raitis Linja -puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 12–15. Palvelu tarjoaa keskusteluapua ja tietoa päihdeongelmista, raittiin elämäntavan eduista ja vinkkejä päihteettömään vapaa-aikaan. Puhelimessa on mahdollista tehdä myös alkoholinkäytön riskitasoa mittaava AUDIT-testi. Raitis Linja palvelee numerossa 0800 508 230.

Lue lisää Raitis Linja -puhelinpalvelusta tästä linkistä.

Alkoholinmyyntiä on rajoitettava koronapoikkeustilan aikana

Helsingin Sanomissa julkaistiin 28.3.2020 toimittaja Eliisa Aikkilan ansiokas kirjoitus, joka perustui alkoholihaitat perusteellisesti tuntevan A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo … Jatka lukemista Alkoholinmyyntiä on rajoitettava koronapoikkeustilan aikana

Helsingin Sanomissa julkaistiin 28.3.2020 toimittaja Eliisa Aikkilan ansiokas kirjoitus, joka perustui alkoholihaitat perusteellisesti tuntevan A-klinikan toimitusjohtajan ja lääketieteellisen johtajan Kaarlo Simojoen haastatteluun. Kirjoituksessa tuodaan kattavasti esiin koronavirusrajoitusten todennäköisesti turmiollinen vaikutus 500 000 suomalaisen alkoholin riskikäyttäjän elämään. Ja varsinkin niiden 70 000 lapsen elämään, joiden osana on kuulua riskikäyttäjän perheeseen. Toimittaja Kaisu Moilanen kysyi 30.3. Helsingin Sanomissa, tulisiko alkoholinmyyntiä rajoittaa poikkeustilan aikana näiden lasten ja riskikäyttäjien hyväksi.

On yleisesti tiedossa ja monien päättäjien hiljaisesti hyväksymäkin tosiasia, että alkoholi on maailmanlaajuisesti yksi suurimpia kehityksen jarruja. Suomen tilanne ei poikkea tästä. Ilman alkoholia meillä olisi vuosittain rattijuoppoustuomioita 17 000 ja pahoinpitelyitä 80 000 vähemmän. Lisäksi sairaansijatarve olisi ehkä 10 % pienempi, alkoholiin liittyviä kuolemia vuosittain 4000 vähemmän ja poliiseilla ehkä 20 % enemmän aikaa nyt selvittämättä tai jopa tutkimattakin jäävien rikosten selvittämiseen. Puhumattakaan siitä, miten monta tuhatta lasta ja nuorta vapautuisi jatkuvasta pelosta, onko isä tai äiti taas kännissä ja mitä sitten tapahtuu.

Alko on kertonut, että vessapaperin, säilykkeiden ja näkkileivän lisäksi suomalaiset ovat hamstranneet alkoholia. Maaliskuun myynti on ollut ennätyksellinen. Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan ikään kuin tikittävänä aikapommina, kuten Kaarlo Simojoki totesi haastattelussaan: ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”. Siksi on merkittävä riski, kun nyt vanhempien ja lasten ollessa yhdessä paljon kotona, on sinne varattu myös paljon alkoholia.

Suomessa on yhtenä harvoista maailman maista alkoholimonopoli väkevien juomien osalta. Niitä saa vain Alkosta. Alko on siis maan johdon ”käsissä” varsinkin näin poikkeusaikana. Mutta suuri osa alkoholinmyynnistä tapahtuu nykyisin päivittäistavarakaupoissa lähinnä oluen muodossa. Siihenkään puuttumisen ei luulisi olevan ylittämätön este hallitukselle tällaisena aikana.

Esimerkkejä alkoholinmyynnin rajoittamisesta koronapandemian aikana on monia, mm. Viro ja Grönlanti. Venäjälläkin on esitetty samaa koronan ajaksi. Onkin pidettävä selvänä sitä, että alkoholinmyynnin rajoittaminen tämän pandemiakatastrofin aikana on kansanterveyttä, kansantaloutta ja kansan hyvinvointia varmuudella parantava tekijä. Hallitus toimikoon!

Martti Vastamäki professori, käsikirurgian dosentti ja Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja