Avainsana-arkisto: alkoholi

Alkoholilakiesitystä on muutettava

Alkoholi on Suomessa tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä. Elinajanodotteessa on edelleen yhteiskuntaluokasta johtuvia eroja, jotka selittyvät alkoholilla … Jatka lukemista Alkoholilakiesitystä on muutettava

Alkoholi on Suomessa tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä. Elinajanodotteessa on edelleen yhteiskuntaluokasta johtuvia eroja, jotka selittyvät alkoholilla ja tupakalla.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden tavoitteeksi hyvinvoinnin ja terveyden osalta, että suomalaiset voisivat paremmin ja kokisivat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. 22.11.2016 hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudeksi alkoholilaiksi. Hallitus sallii vahvempien (5,5%) oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siidereiden myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöitäkin saattaa tulla tarjolle. Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on hallituksen mukaan normien purkaminen, alkoholihaittojen vähentäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Terveysalojen asiantuntijat tyrmäävät uudistuksen: alkoholin kulutus ja sen myötä alkoholihaitat kasvavat merkittävästi. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia. Hallituksen tavoitteena on alkoholielinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen kansanterveyden kustannuksella.

Eduskunnassa edes hallituspuolueiden kansanedustajien keskuudessa asiasta ei ole yksimielisyyttä. Maaliskuun puolivälissä 28 kansanedustajaa allekirjoitti vaatimuksen, jolla yritetään estää limuviinojen ja vahvojen oluiden tuominen kaupan hyllylle. Mukana kunnioitettavaa siviilirohkeutta osoittamassa ovat hallituspuolueiden kansanedustajista mm. Pertti Salolainen ja kollega Pekka Puska.

Pääministeri Sipiläkin varmaan tuntee tosiasiat, mutta ilmoitti heti äänestävänsä lain puolesta, vaikka henkilökohtaisesti on eri mieltä. ”Kun näin kerran on päätetty.” Onko oikein, että insinöörimäisen suorasuuntaisuuden ja ryhmäkurin nimissä voidaan tehdä pitkälle kantavia päätöksiä, joissa etusijalla on alkoholitoimijoiden etu eikä koko kansakunna  terveys ja hyvinvointi?

Terveyden, hyvinvoinnin ja päihteettömyyden puolesta toimivilla järjestöillä ja yksityishenkilöillä on nyt viimeinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tämä erittäin epäonnistunut lakiesitys hylätään tai sitä muutetaan oleellisesti. Nopein tapa vaikuttamiseen on nyt suora yhteydenotto kansanedustajiin. Lääkäriliiton vahva lausunto on hyvä pohja.

 

Martti Vastamäki

käsikirurgian dosentti

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 18/2017 vsk 72

Kiitos rohkeille kansanedustajille!

Raittiuden Ystävät ry kiittää ja tukee ”alkoholiprotestiin” osallistuneita kansanedustajia. Vapaushurmosta vastaan nouseminen vaatii selkärankaa ja rohkeutta. Kiitämme kansanedustajia luottamuksesta asiantuntijoiden … Jatka lukemista Kiitos rohkeille kansanedustajille!

Raittiuden Ystävät ry kiittää ja tukee ”alkoholiprotestiin” osallistuneita kansanedustajia. Vapaushurmosta vastaan nouseminen vaatii selkärankaa ja rohkeutta. Kiitämme kansanedustajia luottamuksesta asiantuntijoiden ja tutkijoiden sanaan. Julkilausuttu tosiasiahan on, että alkoholilain kokonaisuudistusta on tehty elinkeinon ehdoilla sivuuttaen kansanterveyden asiantuntijoiden esittämät faktat. Luotamme näihin edustajiin, että he pitävät kansanterveysnäkökulmaa esillä jatkossakin ja tuovat tolkkua alkoholipoliittiseen päätöksentekoon.

Kiitos Hannakaisa Heikkinen (kesk), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Sirkka-Liisa Anttila (kesk), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Petri Honkonen (kesk), Susanna Huovinen (sd), Marisanna Jarva (kesk), Elsi Katainen (kesk), Niilo Keränen (kesk), Anneli Kiljunen (sd), Pauli Kiuru (kok), Hanna Kosonen (kesk), Antero Laukkanen (kd), Sanna Lauslahti (kok), Markus Lohi (kesk), Eeva-Maria Maijala (kesk), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Mats Nylund (r), Aila Paloniemi (kesk), Mauri Pekkarinen (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Pekka Puska (kesk), Tuomo Puumala (kesk), Päivi Räsänen (kd), Pertti Salolainen (kok), Martti Talja (kesk), Sari Tanus (kd) ja Tapani Tölli (kesk)!

Voimia ja kylmäpäisyyttä toivottaen,

Raittiuden Ystävät ry

 

Tässä vielä Ylen Noin viikon uutisten osuva tiivistelmä aiheesta:

http://areena.yle.fi/1-4106580

 

Alkoholilain kokonaisuudistus tekee karhunpalveluksen Suomen kilpailukyvylle

Hallitus tavoittelee kilpailukyvyn, työvoiman ja työn tuottavuuden lisääntymistä – ja julkaisee lakiesityksen, joka näyttää näille kaikille takalistoa. Alkoholilain kokonaisuudistuksesta annettu … Jatka lukemista Alkoholilain kokonaisuudistus tekee karhunpalveluksen Suomen kilpailukyvylle

Hallitus tavoittelee kilpailukyvyn, työvoiman ja työn tuottavuuden lisääntymistä – ja julkaisee lakiesityksen, joka näyttää näille kaikille takalistoa. Alkoholilain kokonaisuudistuksesta annettu lakiesitys sisältää kohtia, jotka toteutuessaan johtavat vääjäämättä alkoholinkulutuksen ja sitä kautta haittojen ja kustannusten kasvuun.

Alkoholilain kokonaisuudistuksessa onkin ennen kaikkea kyse arvoista. Arvoasetelma alkoholiteollisuuden toimintaedellytysten tukemisen ja kansanterveyden välillä on jyrkkä, eikä nyt jää epäselväksi, kumman hallitus on valinnut. Vaikka esitys olisi hyvä yhdelle elinkeinolle, on se karhunpalvelus kaikille muille ja kokonaisuutena tulee pikemminkin huonontamaan kuin parantamaan yhteiskunnan kilpailukykyä.

Päivittäistavarakaupan valikoiman kasvaessa ja hintojen laskiessa kuluttajien tekemien suunnittelemattomien alkoholiostosten odotetaan lisääntyvän. Alkoholilain tavoitteena piti olla siirtää alkoholinkulutusta kotisohvilta ravintoloihin, mutta esitetyt uudistukset johtaisivat todennäköisesti päinvastaiseen kehitykseen. Uudistus ei myöskään tukisi paljon puhuttujen eurooppalaisten juomatapojen ja sivistyneen olutkulttuurin kehitystä, vaan lisäisi suurten panimojättien ”bulkkituotteiden” myyntiä ja alkoholin ongelmakäyttöä.

Surullisimmalta esitys näyttää nuorten näkökulmasta. Erilaisten juomasekoitusten eli ns. limuviinojen tulo markettien ja kioskien hyllyyn vaarantaa positiivisena jatkuneen nuorten raitistumiskehityksen. Näiden tuotteiden valikoima on Alkossa hyvin suppea ja hinta melko korkea, mutta vapautuessaan marketteihin limuviinavalikoima tulee moninkertaistumaan ja hinnat putoamaan nuoria houkuttelevalle tasolle. Uudistus mahdollistaisi myös täysin uusien tuotteiden, kuten alkoholipitoisten jäätelöiden ja energiajuomien tulon kauppojen hyllyyn.

”Tällaisen kehityksen ei voi nähdä olevan eduksi kenellekään muulle kuin rahapussiaan hierovalle kaupanalalle ja alkoholiteollisuudelle”, toteaa Raittiuden Ystävien puheenjohtaja, dosentti Martti Vastamäki.

Pyydämme hallitusta vielä itse lukemaan esityksensä ja pohtimaan sen vaikutuksia kansalaisten terveyteen ja koko yhteiskunnan kantokykyyn. Kestävyysvajetta ei alkoholinkulutusta lisäämällä voiteta.

 

 

Lisätietoja:

Marko Kailasmaa                                                     Emilia Laine

Toiminnanjohtaja                                                    Asiantuntija

Raittiuden Ystävät ry                                              Raittiuden Ystävät ry

p. 040 455 4356                                                         p. 040 455 4355

Järjestöt kummastelevat: Kuka jarruttaa alkoholimainontaa koskevaa lakiesitystä?

Useat kansalaisjärjestöt ihmettelevät, miksi hallitus ei tuo alkoholimainontaa koskevaa lakiesitystä käsittelyyn. Kevään lausuntokierroksella esitys sai laajasti tukea järjestöiltä ja asiantuntijoilta … Jatka lukemista Järjestöt kummastelevat: Kuka jarruttaa alkoholimainontaa koskevaa lakiesitystä?

Useat kansalaisjärjestöt ihmettelevät, miksi hallitus ei tuo alkoholimainontaa koskevaa lakiesitystä käsittelyyn. Kevään lausuntokierroksella esitys sai laajasti tukea järjestöiltä ja asiantuntijoilta ja esitystä odotettiin jo kevätkaudella eduskuntaan. Yhteisessä tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Suomen ASH ry, Raittiuden ystävät ry ja A-klinikkasäätiö vaativat, että pitkään valmisteltujen rajoitusten jarruttaminen lopetetaan.

Saatavuuden ja hinnan jälkeen alkoholimainonnan rajoittaminen on tehokkain julkisen vallan käytettävissä oleva keino vähentää alkoholihaittoja. Alkoholimainontaa rajoittavan lakiesityksen valmistelun taustalla ei ole aikuisten alkoholinkäytön tai tuotetietouden saamisen rajoittaminen, vaan lasten ja nuorten suojelu. Valmisteltu lakiesitys sallisi tuotetietojen kertomisen, mutta kieltäisi alkoholin mainostamisen myönteisillä mielikuvilla samaan tapaan kuin Ranskassa.

Jo viime hallituskaudella enemmistö kansanedustajista allekirjoitti aloitteen alkoholimainonnan rajoittamisesta. Alkoholiteollisuuden kiivaan vastustuksen ansiosta asia ei edennyt päätöksentekoon. Tällä vaalikaudella mainonnan rajoittamista on valmisteltu peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin johdolla. Hallituksen lakiesitystä odotettiin jo keväällä. Puolueista lähinnä kokoomuksen on huhuttu vastustavan esitystä. Kansalaisten enemmistö on rajoitusten kannalla (TNS-gallup 2012).

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi painottaa, että alkoholimainonnan haitallisesta vaikutuksesta alaikäisten kehitykseen on olemassa vahva tutkimusnäyttö.

– Tutkimusten mukaan alkoholin mainonta aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista, lisää nuoruudenaikaista käyttöä ja humalajuomista. Se häiritsee nuorten fyysistä, psykologista ja sosiaalista kehitystä sekä altistaa päihteiden suurkulutukselle ja riippuvuuksille aikuisiässä. Vaikuttamistyössään alkoholimainonnasta hyötyvät toimijat pyrkivät hämmentämään keskustelua kiistämällä tutkimustulokset ja muuttamaan mainonnan vaikutukset mielipidekysymykseksi. Samalla strategialla tupakkateollisuus aikanaan vastusti tupakkaan liittyviä rajoituksia.

Nuoret kokevat mainonnan lisäävän omaa kiinnostustaan alkoholijuomiin

Vaikka alkoholimainonta ei olisi erityisesti suunnattu nuoriin, se väistämättä vaikuttaa myös heihin. EHYT ry:n viime viikolla toteuttamasta kyselystä käy ilmi, että alkoholimainonta lisää yhtä paljon yli ja alle 18-vuotiaiden nuorten kiinnostusta alkoholijuomauutuuksiin. Useampi kuin kaksi kolmesta sanoo mainoksen herättäneen oman kiinnostuksensa alkoholijuomauutuuteen. Kyselyn perusteella alle 18-vuotiaat nuoret havaitsevat alkoholimainontaa yhtä paljon kuin täysi-ikäisetkin. Nuoret myös muistavat hyvin näkemäänsä alkoholimainontaa ja siinä esiintyviä hokemia. Peräti 60 prosenttia alle 18-vuotiaista vastaajista arvioi, että alkoholimainonta vaikuttaa nuorten alkoholinkäyttöön. Verkkokysely toteutettiin 17.-21.9. IRC-Gallerian ja Facebookin kautta. Kyselyyn vastasi 981 nuorta.

 

Kyselyn tulokset: http://www.ehyt.fi/easydata/customers/ehyt/files/alatunniste_kuvat/kysely_alkoholimainonnasta.pdf

 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, puh. 0400 508 234

Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi. Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy … Jatka lukemista Hallituksen esitys lopettaisi alkoholin mielikuva ja ulkomainonnan

Alkoholin mielikuvamainonta on päättymässä Suomessa. Siitä tulee laitonta, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle valmistelema lakimuutosesitys menee läpi.

Suomen Ulkomainosliiton oma mainos vakuutteli viime toukokuussa ulkomainonnan voimasta.

Mietoja alkoholijuomia saisi jatkossa mainostaa vain tuotetiedot mainitsemalla. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön perusmuistiosta, jonka ministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen toimitti raitis.fi -lehdelle huhtikuun lopulla. Alkoholimainos saisi lain muututtua sisältää juoman nimen, hinnan, valmistusaineet ja -tavan sekä sen alkuperämaan ja kuvan tuotteesta. Ihmisiä ei mainoksissa saisi jatkossa esiintyä. Lisäksi mainoksissa sallittaisiin viittaukset juoman aistein havaittaviin ominaisuuksiin, kuten makuun, sekä sen erityisiin käyttötarkoituksiin.

Hyvästi, ulkomainokset!
Hallituksen esitys laiksi alkoholilain ja rikoslain 30 luvun 1 a §:n muuttamisesta kieltäisi myös alkoholimainonnan ulkona ja julkisissa tiloissa. Kaupat olisivat kuitenkin poikkeus, sillä ne saisivat esittää hintatietoja seinillään ja edustoillaan. Alkoholin televisio- ja radiomainonta olisi sallittua enää kello 23 jälkeen. Liikkuvalla kuvalla ei saisi mainostaa alkoholia televisiossa eikä suomalaisten yritysten internet-sivuillakaan; vain yksittäiset valokuvat tai piirrokset hyväksytään. Ulkomaalaisten harjoittamaan mainontaan ei yritetä puuttua, ellei sitä ole selvästi osoitettu juuri Suomen markkinoille. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että mainitut toimenpiteet kotimaassa riittävät vähentämään merkittävästi alaikäisten suomalaisten altistumista alkoholimainonnalle. Toimenpiteet ovat tarpeen, koska on tieteellisesti osoitettu, että alkoholimainonta aikaistaa lasten juomisen aloittamista. Se myös lisää jo juovien lasten juomista. Lakimuutosesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja elinkeinojärjestöille. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa 2012. Eduskunta voi hyväksyä lakimuutoksen aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella.

Teksti: Natalia Kisnanen  Kuva: Janne Valkeapää

Päihderiippuvuus ensin pois, jotta mieltä voi hoitaa

Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen. Masennuksen oireita … Jatka lukemista Päihderiippuvuus ensin pois, jotta mieltä voi hoitaa

Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen.

Masennuksen oireita ovat saamattomuus ja aloitekyvyttömyys, univaikeudet, muistihäiriöt, ahdistus, ahdistumiskynnyksen madaltuminen. Kaikkia näitä aiheuttaa huomaamatta myös alkoholi, etenkin runsaasti ja säännöllisesti käytettynä. Ylilääkäri Leea Muhonen on sitä mieltä, että masennuksen hoito tulee aloittaa mahdollisen päihderiippuvuuden hoidosta.
– Masennuslääkityksen teho voi olla plus miinus nolla, ellei masentunut raitistu. Psykoterapiakin menee harakoille, koska päihteet tukkivat ne kanavat aivoista, joita terapian avulla toipumisessa tarvittaisiin.
– Jatkuva runsas alkoholin käyttö ylläpitää masennusta ja ahdistusta, Helsingin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla työskentelevä Muhonen summasi.

Tämänvuotisille Lääkäripäiville kokoontuneista lääkäreistä osa jonotti ”Suomen johtavan sosiaali- ja terveysalan yrityksen” tarjoamaa ilmaista alkoholia. Osa halusi puolestaan kuulla, mitä sanottavaa Leea Muhosella ja muilla johtavilla asiantuntijoilla oli päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydestä toisiinsa ja niitä valottavasta tuoreesta tutkimustiedosta.
– Päihde-häiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt kulkevat yhdessä useammin kuin sattuman kautta olisi mahdollista. Noin puolella mielenterveyshäiriöisistä on myös päihdeongelma, ja toisinpäin, kertoi psykiatrian professori Sami Pirkola Oulun yliopistosta. Ilmenemisjärjestyksessä on sukupuolieroja. Pirkolan mukaan näyttäisi siltä, että noin 60 prosenttia sekä päihderiippuvuudesta että masennuksesta kärsivistä naisista on masentunut ensin, ja päihdeongelma on diagnosoitu myöhemmin. Miehillä taas tilanne on lähes päinvastainen: noin 54 prosentilla päihderiippuvuus edeltää masentumista. Vain pienellä osalla kummankin ongelman tapauksista molemmat diagnosoidaan yhtä aikaa. Erään syy- ja seurausteorian mukaan toinen ei sinällään aiheuta toista, vaan samat tekijät voivat ajaa ihmisen alkoholismiin, masennukseen taikka kumpaankin.

 

Katukaupan rohdoilla voi päätyä psykoosiin
Päihteet linkittyvät hyvin usein myös vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Skitsofrenian puhkeamista edeltää vaihe, jossa ihmisellä on outoja subjektiivisia kokemuksia, toimintakyky laskee ja hän saattaa välillä mennä lievään tai lyhyeen psykoosiin. Liian moni yrittää kyseenalaista itselääkintää.
– Eri tutkimusten mukaan 20-50 tai 50-65 prosentilla skitsofreniaa sairastavista on myös päihdeongelma. Suurkaupungeissa se on yleisempää, kertoi Pertti Heikman Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Päihteet pahentavat skitsofrenian oireita. Kannabis kuitenkin lisää lievästi skitsofreenikon toimintakykyä, millä onkin osuutta siihen tosiasiaan, että paikoin maailmalla jopa neljännes skitsofreenikoista käyttää kannabista. Tavat, joilla ihmiset yrittävät hoitaa itseään, ovat kulttuurisidonnaisia. Suomessa kynnys juoda on matalalla, mutta kannabis ei ole yhtä suuri ongelma kuin maailmalla. Jälkimmäiseen faktaan voi sanoa koko sydämestään, että hyvä niin, sillä kannabiksen tuoma helpotus skitsofreniaan on lyhyt ja salakavala. Huume edesauttaa skitsofreenikon suistumista vakaviin psykooseihin. Se saattaa jopa käynnistää skitsofrenian.
– Skitsofreniaa eivät aiheuta pelkästään geenit, vaan näyttää siltä, että ympäristön vaikutus on paljon suurempi kuin tähän asti on ajateltu, Heikman huolehtii. Hän vetoaa lääkäreihin, jotta he epämääräisesti oireilevan nuoren kohdatessaan huomioisivat, että tämä voi olla vaarassa sekä ajautua päihdeongelmiin että sairastua skitsofreniaan. Samaa peräänkuulutti Leea Muhonen. – Kun olette masentuneitten tai ahdistuneitten nuorten kanssa tekemisissä, varoittakaa veivaamasta päihteitten kanssa. Yksi vakava sairaus riittää varmasti, toista ei tarvita!

 

Lääke ehkäisee päihdeongelmia – ellei lääkkeestä tule ongelma
ADHD:sta kärsivillä on vaikeuksia tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden hallinnassa. Alkoholisteista jopa 35 prosentilla on ADHD, ja ADHDnuorista puolet harrastaa kännäystä, kerrottiin Lääkäripäivillä. ADHD lisää myös muiden mielenterveysongelmien sekä huumeitten kokeilemisen riskiä. Suoraa yhtäläisyysviivaa ei kuitenkaan tule vetää ongelmien välille, vaan ADHD-lapsen poikkeava käytös voi esimerkiksi johtaa varhaiseen syrjäytymiseen. Syrjäytynyt nuori saattaa sitten etsiä lohtua alkoholista tai huumeista.
– ADHD-lääkitys ei lisää päihdeongelmien riskiä, vaan päinvastoin hoito vähentää riskiä 50 prosentilla, eli laskee sen normaalille tasolle, erikoislääkäri Solja Niemelä siteerasi amerikkalaisia tutkimustuloksia. Amfetamiinipohjaisia ADHDlääkkeitä, kuten Ritalinia, voi kuitenkin myös käyttää väärin. Kun sitä nuuskaa, siitä voi päihtyä. Yhdysvalloissa peruskouluikäisistä ADHD-lapsista 5-9 prosenttia ja collegea käyvistä 5-35 prosenttia käytti  lääkkeitään väärin.
– 16-29 prosenttia ADHDlääkettä saavista nuorista oli pyydetty antamaan, myymään tai vaihtamaan lääkkeitään, eli lääkkeitten väärinkäyttäjä ei välttämättä ole nuori itse, Turun yliopistossa päihdelääketieteen kliinisenä opettajana työskentelevä Niemelä painotti. Hänelle itselleen on tullut vastaan aikuisia, jotka haluavat vain ADHDlääkereseptin ja painottavat, etteivät kaipaa apua muihin ongelmiinsa. Esimerkiksi päihdeongelmiin.
– Heille sanon, että lääkehoito ei ratkaise sun ongelmia, Niemelä linjaa, sillä hänestä päihdeongelma on tärkeämpi hoitaa alta pois ensin.
– Ei ole näyttöä siitä, että päihdeongelmaisten ADHDhoito kannattaisi. Ainakin yksi kuukausi tulisi olla raittiina ennen hoitoa. Huumeisiin tottunut elimistö tarvitsisikin massiivisia ADHDlääkeannoksia, jotta niillä olisi toivottu vaikutus. Vain niillä ADHD-aikuisilla, joilla ei ole päihdeongelmia, Niemelä on nähnyt joitakin dramaattisia parantumisia lääkkeillä. Valitettavasti impulsiiviset, nopealiikkeiset ADHD-aikuiset sitoutuvat huonosti päihdeongelmaisille sopiviin hidasvaikutteisiin lääkkeisiin, joilta puuttuu amfetamiinijohdannaisten nopea vaikutus mielen toimintaan.

 

Alkoholi huuhtoo masennuslääkkeestä tehon pois
Suurinta osaa masennuslääkkeistä kutsutaan SSRI-lääkkeiksi. Nämä lääkkeet nostavat aivojen ja keskushermoston serotoniinipitoisuuksia. Serotoniinia ja toista tärkeää välittäjäainetta dopamiinia ihminen tarvitsee muun muassa hyvällä mielellä pysymiseen.
– Alkoholi kuitenkin pyyhkii pois SSRI-lääkkeiden hyvän vaikutuksen. Alkoholi laskee serotoniinin määrää, Leea Muhonen toteaa. Ikävä kyllä moni tulkitsee alkoholin vaikuttavan aivan päinvastoin, koska nousuhumalassa aivojen mielihyvähormonien määrä petollisesti kasvaa pieneksi hetkeksi. Krapulassa serotoniinit ovat vähissä. Juominen on serotoniineille kuin ajelu ylös alas vuoristoradalla, joka vajoaa pidemmällä aikavälillä jatkuvasti alaspäin. Myös hillitympi alkoholin käyttö laskee serotoniinin määrää ja vaikuttaa kykyyn tuntea mielihyvää selvinpäin. SSRI-lääkitys näyttäisi rottakokeiden valossa myös kampeavan aivoissa auki oppimisikkunan. Tämän ikkunan olisi hyvä olla ammollaan, kun psykoterapiassa jäsennetään traumoja uudelleen, kun haetaan uutta suuntaa elämälle. Alkoholi kuitenkin sulkee oppimisikkunan. Jos masennus ja alkoholi ovat toisiaan ruokkiva pari, eikö masentuneilla alkoholisteilla ole mitään toivoa? Muhosen kokemusten mukaan on todellakin.
– Neljän viikon raittius voi jo muuttaa tilanteen ja potilas alkaa toipua. Usein päihteettömyys yksin riittää jo nostamaan mielialaa!

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN KUVITUS: JANNE VALKEAPÄÄ

 

ANNA LAPSELLE RAITIS JOULU 2011

14. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu –kampanja muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. … Jatka lukemista ANNA LAPSELLE RAITIS JOULU 2011

14. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu –kampanja muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. Aito ilo syntyy yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Juhlatunnelman voi luoda ilman päihteitäkin.

Joulu on lasten juhla
Joulun aika on arkikiireistä rauhoittumisen ja yhdessä olemisen vapaata aikaa. Anna lapselle raitis joulu –kampanja haluaa vahvistaa sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta. Joulun aika on toinen toisistamme välittämistä ja lämmintä tunnelmaa.

Aikuisen päihteiden käyttö voi lapsen silmissä näyttää hyvin hämmentävältä ja pelottavalta. Lapsen joulutunnelma muuttuu huoleksi ja turvattomuuden tunteeksi. Lapsi saattaa kokea, ettei hänelle ole sijaa päihdekeskeisessä aikuisten juhlassa.

Alkoholia käytetään liikaa
Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia ja että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. Myös alkoholin mainonta vahvistaa alkoholin kuulumista niin arkeen kuin juhlaan. Suomalaisten enemmistö kieltäisi myönteisiä mielikuvia aikaansaavan alkoholin mielikuvamainonnan. Alkoholin mainonta vaikuttaa kiinnostusta ja kulutusta lisäävästi erityisesti lapsiin ja nuoriin. Lasten hyvinvoinnin kannalta on sitä parempi, mitä tehokkaammin alkoholin mainonta rajataan.

Ongelmat usein kärjistyvät juhlapyhinä. Kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, että he antavat lapselle raittiin ja huolettoman joulun.

www.annalapselleraitisjoulu.fi
Lastensuojelun, päihdetyön sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä toteuttama kampanja.

LISÄTIETOJA:
Toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät ry, tom.anthoni@raitis.fi, puh. 040 455 4356

Miehet ilon jäljillä

Saako suomalainen mies olla iloinen muulloinkin kuin silloin, kun Suomen jääkiekkojoukkue tekee maalin? Kaksi raitista kolmikymppistä miestä pohtii, miksi Suomea sanotaan … Jatka lukemista Miehet ilon jäljillä

Saako suomalainen mies olla iloinen muulloinkin kuin silloin, kun Suomen jääkiekkojoukkue tekee maalin? Kaksi raitista kolmikymppistä miestä pohtii, miksi Suomea sanotaan tuhansien murheellisten laulujen maaksi – ja mitä ilo tarkalleen ottaen oikein on.

Epätavallisen iloinen suomalainen mies. Kuulostaapa epämiehekkäältä. Vähän nololta suorastaan! Juha tietää, miten paljon suomalainen voi kantaa harteillaan aivan turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Ja että moni pitää ilona näiden tunteiden hetkellistä turruttamista.
– Ilo-sana kuulostaa oikeastaan minun korvaani joltakin ohuelta, ohimenevältä. Nykyään haen enemmän perustyytyväisyyttä, raitistuneeksi alkoholistiksi esittäytyvä Juha määrittelee.

Tässä artikkelissa puhumme ilosta ohimenevän hurmion hetkensijaan enemmänkin elämänsuolana. Mutta mistä sen kiteet muodostuvat?
– Ilo on minulle usein sosiaalisuutta, aito kohtaaminen kavereitten kanssa, ja hyvää musiikkia, kokeilee Olli-Pekka.
Juha lähestyy iloa toiselta suunnalta. – Ilo on sitä että ei tarvitse pärjätä. Että saa antaa itselleen luvan olla heikko.

 

Uskalluksesta iloksi
Alkoholi on monelle Suomessa pääsylippu ulottuvuuteen, jossa voi poiketa normista. Irrotella, tehdä hulluja, epätavallisia ja uskaliaita juttuja – niin kuin vaikka puhua tunteista, tutustua uusiin ihmisiin, päästä hetkeksi suorituspaineista. Iloita.

Voisiko humalahakuisten päämäärä ja ilo ylipäätään ollakin sitä, että voi vapaasti, impulsiivisesti ja häpeämättä olla oma itsensä? Olli-Pekka käy mietteliääksi. Syntymä-raitis mies on aina uskaltanut toteuttaa hullut päähänpistonsa, vaikkapa hypätä pöydälle tanssimaan, ilman alkoholia.
– En ole kokenut jääneeni mistään paitsi. Paljon erikoisia ja typeriä juttuja on tullut tehtyä ilman alkoholiakin. Kuulostaa harvinaisuudelle ollakseen suomalainen mies.
– Itsellänikin on ollut hauskaa kun ihmiset ovat humalassa alentuneet minun tasolleni. Joillekin kavereille on myöhemmin tullut shokkina, että ai, sä et oikeasti juo! Olli-Pekka kertoo.
Olli-Pekan mielestä suomalaiset on kasvatettu ”alas painaen” ja meillä on siksi alemmuudentunto. Kun toista voisi kehua hyvästä ja kauniista, osoitellaankin virheitä. Joukosta ei pidä erottua, vaikka mieli tekisi.
– En ole samaa mieltä siitä, että elämä on sitä miksikä itse sen teet. Vaimo voi jättää ja rattijuoppo voi ajaa kylkeen. Mutta minä uskon siihen että ”life is how you take it”, elämä on sitä millaisena sen otat vastaan, Olli-Pekka pohtii.
– Voit synkistellä ja ottaa vähän kuppia lohdutukseksi. Tai sitten voit tehdä jotain muuta. Siis ilo voi olla valinta.

 

Iloinen ulkoa, iloton sisältä
Mutta onko ilo vain valittu elämänasenne? Tosiasiassa elämä ei ole aina iloista. Jollekin juuri mahtipontinen oman ilon korostaminen voikin olla merkki ilottomuudesta.

– Olen katsonut Marco Bjurströmin silmiin, eikä hän minusta oikeasti iloiselta vaikuta. Hän on jäänyt roolinsa vangiksi, Juha pohtii.
– Itselleni lapsenmielinen mahtipontisuus oli oire syvästä alemmuudentunnosta.
Olli-Pekka mainitsee sosiaalisuuden yhdeksi keinoksi lääkitä alakuloa. Vaan sepä ei olekaan suomalaiselle perusmiehelle niin mutkatonta. Ihmisiin on tässä maassa tavattoman vaikea tutustua.
– Hullun leimanhan siinä saisi jos tuntemattomille puhuisi!
Sosiaalisuus tekee iloiseksi. Toisaalta iloisten ihmisten on luonnostaan helpompi olla sosiaalisia. Mutta mistähän sitä pitäisi aloittaa: olla ensin sosiaalinen vai ensin iloinen? Ehkä olisi parempi jättää vaikea kysymys toistaiseksi hautumaan ja pitää kasvot peruslukemilla.

 

Viinan voimin iloinen ystävyys?
Alkoholi on usein moottorina myös uusiin ihmisiin tutustumisessakin – eikä aina iloisin seurauksin. Juha on vaihtanut ystävänsä kolmesti.

– Ensimmäisen kerran kaverit vaihtuivat kun rupesin 13-vuotiaana juomaan, ja toisen kerran kun raitistuin. Oli pakko tehdä se ratkaisu, että koko sosiaalinen ympäristöni vaihtui. Nykyinen kaveripiirini on löytynyt kahdentoista askeleen ryhmästä.
– Olisi voinut kuvitella, että vanhoilla kavereilla olisi ollut syvempikin yhteys. Mutta ei meillä sitten mitään muuta yhteistä ollutkaan kuin juominen. Ei ole ollut heitä ikävä. Juomakavereiden seuraan päätyminen on kuitenkin ymmärrettävää. Heille jokainen oli ”hyvä jätkä” kun vain ”juo niin kuin mies”.
– Minun identiteettini on ollut kadoksissa, eikä oma toimintani ole lähtenyt minusta vaan se on ollut reaktio ulkopuolisiin odotuksiin. En ole uskaltanut olla oma itseni. Ein sanominen on ollut helvetin vaikeaa, Juha kertoo. Ei ole ilo tanssia toisten pillin mukaan, vaikka musiikki olisi kuinka iloista.

 

Valinnanvapaus vapauttaa iloitsemaan
Kun lakkaa hyppelemästä toisilta koettujen odotusten ja paineiden tahtiin, elämään voi tulla tilaa uudenlaiselle ilolle.

– Se tekee minut iloiseksi kun pidän mielessä, että ihminen voi muuttua, jos vain todella  haluaa, Juha kiteyttää.
Alkoholin aiheuttamaa iloa ei Juhan mielestä ole. – Nuoruusvuosina ensimmäisillä kerroilla kun join, tuntui ehkä siltä että ”jes!”, mutta sen jälkeen ilo ja onni merkitsivät minulle sitä, ettei hetkeen ole paha olo. Elämä on nyt kaikin puolin parempaa.

Tarkoittaako ”kaikin puolin” että parisuhderintamallakin? Onko lempi leiskunut iloisemmin raitistumisen jälkeen? Juha ja Olli-Pekka hymähtävät. Tässä asiassa ei raittius ole oikotie onneen. Raittiin miehen sisällä ovat kaikki ne samat sisäiset kipupisteet, jotka parisuhde saa tulemaan esiin. Ne, joita ei-raittiit yrittävät lääkitä alkoholilla, vaikka alkoholi todennäköisesti saa ne vain pahenemaan entisestään.
– Mutta ainakin nykyään muistaa seuraavana päivänä mitä on naisystävän kanssa puhunut. Eikä enää ole sotaisia riitoja ja mustasukkaisuutta, Juha sanoo.

 

Muutos voi lähteä isistä
Pojalleen Olli-Pekka haluaa näyttää omalla esimerkillään, ettei iloon tarvita alkoholia. Hänellä ja kahdeksanvuotiaalla nassikalla on paljon yhteisiä juttuja, jotka voivat saada jopa itkemään ilosta.

– Kuten Marvel-sarjakuvat ja -leffat. Sarjakuvat voivat liikuttaa minut kyyneliin. Jos ilo onkin valinta, suomalaiselle miehelle se voi olla rohkeutta kysyvä valinta. Varsinkin jos lähipiirissä ei ole koskaan ollut  Olli-Pekkoja miehenmalleina.

– Onneksi minulla ei ole lapsia. Luulen, ettei edes lapsi olisi estänyt minua juomasta. Tiedän omasta kokemuksesta, miten kamalaa on, kun kotona on alkoholia väärinkäyttävä aikuinen, Juha huokaa. Niin. Jos mies on aiemmin tottunut etsimään iloa pullosta, osaako hän löytää sen lapsensa seurasta? Uskaltaako hän nauttia lapsen spontaanista tavasta iloita, vai kavahtaako sitä, siirtääkö jörösti eteenpäin kasvojen menettämisen kulttuuria?

Olli-Pekka kertoo valokuvaajakaveristaan, joka halusi pukeutua iloisiin punaisiin housuihin – ja heti tuli joku kyselemään seksuaalisesta suuntautumisesta. Suomalaiselle heteromiehelle se on yleensä kova paikka, vaikkei hänellä mitään muitten homoseksuaalisuutta vastaan olisikaan.

– Iloita voi pienistä asioista. En koe oloani epämiehekkääksi niin tehdessäni. Mutta ehkä minun pitää vielä muutama vuosi olla raittiina ennen kuin voin sanoa, etten yhtään välitä siitä mitä muut minusta ajattelevat, Juha tunnustaa.

 

TEKSTI: NATALIA KISNANEN

Suomalaiset erikoisuudet

Jos ei juo, ei saa seuraa. Jopa keskustelun avaaminen on vaikeaa. On normaalia tai jopa ihailtavaa olla umpihumalassa ja kadottaa itsekontrolli. … Jatka lukemista Suomalaiset erikoisuudet

Jos ei juo, ei saa seuraa. Jopa keskustelun avaaminen on vaikeaa. On normaalia tai jopa ihailtavaa olla umpihumalassa ja kadottaa itsekontrolli. Tällaisen kuvan suomalaiset välittävät Suomeen muualta tulleille. Inna Latiseva, Jonathan Clements ja Tim Dieltiens pohtivat, miksi.

Tervetuloa Suomeen.
Inna Latiseva kohtasi Suomeen tullessaan sulkeutuneita ihmisiä, jotka eivät osanneet jutella ja tutustua. Sosiaalisuuden puutteesta aiheutuvaa masennusta lääkittiin alkoholilla.

Jonathan Clementsille suomalaisten juominen muistutti joko alkoholismia tai alkoholismista toipumista. Juomme kaiken tai emme mitään.

Tim Dieltiens hämmentyi suomalaisten umpihumalaisille osoittaman ymmärtäväisyyden määrästä. Hänestä on outoa, että umpihumalaiset autetaan kotiin, vaikka heillä ei olisi ulkona mitään vaaraa. – Eksyminen yöksi mukavan viileässä säässä toisi varmasti hieman järkeä päähän!

Maahanmuuttajat kertovat alkoholiin suhtautumisen olevan toisenlainen heidän synnyinmaissaan, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Venäjällä.

Latiseva kertoo Suomessa alkaneesta alkoholiongelmastaan: – En saanut tukea lääkäriltä. Hän sanoi että älä ole huolissasi, juo vaan, koska olin joskus kaksi viikkoa juomatta vaikka olisinkin sitten seuraavat kaksi viikkoa juonut tosi paljon. Luulen että muissa maissa lääkäri ottaisi ongelman vakavasti!

 

Perimmäisiä syitä etsimässä
Alkujaan leningradilainen Inna Latiseva muutti kuudentoista Suomessa asumansa vuoden jälkeen poikansa kanssa Espanjaan. Nyt hän nauttii Katalonian keväisestä lämmöstä ja Suomen jälkeen myös siitä, etteivät espanjalaiset kehtaa liikkua ulkona änkyräkännissä.

Latisevan sai muuttamaan pois Suomesta hänen kohtaamansa ennakkoluulot venäläisiä kohtaan ja yksinäisyys. Ennen muuttoa ne saivat hänet masentumaan. Apua ongelmiin etsittiin pullosta – kuten niin moni muukin Suomessa. – Venäjällä, jos jollakin on alkoholiongelma, hän menettää pian työnsä. Varmasti moni juo liikaa Venäjällä, mutta se ei ole julkista, Latiseva kuvailee maiden eroja. Suomessa sen sijaan runsastakaan alkoholin käyttöä ei hänen mukaansa nähdä ongelmana vaan jopa normaalina käytöksenä ja itsestään selvyytenä.

Hänestä sosiaaliset esteet ovat täällä alkoholiongelman alkuperäinen syy. Ihmiset eivät tiedä miten jutella, eivätkä uskalla lähestyä toisiaan. Latisevan englantia suomalaisille opettanut ystävä huomasi opettavansa kielikoulussaan pikemminkin mitä on small talk.

– Ensimmäinen askel olisi tulla ongelmasta tietoiseksi, mutta nyt asian esiin ottaminen saa suomalaisissa aikaan puolustusreaktioita. Se kertoo häpeästä. Häpeä on kuitenkin syvällä, sitä ei haluta kohdata. Ehkä siksi halutaan uskoa, että käytös on normaalia. Halutaan uskoa, että on normaalia juoda liikaa, sillä niinhän ”kaikki muutkin” tekevät.

Latiseva kirjoitti Suomen kokemuksistaan kirjan Ryssänä Suomessa – Vieras väärästä maasta.

 

Keskenkasvuinen alkoholikulttuuri
Kirjailija, historioitsija ja kääntäjä Jonathan Clements luuli tulevansa Suomeen vain puhumaan faneille kirjoistaan, mutta päätyikin naimisiin suomettaren kanssa. Jyväskylään muutettuaan Clements on joutunut miettimään syvällisesti alkoholia. Vaikka alkoholi on vahvasti läsnä sekä suomalaisessa että brittiläisessä yhteiskunnassa, Clementsin mielestä tapa, jolla alkoholia käytetään, on maissamme erilainen.

– Suomalainen juomakulttuuri näyttää kannustavan ihmisiä ohittamaan juomiseen liittyvät rajoitukset mitä omituisimmin keinoin. Ne näyttävät brittiläisissä silmissä kumman keskenkasvuisilta.

Clements luettelee havaitsemiaan merkillisiä keinoja: Juodaan pohjia ennen kuin mennään baariin, järjestetään opiskelijabileitä juomakilpailuilla, ostetaan ”vieraitten kunniaksi” paljon kaljaa ja juodaan se itse, juodaan aina niin paljon että sammutaan. Kieltämättä, kumman keskenkasvuista.

 

Heitteillejättöä vai kohteliaisuutta?
Tim Dieltiens tapasi Suomeen tullessaan ensimmäistä kertaa ihmisiä, jotka joivat niin paljon kuin pystyivät. Belgiassa on tavallista käydä ottamassa lasillinen tai kaksi työpäivän jälkeen ja jättää juominen siihen.

Varsinainen humaltuminen olisi häpeällistä. Sosiaalinen kontrolli siis toimii Belgiassa pitäen kerralla juodun määrän vähäisenä. – 16-vuotiaatkin saavat Belgiassa juoda. Kun he tekevät niin koulupäivän jälkeen, baarimikot kuitenkin pitävät heitä tarkasti silmällä.

Helsingissä kansainvälisessä lastentarhassa työskentelevää Tim Dieltiensiä jaksaa ällistyttää suomalainen vanhemmuus. Belgiassa ei tulisi kuuloonkaan, että alle 18-vuotiaat jätetään viikonlopuksi yksin kotiin kaljakorien kanssa. – En yritä väittää, etteikö belgialaisilla nuorilla olisi ongelmia alkoholin kanssa, mutta minusta on mukava ajatus, että vastuuntuntoinen aikuinen on aina paikalla valvomassa heitä, jos he juovat.

Dieltiensistä kulttuurimme alkoholiongelmia voisi alkaa ratkoa sosiaalisesti. Suomi voisi olla hänestä toisen näköinen, jos holtitonta juomista ei katsottaisi jatkuvasti läpi sormien, ja jos kaikkea ei loputtomasti ymmärrettäisi. Kaivataan tervettä sosiaalista kontrollia.

– Tietenkin Alko valvoo alkoholin myyntiä, ja jos joku on juonut todella todella liikaa, poliisi vie hänet. Mutta näiden kahden tapahtuman välissä yhteisö ohjaa juomista erittäin vähän. Onko kyse antaa mennä -asenteesta, että pelätään sekaantua toisten ihmisten elämään? Vai pidetäänkö sitä epäkohteliaana, Dieltiens kysyy.

 

TEKSTI: NATALIA KISNANEN KUVA: JANNE VALKEAPÄÄ

Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan? ”Päihdepolitiikan … Jatka lukemista Mitä on perussuomalainen alkoholipolitiikka?

Perussuomalaisten vaaliohjelma lupaa alkoholimainonnan rajoituksia ja alkoholiveron korotusta. Mutta ovatko persut valmiita nousemaan asian takia suurinta puoluetta, eli kokoomusta vastaan?

Pirkko Ruohonen-Lerner
Pirkko Ruohonen-Lerner

”Päihdepolitiikan osalta korostamme mainonnan (varsinkin nuorille suunnatun mielikuvamainonnan) rajoittamista nykyisestä merkittävästi ja koti-/tapakasvatuksen merkitystä nuorison keskuudessa, jossa päihteiden käyttö on lisääntynyt ja muodostunut jopa normaaliksi ilmiöksi.”

Näin linjataan Perussuomalaisten vaaliohjelmassa. Eduskuntavaaleissa ennätyksellisen vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten on katsottu edustavan tavallisia suomalaisia, jotka ovat kyllästyneet älyttömyyksiin. Mielipidemittausten mukaan enemmistö Suomen kansasta pitää suurena älyttömyytenä juomaan kannustavaa alkoholin mielikuvamainontaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ehdotti eduskunnan täysistunnossa alkoholin mielikuvamainontakieltoa jo kesäkuussa 2009. Tällöin ehdotus ei vielä saanut kovin suurta suosiota. Asenteet kuitenkin muuttuvat, ja noin vuotta myöhemmin Keskustan Inkeri Kerolan esittäessä saman ehdotuksen, sitä kannatti jo eduskunnan enemmistö. Mielikuvamainonnan rajoittamisen lisäksi Ruohonen-Lerner haluaisi kieltää alkoholin mainostamisen televisiossa ja elokuvissa kokonaan. Näkemys kuulostaa suorastaan taivaan mannalta niille, jotka haaveilevat raittiimmasta Suomesta.

Entä puolueen linja käytännössä?
Tavoitamme Pirkko Ruohonen-Lernerin huhtikuun lopulla eduskunnasta keskeltä järjestäytymiskiireitä ja hallitusneuvotteluja. – Minulle itselleni tämä asia on hyvin tärkeä ja kantani on tiukka, sillä Suomessa on vaikka kuinka paljon niitä, joilla on alkoholista johtuvia ongelmia. En ole ehtinyt vielä selvittää, mitä mieltä kaikki yksittäiset edustajamme ovat mainontakysymyksestä. – Periaatteessa kaikki eduskuntavaaliehdokkaamme ovat kyllä sitoutuneet vaaliohjelmaan, ja vaaliohjelmaammehan tämä oli kirjattu. Periaatteessa puolueen linja on siis selkeä. Timo Soini pani epäyhtenäisyydestä epäillyt kansanedustajaehdokkaat sitoutumaan ”perussuomalaiseen linjaan” perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä. Kansanedustajilla on kuitenkin lain suoma oikeus äänestää vaaliohjelmaa vastaan, joten on vaikea sanoa mikä on yksittäisten edustajien kanta käytännössä.

Alkoholikysymykset saavat vielä odottaa
Perussuomalaisten vaaliohjelma määrittelee puolueen kannan myös alkoholin verotukseen.  ”Alkoholin verotusta voidaan Perussuomalaisten mielestä nostaa, uskomme, että viinan hinnan nostaminen vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta ja siten ehkäisisi alkoholista syntyviä sosiaalisia sekä terveydellisiä haittoja. Haitat maksavat yhteiskunnallemme viimeisimpien arvioiden mukaan ainakin 7 miljardia euroa vuodessa, kun alkoholin myynnistä saatava verotuotto jää n. 2 miljardiin euroon.”

Alkoholiveron nosto on siis kirjattu vaaliohjelmaan, mutta milloin näemme sen käytännössä, Pirkko Ruohonen-Lerner? – Ei ihan lähiaikoina. Näin aluksi ovat tapetilla käytännön eduskuntatyöasiat uusien kansanedustajien kanssa. Ruohonen-Lerner muistuttaa, että kaikki uudet kansanedustajat eivät ole vielä perehtyneet kunnolla alkoholikysymyksiin.

Tämä on epäilemättä totta, sillä puolueen kansanedustajista lähes kaikki ovat ensimmäistä kertaa edustamassa ja käsiteltäviä asioita on paljon. Alkoholiasioihin perehtyneet tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että alkoholiveron korotus ja mainonnan rajoittaminen vähentävät juomista ja siitä aiheutuneita haittoja. Kuitenkin, etenkin asioihin perehtymättömien uusien edustajien parissa saattaa yhä elää kansan keskuudesta tuttuja myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät perustu tutkimustietoon.

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN