Avainsana-arkisto: huumeet

Päihderiippuvuus ensin pois, jotta mieltä voi hoitaa

Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen. Masennuksen oireita … Jatka lukemista Päihderiippuvuus ensin pois, jotta mieltä voi hoitaa

Mistä puhumme, kun puhumme masennuksesta? Usein on vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin, sillä alkoholin käyttö lisää oireita, jotka liitämme masennukseen.

Masennuksen oireita ovat saamattomuus ja aloitekyvyttömyys, univaikeudet, muistihäiriöt, ahdistus, ahdistumiskynnyksen madaltuminen. Kaikkia näitä aiheuttaa huomaamatta myös alkoholi, etenkin runsaasti ja säännöllisesti käytettynä. Ylilääkäri Leea Muhonen on sitä mieltä, että masennuksen hoito tulee aloittaa mahdollisen päihderiippuvuuden hoidosta.
– Masennuslääkityksen teho voi olla plus miinus nolla, ellei masentunut raitistu. Psykoterapiakin menee harakoille, koska päihteet tukkivat ne kanavat aivoista, joita terapian avulla toipumisessa tarvittaisiin.
– Jatkuva runsas alkoholin käyttö ylläpitää masennusta ja ahdistusta, Helsingin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla työskentelevä Muhonen summasi.

Tämänvuotisille Lääkäripäiville kokoontuneista lääkäreistä osa jonotti ”Suomen johtavan sosiaali- ja terveysalan yrityksen” tarjoamaa ilmaista alkoholia. Osa halusi puolestaan kuulla, mitä sanottavaa Leea Muhosella ja muilla johtavilla asiantuntijoilla oli päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydestä toisiinsa ja niitä valottavasta tuoreesta tutkimustiedosta.
– Päihde-häiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt kulkevat yhdessä useammin kuin sattuman kautta olisi mahdollista. Noin puolella mielenterveyshäiriöisistä on myös päihdeongelma, ja toisinpäin, kertoi psykiatrian professori Sami Pirkola Oulun yliopistosta. Ilmenemisjärjestyksessä on sukupuolieroja. Pirkolan mukaan näyttäisi siltä, että noin 60 prosenttia sekä päihderiippuvuudesta että masennuksesta kärsivistä naisista on masentunut ensin, ja päihdeongelma on diagnosoitu myöhemmin. Miehillä taas tilanne on lähes päinvastainen: noin 54 prosentilla päihderiippuvuus edeltää masentumista. Vain pienellä osalla kummankin ongelman tapauksista molemmat diagnosoidaan yhtä aikaa. Erään syy- ja seurausteorian mukaan toinen ei sinällään aiheuta toista, vaan samat tekijät voivat ajaa ihmisen alkoholismiin, masennukseen taikka kumpaankin.

 

Katukaupan rohdoilla voi päätyä psykoosiin
Päihteet linkittyvät hyvin usein myös vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Skitsofrenian puhkeamista edeltää vaihe, jossa ihmisellä on outoja subjektiivisia kokemuksia, toimintakyky laskee ja hän saattaa välillä mennä lievään tai lyhyeen psykoosiin. Liian moni yrittää kyseenalaista itselääkintää.
– Eri tutkimusten mukaan 20-50 tai 50-65 prosentilla skitsofreniaa sairastavista on myös päihdeongelma. Suurkaupungeissa se on yleisempää, kertoi Pertti Heikman Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Päihteet pahentavat skitsofrenian oireita. Kannabis kuitenkin lisää lievästi skitsofreenikon toimintakykyä, millä onkin osuutta siihen tosiasiaan, että paikoin maailmalla jopa neljännes skitsofreenikoista käyttää kannabista. Tavat, joilla ihmiset yrittävät hoitaa itseään, ovat kulttuurisidonnaisia. Suomessa kynnys juoda on matalalla, mutta kannabis ei ole yhtä suuri ongelma kuin maailmalla. Jälkimmäiseen faktaan voi sanoa koko sydämestään, että hyvä niin, sillä kannabiksen tuoma helpotus skitsofreniaan on lyhyt ja salakavala. Huume edesauttaa skitsofreenikon suistumista vakaviin psykooseihin. Se saattaa jopa käynnistää skitsofrenian.
– Skitsofreniaa eivät aiheuta pelkästään geenit, vaan näyttää siltä, että ympäristön vaikutus on paljon suurempi kuin tähän asti on ajateltu, Heikman huolehtii. Hän vetoaa lääkäreihin, jotta he epämääräisesti oireilevan nuoren kohdatessaan huomioisivat, että tämä voi olla vaarassa sekä ajautua päihdeongelmiin että sairastua skitsofreniaan. Samaa peräänkuulutti Leea Muhonen. – Kun olette masentuneitten tai ahdistuneitten nuorten kanssa tekemisissä, varoittakaa veivaamasta päihteitten kanssa. Yksi vakava sairaus riittää varmasti, toista ei tarvita!

 

Lääke ehkäisee päihdeongelmia – ellei lääkkeestä tule ongelma
ADHD:sta kärsivillä on vaikeuksia tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden hallinnassa. Alkoholisteista jopa 35 prosentilla on ADHD, ja ADHDnuorista puolet harrastaa kännäystä, kerrottiin Lääkäripäivillä. ADHD lisää myös muiden mielenterveysongelmien sekä huumeitten kokeilemisen riskiä. Suoraa yhtäläisyysviivaa ei kuitenkaan tule vetää ongelmien välille, vaan ADHD-lapsen poikkeava käytös voi esimerkiksi johtaa varhaiseen syrjäytymiseen. Syrjäytynyt nuori saattaa sitten etsiä lohtua alkoholista tai huumeista.
– ADHD-lääkitys ei lisää päihdeongelmien riskiä, vaan päinvastoin hoito vähentää riskiä 50 prosentilla, eli laskee sen normaalille tasolle, erikoislääkäri Solja Niemelä siteerasi amerikkalaisia tutkimustuloksia. Amfetamiinipohjaisia ADHDlääkkeitä, kuten Ritalinia, voi kuitenkin myös käyttää väärin. Kun sitä nuuskaa, siitä voi päihtyä. Yhdysvalloissa peruskouluikäisistä ADHD-lapsista 5-9 prosenttia ja collegea käyvistä 5-35 prosenttia käytti  lääkkeitään väärin.
– 16-29 prosenttia ADHDlääkettä saavista nuorista oli pyydetty antamaan, myymään tai vaihtamaan lääkkeitään, eli lääkkeitten väärinkäyttäjä ei välttämättä ole nuori itse, Turun yliopistossa päihdelääketieteen kliinisenä opettajana työskentelevä Niemelä painotti. Hänelle itselleen on tullut vastaan aikuisia, jotka haluavat vain ADHDlääkereseptin ja painottavat, etteivät kaipaa apua muihin ongelmiinsa. Esimerkiksi päihdeongelmiin.
– Heille sanon, että lääkehoito ei ratkaise sun ongelmia, Niemelä linjaa, sillä hänestä päihdeongelma on tärkeämpi hoitaa alta pois ensin.
– Ei ole näyttöä siitä, että päihdeongelmaisten ADHDhoito kannattaisi. Ainakin yksi kuukausi tulisi olla raittiina ennen hoitoa. Huumeisiin tottunut elimistö tarvitsisikin massiivisia ADHDlääkeannoksia, jotta niillä olisi toivottu vaikutus. Vain niillä ADHD-aikuisilla, joilla ei ole päihdeongelmia, Niemelä on nähnyt joitakin dramaattisia parantumisia lääkkeillä. Valitettavasti impulsiiviset, nopealiikkeiset ADHD-aikuiset sitoutuvat huonosti päihdeongelmaisille sopiviin hidasvaikutteisiin lääkkeisiin, joilta puuttuu amfetamiinijohdannaisten nopea vaikutus mielen toimintaan.

 

Alkoholi huuhtoo masennuslääkkeestä tehon pois
Suurinta osaa masennuslääkkeistä kutsutaan SSRI-lääkkeiksi. Nämä lääkkeet nostavat aivojen ja keskushermoston serotoniinipitoisuuksia. Serotoniinia ja toista tärkeää välittäjäainetta dopamiinia ihminen tarvitsee muun muassa hyvällä mielellä pysymiseen.
– Alkoholi kuitenkin pyyhkii pois SSRI-lääkkeiden hyvän vaikutuksen. Alkoholi laskee serotoniinin määrää, Leea Muhonen toteaa. Ikävä kyllä moni tulkitsee alkoholin vaikuttavan aivan päinvastoin, koska nousuhumalassa aivojen mielihyvähormonien määrä petollisesti kasvaa pieneksi hetkeksi. Krapulassa serotoniinit ovat vähissä. Juominen on serotoniineille kuin ajelu ylös alas vuoristoradalla, joka vajoaa pidemmällä aikavälillä jatkuvasti alaspäin. Myös hillitympi alkoholin käyttö laskee serotoniinin määrää ja vaikuttaa kykyyn tuntea mielihyvää selvinpäin. SSRI-lääkitys näyttäisi rottakokeiden valossa myös kampeavan aivoissa auki oppimisikkunan. Tämän ikkunan olisi hyvä olla ammollaan, kun psykoterapiassa jäsennetään traumoja uudelleen, kun haetaan uutta suuntaa elämälle. Alkoholi kuitenkin sulkee oppimisikkunan. Jos masennus ja alkoholi ovat toisiaan ruokkiva pari, eikö masentuneilla alkoholisteilla ole mitään toivoa? Muhosen kokemusten mukaan on todellakin.
– Neljän viikon raittius voi jo muuttaa tilanteen ja potilas alkaa toipua. Usein päihteettömyys yksin riittää jo nostamaan mielialaa!

 

TEKSTI JA KUVAT: NATALIA KISNANEN KUVITUS: JANNE VALKEAPÄÄ

 

Lapset ovat liian arvokkaita markkinoiden pelimerkeiksi

HS – Pääkirjoitus – 20.7.2008 Markkinointia ei saa enää jättää elinkeinoelämän itsesäätelyn varaan, kirjoittavat Ritva Kuusisto ja Anki Pulliainen. Lapsi … Jatka lukemista Lapset ovat liian arvokkaita markkinoiden pelimerkeiksi

HS – Pääkirjoitus – 20.7.2008

Markkinointia ei saa enää jättää elinkeinoelämän itsesäätelyn varaan, kirjoittavat Ritva Kuusisto ja Anki Pulliainen.

Lapsi osana yhteisöä

Lapsi seuraa tarkasti hänelle tärkeiden ihmisten valintoja ja imee merkityksiä ympäristöstään. Niistä hän rakentaa tulkintoja siitä, millainen ihmisen tulee olla ja miten elämää kannattaa elää.

Lapsi työstää oppimistaan keskittyneen leikin avulla. Leikki tuottaa iloa, mutta se on myös välttämätöntä elämäntaitojen ja mielenterveyden kannalta. Perinteisesti lapsen leikki on saanut aineksensa aikuisen työn seuraamisesta, mutta nykyisin työ on siirtynyt pois lapsen näkyviltä.

Kotiviihteen aiheuttama taustahäly ja perheen vapaa-ajan käyttäminen kuluttamiseen ovat heikentäneet keskittyneen leikin asemaa. Kun leikki vaarantuu, lapsen kriittinen ajattelu ja aloitteellisuus jäävät heikoiksi ja median vaikutus vahvistuu. Nyt on havahduttu pohtimaan, millaisia kansalaisia markkinahuuhtelussa kasvaa.

Markkinat ovat oivaltaneet leikin ja lelujen arvon. Esimerkiksi elokuvateollisuus panostaa lapsille suunnattujen filmien oheismarkkinointiin. Elokuvien hahmoleluilla lapset kuitenkin vain lähinnä toistelevat näkemäänsä. Tällaisen leikin jälkeen lapsi odottaa kyllästyneenä muiden keksivän hänelle jotain uutta tekemistä.

Perhe on keskeinen kulutusyksikkö. Lapset ja nuoret vaikuttavat kulutuspäätöksiin toivomalla ja kinuamalla. He tekevät myös omia ostospäätöksiään. Mitä enemmän lapsi altistuu mainoksille, sitä enemmän kinuaminen tutkimusten mukaan lisääntyy.

Kuluttamisen paine näyttää tekevän ihmisistä vähemmän tyytyväisiä. Kasvuikäisille se aiheuttaa jopa ahdistusta ja masennusta. On myös todettu, että kulutuskeskeisyys vähentää lapsen anteliaisuutta ja vastuuta ympäristöstä.

Pienituloisissa ja alhaisen koulutustason perheissä uskotaan Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan vankimmin siihen, että raha ja ostaminen auttavat pahaan oloon. Juuri nämä perheet viettävät eniten aikaa ostosparatiiseissa. Kun mankuvat lapset raastavat turhautuneiden vanhempiensa hermoja, ostaminen voi tuntua nopeimmalta pelastukselta.

Lastentarviketeollisuus rakentuu halulle antaa lapselle parasta. Se, mitä lapsi todella valitsisi, ei kuitenkaan aina ole ostettavissa. Hienot lastenhoitovälineet voivat hetkellisesti helpottaa aikuista, mutta lapsen kannalta ne ovat usein varkaita, sillä ne vähentävät aikuisen sylin ja vuorovaikutuksen käyttöä.

Erityinen riskituote on äidinmaidonkorvike, jonka markkinointi on kätketty tutkimusrahoituksen ja sponsoroinnin taakse. Puutteellisesti imetyksen ohjaukseen koulutettu terveydenhuoltohenkilöstö antaa vauvoille korvikemaitoa jo synnytyssairaalassa. Näin vanhemmat oppivat jo ensi päivinä, että lapsi tarvitsee jotain, jota he eivät pysty tarjoamaan.

Markkinoinnissa hyödynnetään lapsen kehityksen herkkyyskausia. Jo puolivuotias tunnistaa tuotemerkkejä. Näin lapselle rakentuu vaivihkaa mieltymyksiä, joita vanhemmat saattavat pitää lapsen omina valintoina. Myös aikuisten mainokset pyritään tekemään lapsia ja nuoria kiinnostaviksi.

Suomalaisessa tutkimuksessa jo viides- ja kuudesluokkalaiset lukivat itsensä nuoriin kuuluviksi ja siten esimerkiksi aikuisille tarkoitettujen virvoitusjuomamainosten kohdeyleisöksi.

Nuorille suunnatuissa mainoksissa ja viihteen sponsoroinnissa vedotaan uskallukseen toimia kasvattajien odotusten vastaisesti. Viitteet seksiin, väkivaltaan, epäterveelliseen ruokaan, tupakointiin ja päihteisiin valjastetaan edistämään tuotteen myyntiä.

Erityisen huolestuneita Suomessa ollaan nuorten juomisesta. Laki kieltää alkoholin mainonnan alaikäisille. Kuitenkin lapset ja nuoret altistuvat jatkuvasti alkoholin lehti-, tv- ja radiomainonnalle. Helsinkiläisten koulujen ja päiväkotien edessä olevilla ulkomainospaikoilla mainostetaan näkyvästi alkoholia.

Alkoholimainonnan monimuotoisuus ja näkyvyys viestittävät lapsille ja nuorille, että alkoholilla ja mielihyvällä on vahva yhteys. Kansainväliset tutkimukset osoittavat selvästi, että alkoholin markkinointi lisää juuri nuorten juomista.

Mainokset ja markkinointi tunkeutuvat tiloista yksityisimpään, ihmismieleen, joka on lapsilla ja nuorilla erityisen altis vaikutuksille. Vielä 1970-luvulla keskusteltiin oikeudesta olla ottamatta vastaan viestintää. Nyt kaupallisen viestinnän sananvapaus on vahva. Yritykset ovat hankkineet itselleen ihmisoikeuksia vastaavia oikeuksia. Samalla ne ovat alkaneet vaatia yhä voimakkaammin näiden oikeuksien kieltämistä ihmisiltä.

Suomalainen ostovoima on länsieurooppalaisissa vertailuissa heikko. Kuitenkin meitä kehotetaan ostamaan ja kuluttamaan, jotta talouden pyörät pysyvät pyörimässä. Tämä viestittää, että osallistuminen tapahtuu ennen kaikkea kuluttamisen ja ostamisen kautta.

Kansantalouden tilanne ei kerro hyvinvoinnista. Robert F. Kennedy totesi viisaasti, että bruttokansantuote mittaa kaikkea paitsi sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. Kulutuskeskeisyyden vähentäminen parantaisi ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Jokainen aikuinen voi vaikuttaa tulevaisuuteen paitsi omalla esimerkillään myös suojelemalla lasten ja nuorten kasvurauhaa. Tämä edellyttää myös nykyisen lainsäädännön kehittämistä. Lapsi on liian arvokas markkinoiden pelimerkiksi. Siksi markkinointia ei saa enää jättää elinkeinoelämän itsesäätelyn varaan.

Ritva Kuusisto
Anki Pulliainen
Kirjoittajat ovat Raittiuden Ystävät ry:n suunnittelijoita.