Avainsana-arkisto: laki

Susi Punahilkan vaatteissa

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti … Jatka lukemista Susi Punahilkan vaatteissa

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti alkoholin vuoksi. Yhden nuoren syrjäytyminen merkitsee yksilölle ja yhteisölle suurta tragediaa ja yhteiskunnalle 700.000-2 miljoonan euron rahallista menetystä.


Perustuslain mukaan
väestön terveyden edistäminen kuuluu julkiselle vallalle. Kiristynyt taloustilanne vaatii priorisointia. Monet poliittiset valinnat kielivät välinpitämättömyyden lisääntymisestä. Heikompiosaisiin kohdistuvat leikkaukset kertovat siitä, että on uskaltauduttu kysymään: ”Kannattaako putoamista ehkäistä yhteiskunnan turvatoimilla – Pitäisivät paremmin kiinni kelkasta, oma vikansa!” Näin olemme hiljaa hyväksymässä tuhansien nuorten syrjäytymisen ja työikäisten ennenaikaisen kuoleman.
Poliittisesti vastakkain ovat aikuisten vapaus saada alkoholia rajoituksetta ja lasten tulevaisuus. Niin kauan kuin alkoholin käyttö nähdään ihailtavana vapauden merkkinä, ei lasten hyvinvoinnin edistämiselle löydy poliittista tahtoa. Kun alkoholista ei osata puhua neutraalisti julkisilla tai yksityisillä areenoilla, ei lasten terveysvalistamisella ole merkittävää tehoa.
Kun me emme itse näytä olevan kiinnostuneita lapsista, jätämme lapsemme alkoholiteollisuuden susille. Elinkeinoelämä toimii voittoa tuottavien periaatteittensa mukaisesti, eivätkä sen edut ole yhtäläiset kansanterveystavoitteiden kanssa.

Suomen valtio tarjosi sotilailleen ilmaiset tupakat. Niinpä sodan jälkeen yli 80 % suomalaismiehistä tupakoi. Tupakkavalistuksella, vieroitusohjelmilla, markkinoinnin rajoittamisella ja lainsäädännöllä tupakkateollisuus on joutunut alistumaan lainsäädännöllisiin rajoituksiin. Ainakin 1970-luvulle saakka tupakoitsijalla katsottiin olevan oikeus altistaa itsensä, perheensä, työyhteisönsä ja kanssamatkustajansa tupakansavulle ja taudeille. Nykyisin ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä tupakointirajoituksiin ja tuhannet ihmiset ovat säästyneet tupakkataudeilta ja -kuolemilta. Kukaan vastuullinen toimija ei enää ottaisi tupakkateollisuutta sponsorikseen. Jokainen tietää, että tupakka tappaa, haisee, maksaa ja altistaa.
Nyt alkoholiteollisuutta uhkaa sama kohtalo kuin tupakkateollisuutta. Alkoholi on todettu vahvasti syöpävaaralliseksi aineeksi, josta tulisi varoittaa käyttäjää. Alkoholin käyttö on noussut sekä suomalaisten työikäisten miesten että naisten suurimmaksi kuolinsyyksi. Tästä huolimatta elämme alkoholiasenteissa tupakkaepidemiaan verrattuna vielä sinisilmäistä 1950-lukua. Ajattelemme, että alkoholin käyttö on yksityisasia ja nuorten juomiselle ei mahda mitään.

Välttääkseen tiukat
lainsäädännön ja markkinoinnin rajoitukset alkoholiteollisuus kiirehtii puhdistamaan imagoaan naamioitumalla hyväntekijäksi rahoittamalla urheilutoimintaa, nuorisotyötä ja nyt myös ehkäisevää päihdetyötä.
Nyt Suomen alkoholiteollisuus on valmistelemassa päihdeopetusmateriaalia kouluille. Punahilkan vaatteissa susikin näyttää sopivalta kumppanilta neuvottelupöydissä ja opettajan kateederilla.
Teollisuuden viestintä voi ensilukemalta näyttää ihan hyvältä. Vasta paneutumalla asiaan huomaa, että suden iso kuono pilkistää punaisen hilkan alta: ”Kännissä olet ääliö” tai ”K18” ja alkoholin mielikuvamarkkinointi vahvistavat mielikuvaa:

Alkoholin käyttö
on keskeinen osa hyvää elämää, joka  lisää mielihyvää ja sosiaalista menestystä
Alkoholijuomien vapaa saatavuus ja rajoittamaton juominen ovat ihmisen perusoikeuksia, joita ei pidä rajoittaa
Ihminen on itse vastuussa siitä, että hän osaa käyttää alkoholia hallitusti. Teollisuuden ja kaupan ei tarvitse vastata tuotteen aiheuttamista haitoista
Alkoholiala on vastuullinen toimija ja merkittävä kansallinen/kansainvälinen työnantaja ja rahoittaja, joten se ansaitsee oikeuden olla mukana kaikessa päätöksenteossa

Viestit ovat varsin samat kuin mitä tupakkateollisuudella oli. Ero on siinä, että kun silmät avautuivat, kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja ammattilaiset alkoivat lukea viesteistä rivien välit. Syntyi poliittista painetta muuttaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Vähitellen ovat myös WHO ja EU lähteneet rajoittamaan tupakka-alaa lainsäädännöllä ja kansanterveysohjelmilla.

Katso oman lapsesi/lapsenlapsesi päiväkotiryhmää tai koululuokkaa. Antaisitko kolmanneksen tästä joukosta altistua tappavalle taudille? Jos et, ala vaikuttaa! Kuuntele, osaatko itse puhua alkoholista neutraalisti.  Seuraa mediaa ja kiinnitä päättäjien huomio alkoholin käyttöä ihannoivaan viestintään. Toimi omassa ympäristössäsi lasten ja nuorten turvallisuuden lisäämiseksi.

Pahaa tapahtuu silloin, kun hyvät ihmiset ovat hiljaa!

Teksti: Ritva Kuusisto

Raittiuden Ystävät: Alkoholin mainonta rajattava tehokkaasti

Alkoholin televisiomainonnasta luovuttava Helsingissä kokoontunut Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuusto vaatii, että alkoholin mainonta tulee rajata tehokkaasti. Tehokkain tapa rajata alkoholimainontaa … Jatka lukemista Raittiuden Ystävät: Alkoholin mainonta rajattava tehokkaasti

Alkoholin televisiomainonnasta luovuttava

Helsingissä kokoontunut Raittiuden Ystävät ry:n liittovaltuusto vaatii, että alkoholin mainonta tulee rajata tehokkaasti. Tehokkain tapa rajata alkoholimainontaa televisiossa on kieltää se kokonaan.

EU:n komission asettaman Euroopan Alkoholi- ja Terveysfoorumin asiantuntijaryhmä on osoittanut, että alkoholin markkinointi lisää todennäköisyyttä, että nuoret aloittavat alkoholin käytön. Lisäksi mainonnan vaikutuksesta nuoret juovat kerran aloitettuaan enemmän alkoholia. Tämä on tieteellinen fakta, jota alkoholiteollisuuden on turha yrittää kieltää.

Alkoholin markkinoinnin rajoittaminen on tarpeen etenkin sen vuoksi, että alkoholi on erityisen vaarallista lapsille ja nuorille, joiden kehittyvät aivot ovat vaarassa eri tavalla kuin aikuisten kohdalla. Voimassa olevan alkoholilain 33 § 1. kohta kieltää vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän juoman mainonnan kohdistamisen alaikäisiin. Laki ei käytännössä toteudu koska suomalaisnuorista suuri osa todennäköisesti altistuu jatkuvalle alkoholimainonnalle. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä 13–17-vuotiaasta suomalaisnuoresta on havainnut alkoholimainontaa ja heistä useampi kuin kolme neljäsosaa viikon parin sisällä tai lähipäivinä (TNS Gallup 2009). Lapset ja nuoret kohtaavat alkoholimainontaa eniten televisiossa (76 %), kaupoissa (61 %), lehdissä (58 %), ulkomainoksissa (50 %) ja Internetissä (42 %).

Raittiuden Ystävät ry toivoo sosiaali- ja terveysministeriön asettamalta Alkoholimainonnan rajoituksia selvittävältä työryhmältä konkreettisia esityksiä, joilla vaikutetaan työryhmälle asetettuihin tavoitteisiin kuten nuorten alkoholinkäyttöön ja alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentämiseen.

Alkoholijuomien mainostaminen on elokuvaesityksissä rajoitettu vain K-18 -elokuviin. Television puolella alkoholimainoksia saa esittää illalla klo 21 jälkeen. Televisiokanavat ovat sopineet Viestintäviraston kanssa esittävänsä K-15 -elokuvia klo 21 jälkeen ja K-18 –elokuvia klo 23 jälkeen. Eli käytännössä televisiossa on eri ikärajat alkoholin mainostamiselle kuin elokuvissa. Kellonaikoihin rajatut mainontakiellot ovat toisaalta tehottomia, sillä nuoret tallentavat usein televisio-ohjelmat myöhempää katselua varten. Näin tehokkain tapa rajata alkoholimainontaa televisiossa on kieltää se kokonaan, kuten monet kansainväliset asiantuntijatahot suosittavat (esim. British Medical Association 9/2009: Under the influence  The damaging effects of alcohol marketing on young people, ks. http://www.bma.org.uk/images/undertheinfluence_tcm41-190062.pdf).

Hyväksytty RY:n liittovaltuuston kannanotoksi 26.9.2009
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tom Anthoni, puh. 040 773 9706

Alkoholin mainonnan rajoittaminen on tarpeen

Raittiuden Ystävät on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on raittiuden edistäminen ja alkoholin kulutuksen vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään aktiivisella vaikuttamistoiminnalla. Alkoholiohjelman kumppanina olemme … Jatka lukemista Alkoholin mainonnan rajoittaminen on tarpeen

Raittiuden Ystävät on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on raittiuden edistäminen ja alkoholin kulutuksen vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään aktiivisella vaikuttamistoiminnalla.
Alkoholiohjelman kumppanina olemme sitoutuneet toimimaan valtioneuvoston vuonna 2003 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti, mm. alkoholin kulutuksen kääntämiseksi laskuun. RY on kriittinen alkoholin mainontaa ja verotuksen tasoa kohtaan. Yksilötasolla RY:n tavoitteena on neutraali suhtautuminen alkoholiin ihmisten välisessä kanssakäymisessä nykyisen alkoholimyönteisyyden sijaan.

Viime vuosina Suomessa on tapahtunut sekä myönteistä kehitystä, että hyvin huolestuttavia asioita. Myönteistä on mm, että raittiuden edistäminen on myötätuulessa, raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja tipatonta tammikuuta viettää yhä useampi aikuinen. Aikuisten kulttuurissa on myös tapahtunut myönteistä kehitystä. Terveyskysymykset (ravinto, liikunta, lepo, päihteiden käyttö, ja käytön vähentäminen, raittius jne.) kiinnostavat oikeasti ihmisiä.

Sitten kielteiset asiat, jotka ovat massiivisia. Alkoholi on 2000-luvulla noussut työikäisten miesten ohella myös työikäisten naisten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Vuonna 2007 työikäisten alkoholikuolemien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8,6 prosenttia (Tilastokeskus). Työterveyslaitoksen mukaan työssä käyvistä 25–34-v. miehistä 63 % on alkoholin riskikäyttäjiä. Saman ikäryhmän työssä käyvistä naisista riskikäyttäjiä on 30 %. Tilanne ei ole läheskään näin huolestuttava useimmissa maissa. Perinteisten ns. viinimaiden alkoholin kulutus on pitkään ollut laskussa. Suomi onkin jo ohittanut Ranskan kulutustason ja mennyt myös Pohjolan aiemman ykkösen eli Tanskan ohitse.

Alkoholi on vallannut keskeisen näkyvän ja myönteisen aseman kulttuurissamme. Se ikään kuin kuuluu asiaan, paikassa kuin paikassa, melkein missä tahansa tilaisuudessa tai tapahtumassa. Laajalle, joka paikkaan ulottuvan mainonnan ja markkinoinnin avulla alkoholielinkeino on läsnä. Eikä tässä pelissä pelimerkit ole yhtä pieniä kuin millä raittiusyhdistykset pelaavat. Hyvä esimerkki vallitsevasta tilanteesta tuli huhtikuussa, kun Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö –kampanja sai Vuoden terveysteko –tunnustuksen.

Palkinnon myötä Panimoliitto on nostettu ehkäisevän päihdetyön toimijaksi, vakuuttavaksi valistajaksi yleisen mielipiteen ja päättäjien silmissä. Panimoliiton kampanja on kuitenkin vastuullisuuden kaapuun naamioitua myynnin edistämistä. Tällaisessa viestinnässä voidaan käyttää sisältöjä, jotka tuotemainonnassa olisivat kiellettyjä. Lisäksi kampanjalla tavoitellaan yrityskuvan kirkastamista ja legitimaatiota osallistua politiikkaan – pyrkimystä välttää tupakkateollisuuden kohtalo.

Kuluvan vuoden alkupuolella EU:n komission asettama Euroopan Alkoholi- ja Terveysfoorumin tiederyhmä osoitti, että alkoholin markkinointi lisää todennäköisyyttä, että nuoret aloittavat alkoholin käytön. Lisäksi mainonnan vaikutuksesta nuoret juovat enemmän alkoholia kun he ovat kerran aloittaneet.

Näen, että tämänhetkisessä mainonnassa ei noudateta alkoholilakia. On selvää, että mainonta ulottuu lapsiin, ja se kohdistuu voimakkaasti nuoriin. Lisäksi mainonta korostaa alkoholin sosiaalisuutta ja sen yhtymistä huumoriin. Lisäksi katukuvassa ja mm. netissä on selkeästi lainvastaista mainontaa eli mainontaa, jossa alkoholi yhdistetään esim. menestykseen ja seksuaalisuuteen.

Teksti: Tom Anthoni (Toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät)

Lobbari tekee vain työtään

Hyvä päättäjä osaa punnita päätöksenteossa eri näkökulmia oikeudenmukaisesti. Hyvä lobbari osaa täyttää valitsemansa vaakakupin niin painavilla argumenteilla, että päättäjäkin vaikuttuu. … Jatka lukemista Lobbari tekee vain työtään

Hyvä päättäjä osaa punnita päätöksenteossa eri näkökulmia oikeudenmukaisesti. Hyvä lobbari osaa täyttää valitsemansa vaakakupin niin painavilla argumenteilla, että päättäjäkin vaikuttuu. Raitis.fi jututti lobbaukseen erikoistuneen Eurofactsin toimitusjohtajaa Tarja Valde-Brownia.

”Liiketoiminnalle myönteisten mielipiteiden luominen ja viranomaisten, poliitikkojen ja muiden avainsidosryhmien varustaminen tarvittavilla tiedoilla on usein olennainen haaste, jonka käsittely vaatii paljon aikaa ja resursseja. Yhteiskunnassa vaikuttaminen ja yhteiskuntaviestintä ovat pitkäjänteistä toimintaa. Eurofacts toimii tässä organisaatiosi apuna, suunnittelee ja kehittää yhteiskuntasuhteitasi. Tunnemme päätöksentekomenetelmät sekä kansallisella että EU-tasolla. Tiedämme, miten virkamiesten ja poliitikkojen kanssa tulee toimia.”
Tarja Valde-Brown matkustaa tiuhaan Turun ja Helsingin välillä. Hän on lobbausfirma Eurofactsin toimitusjohtaja. Ylle kirjatun liikeideansa mukaisesti Eurofacts on puurtanut 20 vuotta mm. perheyrittäjien, tele- ja tietoliikenteen sekä energiateollisuuden asialla.
Ja välillä alkoholiteollisuudenkin.

Mitä lobbari oikein tekee?

– Totista työtä, Valde-Brown naurahtaa.
– Päättäjät tarvitsevat päätöksentekoa silmälläpitäen mahdollisimman monipuolisen kuvan eri taustatekijöistä. Me tuomme asioita esille meidät työllistäneen tahon näkökulmasta.
Miten tämä käytännössä tapahtuu?
– Lobbarissa yhdistyvät neuvonantaja, toimittaja ja konsultti. Yksi ihminen ei välttämättä tee kaikkea, vaan meillä on monenlaisia ihmisiä töissä, Valde-Brown selventää.
Miten kommentoimme terveysnäkökulmaa?
Hyvä lobbari seuraa yhteiskunnallista keskustelua asiakkaansa näkökulmasta ja osallistuu siihen itsekin. Joskus hän myös tapaa päättäjiä tai järjestää heille ohjelmaa siinä toivossa, että saa samalla rasvatuksi päätöksenteon rattaita. Lobbari ei välttämättä ole asiakkaansa ”puolella”; neutraalius on itse asiassa etu.
– Se, että olemme ulkopuolisia, tuo asiakkaallemme lisänäkökulmia. Esimerkiksi alkoholiteollisuuden alan toimijalle ei välttämättä tulisi mieleen pohtia asioita terveysnäkökulmasta. Me ehdotamme, että mietitäänpäs sitäkin, että tällaisiakin asioita päätöksentekijät saattavat ajatella, Tarja Valde-Brown kertoo.
Lobbausta eivät harjoita vain Eurofactsin kaltaisten yritysten työntekijät. Moni yritys tai järjestö ei katso tarvitsevansa ulkopuolisia lobbareita, koska sen omat työntekijät keskittyvät lobbaukseen. Tämä lehti on osa Raittiuden Ystävien yhteiskunnallista vaikuttamistyötä – siis lobbausta.
Onko puolueettomuutta olemassa?
Lobbari tuntee onnistumisen iloa, kun päättäjät tai yleinen mielipide huomioivat asian, jota lobbarin asiakas on pitänyt tärkeänä.
Vaan entä jos onnistumisen sivuvaikutukset rappeuttavat kansanterveyttä?
Pakko kysyä, Tarja Valde-Brown. Kun katsot alkoholiongelmien pahenemista Suomessa, tunnetko koskaan, että Eurofactsilla olisi jotain tekemistä asian kanssa?
– Alkoholin terveysvaikutukset ja syrjäytyminen ovat erittäin tärkeitä asioita, jotka on otettava huomioon, kun päätöksiä tehdään. Tätäkään asiaa ei kuitenkaan pidä katsoa yksisilmäisesti vaan kokonaisuutena. Minun työni on tarjota päätöksentekijöille informaatiota yhdestä näkökulmasta.
– Ja kuinka puolueettomasti asiaa voi yleensä tarkastella? Valde-Brown kysyy.
Lobbaus muistuttaa journalismia siinä, ettei puolueetonta artikkelia kenties olekaan. Toimittajan omat näkemykset vaikuttavat väkisinkin tekstiin, tiedostipa hän niitä tai ei. On oikeastaan helpointa valita tietoisesti puolensa.
Mutta mitä sanoo omatunto alkoholiteollisuuden puolen ottamisesta? Lääkärien mukaanhan alkoholi ei ole mikä tahansa myyntituote vaan hermomyrkky.
– En ole lääkäri. En pysty ottamaan kantaa siihen, vaan yritän pysyä yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijana. Lääkäreilläkin on sitä paitsi hyvin erilaisia mielipiteitä.

Kukaan ei lobbaa vakaumustaan vastaan
Omatunnosta puheen ollen. Eurofactsissa on 10 työntekijää, minkä lisäksi joukko asiantuntijoita tekee firmalle tilapäistöitä.
– Jos työntekijä ei oman vakaumuksensa takia halua jotakin asiaa hoitaa, hän ei missään tapauksessa joudu niin tekemäänkään, Tarja Valde-Brown kertoo.
Millainen asiakas olisi Valde-Brownille itselleen liikaa?
– Tupakkateollisuudelle en itse varmaan tekisi töitä. Ehkä korkeintaan, jos se haluaisi olla osana yhteiskunnallista kampanjaa, jossa haluttaisiin tuoda esille tupakoinnin vaarallisuus.
Eurofacts seuraa kansainvälistä code of contact -säännöstöä, eettistä ohjeistusta lobbareille. Sen mukaan lobbari muun muassa nojaa lausuntonsa faktatietoihin ja ilmoittaa päättäjille aina mitä tahoa hän edustaa.
– Päättäjillä on kova kiire, ja ilman lobbausta he olisivat paljon yksipuolisemman tiedon varassa. Meidän tehtävämme on antaa rehellistä informaatiota, Valde-Brown summaa.

Toisinajattelija oli tiukkapipo
Suomi sai 1994 uuden liberaalin alkoholilain. Siihen tyytymätön Leea Hiltunen sai sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä todistaa, kuinka talousargumentit ajoivat sosiaali- ja terveyspoliittisten argumenttien ylitse. Päivittäistavarakaupan ja alkoholiteollisuuden näkökantoja nosti taustalla taitavasti esiin muun muassa lobbausfirma Eurofacts.
Suomi ennen joulukuun 1994 uutta alkoholilakia: Alkolla oli yksinoikeus alkoholijuomien maahantuontiin, maastavientiin ja keskiolutta lukuun ottamatta vähittäismyyntiin Suomessa. Alko jakoi alkoholin anniskelu- ja valmistusluvat ja määräsi juomien hinnat. Alkoholia ei saanut mainostaa lainkaan.
Liittyminen ETA:an, Euroopan talousalueeseen, toi muutospaineita. Monessa muussa maassa ETA:n käynnistämät alkoholipoliittiset muutokset olivat kuitenkin maltillisempia kuin Suomessa.
Kristillisdemokraattien entisen kansanedustajan Leea Hiltusen mielestä taloudelliset argumentit ajoivat sosiaali- ja terveysargumenttien yli, kun alkoholilakia muutettiin.
– Sosiaali- ja terveysnäkökulmasta ei todellakaan haluttu asiaa käsitellä. Katsottiin, että se, mitä valtio on tehnyt, on riittävää, kun myynnin tuotosta hippusia menee terveydenhuoltoon, Hiltunen muistelee.
Raumalaisrouva oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kun asiaa käsiteltiin, ja suruissaan lopputuloksesta.
– Kaiken kaikkiaan ilmapiiri oli valiokunnassa vahvasti liberaalia alkoholipolitiikkaa tukeva. Yleisesti koin siten, että haluttiin miellyttää elinkeinoelämän edustajia ja liberaalisti ajattelevia äänestäjiä. Uudistusten kritisoiminen ja tiukemman alkoholipolitiikan puolesta puhuminen leimattiin vanhoilliseksi ja tiukkapipoiseksi ajatteluksi, jolla ei olisi kansan kannatusta, Hiltunen sanoo.

Synkkä ennustus osui nappiin
Leea Hiltunen oli muun muassa erikoissairaanhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, ennen kuin hänet valittiin kansanedustajaksi. Hänestä tuntui 1994 uskomattomalta, miten sinisilmäisesti mainonnan vapautta ja alkoholin saatavuuden lisäämistä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puolustettiin.
– Joskus kävi mielessä ajatus, että syyllistettiin kansalaiset, jotka eivät osaa käyttää ”oikein” alkoholia. Ikään kuin kyseiset ihmiset olisivat jo menetettyjä, toisen luokan kansalaisia ja itse ”sairautensa” aiheuttaneet. Täysraittiudesta puhuminen tyrmättiin astetta voimakkaimmin argumentein, Hiltunen toteaa.
Ajankuvaksi käy vaikkapa ote Liberaalisen kansanpuolueen Tuulikki Ukkolan puheenvuorosta eduskunnan täysistunnossa toukokuussa 1994:
”Ed. Ihamäki muistaakseni sanoi aikaisemmassa vastauspuheenvuorossaan, että alkoholi tappaa 1 500 ihmistä vuodessa, tupakka 7 000 vuodessa. Suola tappaa myös 10 000 ihmistä vuodessa. Milloin suola kielletään? Milloin kielletään alkoholi? Tällainen terveysterrorismi on jotakin sellaista, mitä minä en olisi uskonut kuulevani eduskunnassa. Tämä antaa ihmisille kuvan siitä, että jos te noudatatte sitä, mitä me nyt sanomme, te saatte iankaikkisen elämän, te ette kuole koskaan, te ette sairastu koskaan. Jokainen meistä tietää, että kuolema tulee ennemmin tai myöhemmin, yrittipä elää miten terveesti tahansa.”
Epäilemättä me kaikki kuolemme. Myös Leea Hiltunen ennusti 1994 oikein:
”Alkoholihaitat ovat sitä suuremmat, mitä korkeampi on alkoholin kokonaiskulutus. Saatavuuden ja markkinoinnin lisäys kasvattaa kulutusta.”
”Alkoholijuomien saatavuuden ja mainonnan lisääminen eivät palvele kansanterveydellisiä tavoitteita tai korjaa ns. olutkulttuurin haittoja. Päinvastoin on odotettavissa, että tehdyt muutokset yhdessä synnyttävät vain uusia haittoja, sillä valiokunnan esittämien kauniiden ja hyvien periaatteiden käytännön toteutumiselle ja valvonnalle ei ole mitään takeita.”

Tehokkaasti kulissien takana
Lobbausfirma Eurofacts oli omalta osaltaan vaikuttamassa tapahtumien kulkuun. Eurofactsin asiakkaita olivat tuolloin muun muassa Päivittäistavarakauppa ry ja Marli sekä joitakin yksityisiä alkoholijuomateollisuuden edustajia.
Eurofacts viihtyy taustalla. Leea Hiltunenkaan ei kuullut Eurofactsin nimeä, mutta hänellä kävi 1994 kyllä mielessä, kuinka järjestelmällistä taustalla tuntunut lobbaus oikein oli.
– Näitä mietin, kun kuuntelin puheenvuoroja sekä salissa että valiokunnassa. Paljonhan puheenvuoroissa käytetään yleensäkin silloin ja varmaan edelleenkin eri asiantuntijoiden sanomaa.
– Ja olimmehan toki Alkon vieraina ryhmänä, ja eduskunnassa vieraili eri tahojen asiantuntijoita, samoin kuin kirjeitä tuli.
Toisinajattelijoita ei ollut tarpeeksi muutosten estämiseen. Silti heitä riitti yli puoluerajojen.
Esimerkiksi Vasemmistoliiton Outi Ojala ihmetteli ääneen Suomen suorittamaa vauhdikasta täyskäännöstä. Kun nimittäin Suomi neuvotteli EU-jäsenyydestään, oli eräänä neuvottelutavoitteena, että terveyspoliittisista syistä Suomi saisi säilyttää alkoholin vähittäismyyntimonopolin. Tavoite saavutettiin neuvotteluissa, mutta saavutetusta edusta ei kauan pidetty kiinni.
Miksei?
Kun alkoholilaki oli menossa läpi joulukuussa 1994, Ojala totesi eduskunnan täysistunnossa: ”– sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tuntui välillä, että muut kuin sosiaali- ja terveyspoliittiset syyt olivat pääsijalla silloin, kun kosketeltiin mainontaa ja eräiltä osin myös elinkeinotoimintaa.”

Artikkelin pohjana on käytetty eduskunnan täysistuntojen sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöytäkirjoja vuodelta 1994.
Teksti: Natalia Laurila

Alkoholimainonta lisää nuorten juomista

Tutkimusten mukaan alkoholimainonta lisää nuorten alkoholin kulutusta. Alkoholin mainonnasta ja siitä miten alkoholin mainonta vaikuttaa lapsiin ja nuoriin keskusteltiin tänään … Jatka lukemista Alkoholimainonta lisää nuorten juomista

Tutkimusten mukaan alkoholimainonta lisää nuorten alkoholin kulutusta.

Alkoholin mainonnasta ja siitä miten alkoholin mainonta vaikuttaa lapsiin ja nuoriin keskusteltiin tänään eduskunnassa. Ajankohtaisen seminaarin järjestäjinä oli eduskunnan Elämäntapa- ja nuorisoryhmä sekä eduskunnan Terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä. Tilaisuudessa esiteltiin myös Suomen Ash ry:n teettämä tutkimus suomalaisten nuorten altistumisesta alkoholimainonnalle (http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=801).

Mainoksissa nuoriin vetoavat esimerkiksi menevännäköiset nuoret naiset ja miehet, vauhti ja hyvä fiilis, rento musiikki, hersyvä huumori ym. hyvään elämään liitettävät asiat. Myös huomiota herättävät valtavan kokoiset ulkomainokset ovat suosittuja, esim. juuri nyt bussien kyljissä nähtävät mainokset: Golden Cap – Don’t Dare tai Vattuako siinä tuijotat?

Suomi on sitoutunut WHO:n jäsenmaana suosituksiin, joiden mukaan kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus varttua ympäristössä, joka on suojattu niin pitkälle kuin mahdollista alkoholijuomien markkinoinnilta (WHO 1995).

Viimeksi alkoholimainontalakia muutettiin vuonna 2007, mutta muutokset jäivät kosmeettisiksi. Esim. tv-mainonta kiellettiin ennen klo 21, mutta nuoret seuraavat suosikkisarjojaan myös iltayhdeksän jälkeen. Nykyiseen lakiin on kirjattu rajoituksia mainonnalle, mutta nämä jättävät paljon tilaa tulkinnalle. Laki kieltää esimerkiksi esittämästä, että alkoholi lisää sosiaalista tai seksuaalista menestystä (Alkoholilaki 33 §).

Suomen lainsäädäntö edellyttää terveitä elämäntapoja edistävää kasvuympäristöä lapsille ja nuorille. Suurin osa suomalaisista haluaa rajoittaa alkoholin mielikuvamainontaa sekä sponsorointia urheilutapahtumien yhteydessä (Suomalaisten Alkoholiasenteet 2008). Kymmenen sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja toimijaa jättivät kannanoton mielikuvamainonnan kieltämisen puolesta (16.12.2008).

Eduskunnassa järjestetyn tilaisuuden pääpuhuja oli hollantilaisen Dutch Institute for Alcohol Policy – johtaja Wim van Dalen, joka totesi, että lapsia ja nuoria houkuttava alkoholimainonta on Euroopassa hyvin voimakasta. Aikuiset eivät tiedä, millaista alkoholituotteiden markkinointia tapahtuu verkossa eikä kaikkia uusia markkinoinnin muotoja ole vielä tutkittu. Joka viides hollantilainen nuori on käynyt jonkun alkoholimerkin sivustolla tutustumassa sivuston hauskaan ajanvietteeseen. Kaikki yleensä pitävät huumorista. Alkoholielinkeinoa koskevissa itsesäätelysäännöissä ei puhuta mitään huumorista, joten huumoria saa vapaasti käyttää markkinoinnissa. Ja alkoholiteollisuus todella käyttää mielikuvituksen rajat ylittävää huumoria markkinointikeinonaan – ilmeisen tehokkaasti. Van Dalen kertoi EU:n komission asettaman Euroopan Alkoholi- ja Terveysfoorumin asiantuntijaryhmän hiljattain osoittaneen, että alkoholin markkinointi lisää todennäköisyyttä, että nuoret aloittavat alkoholin käytön. Lisäksi mainonnan vaikutuksesta nuoret juovat enemmän alkoholia kun he ovat kerran aloittaneet (http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/alcohol/Forum/docs/science_o01_en.pdf). Kyseessä on tieteellinen fakta, jossittelulle ei enää ole sijaa, van Dalen painotti.

Asiantuntijalääkäri Mikko Vienonen nosti kriittisessä puheenvuorossaan esille kuinka suomalainen alkoholikulttuuri ei noudata länsieurooppalaista alenevan kulutuksen trendiä. Suomalainen alkoholikulttuuri ei eurooppalaistu – se venäläistyy, Vienonen totesi kuvaamalla kuinka Suomen kunnissa vuosi vuodelta menetetään yhä enemmän elinvuosia kun ihmiset kuolevat ennenaikaisesti alkoholisairauksiin. Mikä on myös ikävää, erot Suomen kuntien välillä ovat suuria, ja yleensä siellä missä menee taloudellisesti heikosti alkoholisairaudet ja -kuolemat vain lisäävät taakkaa. Ja ylämäki tässä suhteessa vain jyrkkenee.

Tilaisuudessa kuultiin myös Terveys ry:n Innostu!Innosta! – hankkeen nuorten Tomi Rinteen ja Tilda Inkilän puheenvuoro, jotka totesivat osuvasti, että suomalainen nuori osaa varmasti luetella enemmän alkoholimerkkejä kuin Suomen presidenttejä ja että kohtaamiensa alkoholimainosten lukumäärää ei jaksa luetella, niitä on niin monta.

Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä puhui alkoholimainonnan säätelystä – esimerkkeinä Suomi ja Ranska. Alkoholin mainonta on kielletty Ranskassa vuodesta 1991 lähtien, alkoholin tuotemainonta on kuitenkin sallittu. Lisäksi mm. televisiomainonta on kielletty. Sallitussa tuotemainonnassa saa kehua tuotetta ja antaa siitä tietoja, mutta esim. nuorten kapakkatunnelman kuvaaminen tai pariskunnan läheisyyden kuvaaminen x-viinin kera on kielletty. Käytännössä alkoholin ”elämäntapamainonta” on Ranskassa kielletty.

Suomessa väkevän alkoholin mainonta on kielletty. Miedon alkoholin mainonta on sallittu. Alkoholin mainonta lapsille ym. on kielletty. Vuodesta 1995 lähtien laissa on lueteltu mainonnassa kielletyt elementit. Tuotemainonnan lisäksi mainonnassa saa kuvata alkoholin juomista nuorten juhlissa esim. siideri- tai olutpullot kädessä, alkoholin tarjoamista toiselle ja käsi kädessä ”leijumista”, kunhan mainoksen mallit ovat yli 18-vuotiaita. Käytännössä alkoholin ”elämäntapamainonta” on Suomessa sallittu, Tuominen totesi.

Seminaarissa käydyssä keskustelussa mm. kysyttiin Wim van Dalenilta, miten hän näkee tulevaisuuden, onko alkoholin mainonnan rajoittaminen näköpiirissä muualla Euroopassa? Van Dalen totesi, että pieniä edistysaskeleita on tapahtunut, esim. yleisimmän markkinointimuodon eli televisiomainonnan osalta kun nyt myös Hollannissa alkoholimainokset alkavat vasta klo 21. Van Dalen totesi, että alkoholin markkinoinnin rajoittaminen on tarpeen etenkin sen vuoksi, että alkoholi on erityisen vaarallista lapsille ja nuorille, kehittyvät aivot ovat vaarassa, eri tavalla kuin aikuisten kohdalla.

Yhteenvetona alkoholin mainonnan rajoittaminen sai seminaariväeltä selvää kannatusta. Ranskan malli mainittiin hyvänä esimerkkinä, onhan alkoholin vuosittainen kokonaiskulutus laskenut Ranskassa useilla litroilla/henkilö viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Tämän päivän seminaarin lisäksi alkoholin mainonnan rajoittaminen on noussut useaan otteeseen esille myös eduskunnan varsinaisessa lainsäädäntötyössä. Viimeksi asia kirjattiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon (11/2009 vp). Lakivaliokunta on myös aktiivisesti keskustellut mielikuvamainonnan kieltämisestä käsitellessään alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamista (HE 84/2008). Pian vuoden päivät jatkunut valiokuntakäsittely on päättymässä, lakivaliokunnan mietintö on pian odotettavissa.

Lisätietoja:
Tom Anthoni, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät ry
Puh. 040 773 9706

Laki on, se ei toteudu. osa III

Lapset Kansakunnan hukkuvat toivot Filosofin kysymys: jos näet lapsen hukkuvan, etkä yritä auttaa häntä, oletko silloin murhaaja? ”Olen”, vastaa suomalainen. … Jatka lukemista Laki on, se ei toteudu. osa III

Lapset

Kansakunnan hukkuvat toivot

Filosofin kysymys: jos näet lapsen hukkuvan, etkä yritä auttaa häntä, oletko silloin murhaaja?
”Olen”, vastaa suomalainen. Tässä artikkelissa kysytään, onko maamme murhaajia täynnä.

Tuusulalaisen peruskoulun käytävä ankeana maanantaiaamuna.
– Vähäks oli hyvät bileet viikonloppuna ku Annin porukat oli poissa, ei ollu viinasta pulaa! Mul on vieläki darra. Siel oli kivoja amiskundeja. Hilluttiin kaikki ilman paitaa ihan sekasin. En muista millon sammuin, selittää 15-vuotias Missu luokkatovereilleen.

Aikuisen korvissa kuulostaa siltä, että Missu peittelee rehvakkaalla äänensävyllään ihan toisenlaisia tunteita.
Missu ei varmaankaan pidä siitä, jos joku aikuinen tulee moralisoimaan ja kyselemään, eikö hän osaa pitää hauskaa selvin päin?
– Mitä v***uu se muille kuuluu mitä mä teen. Ei mun juominen vaikuta mun koulunkäyntiin!
Missu on tietysti ääripää. Enemmistö nuorista naisista ei tiettävästi osallistu teiniorgioihin, tai ainakin he ymmärtävät lähteä sellaisista ennen kuin ”kivat amiskundit” konttaavat päälle.
Itse asiassa alaikäisten alkoholin juominen on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan. Nykyään on jo aika okei olla selvin päin, kun aiemmin sellainen oli erikoisuuden tavoittelua, josta saa ikätovereilta kuulla.
Aivan liian suuri osa nuorista näyttäisi silti viettävän lauantai-iltaa kylillä tai kaupungilla palellen. Istutaan vilteillä, juodaan olutta ja siideriä. Käydään pissalla koristepensaitten välissä.
Joku ohi kävelevä aikuinen luo apean, joku äkeän katseen, mutta suurin osa on kuin ei olisi huomannut mitään. Missään tapauksessa kukaan ei pysähdy toteamaan, ettei alle 18-vuotiaalla ei ole oikeutta pitää hallussaan alkoholijuomia. Miksi pysähtyisi. Turpiinhan siinä voisi tulla, kun makuun päässeet nuoret kiroilevat jo valmiiksi.
Ja makuun pääsee nopeasti, sanovat neurotutkijat. Teini-ikäisten addiktiivinen muisti ja aivojen mielihyväkeskuksen toiminta ovat vielä hyvin herkät.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa – kukaan ei alkoholisoidu yhtä todennäköisesti kuin se, joka aloittaa juomisen kasvuiässä.

Lapsella on oikeus selvään vanhempaan

Ketäpä yllättäisi, että alkoholi on selvästi suurin yksittäinen syy lastensuojelullisiin viranomaistoimenpiteisiin Suomessa.
Vaan millainen on normaali lauantai-ilta niissä ”hyvissä kodeissa”, joissa lastensuojeluviranomaisten ei tarvitse vierailla? Joista ihan tavalliset nuoret lähtevät kosteille retkilleen?
Päivällinen on kenties huuhdeltu alas trendikkäästi fiinillä viinillä. Murkun livahtaessa ulos äiti jää hörppimään siideriä oman ystävättärensä kanssa ja isä katselee illan elokuvaa oluttölkit seuranaan.
Kukaan ei humallu vahvasti, kyse on pelkästä kohtuukäytöstä. Fiiniä viiniä ei tarjottu murkulle.
Silti viesti on ollut hänelle päivänselvä jo ennen kouluun menoa: kun haluamme rentoutua ja vaihtaa vapaalle, tarvitsemme alkoholia.
Moni vanhempi rikkoo tietämättään tässä lastensuojelulain yleistä tulkintaa. Tulkinta nostaa päänsä esiin lähinnä avioerotapauksissa, kun pohditaan lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.
– Lähtökohtana on se, että tapaamisoikeuden toteutumisen pitäisi olla lapsen edun mukaista – ei voida katsoa, että lapsen edun mukaista olisi tavata päihtynyttä vanhempaansa, kertoo lastenvalvoja Esa Nieminen Helsingin kaupungista.
– Lapselle tulisi turvata oikeus päihteettömään lapsuuteen, joten nollatoleranssia tulisi noudattaa, Nieminen vielä tarkentaa.
Sen aikuisen, jonka vastuulla lapsi kulloinkin on, tulisi siis olla selvin päin. Kuinka moni on?

Alkoholilaki
§ 24: Alkoholia ei saa anniskella kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle.
§ 34: Alkoholijuomaa ei saa pitää hallussaan eikä kuljettaa henkilö, joka ei ole täyttänyt kahtakymmentä vuotta.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
§1
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Aivovaurioita ja klamydiatartuntoja
Missu on valitettavasti väärässä väittäessään, ettei hänen juomisensa vaikuta koulunkäyntiin.
Muistaminen ja oppimiskyky heikentyvät, kun alle 20-vuotias juo alkoholia. Tämä johtuu siitä, että aivoturso eli hippokampus, jolla on keskeinen rooli muistamisprosessissa, on tärkeässä kehitysvaiheessa. Alkoholin negatiivinen vaikutus hippokampukseen voi olla pitkäkestoinen ja peruuttamaton.
Säännöllisesti alkoholia käyttävän nuoren aivot eivät kykene kunnolla varastoimaan uutta informaatiota pitkäaikaiseksi muistiksi. Lisäksi alkoholi hankaloittaa muistamaan sitä, mitä hän on juuri oppinut.
Alkoholi vaikuttaa ikävällä tavalla myös aivojen prefrontiaaliseen alueeseen, joka säätelee persoonallisuuden ja käytöksen kehittymistä. Juuri Missun iässä tätä aluetta pitäisi tarkimmin varjella alkoholin kaltaiselta myrkyltä.
Ja Missu, naiseksi kasvavan aivot ovat suuremmassa vaarassa kuin mieheksi kasvavan. Neurotutkimuksen valossa voidaan sanoa, että pojilla on niin kutsuttu parempi viinapää.
”Se pieni ero” ei rajaudu aivoihin, tietää kouluterveydenhoitaja Anne Haajanen, joka työskentelee Vihdin yhteiskoululla.
– Aika paljon kuulen sellaista, että on tullut mokailtua ja nyt tarvitaan jälkiehkäisypillereitä. Alle 15-vuotias tarvitsee kuitenkin reseptin saadakseen niitä apteekista. Niin nuoren pitäisi mennä hakemaan jälkiehkäisypillerit lääkärin kautta ja saada samalla valistusta.
Terveydenhoitajalle uskalletaan tunnustaa asioita, joista vanhemmille ei kehdattaisi kertoa ikinä. Haajanen tietää, että ”mokat” tehdään humalassa. Seksivalistusta ei tämän päivän nuorisolta puutu, sitä saa niin koulusta, telkkarista kuin nuorten lukemista lehdistäkin. Ikävät faktat kuitenkin unohtuvat estottomassa humalatilassa.
Tai vaikka eivät unohtuisikaan, nuoren neidon on vahvassa humalatilassa vaikea tapella hyväksikäyttäjiä vastaan. Sammuneena mahdoton.
Suomessa diagnosoidut sukupuolitaudit ovat yleistyneet 2000-luvulla. Ylivoimaisesti yleisin sukupuolitauti, klamydia, leviää nimenomaan nuorten keskuudessa. Suurin osa uusista tapauksista todetaan alle 24-vuotiaissa.
Alle 20-vuotiaiden tilannetta syynättäessä selviää, että riski on erityisen suuri tytöillä. Tai ehkäpä tytöt käyvät tunnollisemmin testeissä?
Viime vuonna klamydia löydettiin 2 652 alle 20-vuotiaalta naiselta ja 772 samanikäiseltä mieheltä.

’Minulla on varhaiskypsä ja itsenäinen tytär’
Mistä Missu ikätovereineen alkoholia saa? Alkoholilain mukaan ei ainakaan kaupasta.
– Aina löytyy joku joka ostaa, nuoret vakuuttavat.
– Spurgut pyörii Alkon ympärillä ja hakee pientä palkkiota vastaan.
Gallupien perusteella joka neljäs murrosikäisen nuoren vanhempi välittää lapselleen alkoholia ihan itse. Eija antaa peruskoululaistyttärelleen myös tupakkaa, sekä luvan järjestää kotibileitä silloin, kun hän itse on esimerkiksi työmatkalla viikonlopun yli.
– Minulla on varhaiskypsä ja itsenäinen tytär, joka viihtyy hyvin itseään vanhempien seurassa, hän sanoo ylpeänä.
Ovatko kosteat kotibileet aina sujuneet hyvin? Naapureitten mukaan meno on ollut äänekästä, eikä kyyneleiltäkään ole vältytty.
– No, se johtui siitä kun bileisiin tuli kutsumattomia vieraita. Mutta nuoret ovat fiksuja, tilanne saatiin selvitettyä. Tyttöä ensin pelotti, kun kotiavain oli kadonnut ovesta, mutta aamulla selvisi, että hänen paras ystävänsä oli sen siitä ottanut varmuuden vuoksi talteen, Eija kertoo.
– Sellaista se oli minunkin nuoruudessani. Parempi että minä itse annan tytölle siideriä ja tupakkaa kun tiedän omasta kokemuksesta, että jostain ne nuoret niitä kumminkin saavat. Ties minkä pimeän pullon ostavat muuten.
Lain mukaan Eijan tyttärelleen antama pullokin on pimeä. Alkoholin välittäminen alle 18-vuotiaalle korvauksettakin on kielletty. Rangaistuksena pitäisi lain mukaan olla sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Välittämisestä korvausta vastaan tulisi seurata sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.
Mutta onko alkoholilaki se laki, jotta tässä asiassa tulee lukea?
Milloin vanhempien tekoja ja tekemättömyyksiä aletaan tarkastella lastensuojelulain näkökulmasta?

TARTU PUHELIMEEN
Jos huomaat alaikäisten nauttivan alkoholia ja haluat tehdä siitä lopun, soita poliisille. Poliisin kuuluu resurssiensa rajoissa partioida katsomaan, onko vihje lainrikkomuksesta paikkansapitävä.
Jos juomisesta ei aiheudu yleistä häiriötä, älä kuitenkaan pirauta hätänumeroon vaan poliisin tavalliseen numeroon.
– Jos alaikäiset ovat päihtyneitä, hävitämme aineen ja pohdimme, onko lastensuojeluilmoitus aiheellinen ja liittyykö tapaukseen muuta kuin päihtyminen. Yleensä löydetään kotiosoitteesta joku, jonka luokse nuori viedään. Se on meillä perussapluuna, kertoo Sisä-Savon poliisilaitoksen konstaapeli Veli-Matti Sedergren.
– Koulujen loppuessa voi valvominen käydä kuitenkin mahdottomaksi, ja isoissa kaupungeissa tilanne on varmasti vaikeampi, hän huomauttaa.
Syy, miksi alaikäiset juovat niin paljon aikuisten silmien alla kenenkään puuttumatta, onkin se, ettei juuri kukaan puutu asiaan.
– Todella vähän meille tulee tällaisia ilmoituksia, Sedergren kertoo.

Artikkelissa pelkillä etunimillään esiintyvien henkilöiden etunimet on muutettu.
Teksti: Natalia Laurila Kuva: Tuuli Hypén
Lähde: raitis.fi -lehti 4/08

Pienestä myönnytyksestä hallitsematon tulva?

Viinitilojen erivapauksien lisääminen voi tuoda Suomeen aivan uudenlaisen alkoholin myyntijärjestelmän. Tuskin kukaan tosiasiat tiedostava toivoo, että suomalaisten alkoholin kulutus kasvaisi … Jatka lukemista Pienestä myönnytyksestä hallitsematon tulva?

Viinitilojen erivapauksien lisääminen voi tuoda Suomeen aivan uudenlaisen alkoholin myyntijärjestelmän.

Tuskin kukaan tosiasiat tiedostava toivoo, että suomalaisten alkoholin kulutus kasvaisi 14–30 prosenttia. Valmisteilla oleva lakiuudistus viinitilojen alkoholimyyntioikeuksien lisäämisestä saattaa kuitenkin olla pieni halkeama, joka johtaa ison padon hallitsemattomaan hajoamiseen. Näin ounastelee Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.

Suomalaiset viinitilat saattavat saada luvan myydä 22-prosenttista alkoholia, jos valmisteilla oleva lakiuudistus menee läpi. Hanketta edistävä Ilkka Oksala, peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteeri, puolustelee uudistuksen tarvetta vapaalla markkinataloudella ja uutterien yrittäjien tukemisella.
– Tämä vähäpätöinen muutos, joka koskisi harvalukuisia, vähän myyviä, mukavia viinitiloja, saattaa olla pyörivä lumipallo, joka antaa pahimmassa tapauksessa kuoliniskun Suomen nykyistä alkoholin vähittäismyyntijärjestelmää vastaan, varoittaa Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.
– Dominoefektin vaara on ilmeinen. Seuraava askel voisi olla, että panimoala ja kauppa-ala yleisemmin vaatisivat samanlaisia oikeuksia.
Mielenkiintoista ja huolestuttavaa on, että lakiuudistusta on valmisteltu miltei salassa. Keskustelua ei ole yritetty herättää, eikä asiantuntijoiden näkökantoja ole edes kysytty. Stakesin työntekijöiden mukaan koko asia on huomattu ainoastaan yhdessä suomalaisessa sanomalehdessä.
– Ruotsissa on tutkittu, mihin alkoholin myyntipisteiden määrän kasvaminen voisi johtaa. Vaatimattomammassakin mallissa, niin kutsutussa lisenssimallissa, alkoholin kulutus kasvaisi 14 prosenttia, jos 400 Systembolagetin kaupan määrä kasvaisi 1 000 kauppaan, sanoo Tigerstedt.
Lisenssimallissa panimoiden ja viinitilojen yhteyteen ja miksei muuallekin putkahtelisi uusia Alkon kaltaisia lisenssimyymälöitä.
Hurjemmassa vähittäiskauppamallissa oletetaan, että alkoholin myynti vapautuisi vielä laajemmin. Väkeviäkin juomia voisi silloin ostaa tavallisista kaupoista. Tuolloin tutkijat arvelevat kulutuksen kasvavan 30 prosenttia.
– Saatavuudella on merkitystä. Suomalaisten alkoholinkulutus ei välttämättä ole saavuttanut kyllääntymispistettä, meillä on vieläkin mahdollisuus lisätä alkoholin kulutustamme. Esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna meillä juodaan vielä varsin vähän viiniä, Tigerstedt maalailee.

Tilastot eivät ennusta hyvää
Tigerstedt naksauttaa auki masentavia tilastoja siitä, millainen vaikutus alkoholin kulutuksen kasvulla on kansanterveyteen. Otetaanpa esimerkiksi alkoholin käytöstä aiheutuvat vuosittaiset maksakirroosikuolemat:
– Määrä on noussut tusinasta tuhanteen 1960-luvun lopusta tähän päivään, Tigerstedt painottaa.
Vanhempien alkoholin käyttö on suurin yksittäinen lasten huostaanottojen syy Suomessa. Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on noussut 90-luvun alun jälkeen noin 9 000:sta lähes 15 000:een.
Ikävien tilastojen listausta voisi jatkaa lähes loputtomiin. Ja jos alkoholin jakeluverkostomme löystyy, 14 prosentin kasvu vuositasolla olisi nykyisellä kulutuksella litroissa mitattuna suurempi kuin vuoden 1969 raju muutos.
– Meillä on totuttu näkemään alkoholihaitat humalassa sattuneina onnettomuuksina ja väkivaltatilanteina. Kyllä niidenkin määrä pysyy kulutuksen lisääntyessä korkeana, mutta suomalaisilla on vinoutunut käsitys tuottamistaan haittatyypeistä. Täällä ei ajatella tarpeeksi korkean alkoholin kulutuksen vaikutuksia kroonisiin sairauksiin. Tai vaikkapa työvoiman laatuun, Christoffer Tigerstedt huomauttaa.

Suomalaiset ohittaneet juomareina italialaiset
Kun suomalaisten alkoholin kulutus on kasvanut 1960-luvulta lähtien, Ranskassa ja Italiassa tilanne on ollut täysin päinvastainen. Miksi? Onhan totta, ettei Ranskassa ja Italiassa ole läheskään yhtä tiukka alkoholilainsäädäntö kuin meillä.
Ihmiset ovat Ranskassa ja Italiassa muuttaneet maaseudun ”kaikki alas viinillä koko suvun voimin” -kulttuurin keskeltä kaupunkeihin. Viinistä on monen silmissä tullut vanhanaikainen, epäterveellinen ja moukkamainenkin ruokajuoma. Eikä koko suku enää asu ja juo arkisin yhdessä.
– Suomessa kaupunkeihin muutto on vain lisännyt alkoholin kulutusta, koska meillä alkoholin saaminen on ollut kaupungeissa helpompaa. Perhekoko on pienentynyt myös Suomessa, mutta ilmeisesti suomalaiset kuluttavat enemmän alkoholia juuri kotonaan, Christoffer Tigerstedt toteaa.
Alkoholin kulutusta on eteläisemmässä Euroopassa vähentänyt ja toisaalta Pohjolassa lisännyt myös lastenkasvatuskulttuuri. Meillä nuoriso elää itsenäisempää elämää ja juo humalahakuisesti. Ranskassa ja Italiassa on suojelevampi kasvatuskulttuuri, ja perhekoon pienentyessä, kun lapsia on enää kenties yksi, ainokaista suojellaan erityisen tarkasti. Myös alkoholin vaaroilta.

Eikö jo riitä?
Suomen viinintuottajat nauttivat jo nyt erivapaudesta. He saavat myydä enintään 13-prosenttista viiniä.  Tämä oikeus heille myönnettiin, kun alkoholilainsäädäntöämme uudistettiin EU:hun liittymisen yhteydessä.
Alkuperäisessä lakiehdotuksessa ei mainittu viinitiloja ja niiden myyntioikeuksia lainkaan, vaan kysymys tuli esille vasta lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä syksyllä 1994. Ja kun Suomi liittyi EU:hun, viiniagentuurit valittivat komissiolle Suomen alkoholin vähittäismyyntijärjestelmästä. Kun kiista määriteltiin maatalouskysymykseksi, se hautautui kuitenkin maatalousdirektoraattiin.
– Viinitilojen ja vähittäismyyntimonopolin rinnakkain olo on perustunut varsin herkkään tasapainoon Suomen ja komission välillä, varoittaa Christoffer Tigerstedt.
Suomessa on tällä hetkellä 342 Alkoa, runsaat 6 100 elintarvikekauppaa ja suurempi kansallinen alkoholiongelma kuin yhteiskunta kykenee hoitamaan.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila
Lähde: raitis.fi -lehti 4/08

Laki on, se ei toteudu. osa II

Humalako katsojan silmässä Lahtelainen paikallislehti kesällä 2008: “ravintolayrittäjä harmittelee rahanmenoa, kun asiakkaat vetävät nykyään kotona pohjat.” Siis hetkinen. Eikös tuollainen … Jatka lukemista Laki on, se ei toteudu. osa II

Humalako katsojan silmässä

Lahtelainen paikallislehti kesällä 2008: “ravintolayrittäjä harmittelee rahanmenoa, kun asiakkaat vetävät nykyään kotona pohjat.” Siis hetkinen. Eikös tuollainen ole laitonta? Mitä kaikkea alkoholilain vastaista ravintoloissamme nykyään tapahtuukaan? raitis.fi -lehti lähti selvittämään asiaa Lahteen.

Aleksanterinkatua voidaan pitää Lahden pulppuavana olutvaltimona, siksi monta anniskeluravintolaa siellä on. Alkuillasta kadulla näkyy vielä muilla asioilla liikkuvia ihmisiä. Janoisilta näyttävät lähinnä teini-ikäiset, jotka parveilevat ravintolojen edustoilla.
– Näyttää siltä, että pirpanat yrittävät taas, valittelee portsari Janne.
Janne tuntee pirpanoitten juonet. Alle 18-vuotiaat yrittävät usein päästä ravintolaan arkena tai alkuillasta, arvellen sen sujuvan silloin helpommin. Viikonloppuisin seuraa toinen aalto myöhemmin ja siinä liplatteleva nuoriso on jo vahvasti humaltunutta.
– Ennen kuin minä olin 18, jengi tuli tänne yhdeksän, kymmenen aikoihin. Nyt kun viina on halpaa, nuoriso vetää kotona ja tulee kylille myöhemmin, yhdentoista, kahdentoista maissa, Janne huomioi.
Kaksi nuorta naista lähestyy päättäväisesti Jannen työpaikkaa.
– Oisko papereita? hän kysyy.
– Mä oon hei 28! kuuluu vastaus, ja ajokortteja vilautettuaan naiset katoavat baariin.
– En pysty sanomaan, montako alaikäistä olen päästänyt sisään, koska tosi monella on väärennetyt paperit. Vaikkapa isosiskon ajokortti – sano siinä sitten, että tämä on väärä, jos sisko on ihan samannäköinen, Janne pähkäilee.

Nuoriso sikailee ravintoloitten ulkopuolella
– Nuorten kohdalla alkoholilaki pitää. Jokaiselta vähänkään nuoremman näköiseltä kysytään hyvin nopsasti paperit, toteaa Irene, 50.
Viisikymppisten suosimassa anniskeluravintolassa useimmat ovat ottamassa yhtä tai kahta tuopillista tutussa seurassa. Osa porukasta on kuitenkin tillin tallin.
Kaikki ovat Irenen kanssa yksimielisiä: paperit kysytään nuorilta aina.
Siitäkin ollaan yksimielisiä, ettei se nuorisoa pysäytä – juomasta, nimittäin. Aleksanterinkadulle eivät monetkaan tule juomaan 20. ikävuotensa tietämillä. Sinne tullaan sitten, kun ollaan jo juotu.
– Lahdesta tulee yöllä kuin laidun, maakuntien jengi tulee autoilla ja sikailee ympäriinsä. Kaupunki on aamulla kuin myrskyn jäljiltä, harmittelee 55-vuotias Kalervo.
Kalervo on kunnossa, mutta samanikäinen, vahvasti humaltunut mies pyrkii sotkemaan keskustelun ja kiinnittämään kaikkien huomion itseensä.
– Totta kai nuoriso ottaa pohjia kun baarissa on liian kallista, Irene saa arvella kovalla äänellä, jotta tulisi kuulluksi.
Pohjia ottavat monet muutkin, joilla on vähän rahaa. Halvemmalla pääsee, kun ostaa humalansa muualta. Tai hivuttaa halvemmat liemet mukaan ravintolaan.
– Jotkut menevät omien mukien kanssa vessaankin, 55-vuotias Leena paljastaa.
Niinköhän täälläkin on nyt tehty? Häiritsevästi humaltunut mies tunkee lähelle, tahtoo tuppautua keskusteluun. Tarjoillaanko tällaisessa tilassa oleville?
– Kanta-asiakkaille örveltäminen sallitaan, Kalervo sanoo.
– Nuoko tuolla tiskin takana tietäisivät aina, missä vaiheessa toiselle voi vielä tarjoilla? Ei todellakaan. Tiskin takana tehdään virhearvioita, Leena sanoo.
–Kyllähän täällä sanotaan tosi paljon, että nyt sinun on parempi mennä kotiin, Irene puolustelee.
– Aina on ollut niin, että humalaisille on juotettu, vakuuttaa humalainen herra itse.
Vai voiko muuta odottaakaan?
– Baareilla on tulotavoite, ja niitä kontrolloidaan heikosti, Kalervo muistuttaa.

Ravintolayrittäjä lukee lakia eri tavalla
Noora, 19, on töissä baaritiskin takana.
– Sen näkee kävelytyylistä, eleistä, kehonkieli kertoo. Päivittäin saan sanoa jollekulle, että nyt on pohjia otettu liian paljon.
Humaltuneet asiakkaat eivät aina tästä tykkää.
– Täällä on portsari niitä tilanteita varten.
Hankalimmat asiakkaat poistaa paikalta poliisi. Poliisi onkin lääninhallituksen tarkastajien tärkein tietolähde sen suhteen, missä tarkastajia tiuhimmin tarvitaan.
– Joissakin paikoissa käymme monta kertaa vuodessa, joissain ei kertaakaan, kertoo ylitarkastaja Irja-Liisa Halijoki, joka vastaa muun muassa Lahden anniskelupaikkojen valvonnasta.

Tarkastuksista ei varoiteta etukäteen.
– Ravintolayrittäjillä ja meillä on hyvin erilaiset käsitykset siitä, kuka on selvästi päihtynyt ja kuka ei. Käymme jatkuvaa, uuvuttavaa keskustelua aiheesta, Halijoki mainitsee.
Ravintolayrittäjän mukaan vahvasti humaltunut asiakas on vetänyt pohjat kulman takana ja astellut sisään baariin ennen kuin pohjat ovat ehtineet vaikuttaa kunnolla. Tarkastajien tulisi yrittäjän mielestä myös ymmärtää turtumus, joka iskee, kun tekee anniskelutyötä illasta ja vuodesta toiseen. Humala pistää paljon paremmin raittiista ulkoilmasta sisään astuneen tarkastajan kuin baarin työntekijän silmään.
Aikaisemmin lakia rikkoneet ravintolayrittäjät pääsivät suullisella varoituksella, mutta sittemmin Etelä-Suomen lääninhallituksessa havaittiin, ettei niistä ollut apua. Nykyään rikkomusta seuraakin kirjallinen huomautus tai varoitus. Jos sekään ei auta, ravintoloitsija voi menettää alkoholin myynti- ja anniskelulupansa määräaikaisesti ja lopulta pysyvästi.
– Määräaikainen luvan menetys tapahtuu Etelä-Suomen lääninhallituksen alueella ehkä kerran vuodessa.
Tämä ei suinkaan johdu vain valvottavien yritysten lainkuuliaisuudesta.
– Tarvittaisiin moninkertainen valvoja-armeija, Irja-Liisa Halijoki toteaa.
– Kilpailu on niin kovaa alalla, bisnes on bisnestä. Työntekijät ovat kertoneet meille, että omistajilta on tullut sellaista viestiä että ”tulos tai ulos”. Pitää kuulemma tarjoilla vaan.
Poliisi voi sakottaa työnantajalleen kuuliaista mutta lakia läpi sormien katsovaa työntekijää. Tämä on Halijoen mukaan harvinainen, mutta tehokas keino saada meininki muuttumaan.

Salivalvonta syö aikaa tärkeämmiltä töiltä
Erityisiä ongelmaravintoloita ovat ne, joissa ei voi syödä, ainoastaan juoda. Joihin ihmiset menevät nimenomaan humaltuakseen.
”Salivalvonta” eli humalaisten bongaaminen syö Halijoen mielestä liikaa tarkastajien aikaa. Yrityspapereitakin pitäisi ehtiä syynätä.
– Lain mukaan anniskeluravintolassa tulisi aina olla paikalla vastaava hoitaja, joka on koulutettu ja pystyy valvomaan alkoholilain toteutumista. Pätevää vastaavaa hoitajaa ei kaikista ravintoloista löydy. Joissain esiintyy myös harmaata taloutta.
Kaikkien ravintoloiden paperit eivät kestä päivänvaloa. Sen sijaan Halijoki on tyytyväinen siihen, miten tunnollisesti ravintoloissa kysytään nykyään nuorten ihmisten papereita.
Kurinalaisuus johtuu tässä tapauksessa lain kirjaimen pelottavasta varjosta.
– Olisi liian riskialtista rikkoa tätä lakia. Alaikäiselle tarjoilemisesta seuraakin automaattisesti määräaikainen myynti- ja anniskeluluvan peruutus, Halijoki sanoo.
– Mutta sitä tapahtuu ja se sallitaan, että tillin tallin olevalle asiakkaalle tuodaan aina vaan tuoppia eteen.
Silloin kun tarkastajalla on tarkastuksessa poliisi mukana, seistään varmemmalla pohjalla kuin silloin, kun hän on liikenteessä yksin.
– Muutenhan siinä on vain yrittäjän sana tarkastajan sanaa vastaan, Halijoki huomauttaa.

Tarjoiltiinpa humaltuneille tai ei, alkoholilain 23§ mukaan ”Asiakas, joka käyttäytyy häiritsevästi tai jonka päihtymys on selvästi havaittavissa, on poistettava anniskelupaikasta.” Eikö meidän ravintoloissamme ole selvästi päihtyneitä henkilöitä?
Sosiaalisesti tuomittavan häiritsevän käytöksen rima on Suomessa ilmeisen korkealla

Näin lakia rikkovasta ravintolasta huomautetaan
Jos haluat tehdä huomautuksen ravintolasta, jossa alkoholilakia ei noudateta, voit ottaa yhteyttä lääninhallituksesi sosiaali- ja terveysosastolle. Kirjallinen selostus lainrikkomuksesta tai -rikkomuksista on kaikkein tervetullein, mutta puhelutkin otetaan vastaan.
Valitus on syytä jättää omalla nimellä. Tyypillisin valituksen tekijä on porttikiellon saanut, katkeroitunut asiakas, joka ei halua mainita nimeään.
Ravintoloiden aiheuttamia meluhaittoja ja niiden asiakkaiden aiheuttamia tupakansavuhaittoja käsittelee terveystarkastaja.

Laki toteutuu, yleensä:
Alkoholijuomaa ei saa anniskella kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle, ei myöskään muuta juomaa, joka sisältää vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia (AlkoL 24§).
Nuori ostaja on velvollinen vaadittaessa todistamaan henkilöllisyytensä iän varmistamiseksi (AlkoA 26§).

Laki toteutuu usein:
Alkoholijuomaa ei saa anniskella selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle (AlkoL 24§).

Onko meillä tästä lakikin:
Päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan. Asiakas, joka käyttäytyy häiritsevästi tai jonka päihtymys on selvästi havaittavissa, on poistettava anniskelupaikasta (AlkoL 23§).

Teksti: Natalia Laurila Kuva: Tuuli Hypén
Lähde: raitis.fi 3/08

Laki on, se ei toteudu. Osa I

Alkoholimainonta Mielikuva on korviesi välissä Tuotevalvontakeskuksen hyväksymät alkoholimainokset eivät yritä saada meitä uskomaan, että juomien alkoholipitoisuus olisi myönteinen asia. Ne … Jatka lukemista Laki on, se ei toteudu. Osa I

Alkoholimainonta

Mielikuva on korviesi välissä

Tuotevalvontakeskuksen hyväksymät alkoholimainokset eivät yritä saada meitä uskomaan, että juomien alkoholipitoisuus olisi myönteinen asia. Ne eivät herätä sellaista mielikuvaa, että alkoholijuoma lisäisi sosiaalista menestystä, tai että alkoholilla voisi olla terapeuttista vaikutusta. Muutenhan ne olisivat laittomia ja näin ollen ne vedettäisiin pois lehdistä ja ruudusta. Mutta jos alkoholimainoksemme noudattavat näin kiltisti lakia, minkä ihmeen takia ne on tehty?

– Alkoholimainoksista herää sellainen mielikuva, että juominen on terveellistä, kaikilla on kivaa bailatessa, ilmassa on positiivisia juttuja, että heti on hauskaa yhdessä kun juodaan, sanoo Johanna, 23.
– Ei ne musta pahoja ole, mutta tietenkin joku nuori, jolla ei omaa kokemusta alkoholista ole, saa niistä sellaisen kuvan, että alkoholi on tosi hauska ja positiivinen juttu, jatkaa Jussi, 25.
Myöskään 55-vuotias Aila ei pidä Suomen alkoholimainontaa ihan lainmukaisena.
– Mielikuvat, jotka alkoholimainoksista jää, viestittää just sitä: hauskoja ihmisiä, tosi hauskaa juoda, kovan päivänä iltana helpottaa kun ottaa…
Johanna, Jussi ja Aila pitävät oluesta. Raitis.fi -lehti haastatteli heitä selvittääkseen, ovatko muutkin kuin raittiit sitä mieltä, ettei alkoholimainonta ole ihan sopusoinnussa Suomen lain kanssa.
Kyllä ovat. Kukaan ei voi olla huomaamatta, miten valtavat alkoholin ihanuutta julistavat lakanat pyörivät koulujen vieressä. Mainosten juomari on trendikäs menestyjä, josta vastakkainen sukupuoli tykkää. Alkoholimainonta tunkeutuu populaarikulttuuriinkin ja opettaa, että alkoholi on keino kestää ristiriitoja, vaihtoehto lääkitykselle tai terapialle.
– Aika turha laki, kun se ei toteudu, Jussi kiteyttää.

Lainkohta, johon Jussi viittaa, on Suomen alkoholilain 33 §. Se sallii mietojen alkoholijuomien mainostamisen, paitsi jos mainonta…
· …kohdistuu alaikäisiin
· …yhdistää alkoholin käytön ajoneuvolla ajamiseen
· …korostaa alkoholipitoisuutta myönteisenä ominaisuutena
· …kuvaa runsasta alkoholin käyttöä myönteisenä
· …luo kuvan suorituskyvyn lisääntymisestä
· …luo kuvan sosiaalisesta tai seksuaalisesta menestymisestä
· …luo kuvan lääketieteellisistä tai terapeuttisista vaikutuksista
· …luo kuvan, että alkoholi piristää, rauhoittaa tai on keino ristiriitojen ratkaisemiseksi
· …on hyvän tavan vastaista
Väkevien alkoholijuomien mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on pääsääntöisesti kiellettyä. Mainoksia saa kuitenkin olla esimerkiksi siellä, missä näitä juomia tarjoillaan tai valmistetaan.

Tuotevalvontakeskus tyytyväinen nykytilanteeseen
Meillä on siis ilo ja kunnia elää maassa, jossa alkoholimainontaa säädellään hyvin ja perusteellisesti.
Tästä on iloinen myös Erkki Lahtinen, joka työskentelee mainonnan valvojana Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskuksessa.
– Alkoholimainonta on koko lailla säädösten mukaista. Kauppiaat ja valmistajat haluavat nykyään noudattaa lainsäädäntöä, hän kehuu.
Erkki Lahtisen mukaan mainosten tulkintalinjat ovat muotoutuneet vuosien mittaan sellaisiksi, ettei uusille tulkinnoille juuri jää mahdollisuuksia. Mainosten tekijät voivat helposti päätellä aiemmista mainoksista, mikä menee läpi ja mikä ei.
– Joitakin vuosia sitten olut- ja siiderimainokset vetosivat alaikäisiin, sillä niissä oli paljon nuoria esiintyjiä. Tällaista karsittiin, sillä alaikäisiin vetoamisen kanssa viranomaiset ovat erittäin tarkkoja. Nykyään alle 25-vuotiaita ei alkoholimainoksissa oikeastaan esiinnykään.
Hyvän tavan vastaisuus on Erkin mukaan lain ”kaatokohta”, jonka nojalla mainoksiin välillä puututaankin. Känninen rämäpäisyys ja tasa-arvoa halveeraava naisten hyväksikäyttö ovat saaneet valvojien tuntosarvet pystyyn.
Entäpä mielikuva siitä, että alkoholin juominen on myönteinen toimenpide, jolla saa kavereita ja jolla bileet muuttuvat kahta kauniimmiksi? Mielikuva, jonka herättäminen on Jussin, Johannan ja Ailankin mielestä mainosten päätarkoitus.
– Jos mainos antaa kuvan, että juuri alkoholi saa tilanteen sellaiseksi, niin tällaisia yhteyksiä ei tietenkään tule edistää, Erkki Lahtinen toteaa.
Tämän päivän mainokset eivät kuitenkaan tuotevalvontakeskuksen linjauksen mukaan anna tällaista kuvaa. Eivät ainakaan tarpeeksi yksiselitteisesti.
Kansa saa omalla vastuulla muodostaa korviensa välissä juuri ne positiiviset mielikuvat, jotka parhaiten palvelevat alkoholijuoman myyntiä.

Näin sopimattomasta mainonnasta huomautetaan
Jos haluat huomauttaa jonkin valtakunnallisen mainoksen sisältämästä lainrikkomuksesta, soita Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskukseen.
Puhelinnumero on (09) 396 7270

Paikallisten, esimerkiksi paikallislehdissä olevien mainosten laittomuudesta voi valittaa lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle.

Jos haluat huomauttaa jonkin mainoksen epäeettisyydestä, lähetä kirjallinen lausuntopyyntö Mainonnan eettiseen neuvostoon, jonka osoite on:
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

Lausuntopyynnössä tulee selvittää, missä epäeettinen mainos on ollut ja mikä siinä tarkalleen on epäeettistä. Jos mahdollista, mainos on liitettävä lausuntopyyntöön; TV-mainokset Mainonnan eettinen neuvosto hankkii kuitenkin itse käsiinsä pyydettäessä. Yhteystiedot on pantava mukaan, sekä erillinen maininta, mikäli yhteystiedot eivät saa olla esillä asiaa käsiteltäessä. Valmis lausunto lähetetään sen pyytäjälle myöhemmin postissa. Mainonnan eettisen neuvoston lausunnot ovat kuluttajalle maksuttomia.

Mainoksista valittavat lähinnä kilpailijat
Jos alkoholimainos joka tapauksessa tuntuu lainvastaiselta, siitä voi tehdä valituksen. Kuinka tämä tapahtuu?
Ylitarkastaja Erkki Lahtinen kehottaa soittamaan sosiaali- ja terveysministeriön tuotevalvontakeskukseen, jos mainos on valtakunnallinen. Paikallistason mainoksesta voi valittaa lääninhallitukseen.
– Kenttä on niin iso, ettemme itse pysty löytämään kaikkia mainoksia. Mutta kun ilmoitetaan, niin selvitetään, tuotevalvontakeskuksessa työskentelevä Erkki lupaa.
– Ruuhkaa ei ole, kuluttajat ilmoittavat alkoholimainoksista hyvin harvoin meille.
Erkki Lahtinen kertoo, että tänä päivänä tuotevalvontakeskus tutkii pyynnöstä eniten suomalaisten ravintoloitten nettisivuilla olevia alkoholimainoksia. Pyynnöt eivät tule ravintoloiden asiakkailta vaan kilpailevilta ravintoloilta.
Viime vuonna alkoholimainonta johti tuotevalvontakeskuksessa 28 toimenpiteeseen. Vain yksi mainos kiellettiin, mutta yleisempi toimenpide, eli kirjallisten muutosohjeitten toimittaminen mainostajalle, johtaa sekin yleensä mainoksen poistamiseen. Lääninhallitusten tarkastajat antoivat alkoholimainonta-ohjeita 20 kertaa 2007, ja kolme neljäsosaa niistä annettiin Itä-Suomessa.
Jos mainos todetaan lailliseksi, mutta kouraisee silti sydäntä, on olemassa toinenkin valitusosoite. Mainonnan eettinen neuvosto MEN ei puutu kaupallisten tiedotteiden lainmukaisuuteen tai -vastaisuuteen, mutta antaa lausuntoja siitä, onko mainonta eettisesti hyväksyttävää.
Neuvoston sihteeri, lakimies Paula Paloranta muistaa viime vuosilta vain kolme käsittelyssä ollutta alkoholimainosta.
– Fitz-siiderimainos sai huomautuksen 2003, koska se koettin lapsia puhuttelevaksi. Diamond Beer Brewing sai 2004 lievän huomautuksen ravintola-alan ammattilaisille suunnatussa lehdessä olleesta mainoksesta, jossa nainen rinnastettiin pullonavaajaan. Hänen etuhampaansa katkesivat, kun hän avasi niillä pullon. Huomautuksessa oli kuitenkin kyse sukupuolten tasa-arvosta eikä alkoholista, hän selittää.
– Sinebrychoffin Karlsberg-olutmainoksesta tuli valitus, jonka mukaan se sisälsi epäkohteliasta käyttäytymistä ja vaarallisen tilanteen. Se sai kuitenkin hyväksyvän lausunnon, koska kyseessä oli mainonnalle tyypillinen liioittelu, eikä mainosta tule ottaa vakavasti.
Viime vuonna MEN antoi lausunnon 53 mainoksesta. Vuosittain vain 0–2 MENissä käsiteltävää mainosta mainostaa Paula Palorannan mukaan alkoholia.

Loogisesti laitonta
Suurin osa mainoksista keskittyy heruttamaan yleisön kielelle viattoman raikasta ja makoisaa mielikuvaa mainostettavasta tuotteesta. Kirsikka on Koppenbergin siideripullossa parhaimmillaan, eikä suinkaan terveellisimmillään, ymmärrättehän.
Tuotevalvontakeskuksen linja luottaa katsojan omaan arvostelukykyyn. On omaa tyhmyyttä, jos yhdistää Lapissa patikoivan komean sankarin reippauden hänen suosimaansa maltaiseen janojuomaan.
Tässä on jotakin samaa kuin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Känniääliö-kampanjassa. Ongelmatilanteissa vika ei ole tuotteessa vaan sen käyttäjissä.
Suodaanpa pieni hetki loogiselle ajattelulle.
Juuri alkoholipitoisuus erottaa alkoholijuomat muista juomista.
Mainoksen tehtävä on tuotteen ja sen ominaisuuksien myönteinen korostaminen.
Melkoisella todennäköisyydellä alkoholijuomamainos siis korostaa myönteisesti tuotteen alkoholipitoisuutta – mikä oli laitonta.
”Alkoholimainonta ei kansainvälisten vertailujen mukaan lisää alkoholijuomien kulutusta, vaan se vaikuttaa eri tuotemerkkien välisiin markkinaosuuksiin”, julistaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto.
Sepä olisikin lystiä. Mutta siihen eivät usko edes liiton jäsenyritysten uskolliset asiakkaat.

Kansalaisjärjestöt yhdistävät voimansa alkoholimainonnan vaikutuksia vastaan

Alkoholin markkinointi lisää nuorten alkoholin kulutusta. Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat yhdistäneet voimansa taistelussa alkoholin haittoja vastaan perustamalla alkoholin markkinointia seuraavan keskuksen, EUCAM:n. Keskus tarjoaa muille kansalaisjärjestöille ja poliitikoille tietoa alkoholimarkkinoinnin haitoista sekä alkoholi- ja mainosteollisuuden toimista.

EUCAM seuraa alkoholiteollisuuden markkinointitoimia
Uusi keskus tukee alkoholimarkkinoinnin vaikutusten tutkimusta ja alkoholimainonnan seurantaa. Lisäksi se välittää tietoa säännöksistä ja kirjaa teollisuuden markkinointitoiminnan trendejä. Huhtikuussa EUCAM julkaisi kolme trendiraporttia:
1. Ensimmäinen trendiraportti ”Naiset – uusi markkinoinnin kohde” selvittää, että alkoholia on aiemmin markkinoitu ainoastaan miehille, mutta nykyään naisia käytetään mainonnassa korostamaan, että hekin voivat nauttia tuotetta.
2. Energiajuomien ja alkoholin sekoitukset on erittäin suosittuja erityisesti nuorten keskuudessa. Alkoholiteollisuus käyttää hyväkseen tätä kysyntää tuomalla markkinoille valmiita juomasekoituksia. Näiden uusien juomien lanseeraukseen käytetään innovatiivisia “tarttuvan markkinoinnin” käytäntöjä. Esimerkkejä uusista alkoholipitoisista energiajuomista ja niiden markkinointitavoista on kuvattu toisessa trendiraportissa ”Vahvistavat viinat: alkoholipitoiset energiajuomat”.
3. Alkoholin käytön negatiivisia vaikutuksia tuodaan esiin mediassa yhä enemmän. Alkoholiin liittyvät ongelmat tiedostetaan yhä paremmin. Vastareaktiona tälle alkoholiteollisuus yrittää aktiivisesti rakentaa imagoa vastuullisesta tuotteesta, joka sopii terveelliseen elämäntyyliin ja on linjassa ympäristön parannuksen kanssa. Joistain tämän alkoholin uuden yhteiskunnallisen roolin ja sen yksipuolisen näkökulman vaaroista keskustellaan kolmannessa trendiraportissa ”Alkoholin vihreä ja terveellinen imago”.

Sähköiset englanninkieliset versiot näistä raporteista löytyvät osoitteesta http://www.stap.nl/eucam/home/trends_in_alcohol_marketing.html
Painettuja neliväriraportteja voi tilata osoitteesta eucam@eucam.info kymmenen euron hintaan.

Uudet websivut ja uutiskirje
EUCAM on avannut websivuston http://www.eucam.info/, jolta löytyvät selostukset uusimmista tieteellisistä tutkimuksista sekä lisäksi tietoa alkoholimarkkinoinnin kansallisista säädöksistä, trendeistä ja asiaa koskevia uutisia. Websivuston lisäksi EUCAM julkaisee uutiskirjettä, joka raportoi alkoholin markkinoinnista Euroopassa.

Teksti: Natalia Laurila Kuvitus: Tuuli Hypén
Lähde: raitis.fi -lehti 2/08