Avainsana-arkisto: nuoret

KANSANTERVEYSJÄRJESTÖT VAATIVAT VASTUULLISTA ALKOHOLIPOLITIIKKAA

Panimoliitto katsoo tuoreessa kannanotossaan, että valistus on toimiva keino vaikuttaa alkoholihaittoihin. Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue tätä käsitystä; valistuksella ei yksinään … Jatka lukemista KANSANTERVEYSJÄRJESTÖT VAATIVAT VASTUULLISTA ALKOHOLIPOLITIIKKAA

Panimoliitto katsoo tuoreessa kannanotossaan, että valistus on toimiva keino vaikuttaa alkoholihaittoihin. Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue tätä käsitystä; valistuksella ei yksinään ole merkitystä ilman rakenteellisesti tehokasta alkoholipolitiikkaa. Kansanterveyttä puolustavat järjestöt edellyttävät valtiolta vastuullista alkoholipolitiikkaa. Järjestöjen mielestä alkoholipolitiikkaa tulee terävöittää mainonnan rajoittamisella ja verotuksen keinoin, koska alkoholin reaalihinta on edelleen alle vuoden 2003 tason ja alkoholihaitat kasvussa. Lisäksi alkoholimainonta tulee rajata tuotetietojen esittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat tyytyväisiä siitä, että peruspalveluministeri Paula Risikko on luvannut, että asiasta annetaan hallituksen esitys vielä kuluvan vaalikauden aikana.

Alkoholimainonnan rajoittaminen tuotetietojen esittelyyn suojelisi lapsia ja helpottaisi valvontaa

Tutkimusnäyttöä alkoholimielikuvamainonnan vaikutuksista lasten ja nuorten päihteiden käyttöön on riittävästi. Käytettävissä oleva tutkimustieto vahvistaa, että mitä vähemmän nuoret altistuvat kiinnostaville ja mielenkiintoa herättäville mainoksille, sitä vähemmän heille koituu haittaa alkoholimainonnasta. Suomessa yli 90% 13-17 -vuotiaista on ilmoittanut kohtaavansa alkoholimainontaa. Nykyinen alkoholin mielikuvamainonta vaikuttaa nuoriin, vasta identiteettiään rakentaviin ihmisiin, paljon voimakkaammin kuin aikuisiin. Mielikuvamainonnan rajaamiselle vain tuotetietojen esittämiseen on sekä eduskunnan että kansalaisten enemmistön tuki.

Mainonnan rajoittaminen on kansainvälinen ilmiö

Järjestöt muistuttavat, että rajoittavat toimenpiteet alkoholin haittojen vähentämiseksi eivät ole vain suomalainen ilmiö. Eri maissa alkoholin mainontaa rajoitetaan tai kielletään. Tuore esimerkki löytyy Barcelonasta, jossa alkoholin mainonta on kielletty kaupungin järjestämissä festivaaleissa. 23 Euroopan maan kattava FASE-tutkimus kertoo, että tehokkaimmat alkoholin markkinointirajoitukset ovat Norjassa ja Ranskassa, joissa alkoholin mielikuvamainonta on kiellettyä.

  • A-klinikkasäätiö
  • Elämäntapaliitto
  • Ensi- ja turvakotien liitto
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto
  • Raittiuden Ystävät
  • Suomen ASH
  • Suomen Lääkäriliitto
  • Suomen Syöpäyhdistys
  • Terveyden edistämisen keskus
  • Terveys-Hälsan ry

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät, puh. 040 773 9706, etunimi.sukunimi@raitis.fi
kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, Terveyden edistämisen keskus, puh. 040 530 2223, etunimi.sukunimi@tekry.fi
kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö, p. 0400 481 293


Elämää pirtuaalitodellisuudessa

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa … Jatka lukemista Elämää pirtuaalitodellisuudessa

Meidän ikäiset juo tolkuttomasti energiajuomia. Sen näkee koulussa, kun niitä juoneet tyypit hyppii seinille ja pummaa rahaa, että voisivat ostaa energiajuomaa lisää. Ja pummivat pohjia ja vetävät herneitä nenään, jos eivät saa tahtoansa läpi. Keitä ne teidän mielestä muistuttaa?

25022010974Allegra Flores ja muut yläkouluikäiset suomalaisnuoret esittivät erinomaisia kysymyksiä helmikuussa Helsingin Säätytalolla. Alkoholimainonnan mahdollisia lisärajoituksia pohtiva työryhmä sai kuulla, että nuorten mielestä mainokset ja koko yhteiskunta yllyttävät heitä juopotteluun. Joka suunnalta hyökkäävät kuvat, iskulauseet ja mallit uskottelevat kännäämisen olevan tärkeä osa aikuiseksi tulemista.
Miten Raaseporista työryhmälle puhumaan matkustaneet lapset saattoivat olla tietoisia 4,7-prosenttisesta alkoholijuomasta, jota mainostettiin näin: ”Maistapa, erotatko energiajuomasta?” Eihän alkoholimainoksia suunnata nuorille, ehei, ja alkoholiteollisuuden, päivittäistavarakaupan liiton sekä mainosrahoista nauttivien mediapamppujen mielestä nykyinen mainoslainsäädäntö on jo ihan tarpeeksi tiukka.
Nuorten mielestä siten, että Eurooppa on järjestetty aikuisten tarpeiden ja halujen mukaan. Mantereemme on alkoholin läpeensä kastelema, kuuro lasten tarpeille. Suomessa eletään pirtuaalielämää.
– Se on pohjoiseurooppalainen viinakulttuuri plus nykyteknologia. Ne kisailee ja kannustaa toisiaan, aina vaan suuremmilla kierroksilla. Tarvitaan ufomies tai lapsi kertomaan se, lapset kertoivat.


’Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta’

Jos ufomiehellä olisi edessään tutkitut faktat alkoholin aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista, se olisi varmasti tyrmistynyt kuulemistilaisuudessa. Aivan varmasti se olisi tullut samaan johtopäätökseen kuin nuoret yhteiskuntamme arvoista.
– Ei alkoholi tapa, vakuutti Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksen hallitukseen kuuluva Henrik Lönnberg. – Vaan se on sen määrä joka tappaa. Hyvin monet pystyvät elämään normaalia elämää alkoholin kanssa. Meillä kaikilla on valinnan vapaus.
– Mitä enemmän säädöksiä kiristetään, sitä enemmän tarvitaan valvontaa, ja valvonta lisää epäluuloisuutta kauppiaiden ja viranomaisten välillä, ennusti Päivittäistavarakauppaliiton Merja Söderström.
– Minulla on kaksi lasta ja juon yhden tai kaksi olutta joka päivä. Sitä ei pidä piilottaa lapsilta, koska mitä enemmän he näkevät oikeanlaista alkoholin käyttöä, sitä luonnollisempi ja järkevämpi suhde heille kehittyy alkoholiin, opetti Tero Kallio Panimoliitosta.
– Juon terveyteni vuoksi, mortaali-indeksin mukaan kohtuukäyttö pidentää elinikää, hän jatkoi.
Eräs perheenisä alkoholin ystävien puolelta tuntui suorastaan ajattelevan, että valistus on jo liiallista. Hänen teini-ikäinen tyttärensä on nimittäin ruvennut kysymään häiritsevän kriittisellä äänensävyllä, että miksi isän pitää aina juoda viiniä aterialla.
Sanoma-konsernin kanta oli, että kansalaisilla on oikeus vastaanottaa viestejä. Haitallisen viestin välittämisen estäminen loukkaa siis sananvapautta. Ainakin niitten mielestä, jotka alkoholimainostuloista hyötyvät. Sitä paitsi, jos alkoholimainoksia ei tule vastuullisilta kotimaisilta kanavilta, nuoret rientävät kumminkin ulkomaalaisille kanaville ja nettiin niitä katsomaan.
Suunsa avasi myös alkoholimainoksia työkseen tekevä mainosmies. Hän ei kuulemma pyri lisäämään alkoholin vaan vain tietyn tuotemerkin myyntiä suhteessa muihin juomiin.
– En minä halua alkaa heti pestä pyykkiä, jos näen pyykinpesuainemainoksen, mutta kaupassa saatan valita pesuaineen, jonka muistan mainoksesta. Samalla tavalla alkoholimainoskaan ei lisää alkoholin kulutusta, hän väitti.
Helsinkiläisnuori Sofia Salmijärvi kuunteli aikansa alkoholin kaupaksi käymisestä rahallisesti hyötyviä aikuisia. Sitten hän huudahti:
– Täällä selkeästi pelätään ottaa vastuuta! Me nuoret tehdään teidän aikuisten työ, kun me valistetaan toisiamme alkoholin haitoista. Hävetkää!

Varsinaista kotimaista draamaa
Väittelyyn tempautui MTV3:n viestintäpolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava apulaisjohtaja Petra Wikström.
– Koettakaapa muistaa, että 80 prosenttia MTV3:nkin tuloista tulee mainonnasta. Jos nämä tulot vähenevät, se on suoraan pois uutis- ja ajankohtaisohjelmista sekä kotimaisesta draamasta, jota ihmiset haluavat katsoa! hän varoitti.
– Tarkoitus on, että lapset eivät katsele televisiota kello 21 jälkeen. Emme me voi valvoa, että sitä noudatetaan.
– Kuvitteletteko te tosiaan, että me nuoret mennään nukkumaan yhdeksältä? kysyi Jenni Aaltonen.
– Koulutan nuoria antamaan vertaiskoulutusta toisille nuorille alkoholiasioissa. Olemme tavoittaneet jo yli 800 nuorta, ja joka ikisessä ryhmässä on noussut esiin, miksi aikuiset eivät puutu mainontaan ja medioiden puheisiin! tuskaili Anna-Kaisa Santala.
– Alkoholimainoksistamme 87 prosenttia näytetään vasta puoli yhdentoista jälkeen, Wikström vakuutti.
– Alkoholi näkyy muuallakin kuin mainoksissa. Salatut elämät tulee ennen yhdeksää ja siinäkin juuri Panu lähti ryyppäämään, nuori Jenni Aaltonen huomautti.
Yksi jos toinenkin alkoi peräänkuuluttaa, onko esimerkiksi Big Brother -ohjelman jatkuva alkoholin käyttö sitä kotimaista draamaa, jonka tuottamiseksi alkoholimainostulot ovat välttämättömiä.
– Onko tämä se, mikä Maikkarin pitää pystyssä? kysyi Nanna Nurminen, äiti Tampereelta.
Äidit ja sosiaalityöntekijät muistuttivat, että television nuoret aikuiset ovat lasten ja nuorten roolimalleja.
– Nuorille ei ole epäselvää, minkä merkkistä siideriä ja tupakkaa Big Brotherissa juodaan. Ohjelma antaa ymmärtää että alkoholia tarvitaan rentoutumiseen, seksin saamiseen ja älykkönä olemiseen.
Wikström puolusti kanavaansa:
– Salatuissa elämissä otetaan esille yhteiskunnallisia asioita julkiseen keskusteluun.
– Voisiko jaksojen jälkeen sitten seurata ohjelma, jossa käydään sitä keskustelua? En usko että kovin moni vanhempi ehtii purkaa lastensa kanssa ohjelmien sisällön. Sitä paitsi viesti olisi ristiriitainen: ensin näytetään, että on tosi siistiä kännätä, ja sitten valistetaan että älä tee niin, napautti muuan äiti.
Petra Wikströmin mielestä on törkeää väittää, ettei hyväntekeväisyyttä harjoittava MTV3 välittäisi lapsista ja nuorista.
Lasten ja nuorten mielestä törkeää on alkoholin mainonta ja piilomainonta.

Antakaa vanhemmille realistinen mahdollisuus
Epäselväksi ei jäänyt, että runsas alkoholin kulutus tuo välittömiä tuloja paitsi alkoholiteollisuudelle ja kaupoille, myös medialle ja mainostoimistoille. Elinkeinoelämä tienaa vuodessa noin neljä miljardia euroa.
Lasku sen sijaan jaetaan kaikkien veronmaksajien kesken. Kännikapinalliset muistuttavat, että alkoholiongelmien hoitoon käytetyt menot ovat laskutavasta riippuen 3,9–6,9 miljardia euroa vuodessa.
– Mitä me oikein ollaan tekemässä? Miksi sen takia, että joku saisi rahaa, me ollaan valmiita menettämään vielä enemmän rahaa valtiona? hän kysyi.
– Haluamme toisenlaisen Suomen, jossa vanhemmilla on edes jonkinlainen realistinen mahdollisuus kasvattaa lapsia ei-alkoholikeskeiseen elämäntapaan! vaati Anki Pulliainen kaikkien kännikapinallisten puolesta.
Alkoholiteollisuuden edustajien sanat siitä, että hekin ovat nuorten juomista vastaan, eivät vakuuttaneet kaikkia.
– Teollisuuden valistuksessa haisee raha. K18 tarkoittaa, että sinnittele, sinnittele, niin sitten alkaa kunnon elämä kun pääset juomaan. Känniääliö-ajattelutavan mukaan niistä ei tarvitse välittää, jotka tippuvat, sanoi Ritva Kuusisto Raittiuden Ystävistä.
Hän toivoi yleistä raittiutta tukevaa ilmapiiriä, joka auttaisi myös niitä nuoria, joita koti ei pysty suojelemaan. Heikkojen puolella oli myös Kristiina Hannula Terveys ry:stä:
– Nyt jopa pienet lapset ovat tietoisia alkoholimainonnasta ja kiinnittävät huomiota mainosten sisältöön. Alkoholimainonnan rajoittaminen suojaa heitä ja myös aikuisia, joilla on tai on ollut alkoholiongelmia.
Terveys ry, A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry sekä Sininauhaliitto ry ehdottivat yhdessä alkoholin mainonnan rajaamista tuotetietojen esittämiseen sekä televisio- ja ulkomainonnan täyskieltoa.
Suomen Lääkäriliitto on ottanut tavoitteekseen alkoholimainonnan kieltämisen tupakkamainosten tavoin. Lääkärit tyrmäsivät kuulemistilaisuudessa mennen tullen lakimuutosten vastustajien argumentit alkoholin terveellisyydestä. Esimerkiksi väitetyt hyödyt sydämelle ja verenkierrolle ovat pienemmät kuin alkoholin aiheuttamat riskit ja haitat. Sekään väittämä ei pidä paikkaansa, että kohtuukäyttäjät eläisivät raittiita ihmisiä pitempään; tilastoharha johtuu siitä, että raittiit alkoholistit ovat peruuttamattomasti vahingoittaneet terveyttään ennen raitistumistaan.
– Alkoholi on syövän näkökulmasta karsinogeeni. Syöpäriski nousee jo yhdestä annoksesta, tiedotti ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistyksestä.
Alkoholilla on usein siis osansa myös rintasyövän synnyssä. Rintasyöpähän oli aiemmin työikäisten suomalaisnaisten yleisin kuolinsyy. Nyt se on jäänyt kakkoseksi alkoholille. Lääkäri Mikko Vienonen kertoi tutkivansa ennenaikaisia kuolemia, ja siinä alkoholipolitiikan liberalisoituminen kyllä näkyy:
– Esimerkiksi Pieksämäellä naisten alkoholikuolleisuus on lisääntynyt 250 prosenttia, eikä se ole mitenkään poikkeuksellista.

Resurssit lopussa, katse siis ennaltaehkäisyyn
Mutta miksi rahan äänen vaimentamiseen tulee käyttää lääketieteellisiä faktoja? Eivätkö sosiaaliset ongelmat riitä?
– Lastensuojelu käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka ovat olemassa, mutta silti emme kykene auttamaan tarpeeksi päihteitä käyttäviä moniongelmaisia nuoria, huokasi Helsingin kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmällä on EU-tason tutkimustietoa siitä, miten alkoholi aikaistaa ja lisää nuorten juomista. Työryhmällä on myös Suomen kansan tuki alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiselle; 62% suomalaisista toivoisi sitä.
Työryhmän – johon kuuluu myös alkoholiteollisuuden edustajia – on saatava raporttinsa valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.
Suomen kansan enemmistön kannan kiteytti Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeista ja avopalveluyksiköistä seitsemän on keskittynyt auttamaan päihdeongelmaisia äitejä. Turvakodeissa autetaan eniten niitä, jotka kärsivät passiivisesti toisten ihmisten alkoholin käytöstä.
– Minusta lasten ja nuorten suojelemisen voisi nostaa kaiken muun edelle päätöksenteossa!

Teksti: Natalia Laurila  kuva: Anki Pulliainen, Natalia Laurila

Jari Sinkkonen nuorten suojelemisesta: Lapsen puolella oleminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä

Jos kotonasi asuu murrosikäinen, saatat tuntea epätoivoa. Miten lasta voi suojella alkoholikulttuuriltamme ja muilta riippuvuuksilta, jotka vaanivat yhä nuorempia suomalaisia? … Jatka lukemista Jari Sinkkonen nuorten suojelemisesta: Lapsen puolella oleminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä

Jos kotonasi asuu murrosikäinen, saatat tuntea epätoivoa. Miten lasta voi suojella alkoholikulttuuriltamme ja muilta riippuvuuksilta, jotka vaanivat yhä nuorempia suomalaisia? Voiko yksittäinen äiti tai isä tehdä mitään? Kyllä voi, vakuuttaa lastenpsykiatri ja nuorisoterapeutti Jari Sinkkonen.

”Nuori elää hetkessä, ja hänen valmiutensa ja halukkuutensakin ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle eteenpäin ovat rajallisia. Suomessa kuitenkin hellitään mielikuvaa nuoresta varhain itsenäistyvänä, päätöksiin ja omaan elämään valmiina olentona, jonka edesottamuksiin vanhemmat eivät tahdo puuttua hienotunteisuuttaan tai laiskuuttaan”, suomii Jari Sinkkonen uudessa kirjassaan.  Kahdeksan kirjaa kirjoittanut Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri. http://www.pelastakaalapset.fi   http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastakaa_Lapset_ry
”Nuori elää hetkessä, ja hänen valmiutensa ja halukkuutensakin ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle eteenpäin ovat rajallisia. Suomessa kuitenkin hellitään mielikuvaa nuoresta varhain itsenäistyvänä, päätöksiin ja omaan elämään valmiina olentona, jonka edesottamuksiin vanhemmat eivät tahdo puuttua hienotunteisuuttaan tai laiskuuttaan”, suomii Jari Sinkkonen uudessa kirjassaan.

Jari Sinkkosella on kolme neuvoa teini-ikäisten vanhemmille.
Ensinnäkään älä missään tapauksessa ota sellaista asennetta, ettet voi tehdä mitään! Älä usko, että kännäyskulttuuri ja ”huono seura” ovat peikkoja, jotka auttamattomasti ahmivat lapsiuhreja.
– Jos vanhemmilla on se asenne, niin silloin peli on jo selvä, Sinkkonen tietää.
Toiseksi itsestäänselvyys, joka ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys noin neljäsosalle suomalaisvanhemmista: älä osta lapselle alkoholia.
Ja kolmanneksi: lasta ei tarvitse päästää festareille, teini-ikäisten luokkaristeilyille tai epäilyttäviin bileisiin. Lapsen puolella oleminen ei ole yhtä kuin että annetaan tämän tehdä ihan mitä vaan. On toki helpompaa antaa periksi kuin varjella vaaralta, mutta todellinen rakkaudenosoitus lasta kohtaan on rajata oikea ja väärä, järkevä ja typerä.
– Joka paikkaan emme voi mennä nuoren perässä, mutta tiukkana voimme olla. Nuoren on hyvä joutua olemaan dialogissa päänsisäisen äitinsä ja isänsä kanssa: ”jos vetäisin kännit, ne hyppis päin seiniä!” Sinkkonen sanoo.

Pidä kiinni keskusteluyhteydestä
Erittäin hyvä uutinen on, ettei raivoisa teinikapina ole mikään välttämätön osa tervettä kehitystä; aiemmin muuta saattoivat väittää jopa psykologit.
Kapinaa ennaltaehkäistään pitämällä hyvää huolta keskusteluyhteydestä. Nuorelle on tärkeää tietää, että vanhemmat ovat kiinnostuneet hänen kaikista asioistaan. Rajat ovat nekin kiinnostuksen merkki. Sinkkonen on työssään saanut kuulla, että moni ryyppäävä, tupakoiva tai tuntemattoman kanssa sänkyyn hypännyt nuori itse asiassa toivoisi äidin tai isän pysäyttävän hänet.
– Jos nuorella on ollut turvallinen lapsuus ja terveitä kiintymyssuhteita, nuoruuden irrottautumisprosessi vanhemmista on yleensä huomattavasti säyseämpi, Sinkkonen tietää.
– Eli vaikka nuori sanoisikin jotain äkkiväärää ja pamauttaisi huoneensa oven kiinni, niin jos suhde vanhempiin on kunnossa, hänessä herää tarve palata siihen kohtuullisen hyvään yhdessäoloon. Hän palaa pyytämään anteeksi.
Vanhemman loputtomiin tehtäviin kuuluu opettaa jälkeläiselleen, etteivät edes kuohuvat hormonit oikeuta tulemaan silmille. Mielipahan ja pettymysten kanssa on jokaisen opittava elämään. Paras palkinto vanhemmille on, kun nuori oppii tekemään niin muille kostamatta ja pulloon tarttumatta.

Dopamiinikoukussa tietokonepeleihin
Maaliskuussa julkistetussa kirjassaan Nuoruusikä tunnettu kasvatusneuvoja omistaa pitkän luvun riippuvuuksille. Kirja tarttuu riippuvuuksia juurista selittämällä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen tulee riippuvaiseksi.
”Riippuvuutta aiheuttava aine aktivoi samoja aivoratoja, jotka ovat keskeisiä sellaisille ihmisen perustoiminnoille kuin syöminen, toisiin ihmisiin liittyminen ja seksi. Huume kohottaa erään aivojen välittäjäaineen, dopamiinin tasoa, mikä tuottaa mielihyvän kokemuksen. Aivot muistavat tämän mielihyvän ja haluavat kokea sen uudelleen. Dopamiini aktivoi, antaa virtaa ja tuottaa hyvänolon tunteen.”
– Dopamiinia kuuluisi saada mukavasti menneestä kokeesta, siitä kun ylittää itsensä lenkillä ja käy sen jälkeen suihkussa ja syö soppaa, tai ihan vaan siitä, kun äiti tai isä sanoo, että sä oot mun kulta. Siis ihan tavallisista asioista, Jari Sinkkonen muistuttaa.
Huumeella saa mojovan tujauksen dopamiinia liian vähällä vaivalla. Nuorissa aivoissa haitallinen riippuvuussuhde syntyy huomattavasti helpommin kuin aikuisen aivoissa. Dopamiiniriippuvuutta aiheuttavan huumeen ei tarvitse olla edes päihde. Se voi olla, ja harmillisen usein onkin, esimerkiksi tietokonepeli!
– Olen kuullut vanhemmilta, miten 15- tai 16-vuotiaatkin nuoret ovat saaneet totaalisen raivokohtauksen, kun heitä on pyydetty sammuttamaan tietokone kello 23, vaikka hänen kanssaan oli ennalta sovittu, että silloin pannaan peli seis, Sinkkonen kuvailee haitallista peliriippuvuutta.
Jari Sinkkonen tahtoisi herättää nykyvanhemmat huomaamaan myös, miten yleistä kannabiksen kokeileminen on.
Suomalaisten lempihuume on toki edelleen alkoholi. Sinkkonen summaa uutta tutkimustietoa: nuori ruumis kestää alkoholia paremmin kuin aikuinen. Rankka juominen ei esimerkiksi välttämättä aiheuta krapulaa, tai nuori pystyy juomaan tolkuttomia määriä ennen kuin sammuu.
Pinnan alla rajun juomisen haittavaikutukset ovat kuitenkin ihan yhtä pahat kuin aikuisella. Alkoholi tuhoaa kehoa, vaikka tuhosta varoittavat myrkytysreaktiot puuttuisivatkin!
– Aivan karmaisevaa on, miten alkoholiriippuvuus urautuu kypsyvään keskushermostoon, Sinkkonen huolehtii.
Alkoholi ikään kuin kirjautuu aivoihin asiaankuuluvaksi ratkaisumalliksi, kun sen käytön aloittaa varhain. Ja silloin ryypiskelystä onkin paljon vaikeampi päästä eroon, kuin jos sen olisi aloittanut myöhemmin.
– Niille alkoholin ongelmakäyttäjille, jotka alkoivat juoda jo 13-14-vuotiaina, on todettu sattuvan kännissä paljon enemmän onnettomuuksia, rikoksia ja ei-toivottuja raskauksia, Sinkkonen lisää.

Pornoriippuvuus voi rikkoa sisältä ja ulkoa
Yllättäen Nuoruusikä omistaa riippuvuusluvustaan eniten sivuja nettipornoriippuvuudelle. Miksi?
– Nettiporno voi tämän päivän vanhemmille olla kaukainen asia, ei tajuta mitä se on. Mutta ehdoton valtaosa teinipojista käy katsomassa sitä, ja siihen liittyy riippuvuuden riski, Jari Sinkkonen vastaa.
Eikä hän säästä kasvattajaa kertoessaan kirjassaan, mihin kaikkeen kova nettiporno on nykynuoria innostanut. Mitä koululaisten kotibileissä voi tänä päivänä tapahtua, kun seksi ja tunteet erotetaan toisistaan pornon tarjoaman ajattelumallin mukaisesti.
Tai sitten mitään ei tapahdu kuin nuoren pornoaddiktin pään sisällä. ”Miksi etsiä seurustelukumppania ja nähdä suunnattomasti vaivaa hänen suosionsa voittamiseksi, jotta pääsisi harrastamaan hänen kanssaan seksiä, kun netissä on tarjolla yllin kyllin instant-pornoa?”
Nettipornon käyttäjä on vaarassa luisua huumeita kokeilevan tavoin kevyistä koviin aineisiin. Addikti tarvitsee aina vain kovempaa kamaa ja hurjempia näkymiä kiihottuakseen tai saavuttaakseen hekuman huipun. Ja dopamiinipalkinnon.
Eikä pornon tarjoama ihmiskuva auta terveitten ihmissuhteitten solmimisessa.
Sankarikasvattaja uskaltaa ottaa nämäkin asiat puheeksi lapsensa kanssa. Sekä selvää siitä, mitä nuori tietokoneellaan tekee.

’Impulssien hallinta fuskaa’
Jos teini-ikäisesi käskee sinun jättää hänet rauhaan, koska hän on mielestään tarpeeksi kypsä huolehtimaan omista asioistaan, voit täräyttää häntä neurologisella tutkimustiedolla.
Murrosikäisten aivojen etuotsalohko on keskenkasvuinen. Se tarkoittaa, että hänen on vaikea hallita impulssejaan, ja hänet on helppo aivopestä tai yllyttää tekemään typeryyksiä. Aikuiseen verrattuna, siis.
Ja niitä impulsseja ja aivopesijöitähän tämän päivän nuoren maailmassa riittää. Sinkkonen mainitsee yläkoululaisten joukkotappelut Helsingissä tuoreena esimerkkinä siitä, miten helppoa lasten on yllyttää toisensa hölmöyksiin.
– Nuoren orbitofrontaalinen aivoalue fuskaa. Siksi nuori yksinkertaisesti tarvitsee suojelua.


Artikkelin lainaukset ovat Jari Sinkkosen kirjasta Nuoruusikä. WSOY 2010. 279 sivua.
Kahdeksan kirjaa kirjoittanut Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastakaa_Lapset_ry

Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Päihdeaiheinen Ainemaatio-kilpailu kutsuu nuoria vaikuttamaan

Heinäkuussa 2010 käynnistyy viidettä kertaa Ainemaatio-kilpailu, jonka kautta nuoret pääsevät luomaan persoonallisia ja puhuttelevia animaatiotöitä päihteistä omien havaintojensa ja kokemustensa … Jatka lukemista Päihdeaiheinen Ainemaatio-kilpailu kutsuu nuoria vaikuttamaan

Heinäkuussa 2010 käynnistyy viidettä kertaa Ainemaatio-kilpailu, jonka
kautta nuoret pääsevät luomaan persoonallisia ja puhuttelevia
animaatiotöitä päihteistä omien havaintojensa ja kokemustensa
pohjalta. Kilpailun järjestävät Elämä On Parasta Huumetta ry, MTV3
sekä nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimi
(Humanistinen ammattikorkeakoulu).

Ainemaatio-kilpailu käsittää päihteet tupakkatuotteista ja alkoholista
huumeisiin. Kilpailussa on kaksi sarjaa: yli- ja alle 18-vuotiaat.
Kilpailu käynnistetään heinäkuussa 2010 Pori Jazz-musiikkifestivaalin
yhteydessä SuomiAreenassa, jossa järjestetään muun muassa
paneelikeskustelu päihteistä ja päihdevalistuksesta.
Paneelikeskustelussa on mukana tunnettuja suomalaisia vaikuttajia sekä
päihdealan asiantuntijoita. Kilpailuaika jatkuu 31.3.2011 asti.

Kilpailun tarkoituksena on herättää monipuolista yhteiskunnallista
keskustelua päihteistä ilmiönä, sekä ennen kaikkea tuoda esiin nuorten
omaa ääntä animaatiotöiden kautta. Kilpailuun voi osallistua luomalla
oman päihdeaiheisen animaation päihteistä ja lähettämällä sen
kilpailuun kilpailuajan puitteissa. Animaatiot ovat pituudeltaan noin
1-3 minuutin mittaisia piirros-, vaha-, leike-, tai
tietokoneanimaatioita.

Tarkemmat ohjeet kilpailulle julkaistaan heinäkuussa 2010 Ainemaation
kotisivuilla osoitteessa http://www.mtv3.fi/ainemaatio/. Sivuilta voi
käydä katsomassa vuoden 2009 Ainemaatio-kilpailussa menestyneitä
töitä, minkä lisäksi siellä on tekijöiden ja kilpailun järjestäjien
kommentteja sekä yleistä tietoa kilpailua koskien.

Lisätietoja:
Elisa Korsoff, projektityöntekijä
Preventiimi
puh. 020 7621 385 / 0400-349 385
elisa.korsoff (at) humak.fi
ainemaatio (at) hubu.fi

’Että ihminen uskaltaisi olla oma itsensä’

Joni Villanen järjestää itselleen ja muille päihteetöntä tekemistä Porvoossa Jos minulla olisi iso koti ja samanhenkinen kaveripiiri, tekisimme yhdessä ruokaa … Jatka lukemista ’Että ihminen uskaltaisi olla oma itsensä’

Joni Villanen järjestää itselleen ja muille päihteetöntä tekemistä Porvoossa

Jos minulla olisi iso koti ja samanhenkinen kaveripiiri, tekisimme yhdessä ruokaa ja viihtyisimme lauantai-iltaisin. Mutta ei. Myös raittiina viihtyvää porukkaa on ollut vaikea löytää, valittaa Henna Kähkönen, 21.

Joni Villanen työskentelee lasten kanssa ja on heille esimerkki siitä, miten rikasta elämä voi olla, kun ei käytä viikonloppujaan ryyppäämiseen. Hänellä on ollut aikaa toimia paikallisyhdistyksissä ja kehittyä muun muassa valokuvaajana ja piirtäjänä siinä määrin, että hän on alkanut tienata sivutuloja harrastuksillaan.
Joni Villanen työskentelee lasten kanssa ja on heille esimerkki siitä, miten rikasta elämä voi olla, kun ei käytä viikonloppujaan ryyppäämiseen. Hänellä on ollut aikaa toimia paikallisyhdistyksissä ja kehittyä muun muassa valokuvaajana ja piirtäjänä siinä määrin, että hän on alkanut tienata sivutuloja harrastuksillaan.

Henna Kähkönen elää onnekseen Porvoossa, joka tarjoaa vaihtoehdon niille, joita meluisat baarit, sammaltavat kaverit ja krapula eivät houkuta. Oman elämänsä sankarit -yhdistys pitää jäsentensä ja Porvoon Raittiusseuran tuella lauantai-iltaisin auki päihteetöntä olohuonetta kerhotilassa kaupungin keskustassa. Siellä voi muun muassa syödä iltapalaa, pelata lautapelejä, roikkua netissä, katsoa telkkaria, kuunnella musaa ja ennen kaikkea tutustua nuoriin, jotka viihtyvät parhaiten selvin päin. Nuoruus on venyvä käsite. Kaikki 13 vuotta täyttäneet ovat tervetulleita, yläikärajaa ei ole.
Tilaakin on, paljastaa piipahdus päihteettömässä olohuoneessa satunnaisena lauantai-iltana. Yhteisten iltojen vetäjä Joni Villanen, 23, pääsee illan aikana moikkaamaan neljää nuorta.
Missä Porvoon nuoret ovat?
– On aika vähän ulospäin suuntautuneita raittiita nuoria, jotka uskaltautuvat tänne tuntemattomien keskelle. Raittiit nuoret eivät välttämättä myöskään tarvitse vaihtoehtoa baarille. Heillä on elämässä niin paljon muutakin, Villanen arvelee.
– Kaipaisin tänne taviksia, joilla on halu kokeilla päihteetöntä hauskanpitoa.

Viikonloput valuvat hukkaan baareissa
Kaikille avoin raitis ilta Suomessa osoittaa, miten vaikea suomalaisten on puhua toisilleen selvin päin. Tyypillinen suomalaiskoti ei opeta sitä taitoa lapsilleen; se opettaa, että alkoholi kuuluu elämään. Joni Villasen mielestä nuorista näkee, että arvot ovat aika lailla kadoksissa.
– Oman elämänsä sankarit -yhdistyksen laajempana toiminta-ajatuksena on kannustaa ihmisiä ajattelemaan itse. Että ihminen uskaltaisi olla oma itsensä eikä harrastaisi jotakin vain siksi että kaikki muutkin harrastavat, vaan pysähtyisi miettimään, haluaako todella sitä.
Että ihminen uskaltaisi puhua toiselle, tai vaikka lähteä tanssilattialle ilman nousuhumalaa.
Tämä filosofia pätee tietysti kaikkiin muihinkin asioihin kuin alkoholin käyttöön. Villanen on nähnyt ”uskaltaisinpa minäkin” -katseen muiden nuorukaisten silmissä kertoessaan, miten häntä eivät kiinnosta autot ja miten hän työskentelee lasten kerhojen vetäjänä, koska se on kivaa. Viis siitä, mitä maailma ajattelee: Joni Villanen seuraa sydäntään ja nauttii elämästään.
– Jos ajattelee alkoholin käyttöä omilla aivoillaan, eikä vain tee niin kuin muutkin, ei löydä yhtäkään järkevää syytä harrastaa juomista.
Joni Villasen henkilökohtaiseen raittiuteen vaikuttaa vahvasti se havainto, etteivät oikein minkään alan todella kyvykkäät ihmiset istu viikonloppujaan baareissa. He harjoittelevat. Ja saavat aikaan.
– Moni nuori aikuinen ahertaa arkisessa työssä kahdeksan tuntia päivässä ja istuu ehkä illalla koneella. Perjantaina ja lauantaina mennään baariin. Sunnuntaina sitten syödään kebabia ja katsotaan telkkaria, Villanen kuvailee ikätovereittensa tavanomaista elämää.
– Mihin siinä mahtuu mitään harrastusta? Millä ajalla ehtii saada mitään aikaan?

Nuorilla voi olla juomaseuraa, mutta onko tosiystäviä?
Henna Kähkönen ei ole täysraitis, vaan voi ottaa lasillisen, pari hyvässä seurassa silloin tällöin. Hän ei silti koskaan ole ollut krapulassa eikä ymmärrä, miksi alkoholista pitäisi tehdä vapaa-ajan pääsisältö. Miksi ihmisten on pakko humaltua?
– Selvin päin voi keskustella, vaikka mielipiteet eivät menisikään samaan suuntaan. Humalassa naisilla on hirveitä kissatappeluita, Kähkönen huomioi.
Hän ihmettelee niitä loputtomia rahasummia, jotka juomaharrastukseen voi upottaa.
– Palkkapäivänä töissä ihmiset sanovat, että no niin, nyt vedetään kännit. Ja sitten itketään ennen seuraavaa palkkapäivää. Itse elän sen mukaan, miten on rahaa, enkä sen mukaan, että haluan vetää kännit.
Kännäys olisi Kähkösestä typerä ajatus jo turvallisuussyistäkin.
– Tykkään käydä tanssimassa, mutta ei tulisi mieleen juoda niin paljon, etten pysty puolustautumaan, kun kävelen kotiin. Minulla ei ole varaa maksaa 40 euroa taksista.
Illan mittaan jutellessa käy ilmi, että yhdellä sun toisellakin raittiilla nuorella on koulukiusausmenneisyys. Heitä on kiusattu, heidät on jätetty porukan ulkopuolelle. Joukkoon kuulumisen ja tasapäisyyden alttari, jolle moni nuori uhraa omat aivonsa, persoonallisuutensa ja potentiaalisen raittiutensa, on ollut heiltä suljettu.
– Kiusaamisesta on minullekin varmaan tullut sellainen asenne, että ”ihan sama, mitä mä teen, noi vihaa mua kuitenki”, Kähkönen sanoo.
Hänkin on siis oppinut elämään sellaista elämää kuin itse haluaa. Olemaan oman elämänsä onnellinen sankaritar!
Mutta eikö tavallisella, kiusaamiselta säästyneellä nuorella sitten ole rohkeutta olla halutessaan toisenlainen kuin muut?
– Luulisi, että tavallisella nuorella on terve itsetunto, ja terveellä itsetunnolla uskaltaisi helpommin olla oma itsensä. Yhdistyksemme haluaa välittää sen viestin, että jos haluaa tehdä asiat eri tavalla, erilaisuus kannattaa. Arvostelu on usein kateellisuutta, ja kun uskaltaa tehdä, mitä itse haluaa, herättääkin muissa kunnioitusta, Joni Villanen toteaa.

Vaihtoehdon tarjoaminen on sosiaalista vastuuta
Vaikka satunnaisena lauantai-iltana saattaakin olla hiljaista, parhaimmillaan yhteinen lauantai-ilta on vetänyt yli 70 nuorta samaan paikkaan. Tuolloin Villanen keräsi paikallisia bändejä raittiiseen konserttiin.
Ensi vuonna hän aikoo panostaa imagon luomiseen ja iltojen mainostamiseen. Säännölliset yhteiset illat ovat hänestä tärkeitä itsessään.
– Tarjoamme vaihtoehdon. Porvoossa tämä on se oma ryhmä, jossa voi olla oma itsensä selvin päin lauantai-iltana.
Se on sosiaalista vastuuta – ja tämä onkin vielä yksi asia, jota Oman Elämänsä Sankarit -yhdistys haluaisi tässä maassa lisätä. Yhteisöllisyys, lähimmäisistä huolehtiminen, aidosti eikä mielistellen. Sekin on kovin vaikeaa humalassa.
– Ihminen tarvitsee ympärilleen ihmisiä. Luin tutkimuksesta, jonka mukaan 24 prosentilla Suomen nuorista ei ole ketään, kelle voisi puhua ihan kaikesta, Joni Villanen huolehtii.
– Minunkin piti perustaa oma yhdistys, jotta löytäisin muita raittiita nuoria.


Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Alkoholin mielikuvamainontaa ei tarvita

Alkoholin mielikuvamainonta tulee kieltää. Terveydenhoito- ja sosiaalialan ammattilaiset, päihde- ja raittiustyön järjestöihmiset, kännikapinalliset ja teini-ikäiset olivat tästä yksimielisiä 15.2. Helsingin … Jatka lukemista Alkoholin mielikuvamainontaa ei tarvita

Alkoholin mielikuvamainonta tulee kieltää. Terveydenhoito- ja sosiaalialan ammattilaiset, päihde- ja raittiustyön järjestöihmiset, kännikapinalliset ja teini-ikäiset olivat tästä yksimielisiä 15.2. Helsingin Säätytalolla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama alkoholimainonnan rajoituksia selvittävä työryhmä kohtasi tuolloin kansalaiset kuulemistilaisuudessa.
Työryhmän jäsenet saivat kirjata papereihinsa muun muassa tällaisia kannanottoja:
–Suomen Lääkäriliitto esittää, että alkoholin mielikuvamainonta kiellettäisiin. Viimekätiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa alkoholin mainostamisen kieltäminen kokonaan.
–Alkoholi ei ole mikä tahansa kulutushyödyke. Terveyshyödyt on kyseenalaistettu tiedeyhteisössä jo kauan sitten. Syövän näkökulmasta alkoholi on karsinogeeni ja syöpäriski nousee jo yhdestä annoksesta.
–Kuvitteletteko te tosiaan että me nuoret mennään nukkumaan yhdeksältä? Silloinhan me vasta aletaan katsoa telkkaria, ennen yhdeksää me ollaan ulkona!
–Lastensuojelu ei enää kykene löytämään resursseja 15–18-vuotiaitten päihdeongelmaisten nuorten auttamiseen. Jo 12-vuotiaat käyttävät päihteitä, ja ovat alkoholimainoksista saaneet sen kuvan, että alkoholin juominen on kivaa ja sillä saa ystäviä ja vähän vanhempana seksiä.

Nuoret mainonnan uhreina
Sosiaali- ja terveysministeriö on huolissaan nuorten alkoholin käytöstä. Ministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan ovatko 1.1.2008 voimaan astuneet alkoholimainontaa koskevat rajoitukset riittäviä, vai pitäisikö alkoholin mielikuvamainontaa rajoittaa. Ehkäpä sen voisi jopa kieltää kokonaan.
Rajoitukset määräävät, ettei alkoholia saa mainostaa televisiossa ennen iltayhdeksää, eikä lapsille sallituissa elokuvissa.
Työryhmä on jo koonnut kiistatonta EU-tason tutkimusnäyttöä siitä, että alkoholimainonta saa nuoret aloittamaan juomisen aikaisemmin kuin he muuten aloittaisivat. Lisäksi mainokset lisäävät jo aloittaneiden nuorten alkoholin kulutusta.
Kännikapinalliset muistuttivat, että mainonnan rajoittamisella on kansan tuki. 59 prosenttia suomalaisista tahtoisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat

Vastapuolen ääntäkin kuultiin. Kaikki lisärajoitusten vastustajat edustivat joko alkoholin valmistajia tai myyjiä, mainostoimistoja tai alkoholiteollisuuden mainoseuroista hyötyviä medioita.
Rajoitusten vastustajien mielestä Suomesta ollaan tekemässä arabimaata, vaikka mielikuvamainonnan kielto seuraisi lähinnä Ranskan mallia.
MTV3:n Petra Wikströmin mielestä TV-ohjelmien taso laskee, jos alkoholiteollisuudelta saadut mainostulot tyrehtyvät. Murrosikäiset nostattivat pöydälle kysymyksen, onko kännäys Big Brotherissa ja Salatuissa elämissä sitä tasokasta TV-viihdettä. Ehkäpä mainontakielto tulisi ulottaa piilomainontaan asti!
– Jos mainonta kategorisoidaan pahaksi, otatteko te vastuun siitä, että hinta halpenee, kun muuta kilpailukeinoa ei enää ole? uhkaili Matti Heikkilä Nokian Panimosta.
Panimomiesten mielestä itsesääntely on riittävä keino nuoriin vetoavan mainonnan hillitsemiseksi. Tuoreen British Medical Associationin tutkimuksen mukaan ainakaan Iso-Britanniassa moinen itsesääntely ei kuitenkaan ole toiminut ollenkaan.
– Sinä päivänä kun alkoholipulloihin tulee varoite ”syöpäaktiivinen aine, sydämelle vaarallinen”, alan uskoa itsesääntelyynne. Muuten puheenne on kärpäsen surinaa, napautti lääkäri Mikko Vienonen, pitkän linjan WHO-mies ja Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan kumppanuusohjelman koordinaattori.
Alkoholimainonnan rajoituksia selvittävän työryhmän tulee saada selvitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Pukkeja kaalimaan vartijoina?
Alkoholimainonnan rajoituksia selvittävässä työryhmässä on ollut mukana tähän mennessä viisitoista jäsentä.
Mukana ovat muun muassa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tero Kallio, Alkon johtaja Maritta Iso-Aho, sekä Tarja Uitto Suomen Alkoholijuomakauppayhdistyksestä.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine on työryhmässä muistuttamassa, että hänen yhdistyksensä on mainosrajoituksia vastaan. Mikäli Viestinnän Keskusliiton johtaja Satu Kangas on samaa mieltä kuin isojen mediatalojen omistajat, hänkin työskentelee työryhmässä mainosrajoituksia vastaan.
Työryhmän nykyinen puheenjohtaja Vesa Rantahalvari on peruspalveluministeri Paula Risikon nykyinen valtiosihteeri – ja entinen Elinkeinoelämän keskusliiton lobbari.
Työryhmän jäsenet on valinnut ministeri Risikko.


Teksti: Natalia Laurila

Mervi Hara herättää päättäjiä

Terveys on lobbari Mervi Haralle tekojen asia. Hän haluaa savuttoman Suomen ja on muun muassa päättäjiin vaikuttamalla tehnyt lähes 30 … Jatka lukemista Mervi Hara herättää päättäjiä

Terveys on lobbari Mervi Haralle tekojen asia. Hän haluaa savuttoman Suomen ja on muun muassa päättäjiin vaikuttamalla tehnyt lähes 30 vuotta työtä päämäärän eteen. – Harhaluulo, joka minua todella suututtaa ja harmittaa, on se, että pelkällä valistuksella saataisiin tupakointi vähenemään. Katinvillat! Valistus ei yksin riitä, vaan tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä.

Susi Punahilkan vaatteissa

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti … Jatka lukemista Susi Punahilkan vaatteissa

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti alkoholin vuoksi. Yhden nuoren syrjäytyminen merkitsee yksilölle ja yhteisölle suurta tragediaa ja yhteiskunnalle 700.000-2 miljoonan euron rahallista menetystä.


Perustuslain mukaan
väestön terveyden edistäminen kuuluu julkiselle vallalle. Kiristynyt taloustilanne vaatii priorisointia. Monet poliittiset valinnat kielivät välinpitämättömyyden lisääntymisestä. Heikompiosaisiin kohdistuvat leikkaukset kertovat siitä, että on uskaltauduttu kysymään: ”Kannattaako putoamista ehkäistä yhteiskunnan turvatoimilla – Pitäisivät paremmin kiinni kelkasta, oma vikansa!” Näin olemme hiljaa hyväksymässä tuhansien nuorten syrjäytymisen ja työikäisten ennenaikaisen kuoleman.
Poliittisesti vastakkain ovat aikuisten vapaus saada alkoholia rajoituksetta ja lasten tulevaisuus. Niin kauan kuin alkoholin käyttö nähdään ihailtavana vapauden merkkinä, ei lasten hyvinvoinnin edistämiselle löydy poliittista tahtoa. Kun alkoholista ei osata puhua neutraalisti julkisilla tai yksityisillä areenoilla, ei lasten terveysvalistamisella ole merkittävää tehoa.
Kun me emme itse näytä olevan kiinnostuneita lapsista, jätämme lapsemme alkoholiteollisuuden susille. Elinkeinoelämä toimii voittoa tuottavien periaatteittensa mukaisesti, eivätkä sen edut ole yhtäläiset kansanterveystavoitteiden kanssa.

Suomen valtio tarjosi sotilailleen ilmaiset tupakat. Niinpä sodan jälkeen yli 80 % suomalaismiehistä tupakoi. Tupakkavalistuksella, vieroitusohjelmilla, markkinoinnin rajoittamisella ja lainsäädännöllä tupakkateollisuus on joutunut alistumaan lainsäädännöllisiin rajoituksiin. Ainakin 1970-luvulle saakka tupakoitsijalla katsottiin olevan oikeus altistaa itsensä, perheensä, työyhteisönsä ja kanssamatkustajansa tupakansavulle ja taudeille. Nykyisin ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä tupakointirajoituksiin ja tuhannet ihmiset ovat säästyneet tupakkataudeilta ja -kuolemilta. Kukaan vastuullinen toimija ei enää ottaisi tupakkateollisuutta sponsorikseen. Jokainen tietää, että tupakka tappaa, haisee, maksaa ja altistaa.
Nyt alkoholiteollisuutta uhkaa sama kohtalo kuin tupakkateollisuutta. Alkoholi on todettu vahvasti syöpävaaralliseksi aineeksi, josta tulisi varoittaa käyttäjää. Alkoholin käyttö on noussut sekä suomalaisten työikäisten miesten että naisten suurimmaksi kuolinsyyksi. Tästä huolimatta elämme alkoholiasenteissa tupakkaepidemiaan verrattuna vielä sinisilmäistä 1950-lukua. Ajattelemme, että alkoholin käyttö on yksityisasia ja nuorten juomiselle ei mahda mitään.

Välttääkseen tiukat
lainsäädännön ja markkinoinnin rajoitukset alkoholiteollisuus kiirehtii puhdistamaan imagoaan naamioitumalla hyväntekijäksi rahoittamalla urheilutoimintaa, nuorisotyötä ja nyt myös ehkäisevää päihdetyötä.
Nyt Suomen alkoholiteollisuus on valmistelemassa päihdeopetusmateriaalia kouluille. Punahilkan vaatteissa susikin näyttää sopivalta kumppanilta neuvottelupöydissä ja opettajan kateederilla.
Teollisuuden viestintä voi ensilukemalta näyttää ihan hyvältä. Vasta paneutumalla asiaan huomaa, että suden iso kuono pilkistää punaisen hilkan alta: ”Kännissä olet ääliö” tai ”K18” ja alkoholin mielikuvamarkkinointi vahvistavat mielikuvaa:

Alkoholin käyttö
on keskeinen osa hyvää elämää, joka  lisää mielihyvää ja sosiaalista menestystä
Alkoholijuomien vapaa saatavuus ja rajoittamaton juominen ovat ihmisen perusoikeuksia, joita ei pidä rajoittaa
Ihminen on itse vastuussa siitä, että hän osaa käyttää alkoholia hallitusti. Teollisuuden ja kaupan ei tarvitse vastata tuotteen aiheuttamista haitoista
Alkoholiala on vastuullinen toimija ja merkittävä kansallinen/kansainvälinen työnantaja ja rahoittaja, joten se ansaitsee oikeuden olla mukana kaikessa päätöksenteossa

Viestit ovat varsin samat kuin mitä tupakkateollisuudella oli. Ero on siinä, että kun silmät avautuivat, kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja ammattilaiset alkoivat lukea viesteistä rivien välit. Syntyi poliittista painetta muuttaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Vähitellen ovat myös WHO ja EU lähteneet rajoittamaan tupakka-alaa lainsäädännöllä ja kansanterveysohjelmilla.

Katso oman lapsesi/lapsenlapsesi päiväkotiryhmää tai koululuokkaa. Antaisitko kolmanneksen tästä joukosta altistua tappavalle taudille? Jos et, ala vaikuttaa! Kuuntele, osaatko itse puhua alkoholista neutraalisti.  Seuraa mediaa ja kiinnitä päättäjien huomio alkoholin käyttöä ihannoivaan viestintään. Toimi omassa ympäristössäsi lasten ja nuorten turvallisuuden lisäämiseksi.

Pahaa tapahtuu silloin, kun hyvät ihmiset ovat hiljaa!

Teksti: Ritva Kuusisto

Ellan ajatuksia alkoholimainonnasta

Monet alkoholimainokset on suunnattu suoraan nuorisolle ja jopa alaikäisille. Television alkoholimainokset on rajoitettu alkamaan kello 21 jälkeen, mutta suurin osa … Jatka lukemista Ellan ajatuksia alkoholimainonnasta

vattuMonet alkoholimainokset on suunnattu suoraan nuorisolle ja jopa alaikäisille. Television alkoholimainokset on rajoitettu alkamaan kello 21 jälkeen, mutta suurin osa nuorista silti altistuu alkoholimainonnalle. Suositut sarjat alkavat illalla, ja niiden sponsoreina ja mainoskatkoilla näkyy alkoholimerkkejä. Mainonta ei myöskään rajoitu pelkästään televisioon vaan sitä nähdään myös lehdissä, Internetissä ja katukuvassa. Alkoholimainoksissa ei saisi näyttää alaikäisiä, mutta varsinkin nuorille suunnattujen juomien mainoksissa käytetään erittäin nuoria näyttelijöitä, jotka saattavat näyttää alaikäisiltä. Mainokset edustavat nuorisolle ominaista huoletonta ajatusmaailmaa, elämäntapaa ja käyttäytymistä. Ne myös luovat mielikuvan, jossa alkoholi liittyy olennaisesti juhlimiseen, rentoutumiseen ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Tämä ajatusmaailma on siirtymässä yhä useammalle; monen nuoren viikonloppuihin ja juhlaan kuuluu alkoholi ja päihtyminen, ja alkoholijuomia valmistetaankin myös ”nuorison makuun”, esimerkiksi alkoholipitoisina energiajuomina ja makeina siidereinä.

Alkoholi ja juominen ovat siis hiljalleen liittyneet osaksi nuorison elämäntapaa. Alkoholimainosten käyttämät kuvat rennoista ja trendikkäistä ihmisistä tuovat paineita, jolloin ratkaisuksi mielletään mainostettava tuote. Nuoret haluavat olla sosiaalisesti menestyneitä ja tyylikkäitä, ja mainokset antavat vastaukseksi alkoholin. Esimerkiksi Hartwallin Upcider-siiderin mainokset ovat selvästi kohdistettu nuorisolle. Niissä näytetään nuorten juhlimista ja vapaa-ajan viettoa siideriä juoden. Hartwallin lonkeromainokset taas käyttävät nuorten puhekieltä ja sanastoa hyväkseen. Busseissa, metroasemilla ja kaduilla näkyvissä mainoksissa on iskulauseita, kuten: ”Vattuako siinä tuijotat?” tai ”Ihan vatun hyvä lonkero”. Mainoksien mukana nuoret ovat tietoisempia alkoholimerkeistä, -laaduista sekä -tuotteista. Juomista tulee trendikkäitä ja niille syntyy tietty imago, jonka perusteella niitä ostetaan.

Jutun on kirjoittanut 9. luokkalainen Ella Eilola, joka oli TET-harjoittelussa Raittiuden Ystävät ry:ssä.
Kuva: Anki Pulliainen

Rikottu lapsuus

AAL-ryhmä antaa voimaa ottaa seuraavan askeleen Saapuessani Oulun Sorsasaaressa sijaitsevan venelaiturin alkupäähän, on syksyisen pimeää ja sataa vettä.  Näen muutaman … Jatka lukemista Rikottu lapsuus

AAL-ryhmä antaa voimaa ottaa seuraavan askeleen

sorsasaariSaapuessani Oulun Sorsasaaressa sijaitsevan venelaiturin alkupäähän, on syksyisen pimeää ja sataa vettä.  Näen muutaman tumman hahmon ylittävän Oulujoen yli menevän sillan ja lähden kulkemaan heidän perässään kohti pimeyttä. Pimeyden keskellä loistaa lämmin valo Sorsasaaren mökin ikkunasta.
Tuo talo on ottanut vastaan jo monien vuosien ajan elämän harhateillä kulkevia ihmislapsia, ja on samalla tarjonnut näille elämän murjomille aikuisille sellaisen turvallisen kodin, jota heillä ei lapsena ollut. Olen menossa paikkaan, jossa kokoontuu Alkoholistien Aikuiset Lapset.
Tuvassa minua odottaa lämmin vastaanotto, eikä minua katsota ylös eikä alas. Tunnen heti olevani samalla tasolla heidän kanssaan, mutta kuitenkin kunnian saada olla mukana kuuntelemassa heidän elämäntarinoitaan. Tutustumisen jälkeen siirrymme huoneeseen, jossa noin 15 aikuista saa luvan olla niitä herkkiä lapsia, joita he eivät koskaan saaneet lapsena olla. Istuudumme saman pöydän ääreen ja hiljennymme kuuntelemaan illan kokousta. Anonyymit paikalla olijat kertovat, että yleensä huoneesta sammutetaan valot ja sinne jätetään vain kynttilät palamaan kokouksen ajaksi, mutta nyt minun vuokseni he pitävät valot päällä. Otan tämän asian nöyränä vastaan ja nyökkään olevani valmis.

Aikuiset lapset

Kokouksen alussa yksi ryhmäläisistä lukee Alkoholistien Aikuisten Lasten alkusanat, jotka ovat hyvin koskettavia. Hän lukee tekstistä niitä arkoja sanoja oman itsensä löytämisestä, jotka tulisivat olla kaikille aikuisille itsestäänselvyys. Nämä aikuiset ovat täällä kuitenkin löytämässä itseään ja parantamassa sitä tuskaa, jonka he ovat saaneet perinnöksi lapsuudestaan. AAL ovat lähteneet kukin omalla tavallaan elämään elämää, jota he eivät kuitenkaan ole osanneet elää itsenäisesti ja itseään rakastaen. Nämä aikuiset lapset ovat syntyneet koteihin, joissa alkoholismi tai muulla tavalla häiriintynyt perhe-elämä on aiheuttanut vakavia psyykkisiä ongelmia koko perheelle. Nämä ”lapset” eivät kykene elämään tasapainoista elämää, koska heidän sisällään muhii jatkuva viha, tuska, kärsimys, ahdistus tai kuoleman läsnäolo. Näiden aikuisten lasten normaali elämä saattaa olla tuskaista kamppailua käsittelemättömien haavojen, tunteiden ja toimintatapojen vuoksi. Ryhmässä moni on kuitenkin eheytynyt omaksi itsekseen ja toipunut lapsuuden haavoista.

Hei, olen…

AAL-ryhmissä ei ole ketään vetäjää tai ohjaajaa, vaan kaikki läsnäolijat ovat tasa-arvoisia. Ryhmien jäsenet voivat toimia toistensa tukena ja kummeina myös vapaa-aikana. Toipuminen lapsuuden ajan traumoista ja rankoista kokemuksista sekä itsenäiseen, tasapainoiseen elämään opetteleminen on täyttä työtä sellaiselle henkilölle, jolle se ei ole itsestäänselvyys. Toisen ryhmäläisen tukea voi tarvita milloin vain. AAL-ryhmäläisten keskinäinen anonyymiluottamus ja tuki on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa.Alkusanojen jälkeen ryhmä ottaa esille yhden heidän parantavasta 12 askeleestaan, jota he sitten vuoron perään käsittelevät. Jokainen ryhmäläinen tervehtii omalla nimellään muita ja saa siihen lämpimän vastauksen takaisin. Tämän jälkeen jokainen saa puhua vuorollaan noin seitsemän minuutin ajan omasta elämästään ja sen tuottamasta vuosia kestäneestä tuskasta. Puheenvuoroa ei ole pakko käyttää, kuunteleminenkin on jo eteenpäin elämässä. Näin ryhmäläiset käyvät läpi raskaita askeleita kohti parempaa tulevaisuutta ja turvallisempaa huomista.
Oulussa toimiva AAL-ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin. AAL-ryhmien toiminta ei kytkeydy mihinkään oppisuuntaan eikä uskonnolliseen tai poliittiseen järjestöön. Ryhmissä ei peritä jäsenmaksuja, vaan toiminta rahoitetaan täysin vapaaehtoisilla avustuksilla.

Ensimmäinen askel

”Myönsimme, että olimme voimattomia alkoholismin tai perheen muun toimintahäiriön vaikutusten edessä, että elämämme oli muuttunut hallitsemattomaksi.” Tämän lauseen pohjalta syntyi monta pientä ja tiivistettyä tarinaa.

  • Leena: Olen käynyt näissä tapaamisissa jo 14 vuotta ja pikku hiljaa alan pääsemään kiinni tunteideni tunnistamisesta. Synnyin perheeseen, jossa isä oli voimakkaasti narsistinen ja perhe muutenkin riitaisa.  Muistan olleeni ahdistunut jo kymmenen vuoden iässä, jonka pohjalta vartuin hiljalleen läheisriippuvaiseksi naiseksi. Vuosien ajan käytin itsekin alkoholia lieventämään voimakkaita oireitani, joihin kuuluivat muun muassa ahdistus ja masennus. Nykyisin olen absolutisti ja olen tämän ryhmän avulla oppinut elämään elämääni niin, etteivät pelko, häpeä ja kauna ota minusta enää valtaa. Kiitos.
  • Pekka: Olen itse sekä alkoholistien aikuinen lapsi että alkoholisti. Vanhempani erosivat minun ollessa noin neljävuotias. Elin alkoholismin ja riidan keskellä, ja näin, kuinka äitini oli hellan ja nyrkin välissä. Mun molemmat vanhemmat olivat alkoholisteja. Päätin varhaisnuorena, että en ala juomaan, mutta toisin kävi. Oon käyttänyt koko nuoruuden ja aikuisiän alkoholia ja lääkkeitä sekaisin, musta tuli sekakäyttäjä. En ole käynyt täällä vasta kuin noin puolivuotta, mutta se on varmaa, että tämä ryhmä on pelastanut mun henkeni. Vasta täällä ryhmässä oon pystynyt avaan joitakin solmuja mun elämästä ja huomannut, kuinka itsetuhoista mun käytös on ollut. Jos mulla ois vaihtoehto, niin oisinhan mää mielummin vaikka facebookissa, mutta täällä sitä vain ollaan. Oon etsinyt apua kymmenen vuotta eri laitoksista, terapioista ja avohuollon palveluista, mutta vasta nyt oon löytänyt sen…mää oon tullut kotiin. Kiitos.
  • Paula: Mun vanhemmat olivat viikonloppukännääjiä ja sen tuloksena musta tuli totaalinen suorittaja. Mää en oo halunnut olla niin kuin ne, mää oon halunnut olla paljon parempi. Tää homma ei kuitenkaan voi jatkua näin ja nyt mää oon ihan loppu, mää en enää jaksa. Viimeksi noin neljä vuotta sitten tein burn outin ja päädyin pilleripurkille. Se, että mun isä juo vieläkin, ei auta asiaa yhtään. Mää en tiedä mikä mulla on, mää en jaksa, enkä käsitä miksi mää en saa elämästä kiinni. Kiitos.
  • Henri: Mun elämä sisältää kaiken perinteisen tsälän, mitä alkoholisoituneeseen perheeseen kuuluu. Oon valvonut unettomia öitä kuunnellen vanhempieni kännistä tappelua ja herännyt samaan paskaan. Mun sisimmässä elää vain ainainen vitutus ja kostonhimo. Nää tunteet käänty kuitenkin mua vastaan ja musta itsestäkin tuli alkoholisti, vaikka päätin että musta ei tuu juoppoa. Heti ensimmäisen pullon juotuani tiesin, että tämä on mun juttu. Mun elämä on ollut joko paskaa tai paskaakin paskempaa, toinen vaihtoehto on ollut vitutuksesta vitun siistiin. Mun elämä on ollut aina vaan viinaa ja viinaa. Mää en tiä mihin mun tie vie, mutta nyt mun ensimmäinen askel on yrittää elää ilman viinaa. Kiitos teille tästä selväpäisestä päivästä.
  • Marja: Minä synnyin toimimattomaan perheeseen, jonka vuoksi minusta kasvoi perfektionisti eli täydellinen suorittaja. Minun taitoni on kumartaa muille pyllistämättä kellekään. Olen koko elämäni yrittänyt miellyttää muita, jotta minusta tykättäisiin, mutta ei se vaan niin ole. Hankalaksi tämän toipumisen tekee se, että minun vanhempani ovat edelleen samanlaisia, he luulevat, että he ovat jotain paljon parempaa kuin muut. Täällä ryhmässä opettelen rakastamaan itseäni, koska en ole siihen koskaan kotona oppinut. Kiitos.
  • Jorma: Mun vanhemmat on alkoholisteja ja oon alkoholistien aikuinen lapsi. On aivan kauhean pelottavaa ottaa elämä omalle vastuulle. Se on kamalin ajatus, mitä voin ees sanoa ääneen. Jokin vuosi sitten yritin helpottaa mun oloa monenlaisilla päihteillä, kunnes tämän ryhmän voimin kasasin itseäni niin paljon, että yhtenä päivänä osasin itkeä. Tuun muistaan aina sen hetken, kun istuin merenrannalla ja mun kyyneleet alkoi valumaan. Ton hetken jälkeen oon uskaltanut jopa laulaa yksin kotona. Oon ollut aina hyvin arka ja kulkenut läpi elämäni kamala tuska ja suru mun sisällä. Mua pelottaa oikeesti jatkaa tätä matkaa. Mää kuitenkin aion uskaltaa seurata tätä uutta tietä teidän ja tämän 12 askeleen avulla. Ihmeellistä! Uskotteko?, mutta mulla on alkanut oleen jo unelmia. Kiitos.
  • Tarja: Olen käynyt täällä ryhmässä jo 16 vuotta ja edelleen teen töitä sen eteen, että voisin unohtaa mun lapsuuden! Mun isä oli väkivaltainen, alkoholisti ja narsistinen persoona. Mun koti oli kulmakunnan öykkäriperhe, jossa viinaa ja meteliä riitti. Muistan, että jo viiden vuoden iässä yritin vaihtaa vaippoja kaksivuotiaalle sisarelleni ja antaa ruokaa kolmevuotiaalle veljelleni. Muistan, kuinka isäni oli sammunut pöntölle ja kuola valui sen suuta pitkin. Mua pelotti ihan hulluna, että isä suuttuu ja saan siltä selkääni, joten yritin olla niin kuin hyvä äiti ja antaa sisarilleni ruokaa. SE oli vain niin hankalaa, koska jääkaapista löytyi vain pätkä makkaraa. Sen makkaran sitten pilkoin mun pikku käsilläni pienille lautasille nätisti, joista sitten söimme. Omaan itsenäiseen elämään muutettuani päädyin yhteen hallitsevan työnarkomaanin kanssa, koska halusin, että viimeinkin joku huolehtii musta. Oon yrittänyt myös itsemurhaa viinalla ja lääkkeillä, koska olin niin pahoinvoiva. Kiitos teille, että oon vielä täällä.
Jäljellä vain hiljaisuus

Kokouksen aikana sain kuulla monia muitakin kohtaloita. Olen vihainen siitä, kuinka alkoholismi saa aikaan kymmeniä vuosia kestänyttä tuskaa. On väärin, että kaikki ne tunteet, joita rikottu lapsuus aiheuttaa, kääntyvät lopuksi aikuista lasta itseään kohti. Tilanne on hankala ja sietämätön.
Nämä urheat, oman elämänsä pelastajat nousivat lopuksi kokouksen lopussa ylös ja kerääntyivät piiriksi. He halasivat toisiaan ja lausuivat yhdessä ääneen loppurukouksen, jonka voimin he jaksavat odottaa toivottavasti selvin päin taas seuraavaan tapaamiseen.

Sama tuska

AAL-ryhmässä käyville aikuisille lapsille löytyy useita yhtenäisiä piirteitä. Kaikki ryhmässä kävijät eivät ole alkoholistiperheestä, vaan ryhmä on avoin kaikille. Kokouksissa käy henkilöitä, joiden perhe-elämä on jollakin tavalla ollut toimimaton tai häiriintynyt. Kaikilta ryhmäläisiltä löytyy taustalta kuitenkin tuskainen ja rikottu lapsuus. Nämä kaikki aikuiset lapset kärsivät usein läheisriippuvaisuudesta, huonosta itseluottamuksesta ja erilaisista pelkotiloista. Usealla ryhmäläisellä on AAL-toiminnan ohella menossa myös lääketieteellinen hoito, lääkitys tai terapiamuoto. Kaikkia ryhmäläisiä ei edes lääketiede ole osannut auttaa. Nämä henkilöt kärsivät muun muassa masennuksesta, paniikkihäiriöstä ja erilaisista pakko-oireisista ja itsetuhoisista käytöshäiriöistä.
AAL-ryhmä on lähtenyt alunperin AA-ryhmien rinnalla kulkijana ja toimii erillisenä ryhmänä. Osa AAL-ryhmän jäsenistä käy myös AA-tapaamisissa. AAL-toiminta on tiivistänyt ryhmäläisten oirekuvista ongelmalistan, josta häiriintyneen perhe-elämän lapsen on helppo tunnistaa itsensä.

AAL ongelmalista

1. Meillä näyttää olevan useita yhteisiä ominaispiirteitä seurauksena siitä, että olemme kasvaneet alkoholistisessa ympäristössä.
2. Meille on kehittynyt huono itsetunto sen tuloksena, että meitä on arvosteltu lapsena. Aikuisina jatkamme tätä vanhempiemme mallia ja tuomitsemme itsemme ja muut ankarasti. Yritämme peittää huonoa itsetuntoamme pyrkimällä olemaan täydellisiä ja kaiken arvostelun yläpuolella samalla kontrolloiden, arvostellen ja halveksien muita ihmisiä.
3. Meillä on taipumus eristäytyä, koska olemme peloissamme. Tunnemme olomme epämukaviksi muiden ihmisten, etenkin auktoriteettien seurassa.
4. Etsimme epätoivoisesti rakkautta ja hyväksyntää. Olemme valmiita tekemään mitä tahansa, jotta muut ihmiset pitäisivät meistä. Emme halua loukata ketään. Niinpä olemme uhrautuvaisia sellaisissakin tilanteissa ja ihmissuhteissa, jotka vain vahingoittavat meitä.
5. Pelkäämme vihaisia ihmisiä ja meihin kohdistuvaa arvostelua, koska se saa meidät tuntemaan itsemme riittämättömiksi ja turvattomiksi.
6. Meistä tuli alkoholisteja tai otimme puolisoksemme alkoholistin tai jonkun muun pakonomaisesti toimivan henkilön kuten työnarkomaanin, varmistaaksemme sen, ettei meitä hylättäisi.
7. Elämme elämäämme tuntien itsemme uhreiksi ja syytämme vaikeuksistamme muita. Myös ystävinä ja kumppaneina meitä viehättävät uhrin roolin omaksuneet ihmiset. Niinpä sekoitamme rakkauden ja säälin. Siksi olemme taipuvaisia rakastamaan ihmisiä, joita voimme sääliä ja pelastaa.
8. Olemme joko ylihuolehtivaisia tai ylivastuuttomia. Otamme vastuun muiden ongelmista ylikehittyneen vastuuntuntomme vuoksi tai oletamme muiden ihmisten olevan vastuussa meidän ongelmiemme ratkaisemisesta. Kummassakaan tapauksessa meidän ei tarvitse katsoa omia virheitämme ja vastata omasta elämästämme ja valinnoistamme.
9. Tunnemme syyllisyyttä, kun pidämme puoliamme emmekä myötäile muita ihmisiä.
10. Traumaattisen lapsuutemme seurauksena kiellämme, vähättelemme ja tukahdutamme tunteitamme. Emme tiedosta sitä, miten kyvyttömyys tunnistaa ja ilmaista tunteita on vaikuttanut aikuiselämäämme. Tämä koskee myös myönteisiä tunteitamme. Se, ettemme ole kosketuksissa omiin tunteisiimme, on eräs tärkeimmistä kieltomekanismeistamme. Tulemme riippuvaisiksi omista tunnekuohuistamme; innostus, kiihtymys ja jännitys saavat meidät valtaansa.
11. Olemme läheisriippuvaisia henkilöitä. Pelkäämme, että meidät hylätään ja teemme mitä hyvänsä ihmissuhteen säilyttämiseksi, jotta meidän ei tarvitsisi kokea tuskallisia tunteita. Kaikki tämä on seurausta siitä, että elimme sairaiden ihmisten kanssa, ihmisten, jotka eivät tunnetasolla koskaan vastanneet meidän tarpeisiimme.
12. Tunnemme itsemme toivottomiksi ja avuttomiksi. Tämä johtuu lapsuudenkotimme perinnöstä: kieltämisestä, kontrolloinnista, eristäytymisestä, häpeästä ja aiheettomasta syyllisyydestä.
13. Läheisyys, turvallisuudentunne, luottamus ja sitoutuminen ovat meille vieraita ja vaikeita asioita ihmissuhteissa. Koska meidän on vaikea asettaa selviä henkilökohtaisia rajoja kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa, annamme helposti periksi kumppanimme tarpeille ja tunteille unohtaen itsemme.
14. Lykkäämme usein asioiden hoitamista myöhemmäksi ja meillä on vaikeuksia saattaa loppuun aloitettuja töitä.
15. Meillä on voimakas tarve kontrolloida muita ihmisiä ja omaa elämäämme.

Lähde ja lisätietoa ryhmien toiminnasta:
http://www.aal.fi/
http://www.sorsasaari.org
Anonyymien henkilöiden nimet ovat vaihdettu artikkeliin.

Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki