Avainsana-arkisto: raittius

Ajankohtaista, Ajankohtaista - Raittiuden Ystävät tiedottaa!, TIEDOTE NOSTO, , , ,

Aikuiset ovat lasten koko elämän tuki ja turva – vietä raitis joulu lapsesi kanssa!

Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa … Jatka lukemista Aikuiset ovat lasten koko elämän tuki ja turva – vietä raitis joulu lapsesi kanssa! →

Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6000 lapsen elämää joka päivä. Niin on valitettavan yleisesti myös jouluna. On entistä tärkeämpää, että aikuisväestö huomioi lasten hyvinvoinnin ja asettaa sen oikeutetusti tärkeimmälle sijalle myös juhlittaessa.

Raittiit joulut, kuten myös muut juhlat, rakentavat merkittävällä tavalla lapsen tasapainoista kehitystä ja myönteistä tulevaisuuden odotusta. Perheiden on tärkeää viettää yhteistä aikaa, niin että lapsille kehittyy turvallinen ja huolehtiva elinympäristö – niin arjessa kuin juhlassakin. Näin turvataan lasten onnistunut kasvupohja ja lähtökohdat koko elämää varten.

19. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu -kampanja korostaa aikuisten vastuuta lasten terveydestä ja hyvinvoinnista. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa turvallista ja vastuullista seuraa.

Valtakunnallinen kampanja on esillä marras–joulukuussa eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Kampanjan julistetta on esillä noin 10 000 kappaletta eri puolilla Suomea. Julisteita on nähtävissä muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa. Yle esittää kampanjan tv-tietoiskua viikolla 51 Yle TV1 ja Yle Fem -kanavillaan. Kampanjan materiaaleja, kuten julistetta ja bannereita suomeksi ja ruotsiksi, voi vapaasti hyödyntää ja tulostaa kampanjan verkkosivuilta www.annalapselleraitisjoulu.fi

Kannustavana esimerkkinä toimii toinen Vuoden raittiusteko 2016 -tunnustuksella palkittu Oulun kaupungin tiedottaja ja Tähtien tuiketta -blogin kirjoittaja Lea Ansamaa blogitekstillään Anna lapselle raitis joulu – tai koko elämä ko. blogissaan 5.10.2016.
http://tahtientuiketta.blogspot.fi/2016/10/anna-lapselle-raitis-joulu-tai-koko.html

Kampanjan tv-tietoisku, julisteet ja bannerit ovat nähtävissä ja ladattavissa myös osoitteessa www.annalapselleraitisjoulu.fi

Vuonna 2016 Anna lapselle raitis joulu -kampanjan toteuttavat Raittiuden Ystävät ry:n kanssa A-kiltojen Liitto ry, A-klinikka-säätiö/Lasinen lapsuus -projekti, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto – Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Helsingin Kouluraittiuspiiri ry, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano, Nuorisokasvatussäätiö, Nuorten Ystävät ry, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininuorisoliitto Sinuli, SOS-Lapsikylä, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto, Tehy ja Yle.

anna_lapselle_raitis_joulu-fi

Lisätietoja:
Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry
p. 040 455 4356
marko.kailasmaa@raitis.fi

raitis.fi-lehti: Esittelyssä, , ,

Muslimit mukaan Suomen raittiustyöhön?

“En usko että alkaisin koskaan juoda. Minä pelkään Jumalaa”, kiteyttää Hatim Ben Hachemi, 17. Hatimin vanhemmat Iman Leskinen ja Hamid … Jatka lukemista Muslimit mukaan Suomen raittiustyöhön? →

“En usko että alkaisin koskaan juoda. Minä pelkään Jumalaa”, kiteyttää Hatim Ben Hachemi, 17. Hatimin vanhemmat Iman Leskinen ja Hamid Ben Hachemi opettavat muslimikoululaisille uskontoa ja uskovat, että muslimeilla olisi paljon annettavaa vähemmän juovan Suomen puolesta.

Iman, syntyjään Eeva-Liisa Leskinen, on opiskellut arabiankielistä Koraania yliopistolla. Tytär Salma on täysin kaksikielinen.

Ihmiset yrittävät koko ajan ”pitää hauskaa”. Heillä näyttää olevan elämässä aukko, jota he yrittävät täyttää alkoholilla, sanoo 17-vuotias vantaalainen Hatim Ben Hachemi.

Tämä nuori mies löytää aina parempaa tekemistä kuin liittyä joittenkin ikätovereitten kännäysrinkeihin, eikä hän usko, että alkaisi juoda edes vaikka joutuisi yksin vieraaseen maahan. Hatimin elämässä ei ole aukkoa. – Sen voi täyttää Jumalalla, hän toteaa.

Suomalais-marokkolaisen Hatimin vanhemmat tapasivat Marokossa parikymmentä vuotta sitten. Syntymäraitis, alkoholistin perheessä kasvanut Eeva-Liisa Leskinen halusi lomalle sellaiseen maailmankolkkaan, missä ei tarvitsisi katsella örvellystä. Marokossa hänen elämäänsä käveli Hamid. – Heti ensitapaamisella hän kysyi minulta, juotko alkoholia. Sanoin, että en juo. Meistä tuli heti hyvät ystävät, Eeva-Liisa eli nykyään Iman kertoo. Tänä päivänä Iman ja Hamid kasvattavat islamin oppien mukaisesti neljää lastaan ja osaltaan kokonaista sukupolvea vantaalaisia musliminuoria. Aviopari opettaa työkseen islamin uskoa Vantaan kouluissa.

 

Nuoret esittävät hyviä kysymyksiä
Musliminuoret ottavat alkoholin usein puheeksi uskonnon opettajien kanssa. Raittiuskysymys on heille osa nuoruuteen kuuluvaa identiteettikriisiä. – Alkoholikysymyksessä on nuorilla kyse tavallaan samasta asiasta kuin pienempien kohdalla kiroilusta. Kolmasluokkalainen poika sanoo minulle, että jos hän ei kiroile, kaverit eivät hyväksy tai pidä häntä coolina, sanoo Hamid, jonka tehtävä on opettaa lapsille, että myös kiroilu on islamissa kielletty.

Suomen kielen erinomaisesti oppinut Hamid Ben Hachemi vastaa nuorille Koraanin ja profeetta Muhammedin sanoja koskevan perimätiedon pohjalta. Islamin pyhissä teksteissä alkoholi esitellään pahan alkuna ja juurena,  tienä synteihin, joita ihminen ei selvin päin tekisi.

– Ysiluokkalaiset kysyvät, miksi alkoholi on kokonaan kielletty. Kysyn nuorelta, oletko ihan varma, että otat vain yhden lasin, etkä jää koukkuun addiktoivaan aineeseen. AA-kerholaiset ovat kertoneet, miten juominen alkoi pienestä lasista. Lopulta he joivat koko elämänsä ja menettivät perheensä ja omaisuutensa, Hamid sanoo.

Muutkin uskonnot puhuttavat. Raamatun kertomus Kaanaan häistä, joissa Jeesus muuttaa veden viiniksi, on muslimeista käsittämätön. Millainen Jumala haluaa tukea alkoholin juomista? Entä kuinka luostareissa Jumalalle omistautuneet ihmiset voivat valmistaa alkoholijuomia? Tällaisten kysymysten määrä kasvaa jos pellavapäisillä luokkatovereilla ei tunnu olevan mitään rajoja eikä sääntöjä. – Monista nuorista muslimeista tuntuu, että kristityt saavat tehdä melkein mitä vaan. He haluavat tuomita siksi koko kristinuskon, Iman kertoo.

 

’Uskonto rokottaa lapset’
– Musliminuoret osaavat olla cooleja ilman alkoholia, Iman Leskinen luonnehtii. Musliminuorillakin on kuitenkin nuorten tarpeet. On tarve tulla hyväksytyksi, tarve uskaltaa ja ylittää itsensä. Tulla rakastetuksi. Tai edes päästä pakoon, olla edes hetki kuulematta tarpeiden huutoa.

– Ne musliminuoret, jotka kokeilevat alkoholia, eivät aloita kovin nuorina, eikä juominen ole humalahakuista, vaan juodaan sen verran, että heidät hyväksytään porukkaan. Sekin on kuitenkin harvinaista, Iman vakuuttaa. Suomen musliminuorten yleisin mielipide asiasta on Imanin näppituntuman mukaan se, että alkoholi on vastenmielistä. He siis kokevat löytäneensä tarpeisiinsa alkoholia paremman vastauksen. – Jumalan ja uskonnon seuraamisen tarjoamista haasteista, tai kenties vain rakastavasta yhteisöstä raittiine tapoineen. – Uskonto rokottaa lapset, eivätkä he niin helposti ajaudu juomaan, Iman sanoo. ”Me raittiit uskovat, nuo juopot uskottomat” -jako voi mustavalkoisessa teini-iässä johtaa ylilyönteihinkin. Hamid saa välillä olla toppuuttelemassa oppilaitaan: se, että joku juo, ei tarkoita että häntä pitäisi halveksia ihmisenä. Heikkojen vihaaminen ja itserakas ylpeily eivät kuulu islamiin nekään! – Olen kysynyt, että oletteko menneet puhumaan niille, jotka juovat, sitten kun näette heidät selvempinä? Itse haluaisin tehdä enemmän asian eteen. Jos alueellamme olisi joku kampanja, liittyisin mukaan, menisin kertomaan ihmisille alkoholin haitoista, Hamid kertoo.- Muslimiyhteisö voisi alkaa tehdä Suomessa raittiustyötä, Iman toivoo. – Suomalaiset käännynnäismiehet tekevätkin sitä jo jonkin verran. Monella heistä on itsellään rällästelytausta. Hamid Ben Hachemi toivoisi, että negatiivisen uutisoinnin sijaan media kirjoittaisi vaihteeksi positiivisesti musliminuorista. On iso, hieno asia, että suurin osa heistä on aina selvin päin. – Jos meitä yritetään saada juomaan sanomalla maassa maan tavalla, voi kysyä, että hyvänen aika, mitä varten? Siksikö, että miellyttäisin ihmisiä? Mieluummin haluan miellyttää Jumalaa, Hamid sanoo.

 

Raitis yhteisö pitää musliminuoret irti alkoholista
Alkoholia juovia somalinuoria? Bureeni Mohamed ja Khadra Sayid katsovat toisiaan. Yhtä ainutta ei helsinkiläisille somalineidoille tule mieleen. – Kerran näin yhden tyypin juna-asemalla, alkoholia ottaneen somalinuoren, Khadra lopulta myöntää. – Sillä somalilla, joka rupeaa juomaan, täytyy olla todella vaikeaa, ei ketään läheisiä somaleita täällä, Bureeni ihmettelee. Bureenin mukaan somalinuoret eivät juo, koska ovat muslimeita. Se, joka juo, ei ole muslimi. – Mutta se, miten tähän asiaan suhtaudutaan riippuu kyllä siitä, minkä maan muslimeista on kyse, hän lisää muistuttaakseen, ettei muslimeita voi niputtaa yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi.

Somalinuorilla on Suomessa vahva yhteisö, jonka sisällä täysraittius on itsestäänselvyys. Nuorten somalinaisten mukaan esimerkiksi ne musliminuoret, joiden juuret ovat Irakissa, eivät kuitenkaan pidä alkoholin maistamista varsinaisena alkoholinkäyttönä. Maistelu tuntuu irakilaisnuorista viattomalta kun sitä vertaa supisuomalaisten harjoittamaan örvellykseen. – Alkoholin käyttö riistäytyy suomalaisilta käsistä viikonloppuisin, Bureeni tuumii.

Kurdinuorukainen, Hüsein Gürmücin Turkista, ei voi kuitenkaan antaa puhdasta lausuntoa alaikäisten muslimien raittiudesta.  – Olen nähnyt, että jotkut muslimipojat juovat. Jos et juo, et nimittäin pääse suomalaisiin porukoihin mukaan. Jos haluaa viihtyä siinä porukassa, pitäisi juoda, Hüsein toteaa. Hän on itse kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei moisia ystäviä tarvitse, ja valinnut raittiuden. Hüseinin valintaan ovat vaikuttaneet vahvasti myös täysraittiit vanhemmat. He ovat valjastaneet juopuneet suomalaiset avukseen kasvatustehtävässä: – Kun olemme nähneet ulkona ihmisiä juomassa ja kiroilemassa, vanhempani ovat sanoneet meille lapsille, että se ei ole hyvä, Hüsein kertoo ja huokaa: – Alkoholi aiheuttaa myös rasismia. Huivi päässä kulkevalle äidilleni on huudeltu ilkeästi, ja kerran humalaiset ovat käyneet häneen käsiksi. Silloin onneksi yksi suomalainen pyysi vartijat äitini avuksi.

Entä mitä Bureeni Mohamedin ja Khadra Sayidin vanhemmat ovat tehneet pitääkseen tyttärensä raittiina? – Ei minun äitini ole edes maininnut sanaa alkoholi. Ei hänen ole tarvinnut! Khadra tunnustaa. Kun yhteisö pitää raittiutta hyvänä itsestäänselvyytenä ja nuori kasvaa ja viihtyy sen jäsenenä, varsinaista raittiuskasvatusta ei välttämättä edes tarvita. Raitis yhteisö pitää musliminuoren irti alkoholista. Tai ehkä pitäisi sanoa: kostea yhteisö saa tavalliset suomalaisnuoret juomaan ja pitää heidät kiinni alkoholin käytössä.

 

Teksti ja kuva: Natalia Kisnanen
Ajankohtaista, , ,

Suosittu kasvatusaineisto Vastuullinen vanhemmuus on uudistettu

Kaikki lapset hyötyvät jämäkästä rakastamisesta, selkeistä rajoista ja rohkaisusta elämäntaitoihin. Uudistetusta Vastuullinen vanhemmuus -oppaasta löydät käytännönläheisiä eväitä hyvään vanhemmuuteen. Siinä … Jatka lukemista Suosittu kasvatusaineisto Vastuullinen vanhemmuus on uudistettu →

Kaikki lapset hyötyvät jämäkästä rakastamisesta, selkeistä rajoista ja rohkaisusta elämäntaitoihin. Uudistetusta Vastuullinen vanhemmuus -oppaasta löydät käytännönläheisiä eväitä hyvään vanhemmuuteen. Siinä kerrotaan myös miten ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä ja miten puuttua kokeiluihin.

Vastuullinen vanhemmuus -aineisto on osoittautunut toimivaksi työkaluksi koulujen, päiväkotien ja seurakuntien vanhempaintilaisuuksiin. Se palkittiin 1998 Parhaan terveyskasvatusaineiston kilpailussa kunniamaininnalla.
2011 julkaistu aineisto on muokattu Ritva Kuusiston kirjoittaman alkuperäisen aineiston pohjalta.

Opas soveltuu eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille ja kasvattajille, 15 sivua, A5 koko.

Hinta
. 1-50 kpl 1 EUR/kpl
. yli 50 kpl 0,8 EUR/kpl

Yhteystiedot ja aineistotilaukset: Tilauskaavake

Raittiuden Ystävät ry
Annankatu 29 A 9
00100 Helsinki

Puh. (09) 5420 9522
ry@raitis.fi

Ajankohtaista, , ,

Vuoden 2011 Raittiusteko-tunnustus Selvä Syksy-kampanjan toteuttaneelle Kaisa Saarelle

Vuoden 2011 Raittiusteko –tunnustus myönnetään vapaaehtoistyöntekijä Kaisa Saarelle hänen toimeenpanemastaan Selvä Syksy –kampanjasta, joka kokosi hartolalaisia viettämään SELVÄÄ SYKSYÄ ajalla … Jatka lukemista Vuoden 2011 Raittiusteko-tunnustus Selvä Syksy-kampanjan toteuttaneelle Kaisa Saarelle →

Vuoden 2011 Raittiusteko –tunnustus myönnetään vapaaehtoistyöntekijä Kaisa Saarelle hänen toimeenpanemastaan Selvä Syksy –kampanjasta, joka kokosi hartolalaisia viettämään SELVÄÄ SYKSYÄ ajalla 1.10. – 30.11.2011 ja järjesti yhteistä tekemistä kaiken ikäisille.

Raittiuden Ystävät ry jakaa vuosittaisella teemaviikolla Vuoden Raittiusteko – tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Raittiusteko -tunnustus jaetaan nyt 9. kerran.
Onnittelut Kaisa Saarelle rohkeasta ja uutterasta työstä raittiuden puolesta!


Kaisa Saari esittelee Facebookissa Selvä Syksy 2011 –kampanjan seuraavasti:

Kampanja tukee hartolalaisia lapsia, nuoria, nuoria aikuisia ja perheitä viettämään selvää syksyä lokakuun ja marraskuun ajan. Ajatuksena on olla enemmän läsnä jälkikasvun elämässä tehden yhdessä asioita, joista kaikki nauttivat ILMAN PÄIHTEITÄ.

Päihteiden käytön vuoksi useilla nuorilla on vaikeuksia elämässään; ongelmat alkavat koulunkäyntivaikeuksina ja ne johtavat nuoren syrjäytymiseen ja tippumiseen pois opiskeluista ja sitä myöten työelämästä. Usein myös perhesiteet katkeavat, eikä omaa paikkaa maailmasta löydy. Päihteistä eroon pääseminen on kaveripiirin painostuksen vuoksi vaikeaa. Päihteiden käyttö on aiheuttanut nuorille aikuisille myös taloudellisia ongelmia. Jo syrjäytyneen nuoren on vaikea rahoittaa päihteiden käyttöään muulla tavalla kuin pikavippien avulla. Useita nuoria on jo ulosottokierteessä. Luottotietojen menetys rajaa tulevaisuuden valintoja. Työnteon kiinnostavuuskin katoaa kun palkka hupenee voudin taskuun.

Halu saada vanhemmat mukaan lasten ja nuorten elämään ja koko kylä auttamaan nuoria – ja nuoret tukemaan toinen toisiaan oikeissa asioissa – antoivat lähtöpotkun toiminnalle. Selvä Syksy 2011 on hartolalaisten nuorten, vanhempien, yritysten ja yhteisöjen yhteinen voimainponnistus päihteettömän elämän puolesta. Nuorissa on Hartolan tulevaisuus!

Selvä Syksy on järjestänyt syksyn jokaiselle viikonlopulle päihteetöntä, ikärajatonta, maksutonta toimintaa – monipuolisesti. Jokaiseen tilaisuuteen voi tulla niin aikuisia, nuoria aikuisia, nuoria ja lapsia. Tilaisuuksissa kävijöille jaetaan oranssit Selvä Syksy -rannekkeet, joilla saa alennuksia erikseen sovituista liikkeistä. Ranneke osoittaa, että kuulut ryhmään, joka on sitoutunut ajattelemaan ja tukemaan päihteetöntä elämää.

 

Kaisa Saari on Selvä Syksy – kampanjan moottori. Kampanjaa on ollut toteuttamassa monia eri tahoja ja se on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luonut näin välittämisen ja yhdessä tekemisen mallin, jonka soisi leviävän muuallekin Suomeen. Kampanja on muuttanut paikkakunnan ilmapiiriä myönteisellä tavalla.

 

Raittiuden Ystävien työn tavoitteena on edistää raittiutta ja muuttaa vallitsevaa päihteiden käytön kulttuuria. Merkittävimmät vuosikampanjamme ovat Anna lapselle raitis joulu, Selvin päin kesään! sekä Kännikapina.

Yksi keskeinen ajankohtainen haaste on alkoholin mainonta. Kantamme on, että alkoholimainonta vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin ja on ylläpitämässä alkoholin asemaa kulttuurissamme. Monet merkittävät lastensuojelu- ja kansanterveysjärjestöt kannattavat – tupakkamainonnan tavoin – nyt myös alkoholimainonnan täyskieltoa.

 

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät ry, www.raitis.fi
p. 040 455 4356, etunimi.sukunimi@raitis.fi
Vuoden 2011 Raittiusteko –tunnustuksen saaja: Kaisa Saari, p. 044 582 4291, kaisa.saari@phnet.fi

 

raitis.fi-lehti: Henkilökuvassa, ,

Miehet ilon jäljillä

Saako suomalainen mies olla iloinen muulloinkin kuin silloin, kun Suomen jääkiekkojoukkue tekee maalin? Kaksi raitista kolmikymppistä miestä pohtii, miksi Suomea sanotaan … Jatka lukemista Miehet ilon jäljillä →

Saako suomalainen mies olla iloinen muulloinkin kuin silloin, kun Suomen jääkiekkojoukkue tekee maalin? Kaksi raitista kolmikymppistä miestä pohtii, miksi Suomea sanotaan tuhansien murheellisten laulujen maaksi – ja mitä ilo tarkalleen ottaen oikein on.

Epätavallisen iloinen suomalainen mies. Kuulostaapa epämiehekkäältä. Vähän nololta suorastaan! Juha tietää, miten paljon suomalainen voi kantaa harteillaan aivan turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Ja että moni pitää ilona näiden tunteiden hetkellistä turruttamista.
– Ilo-sana kuulostaa oikeastaan minun korvaani joltakin ohuelta, ohimenevältä. Nykyään haen enemmän perustyytyväisyyttä, raitistuneeksi alkoholistiksi esittäytyvä Juha määrittelee.

Tässä artikkelissa puhumme ilosta ohimenevän hurmion hetkensijaan enemmänkin elämänsuolana. Mutta mistä sen kiteet muodostuvat?
– Ilo on minulle usein sosiaalisuutta, aito kohtaaminen kavereitten kanssa, ja hyvää musiikkia, kokeilee Olli-Pekka.
Juha lähestyy iloa toiselta suunnalta. – Ilo on sitä että ei tarvitse pärjätä. Että saa antaa itselleen luvan olla heikko.

 

Uskalluksesta iloksi
Alkoholi on monelle Suomessa pääsylippu ulottuvuuteen, jossa voi poiketa normista. Irrotella, tehdä hulluja, epätavallisia ja uskaliaita juttuja – niin kuin vaikka puhua tunteista, tutustua uusiin ihmisiin, päästä hetkeksi suorituspaineista. Iloita.

Voisiko humalahakuisten päämäärä ja ilo ylipäätään ollakin sitä, että voi vapaasti, impulsiivisesti ja häpeämättä olla oma itsensä? Olli-Pekka käy mietteliääksi. Syntymä-raitis mies on aina uskaltanut toteuttaa hullut päähänpistonsa, vaikkapa hypätä pöydälle tanssimaan, ilman alkoholia.
– En ole kokenut jääneeni mistään paitsi. Paljon erikoisia ja typeriä juttuja on tullut tehtyä ilman alkoholiakin. Kuulostaa harvinaisuudelle ollakseen suomalainen mies.
– Itsellänikin on ollut hauskaa kun ihmiset ovat humalassa alentuneet minun tasolleni. Joillekin kavereille on myöhemmin tullut shokkina, että ai, sä et oikeasti juo! Olli-Pekka kertoo.
Olli-Pekan mielestä suomalaiset on kasvatettu ”alas painaen” ja meillä on siksi alemmuudentunto. Kun toista voisi kehua hyvästä ja kauniista, osoitellaankin virheitä. Joukosta ei pidä erottua, vaikka mieli tekisi.
– En ole samaa mieltä siitä, että elämä on sitä miksikä itse sen teet. Vaimo voi jättää ja rattijuoppo voi ajaa kylkeen. Mutta minä uskon siihen että ”life is how you take it”, elämä on sitä millaisena sen otat vastaan, Olli-Pekka pohtii.
– Voit synkistellä ja ottaa vähän kuppia lohdutukseksi. Tai sitten voit tehdä jotain muuta. Siis ilo voi olla valinta.

 

Iloinen ulkoa, iloton sisältä
Mutta onko ilo vain valittu elämänasenne? Tosiasiassa elämä ei ole aina iloista. Jollekin juuri mahtipontinen oman ilon korostaminen voikin olla merkki ilottomuudesta.

– Olen katsonut Marco Bjurströmin silmiin, eikä hän minusta oikeasti iloiselta vaikuta. Hän on jäänyt roolinsa vangiksi, Juha pohtii.
– Itselleni lapsenmielinen mahtipontisuus oli oire syvästä alemmuudentunnosta.
Olli-Pekka mainitsee sosiaalisuuden yhdeksi keinoksi lääkitä alakuloa. Vaan sepä ei olekaan suomalaiselle perusmiehelle niin mutkatonta. Ihmisiin on tässä maassa tavattoman vaikea tutustua.
– Hullun leimanhan siinä saisi jos tuntemattomille puhuisi!
Sosiaalisuus tekee iloiseksi. Toisaalta iloisten ihmisten on luonnostaan helpompi olla sosiaalisia. Mutta mistähän sitä pitäisi aloittaa: olla ensin sosiaalinen vai ensin iloinen? Ehkä olisi parempi jättää vaikea kysymys toistaiseksi hautumaan ja pitää kasvot peruslukemilla.

 

Viinan voimin iloinen ystävyys?
Alkoholi on usein moottorina myös uusiin ihmisiin tutustumisessakin – eikä aina iloisin seurauksin. Juha on vaihtanut ystävänsä kolmesti.

– Ensimmäisen kerran kaverit vaihtuivat kun rupesin 13-vuotiaana juomaan, ja toisen kerran kun raitistuin. Oli pakko tehdä se ratkaisu, että koko sosiaalinen ympäristöni vaihtui. Nykyinen kaveripiirini on löytynyt kahdentoista askeleen ryhmästä.
– Olisi voinut kuvitella, että vanhoilla kavereilla olisi ollut syvempikin yhteys. Mutta ei meillä sitten mitään muuta yhteistä ollutkaan kuin juominen. Ei ole ollut heitä ikävä. Juomakavereiden seuraan päätyminen on kuitenkin ymmärrettävää. Heille jokainen oli ”hyvä jätkä” kun vain ”juo niin kuin mies”.
– Minun identiteettini on ollut kadoksissa, eikä oma toimintani ole lähtenyt minusta vaan se on ollut reaktio ulkopuolisiin odotuksiin. En ole uskaltanut olla oma itseni. Ein sanominen on ollut helvetin vaikeaa, Juha kertoo. Ei ole ilo tanssia toisten pillin mukaan, vaikka musiikki olisi kuinka iloista.

 

Valinnanvapaus vapauttaa iloitsemaan
Kun lakkaa hyppelemästä toisilta koettujen odotusten ja paineiden tahtiin, elämään voi tulla tilaa uudenlaiselle ilolle.

– Se tekee minut iloiseksi kun pidän mielessä, että ihminen voi muuttua, jos vain todella  haluaa, Juha kiteyttää.
Alkoholin aiheuttamaa iloa ei Juhan mielestä ole. – Nuoruusvuosina ensimmäisillä kerroilla kun join, tuntui ehkä siltä että ”jes!”, mutta sen jälkeen ilo ja onni merkitsivät minulle sitä, ettei hetkeen ole paha olo. Elämä on nyt kaikin puolin parempaa.

Tarkoittaako ”kaikin puolin” että parisuhderintamallakin? Onko lempi leiskunut iloisemmin raitistumisen jälkeen? Juha ja Olli-Pekka hymähtävät. Tässä asiassa ei raittius ole oikotie onneen. Raittiin miehen sisällä ovat kaikki ne samat sisäiset kipupisteet, jotka parisuhde saa tulemaan esiin. Ne, joita ei-raittiit yrittävät lääkitä alkoholilla, vaikka alkoholi todennäköisesti saa ne vain pahenemaan entisestään.
– Mutta ainakin nykyään muistaa seuraavana päivänä mitä on naisystävän kanssa puhunut. Eikä enää ole sotaisia riitoja ja mustasukkaisuutta, Juha sanoo.

 

Muutos voi lähteä isistä
Pojalleen Olli-Pekka haluaa näyttää omalla esimerkillään, ettei iloon tarvita alkoholia. Hänellä ja kahdeksanvuotiaalla nassikalla on paljon yhteisiä juttuja, jotka voivat saada jopa itkemään ilosta.

– Kuten Marvel-sarjakuvat ja -leffat. Sarjakuvat voivat liikuttaa minut kyyneliin. Jos ilo onkin valinta, suomalaiselle miehelle se voi olla rohkeutta kysyvä valinta. Varsinkin jos lähipiirissä ei ole koskaan ollut  Olli-Pekkoja miehenmalleina.

– Onneksi minulla ei ole lapsia. Luulen, ettei edes lapsi olisi estänyt minua juomasta. Tiedän omasta kokemuksesta, miten kamalaa on, kun kotona on alkoholia väärinkäyttävä aikuinen, Juha huokaa. Niin. Jos mies on aiemmin tottunut etsimään iloa pullosta, osaako hän löytää sen lapsensa seurasta? Uskaltaako hän nauttia lapsen spontaanista tavasta iloita, vai kavahtaako sitä, siirtääkö jörösti eteenpäin kasvojen menettämisen kulttuuria?

Olli-Pekka kertoo valokuvaajakaveristaan, joka halusi pukeutua iloisiin punaisiin housuihin – ja heti tuli joku kyselemään seksuaalisesta suuntautumisesta. Suomalaiselle heteromiehelle se on yleensä kova paikka, vaikkei hänellä mitään muitten homoseksuaalisuutta vastaan olisikaan.

– Iloita voi pienistä asioista. En koe oloani epämiehekkääksi niin tehdessäni. Mutta ehkä minun pitää vielä muutama vuosi olla raittiina ennen kuin voin sanoa, etten yhtään välitä siitä mitä muut minusta ajattelevat, Juha tunnustaa.

 

TEKSTI: NATALIA KISNANEN
Ajankohtaista, , , , , ,

Ehdota Vuoden Raittiusteon saajaa!

Raittiuden Ystävät ry jakaa vuosittain tunnustuksen Vuoden raittiusteko henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Tee … Jatka lukemista Ehdota Vuoden Raittiusteon saajaa! →

Raittiuden Ystävät ry jakaa vuosittain tunnustuksen Vuoden raittiusteko henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt raittiutta ja terveitä elämäntapoja.


Tee ehdotus ja perustele se ytimekkäästi, miksi juuri ehdottamasi henkilö tai yhteisö ansaitsee Vuoden raittiusteko -tunnustuksen. Raittiuden Ystävät ry:n hallitus käsittelee ehdotuksia ympäri vuoden. Vuoden 2011 raittiustekotunnustuksen Raittiuden Ystävät ry luovuttaa Raittiusviikolla eli Ehkäisevän päihdetyön viikolla 5.-13.11.2011. 

Ks. aiemmat tunnustuksen saajat

TEE EHDOTUS 31.10.2011 klo 12 mennessä VUODEN RAITTIUSTEKO-TUNNUSTUKSEN
SAAJAKSI ry@raitis.fi

LISÄTIETOJA:
Toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät, puh. 040 455 4356, tom.anthoni@raitis.fi

raitis.fi-lehti: Henkilökuvassa, ,

Hyvällä tavalla hullu ilman päihteitä

Elämästään nykyään selvinpäin nauttiva kanadalaismuusikko Devin Townsend löytää iloa pienistä asioista. Kolmentoista vuoden putki humalassa ja pilvessä oli tarpeeksi. Metallimusiikin … Jatka lukemista Hyvällä tavalla hullu ilman päihteitä →

Elämästään nykyään selvinpäin nauttiva kanadalaismuusikko Devin Townsend löytää iloa pienistä asioista. Kolmentoista vuoden putki humalassa ja pilvessä oli tarpeeksi.

Metallimusiikin hulluksi professoriksikin kutsuttu Devin Townsend on muuttunut mies. Poissa on vielä vuoden 2006 Provinssirockissa esiintynyt pöhöttynyt, maanis-depressiivinen ja hermoromahduksen partaalla ollut jatkuvasti pilveä poltellut ja kaljaa lipitellyt hahmo. Tukholmalaisen rockklubin pöytään ennen illan keikkaa haastateltavaksi istahtava muusikko on laihtunut ja näyttää hyvinvoivalta. Puolentoista kuukauden mittainen Euroopan kiertue on puolivälissä. Heti alkuun Townsend kuitenkin pahoittelee, ettei hänen olonsa ole tänään paras mahdollinen, sillä iltapalaksi nautittu thairuoka on laittanut vatsan sekaisin. Ruokamyrkytyksestä huolimatta hän kertoo kuitenkin innostuneena kuulumisistaan.

– Olen ollut selvinpäin nyt noin neljä vuotta. Aiemmin olisin varmasti perunut tämänkin juttutuokion paljon pienemmästäkin syystä kuin vatsavaivojen takia ja jäänyt hotellihuoneeseen polttelemaan pilveä. Tämä kiertue on ollut 20-vuotisen urani parhaita. Niin kornilta kuin se kuulostaakin, niin olen kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka saan viettää musiikkia säveltäen tai sitä ihmisille soittaen. Townsend kertoo viimeisen täysin selvinpäin tehdyn levynsä ennen päihteiden käytön lopettamista olleen vuonna 1997 julkaistun Ocean Machinen.

Aineiden vaikutuksen alaisena hän julkaisi kuitenkin kymmenessä vuodessa käsittämättömät 13 levyä. Miten tällainen suoritus on edes mahdollista pysyen järjissään? -Eihän se olekaan, Townsend toteaa ja jatkaa: – Monet kehuvat tuon aikakauden levyjä mestariteoksiksi, mutta niiden teolla oli hintansa. Esimerkiksi vuoden 2005 Alienlevyn aikaan poltin älyttömät määrät pilveä ja tulin täysin vainoharhaiseksi. Tuolta levyltä kyllä kuulee, että sen tekijä oli pää täysin sekaisin.

 

Saman melodian toistoa
Monet päihderiippuvaiset joutuvat käymään täysin pohjalla ennen lopettamispäätöksen syntymistä. Townsendin ratkaisu muuttaa elämänsä suunta ei syntynyt yhdessä yössä, mutta yhden pelottavan tapauksen hän kuitenkin suostuu nimeämään.

– Pystyin toimimaan normielämässä jotenkuten. Edes lapseni syntymä ei saanut minua lopettamaan. Eräänä iltana hänelle [lapselle] tuli hengitysvaikeuksia, ja olin liian kännissä ajaakseni sairaalaan. Seuraavana aamuna päätin laittaa korkin kiinni. Kun jätin kaljan lipittelyn, niin aloin pikkuhiljaa miettiä myös polttelun lopettamista. Tajusin olevani itse suurin viholliseni ja suurimman osan epävarmuudestani johtuvan pilvestä.

Aiemmin Townsend kertoo suurimman osan päivästään kuluneen bongia imien. Biisit syntyivät lähinnä niin, että hän istui pilvipäissään alas ja soitteli tuntikausia samaa melodianpätkää, riippumatta siitä kuulostiko se hyvältä vai ei. Nykyään säveltämistä voisi kutsua enemmän työnteoksi. Istun kotistudiossani ja välillä kappale saattaa valmistua muutamassa minuutissa. Päämäärättömään harhailuun sortuminen yhden idean parissa ei näin selvinpäin tulisi mieleenkään.

 

Neljän levyn tutkimusmatka
Townsendin kesäkuussa päätöksensä saava Devin Townsend Projectin nimellä kulkeva neljän levyn sarja käsittelee addiktioita, ihmiselämän suurimpia kysymyksiä ja sitä, mistä koko maailmankaikkeudessa oikein on kyse. Levyjen kertojaminä lähtee tutkimusmatkalle ja huomaa lopussa, ettei ole yhtään sen fiksumpi kuin alussakaan.

– En välttämättä usko mihinkään korkeampaan voimaan. Uskon ennemminkin siihen, että en tiedä mistään mitään ja etten osaa selittää ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia. Ainoa asia, jota pystyn mielestäni kontrolloimaan, on oma pieni maailmani. Päätös kohdata todellisuus selvinpäin, perheeni, ystäväni ja musiikkini: näihin asioihin pystyn vaikuttamaan jollain tasolla, Townsend kuvailee.

Muusikko ymmärtää, että hänen musiikkinsa merkitsee kuulijoilleen paljon. Parhaimmillaan Townsendin tuotanto nostaa ihokarvat pystyyn ja tuo kyyneleen silmäkulmaan pelkän tunnelatauksen avulla. Fanit ovat kertoneet hänelle selvinneensä vaikeiden aikojen yli hänen tuotostensa avulla.

Vaikka Townsend puhuukin avoimesti yksityiselämäänsä liittyvistä asioista, niin hän tahtoisi pitää musiikin ja sen tekijän erillään toisistaan. Minkäänlaisesta henkilönpalvonnasta hän ei välitä. – Olen 39-vuotias ja haaveet rocktähteydestä unohdin jo vähän yli parikymppisenä. Tulen toimeen musiikillani, mutta miljonääriä minusta tuskin koskaan näin haastavalla tavaralla tulee. Vaikka puhunkin raitistumisestani, niin en silti halua ylpeillä sillä tai tyrkyttää sitä muille. Marttyyrin asemaan heittäytyminen on mielestäni typerää. Selvinpäin olo on oma päätökseni, ja jos joku kuulijani haluaa ottaa minusta mallia, niin se on hyvä asia. Kaikki tekevät kuitenkin omat ratkaisunsa. Minä olen ihan samanlainen hölmö arkisten ongelmieni kanssa kuin kaikki muutkin, Townsend nauraa.

 

Kuka Devin Townsend?

  • Devin Townsend on New Westminsterissä Kanadassa vuonna 1972 syntynyt metallimuusikko
  • Tuli tunnetuksi jo hajonneen Strapping Young Ladin keulakuvana
  • Julkaissut 13 soololevyä, tyylilajit vaihtelevat äärimetallista rauhallisen maalailevaan konemusiikkiin
  • Kesän 2011 metallimusiikki-festivaali Tuskan pääesiintyjä

 

■ TEKSTI: AKI LEHTI KUVA: ERICH SAIDE
raitis.fi-lehti: Henkilökuvassa, ,

Tommy Lindgren – räppiä ja kansalaisaktivismia kahvin voimalla

Don Johnson Big Bandin räppärinä, laulajana ja keulakuvana tunnettu Tommy Lindgren ei vanno absolutismin eikä minkään muunkaan -ismin nimeen. Hänelle … Jatka lukemista Tommy Lindgren – räppiä ja kansalaisaktivismia kahvin voimalla →

Don Johnson Big Bandin räppärinä, laulajana ja keulakuvana tunnettu Tommy Lindgren ei vanno absolutismin eikä minkään muunkaan -ismin nimeen. Hänelle raitis elämätapa tulee luonnostaan.

_mg_7907_mvTommy Lindgren (s.1977) on niin lavalla kuin siviilissäkin melkoinen moottoriturpa ja haastattelusessio miehen kanssa venähtääkin melkein kaksituntiseksi. Vaikka Lindgren on kova puhumaan, niin turhanpäiväistä jaarittelua hän ei harrasta. Hänellä on harkittuja ja vahvoja mielipiteitä asiasta kuin asiasta.   

Kymmenen vuotta sitten ensilevynsä  Support de Microphones julkaissut Don Johnson Big Band on kulkenut pitkän ja tapahtumarikkaan matkan. Vuonna 2000 bändin ympärillä alkoi kunnon kuhina ja touhu oli ajoittain erittäin hektistä. Maailma oli musiikkibisneksen näkökulmasta täysin toisenlainen kuin nykyään. Markkinointikanavina ei ollut MySpace-sivustoa tai Spotifytä ja internetin rooli oli marginaalinen nykyiseen verrattuna. Bändi julkaisi tuotoksensa ensin omakustanteena ja myi sitä suoraan repusta kaikille halukkaille. Support de Microphones on edelleen yksi Suomen eniten myydyistä omakustanteista. Sana uudesta eri tyylejä yhteen sekoittavasta hiphop-yhtyeestä levisi nopeasti ja kulttisuosio oli taattu. Toiselle levylle monikansallinen Universal Music kiinnitti bändin talliinsa.
– Aluksi toiminta oli hidasta ja soittohommia tehtiin vuosien 1997-2000 välillä lähinnä vain omaksi iloksi. Kun aika oli kypsä omakustanteelle, niin halusimme tehdä sen kunnolla. Oikeat kannet ja virallisen näköinen julkaisu rahoitettiin lähinnä meidän soittajien ottamilla opintolainoilla. Hyvään tarkoitukseen menivät nekin lainarahat, Helsingin yliopistolla edelleenkin kirjoilla oleva Lindgren nauraa.

Vaikutteita ja vierailijoita eri genreistä
Musiikin monimuotoisuus jo ensilevystä lähtien vaikeutti bändin lokeroimista mihinkään tiettyyn kategoriaan. Bändiä ei väkisin lähdetty tunkemaan suomirap-genreen, joka 2000-luvun alkuvuosina eli vahvaa nousukautta. Lindgren on vain tyytyväinen ettei heitä ole lokeroitu tietyn tyylin alle.
– Meidän vaikutteemme tulevat todella monesta suunnasta. Esiintymispaikkamme voivat vaihdella Karmarockin vaihtoehtomusiikkifestivaaleista Helsingin Juhlaviikkojen hieman korkeakulttuurisempaa osastoa edustavaan Huvila-telttaan. Pori Jazzeillakin olemme soittaneet. Jos musiikkimme on pakko änkeä tietyn nimikkeen alle, niin kutsuttakoon sitä rytmimusiikiksi. Hienoimpia kokemuksia ovat ne, kun musiikkiamme tulee kehumaan joku jonka sitä ei heti ensisilmäykseltä olettaisi kuuntelevan. Keikoilla on näkynyt niin punkkareita, vanhempia arvokkaita herrasmiehiä, kuin hevareitakin. Moninaisuus kunniaan, hän kiittelee.
Don Johnson Big Band on varsinkin keikoilla tunnettu runsaasta vierailijoiden käytöstä. Yhteistyötä bändin kanssa ovat tehneet esimerkiksi laulaja Emma Salokoski ja beatboxaaja Felix Zenger. Kuultiinpa viimeisimmällä Records Are Forever-levyllä suuremman yleisön suosikkia Anna Abreutakin. Kantavana ideana bändin ulkopuolisen väen kutsumisessa lavalle on pitää soittohommat itselleen haastavina ja monipuolisena.
– Tässä tapahtui vähän lumipalloefekti. Yhden vierailijan kautta tutustuimme aina uusiin ihmisiin, ja mikäs sen mukavampaa kuin soittaa eri aloja edustavien muusikoiden kanssa. Esimerkiksi Pekka Kuusisto eksyi mukaamme juuri Emma Salokosken kautta. Tämä tarjoaa myös heille tilaisuuden operoida oman perusalueensa ulkopuolella.

Amnestyn ajat
Ihmisoikeusasiat ovat Lindgrenille hyvin tärkeitä ja hän olikin vuoteen 2004 asti töissä Amnestylla tiedottajana. Vuoden 2003 Breaking Daylight-levyn saaman suuren suosion myötä hänen oli pakko jättää päivätyönsä ja keskittyä pelkästään musiikin tekemiseen. Lindgrenin julkisuuskuva oli kaksijakoinen ja useissa tuon ajan haastatteluissa tunnuttiinkin keskittyvän enemmän ihmisoikeusasioihin kuin musiikkiin.  
– Se ei minua haitannut, puhun näistä asioista mielelläni. Podin huonoa omaatuntoa lähinnä siitä, että omat voimat eivät enää riittäneet kahdelle asialle omistautumiseen yhtä aikaa. Amnesty on kuitenkin voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö ja se maksoi minulle palkkaa. En kokenut pystyväni suoriutumaan töistäni siellä asian vaatimalla tavalla joten lopetin. Olen tietysti edelleen Amnestyn jäsen ja välillä osallistun heidän projekteihinsa.
– Ihmisoikeusasiat ja musiikki jäsentyvät omassa päässä kuitenkin eri lokeroihin. Joissakin haastatteluissa näiden kahden asian yhdistäminen oli täysin luontevaa, toisissa taas ei. Vaivaannuttavaa oli lähinnä se, että julkisuus ylipäätään keskittyi niin vahvasti minuun ihmisenä. Bändinä olemme kuitenkin olleet aina demokraattinen.
Vahvat mielipiteet omaavaa ja sanavalmista Lindgreniä on varmasti houkuteltu myös mukaan politiikkaan?
– Presidenttiä minusta ei kukaan vielä ole halunnut lähteä tekemään, mutta kaikkiin muihin vaaleihin minua on pyydetty mukaan. Mahdollisuus on houkutellut, mutta vielä tähän asti vaikutuskanaviksi ovat saaneet riittää musiikin tekeminen ja satunnaisten kolumnien kirjoittaminen lehtiin. En myöskään halua lähteä minkään puolueen listoille ehdokkaaksi vain sen takia, että ne saisivat mukaan mahdollisimman monipuolista porukkaa. Päivänpolitiikkaan lähteminen olisi kuitenkin kokopäivähommaa. Nyt aika ei riitä, mutta katsotaan myöhemmin. Minua lähestyneitä puolueita ei ole kuin kaksi, eli tietysti Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Omia valintoja ja elämänkokemuksia
Räppäri on mukana Suomen lasten ja nuorten säätiön Zest-ohjelmassa, joka pyrkii tukemaan koulujen kasvatustyötä ja antamaan uusia välineitä elämäntaitokasvatukseen. Mukana on muitakin julkisuuden henkilöitä, muun muassa Lenni-Kalle Taipale, Pamela Tola, Jani Toivola ja Eva Wahlström.
– Me kierrämme puhumassa yläasteikäisille heidän omien kykyjensä ja lahjakkuuksiensa löytämisestä. Kerromme heille omista kokemuksistamme ja siitä miten olemme kukin päätyneet omalle alallemme. Näillä reissuilla olen huomannut, että sen ikäisille kannattaa puhua omista yläasteajoistaan liikaa saarnaamatta.
Lindgren ei ole ikinä elämänsä aikana käyttänyt alkoholia. Oma yläasteaika ei ollut hänelle kovin helppoa, sillä hän suhtautui koulunkäyntiin vakavissaan jo alaluokilta lähtien ja olikin omien sanojensa mukaan melkoinen hikipinko. Koulun ulkopuolista sosiaalista kanssakäymistä hänellä ei juurikaan ollut. Musiikissaan nykyään vaadittava loistava englannin kielen taito juurtaakin jo noilta ajoilta. Teini-ikäinen Lindgren vietti paljon aikaa kotona katsellen englanninkielisiä elokuvia ja tv-sarjoja.
– Nuorena en tehnyt tietoista valintaa, että minä olen absolutisti ja tulen aina olemaan. Muiden ikäisteni aktiviteetteihin kuuluivat kotibileet ja ensimmäisten kännien vetäminen. Minulle moinen maailma oli täysin vieras, kotona kun viihdyin suurimman osan ajastani. Pikku hiljaa oma identiteetti alkoi kuitenkin rakentua ja siihen ei vain kuulunut dokaaminen. Saihan sitä, että miksi en juo aina selitellä. Jollain koulun luokkaretkillä olutpulloa tyrkytettiin minulle väkisin käteen. Muutaman hörpyn saatoin joskus ottaakin vain siksi, että muut olisivat lopettaneet painostamisen. Se on todella vaikeaa näin jälkikäteen miettiä syitä, jotka johtivat juomattomuuteeni. Tietynlaisesta nuoruuden epävarmuudesta johtunut kontrollinhalu todennäköisesti heijastui myös tähän asiaan ja halusin pitää pääni selvänä. Noin nuorena tehty päätös alkoi jossain vaiheessa elää täysin omaa elämäänsä, eikä minulle vähän vanhempana ole ikinä tullut tarvetta koettaa juoda edes silloin tällöin.
Tommyn isä Christer Lindgren on pitkän linjan ruokatoimittaja ja kirjailija. Hän on julkisestikin puhunut omasta alkoholiongelmastaan, mutta se ei Tommyn mukaan vaikuttanut hänen omaan raittiuspäätökseensä.
– Isä on joskus naureskellut että meillä molemmilla on alkoholiongelma. Minä en juo ollenkaan ja hän joi aiemmin liikaa. Hänen juomisestaan tuli ongelma vasta vanhemmalla iällä, jolloin minä olin jo muuttanut kotoa pois. Eli jos isän juominen minuun on vaikuttanut silloin nuorempana, niin se on ollut hyvin alitajuista. Meillä oli kotona usein ystäväperheiden kesken illanistujaisia joihin alkoholi kuului, mutta sen käyttö silloinkin oli hyvin hillittyä. Myöhemmin juomattomuuttani on vain vahvistanut se, että geeneissä on taipumusta riippuvuuteen, jonka huomaan taas itsessäni eri asioissa.

Oman kehon kuuntelua
Laulaja innostui oikein kunnolla juoksemisesta viime kesän aikana ja liikunnasta saatavaan hyvään oloon hän huomaa jääneensä koukkuun.
– Keikkailu meillä on aina ollut hyvin fyysistä ja se on ollut minulle pääasiallinen liikunnanmuoto viimeiset 10 vuotta. Pidempien kiertuiden jälkeen olen huomannut, että levottomuus alkaa kasaantua ja sinne lavalle tekee mieli hulluna heilumaan. Nyt olen tosiaan alkanut juosta ja se onkin hyvä korvaava liikunnan muoto. Täytyy vain olla varovainen ettei sitä vedä överiksi. Liikunta- ja kahvi-addiktiot riittävät minulle, hän nauraa.
Lindgrenin tarina päihteettömän elämantavan valinnasta jo nuorena on musiikkipiireissä mukavan poikkeava peruskaavasta. Raittiin muusikonhan tietysti heti ensimmäisenä ajatellaan käyneen täysin pohjalla ennen raitistumistaan.
– Välillä suomalainen juomakulttuuri tympii. Jos esimerkiksi joku naistenlehti haluaa alkoholittoman joulu-, tai juhannusdrinkin ohjeen joltakin muusikolta, niin aika usein minun puhelimeni soi. Ensin on tietysti soitettu Anssi Kelalle ja Apulannan Sipe Santapukille. Jos heitä ei olla saatu kiinni, niin sitten kysytään minulta. Ei meitä valtakunnan niin sanottuja virallisia absolutistimuusikoita kovin montaa tässä maassa ole, hän miettii.
Lindgren käyttää sanaa absolutisti itsestään puhuessaan kuitenkin varoen. Hän rinnastaakiin juomattomuuden osaksi suurempaa kokonaisuutta.
– Minua on aina häirinnyt se, että ihmiset kutsuvat minua absolutistiksi. Tämä ei ole minulle mikään aate tai -ismi. Rinnastan tämän enemmän siihen mitä tykkään syödä tai juoda. Kyse on omasta kehostani ja siitä mitä suustaan laittaa alas, eikä niinkään yhdenlaisesta suhtautumisesta päihteisiin. Jotenkin yhdistän tämän mielessäni myös siihen, että nuorempana olin hirveän nirso ruuan suhteen ja vierastin uusia makuja. Alkoholi ei sopinut tuohonkaan kuvioon.

Tupakkatauko
Tupakkaa muusikko kertoo aiemmin polttaneensa, mutta päässeensä siitäkin eroon. Tuo tapa tuli opeteltua vasta parikymppisenä yliopisto-opintojen alussa ja se liittyi lähinnä sosiaaliseen kanssakäymiseen.
– Vierastin yliopistomaailmaa, enkä pitänyt ilmapiiristä jossa vallitsi fiilis siitä, että ollaan vähän muita ihmisiä parempia korkeakouluopiskelijoita. Tupakointi liittyi silti hyvin vahvasti siihen, että yritti kuitenkin sulautua joukkoon. Röökipaikalla oli paljon helpompaa aloittaa keskustelu kurssikavereiden kanssa kuin muualla. Musahommiin tupakointi kuului aiemmin myös niin, että jos keikan jälkeen menimme vaikka baariin, niin minullakin oli käsille jotain tekemistä muiden lipittäessä olutta. Satunnaisesta sosiaalisesta toiminnasta se muuttui kuin huomaamatta säännölliseksi päivittäiseksi tavaksi.
Polttamisesta saatua hetken mielihyvää ja sen suhdetta jossain kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävään kauhukuvaan sen mahdollisesti aiheuttamista vaaroista Lindgren on selvästi pohtinut.
– Vielä polttaessani nautin siitä. Olen aina vierastanut kaikessa päihteisiin liittyvässä valistuksessa nautinnollisen puolen kiistämistä. Muistan kun olin ehkä 10-vuotias ja Torsti Koskinen kävi suu vaahdossa valistamassa meitä lapsia huumeiden vaaroista. Mietin jo silloin, että pakkohan ihmisten on päihteistä saada jotain irtikin, eiväthän he muuten moisiin vaarallisiin aineisiin koskisi. Mielestäni pitäisi puhua enemmän hetkellisen nautinnon ja vaarojen suhteista ja tasapainoilusta näiden välillä. Jokainen voi pohtia onko valmis uhraamaan oman terveytensä lyhyen loistofiiliksen takia.

lindgren

Teksti: Aki Lehti   kuvat: Satu Haavisto
Ajankohtaista, , ,

Hyviä uutisia maailmalta

…Zimbabwesta Alkoholin juominen kielletään kokonaan raskaana olevilta ja teini-ikäisiltä zimbabwelaisilta, mikäli suunnitteilla oleva uusi tiukka alkoholilaki menee läpi. Voisikin sanoa, … Jatka lukemista Hyviä uutisia maailmalta →

…Zimbabwesta

Alkoholin juominen kielletään kokonaan raskaana olevilta ja teini-ikäisiltä zimbabwelaisilta, mikäli suunnitteilla oleva uusi tiukka alkoholilaki menee läpi. Voisikin sanoa, että kansainväliset tutkimustulokset alkoholin terveyshaitoista otetaan Zimbabwessa vakavammin kuin missään Euroopan maassa.
Toteutuessaan uusi laki kieltäisi myös alkoholin myymisen iltaseitsemästä aamukuuteen, ja sunnuntaisin myynti loppuisi jo puoliltapäivin. Näkyvästi päihtyneille ei tarjoiltaisi. Alkoholin mainitseminen kiellettäisiin perheille suunnatuissa mainoksissa, oppimateriaaleissa sekä urheilutapahtumien yhteydessä.
Merkittävien lakiuudistusten takana on kaakkoisafrikkalaisen Zimbabwen varsin itsevaltaisen presidentin Robert Mugaben terveysasioiden neuvonantaja Timothy Stamps.
Zimbabwen elinkeinoelämä, etenkin kukoistava olutteollisuus, yrittää kuitenkin parhaansa mukaan torpedoida lakimuutoksen toteutumisen.
(VOA Zimbabwe)

…Thaimaasta ja Belgiasta

Thaimaalaiset välittävät ainakin vielä enemmän terveydestään kuin vapaasta kaupasta hinnalla millä hyvänsä.
EU:n ja Thaimaan vapaakauppaneuvottelut pysähtyivät tänä syksynä kysymykseen alkoholista ja tupakasta. EU kärttää Thaimaata sisällyttämään vapaakauppasopimukseen myös eurooppalaiset alkoholi- ja tupakkatuotteet. Thaimaalaiset huomauttavat, että alkoholituotteiden verotus on kuitenkin tutkitusti paras keino hillitä köyhemmän kansanosan juomista ja polttamista.
Lukuisat järjestöt niin Thaimaassa kuin EU:ssakin ovat nyt nostaneet asiasta metelin. Esimerkiksi Active lähetti Brysseliin Euroopan komissiolle kipakat terveisensä: alkoholi ei ole ohraa!
Maailman terveysjärjestön WHO:n alkoholistrategiakin on sitä mieltä, että kansanterveyttä tulee kunnioittaa enemmän kuin kilpailevia intressejä. ”Vaadimme että Euroopan komissio turvaa sen, ettei tätä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tänä vuonna ratifioimaa strategiaa loukata!” vaatii Active.
Active on eurooppalainen kattojärjestö, johon kuuluu 500 raittiuden valinneiden nuorten yhdistystä, ja yli 25 000 nuorta eri puolilta Eurooppaa.
(Asia News Network & activeeurope.org)

…Intiasta

HIV-viruksen leviämisen ehkäiseminen on suuri haaste Intiassa. Viruksen leviämisestä voi syyttää pääasiassa prostituutiota kannattavia miehiä. Intiassa on nyt haettu uutta lupaavaa lähestymistapaa ongelmaan.
Pelkkä ehkäisyvälinevalistus ei ole kantanut toivottua hedelmää. Kun mies on humalassa, hän ei välttämättä muista tai piittaa riskeistä vaan kieltäytyy kondomin käytöstä. Moni intialainen prostituoitu on tässä asiassa asiakkaittensa hyvän tahdon armoilla. Alalla työskentelee paljon ihmiskaupan uhreja.
Suurin osa Intian ilotalojen asiakkaista on alkoholin suurkuluttajia, kertoo Ravi Verma, kansainvälisen naistutkimuksenkeskuksen ICRW:n aluejohtaja. HIV:n vastainen taistelu on siis samalla päihteiden vastaista taistelua.
Intiassa järjestettiin syys-lokakuussa toista kertaa Kansainvälinen alkoholi- ja HIV-konferenssi. Konferenssi tarjosi tietoa ja kontakteja eri alojen toimijoille, jotta nämä voisivat liittoutua yhteiseen rintamaan.
Tänä vuonna teemana olivat naisten oikeudet.  ”Sukupuolinäkökulma unohtuu monesti, kun puututaan alkoholiongelmiin tai HIV:n leviämiseen. Jos tasa-arvokysymyksiä ei pohdita tunnontarkasti, vaarana on, että vallalla oleva naisten ja tyttöjen sorto vahvistuu”, Ravi Verma varoitti.
(Times of India)

…Pohjois-Irlannista

Happy hourit, juo-niin-paljon-kuin-jaksat ja kaksi-tuoppia-yhden-hinnalla -tarjoukset, opiskelija-alennukset ja ilmaiset drinkit naisasiakkaille ovat anniskeluravintoloiden sisäänheittokeinoja Pohjois-Irlannissa. Iso-Britanniaan kuuluvan itsehallinnollisen alueen sosiaalipuolen kehityksestä vastaava ministeri Alex Attwood yrittää saada tammikuussa voimaan kiellon tällaiselle ”vastuuttomalle juomisen edistämiselle”.
”Se rohkaisee ihmisiä juomaan enemmän kuin he muuten joisivat, mistä voi seurata vahinkoa yhteiskunnalle. Ehdotukseni taklaa pubit, klubit, supermarketit ja muut toimipisteet, jotka myyvät alkoholia vastuuttomalla tavalla. Olen vakuuttunut siitä, että lausuntokierros tulee olemaan tärkeä askel alkoholin väärinkäytön ja siihen liittyvien haittojen vastaisessa taistelussa Pohjois-Irlannissa”, Attwood kommentoi.
(Northern Ireland Executive)

Ajankohtaista, raitisBlogi, , , ,

Anna lapselle raitis joulu 2010

Tänä vuonna 13. kerran järjestettävä yhteistyökampanja Anna lapselle raitis joulu muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta … Jatka lukemista Anna lapselle raitis joulu 2010 →

Tänä vuonna 13. kerran järjestettävä yhteistyökampanja Anna lapselle raitis joulu muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. Aito ilo syntyy yhdessä olemisesta ja tekemisestä, juhlatunnelman voi luoda ilman alkoholiakin.

Joulu on lasten juhla
Aikuisen alkoholin käyttö voi lapsen silmissä näyttää hyvin hämmentävältä ja pelottavalta. Lapsen huoleton joulutunnelma muuttuu huoleksi ja turvattomuuden tunteeksi. Lapsi saattaa kokea, ettei hänelle ole sijaa humalaisten aikuisten juhlassa.

Alkoholimyönteisyys ja kulutuksen kasvu puhuttavat
Alkoholin kulutus lisääntyi 17 % vuosien 2000 ja 2008 välillä. Alkoholin reaalihinnat olivat vuonna 2008 noin 17 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Naisten humalakulutus on lisääntynyt huomattavasti, yli 50-vuotiaat ovat lisänneet kulutustaan kun aiemmat sukupolvet vähensivät sitä samassa iässä, alkoholia on ryhdytty juomaan entistä useammin, ja sitä juodaan entistä enemmän kotona.
Kehitys on huolestuttavaa, mutta kansalaiset tiedostavat nämä asiat. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin liikakäytöstä ja ovat tiukentaneet asenteitaan – kiellot ja rajoitukset hyväksytään nyt entistä herkemmin. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia ja että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. Suomalaisten enemmistö kieltäisi myönteisiä mielikuvia aikaansaavan alkoholin mielikuvamainonnan. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä eduskunnan enemmistö ovat samaa mieltä, että alkoholin mainonta tulee rajata tuotetietojen esittämiseen.

Joulun aika on arkikiireistä rauhoittumisen ja yhdessä olemisen vapaata aikaa. Kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, että he antavat lapselle raittiin ja huolettoman joulun.

www.annalapselleraitisjoulu.fi

Anna lapselle raitis joulu 2010
Raittiuden Ystävät, A-Kiltojen Liitto, A-klinikkasäätiö, Aseman Lapset, Elämä On Parasta Huumetta, Elämäni Sankari, Elämäntapaliitto, ETRA-liitto, Folkhälsans Förbund, Förbundet Hem och Skola, Helsingin NMKY, Helsingin sosiaalivirasto – Aikuisten ehkäisevä päihdetyö, Irti Huumeista, Jääkiekon SM-liiga, Lappeenrannan raittiustoimisto, Lastentarhanopettajaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys, Naistenkartano, Nuorisokasvatussäätiö, Nuorten Ystävät, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Omaiset Huumetyön Tukena, Sininauhaliitto, Sininuorisoliitto, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto, Tehy, Terveys-Hälsan ry, Vesaiset

Lähteet:

  • Mustonen H, Mäkelä P, Huhtanen P: Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):4, 387-399
  • Järvinen A, Varamäki R: Suomalaisten alkoholiasenteet 2010. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), Julkaisuja 5/2010