Avainsana-arkisto: terveys

Kakkosena pullolle

Toipumista omien vanhempien alkoholismista Alkoholismi ei ole vain juovan ihmisen ongelma. Se on sairaus, joka vaikuttaa koko perheeseen. Alkoholismi nakertaa … Jatka lukemista Kakkosena pullolle

Toipumista omien vanhempien alkoholismista

Alkoholismi ei ole vain juovan ihmisen ongelma. Se on sairaus, joka vaikuttaa koko perheeseen. Alkoholismi nakertaa tiensä sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttaa erityisesti alkoholistin läheisiin perheenjäseniin. Alkoholistin lapsen elämään lapsuus pullon varjossa jättää monia haavoja, jotka saattavat nousta pintaan vasta aikuisiällä.

Jatkuva epävarmuus lapsuudessa, lupaukset joita ei pidetty, häpeä omista vanhemmista, tuen ja avun puute, kaikki jättävät jälkensä lapseen. Myös aikuiselle ihmiselle juova vanhempi aiheuttaa surua ja huolta, turhautuneisuutta ja syyllisyyttä.
Alkoholistien aikuisista lapsista puhutaan yhä yllättävän vähän, vaikka heitä on Suomessa hyvin paljon. Valitettavan usein alkoholistien läheiset jäävät kokonaan vaille tukea, eikä alkoholistien aikuisten lasten ongelmia välttämättä edes tunnisteta.

– Suomessa on noin 600 000 riskitason päihdekäyttäjää ja heillä kullakin on 2-4 läheistä, joihin juominen välittömästi vaikuttaa. Alkoholistien läheisiä, jotka tarvitsevat tukea, on siis pitkälti toista miljoonaa, sanoo Raila Taipale Myllyhoitoyhdistyksestä.
Myllyhoitoyhdistys ry on ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön asiantuntijajärjestö. Yhdistys tarjoaa koulutusta ja kursseja yrityksille, yhteisöille ja yksilöille. Yhtenä harvoista paikoista Suomessa yhdistys tarjoaa hoitoa myös alkoholistien läheisille.

– Alkoholistien läheiset jäävät yhä edelleen Kelan tuen ulkopuolelle. Monissa pitkäaikaissairauksissa on tarjolla sosiaalivakuutuksen kautta korvattavaa kuntoutusta omaisille, mutta alkoholistien läheisille tarkoitetut ohjelmat jäävät tuettavan kuntoutuksen ulkopuolelle. On väärä uskomus, että riittää kunhan päihderiippuvainen saadaan hoitoon. Alkoholismi on koko perheen sairaus, muistuttaa Taipale.
Jos perheessä on alkoholismia, se vaikuttaa jääväämättömästi siihen miten perhe toimii. Roolit saattavat kääntyä nurin niskoin, niin että lapsi joutuu ottamaan vanhempiensa paikan aivan liian nuorena. Jos perheessä salaillaan juomista, syntyy valheiden verkko, johon lapsi tahtomattaan joutuu mukaan. Lapsi saattaa joutua häpeämään humalaista isää koulun joulujuhlassa, tai pettyä kerta toisensa jälkeen kun äiti ei ilmaannukaan paikalle lupauksistaan huolimatta.

– Lapsuudenkodissa alkoholistin lapsella on arvottomuuden kokemus. Hän kokee, että pullo menee hänen edelleen, alkoholi on parempi kuin lapsi, Taipale valottaa.
– Jos perheessä on yksikin käyttäjä, vie alkoholi myös perheen toisen aikuisen mukanaan.
Taipale ei mielellään lähde erittelemään erityispiirteitä tai oireita, joita alkoholistien aikuisilla lapsilla esiintyy. Hän vertaa ihmisiä, joilla on ollut erilaiset kasvuympäristöt lapsina ja toteaa että ihminen, joka on saanut paljon turvaa, suojaa ja rakkautta lapsuudessaan, uskaltautuu maailmaan uteliaana ja itseensä luottaen, kun taas lapsi, joka ei ole saanut kokea näitä tunteita, kokee aikuisenakin ulkomaailman ja todellisuuden uhkana.

– Alkoholistin aikuinen lapsi saattaa kärsiä jatkuvasta pahasta olosta, eikä hän halua itselleen mitään hyvää tai kivaa. Perheessä, jossa on addikti, perheen muut jäsenet luopuvat omista tarpeistaan. Perheessä vallitsee yleinen mielipaha ja huonovointisuus. Tämä on monien somaattisten ja psyykkisten oireiden alkukoti ja jo suuren esiintyvyytensä vuoksi todellinen kansanterveydellinen ongelma.
Apua alkoholistien aikuisille lapsille on tarjolla niukasti. Kun lapsuuteen liittyy paljon syyllisyyttä ja häpeää, saattaa kynnys hakea apua olla korkea. Ongelmaa ei myöskään yleisesti tunnisteta, joten alkoholistien aikuisten lasten oireista on suhteellisen vähän tietoa. Toipuminen on kuitenkin mahdollista.

– Paras apu alkoholistien aikuisille lapsille on vertaistuki. Keskinäinen jakaminen missä tahansa muodossa on hyvin tärkeää, Taipale sanoo.
Jos alkoholistien lähimmäisiä on Suomessa parin miljoonan paikkeilla, niin saman kokeneita ihmisiä löytynee jokaisen lähipiiristä. Erinomainen paikka päästä jakamaan kokemuksia ja hakemaan tukea omaan toipumiseen ovat Alkoholistien aikuiset lapset (AAL) –ryhmien kokoontumiset. Kokoontumisissa esiinnytään nimettömästi ja siellä noudatetaan 12-askeleen periaatetta. Ketään ei syyllistetä ja painopiste on kunkin omassa kasvussa sekä irtaantumisessa menneisyyden syyllisyydestä. Ryhmiä kokoontuu usealla paikkakunnalla ympäri Suomen ja osallistuminen ryhmään perustuu kaikella tapaa vapaaehtoisuuteen.
Esimerkiksi Myllyhoitoyhdistys ja Minnesota-hoito Lapualla tarjoavat apua alkoholistin läheisille.

Toipilaan nettilinkit:
Alkoholistien aikuiset lapset – AAL
www.aal.fi
www.myllyhoito.fi
www.minnesota-hoito.fi
www.adultchildren.org

– Kun päihdeongelmainen hakeutuu avun piiriin sosiaali- ja terveyspalveluissa, parasta olisi, jos siellä jo kysyttäisiin miten lähimmäiset voivat, miettii Taipale.
Oman toipumisprosessin voi aloittaa myös omatoimisesti tutustumalla alan kirjallisuuteen. Myllyhoitoyhdistyksen julkaisema kirja Rakkaasta raitis on yksi mahdollinen itsehoito-opas.

– Rakkaasta raitis avaa problematiikkaa alkoholismin vaikutukseen perheessä. Kirja avaa näkökulmia siihen, miten alkoholistin läheinen on mahdollisesti lukkiutunut tiettyyn vuorovaikutuskuvioon ja miten hän voi irrottautua siitä ja omaksua itsensä ja sitä kautta koko perheen kannalta terveemmän toimintamallin, kertoo Taipale.
Jos suhde vanhempiin on tulehtunut alkoholismin takia tai jos muistot lapsuudesta eivät jätä rauhaan aikuisiälläkään, niin toivoa siis on! Toipuminen voi alkaa vaikka oman kodin suojassa, nenä kirjassa – ei kuulosta liian vaaralliselta, eihän? Lopulta syyllisyyden ja häpeän, vihan ja inhon tunteet väistyvät prosessin myötä. Kukapa ei haluaisi elää tasapainoista, ilon täyteistä elämää? Myös alkoholistin aikuisella lapsella on siihen oikeus. Matka kokonaiseksi ihmiseksi, joka operoi luontevasti osana yhteisöä, saattaa olla pitkä ja kivulias, mutta jos määränpäässä odottaa täysillä elettävä elämä, niin miksi ei lähteä matkaan?

Harva piltti pesuainetta juo

Juho Kivistö tietää, että Suomi on lasten alkoholimyrkytysten kärkimaita Alkoholi on Suomen lastenkin myrkyttäjä numero yksi. ”Jos nykyinen kehitys jatkuu, … Jatka lukemista Harva piltti pesuainetta juo

Juho Kivistö tietää, että Suomi on lasten alkoholimyrkytysten kärkimaita

Alkoholi on Suomen lastenkin myrkyttäjä numero yksi. ”Jos nykyinen kehitys jatkuu, on vain ajan kysymys, milloin tulee kuolemantapauksia”, toteaa lasten myrkytyksistä väitöskirjan tehnyt lääkäri Juho Kivistö Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Potilas on nuori ja tajuton ja hänen verensokerinsa matalalla. Hänet on pantava suonensisäiseen nesteytykseen.
Joka päivä kaksi tai kolme alle 20-vuotiasta joutuu Suomessa sairaalan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi.
Kun tällaisen uutisen lukee, ensimmäisenä nousee mieleen taapero, joka on saanut auki väärän kaapin ja vaikkapa juonut pesuainetta.
Juho Kivistön helmikuussa tarkastettu väitöskirja Poisonings in Finnish Children osoittaa, että alle 5-vuotiaiden lasten sairaalahoitoon johtaneet myrkytystapaukset vähenivät noin 50 prosentilla vuosina 1971–2005 Suomessa. Syynä tähän on todennäköisimmin parantunut pakkausturvallisuus, vanhempien lisääntynyt tietomäärä myrkyllisistä aineista sekä Myrkytystietokeskuksen toiminta. Pienokaisten myrkytyskuolemat hävisivät lähes nollaan.
Baarikaappejaan aikuiset eivät sen sijaan taida osata lukita.
Tyypillinen alaikäinen myrkytyspotilas Tampereen yliopistollisessa sairaalassa onkin nimittäin alkoholia nauttinut teini- tai varhaisteini-ikäinen. Alkoholi on potkaissut häneltä tajun kankaalle koulun päättymisbileissä tai muuten vaan villinä viikonloppuna kavereitten kanssa.
– He tulevat sairaalaan usein ambulanssilla tajuttomina. Alkoholin vaikutus on ollut niin voimakas, että se on yllättänyt nuoren, kuvailee Kivistö, joka työskentelee lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä TAYS:ssa.

Kansainvälisesti hälyttäviä lukuja

Lapsipotilaiden myrkytysensiapukäynneistä 31 prosenttia johtui alkoholista TAYS:ssa vuosina 2002–2006. Se on kansainvälisesti hälyttävä luku.
– Monessa muussa länsimaassa, jossa asiaa on tutkittu, lukema on 10 prosenttia tai allekin, Juho Kivistö selventää.
Osastohoitoon alkoholimyrkytyksen vuoksi joutuneiden alle 20-vuotiaiden ilmaantuvuus kaksinkertaistui vuosina 1971–2005. TAYS:n lastentautien ensiapuun myrkytyksen vuoksi joutuneiden 10–15 -vuotiaiden kohdalla myrkytyksen aiheuttanut aine oli alkoholi lähes kahdessa tapauksessa kolmesta.
Kun katsotaan alle 16-vuotiaiden myrkytyskuolemia Suomessa, nähdään sukupuolten välillä selviä eroja. Pojilla on enemmän päihdekäytöstä aiheutuneita myrkytyksiä – tytöillä taas itsetuhoista käyttäytymistä.
– Jos nuori joutuu sairaalahoitoon alkoholimyrkytyksen takia, siitä tehdään lastensuojeluilmoitus. TAYS:ssa yritetään pitää rutiinina sitä, että illalla sairaalaan tuotu nuori tapaa esim. seuraavana päivänä myös nuorisopsykiatrin, Kivistö kuvailee.

Riittääkö se?

– Voi olla, että osalla lapsista olisi tarvetta pidempään hoitosuhteeseen. Jääkö tarvittava hoito joskus psykiatrian puolen resurssipulan vuoksi saamatta, sitä en osaa sanoa.
Kivistön mukaan on päivänselvää, että päihteitä käyttävän nuoren aivot muokkautuvat helposti päihderiippuvaisiksi.
Väitöskirjan mukaan yksi prosentti vuosina 1971-2005 sairaalahoitoon joutuneista 0-19-vuotiaista myrkytyspotilaista menehtyi myöhemmin elämässään myrkytykseen.
– Aikuinenhan ei joudu esimerkiksi päihdeongelman vuoksi hoitoon ellei itse hakeudu, Kivistö muistuttaa.

Pienten potilaiden tohtori, Juho Kivistö, erikoistuu lastentauteihin.
Hän sai kipinän väitöskirjaansa yllättyessään siitä, miten vähän lasten myrkytyksiä on Suomessa tutkittu; viimeisimmät kattavat tutkimukset ovat 80-luvulta.
Alkoholilukemia lukuun ottamatta Kivistö on iloinen väitöskirjassaan esiin tulleista luvuista: lasten myrkytystapaukset ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet.

Syrjäytyvät juovat yhä enemmän
Alkoholin ja muiden päihteiden sekakäyttö ainakin alle 16-vuotiaiden myrkytystapauksissa näyttäisi Kivistön väitöskirjan perusteella verraten harvinaiselta.
Nuorten tilastollinen raitistuminen ei näy Kivistön tutkimustuloksissa mitenkään. Tämä ei hänen mielestään välttämättä puhu raitistumistrendiä vastaan.
– Sen sijaan se voi kertoa yhteiskunnan kahtiajakautuneisuudesta. Ehkä ne, jotka syrjäytyvät, juovat yhä enemmän.
Kyse ei kuitenkaan ole köyhät vastaan rikkaat -kahtiajaosta. Ambulanssi kiidättää sairaalaan yhtä lailla kalliiden luksuslukaalien kuin köyhien yksinhuoltajienkin sammuneita lapsia.
– Meidän aikuisten täytyisi herätä. Olivatpa vanhempien omat juomatavat minkälaiset hyvänsä, niin alkoholi ei ole millään tavalla alle 18-vuotiaalle sopiva aine, Juho Kivistö painottaa.
Yllättävän hyvä uutinen on, että vuosina 1969–2003 vain kolme alle 16-vuotiasta suomalaislasta menehtyi alkoholimyrkytykseen, viimeisinkin heistä 1970-luvulla. Kivistöstä on kuitenkin vain ajan kysymys, koska suomalaisnuoria alkaa kuolla alkoholimyrkytyksiin, jos nykyinen kehitys jatkuu.

Miksi aikuiset huumaavat lapsiaan?
Kun alle 16-vuotias on sairaalassa alkoholimyrkytyksen takia, tapauksen voi nähdä kemiallisena pahoinpitelynä. Pahoinpitelijä on aikuinen, joka on alkoholin lapselle välittänyt: omansa antanut, välityspalkkion ottanut tai lapselle myynyt.
Juho Kivistö haluaisi herättää keskustelua toisenlaisesta lasten kemiallisesta pahoinpitelystä. Joissakin myrkytystapauksissa sekava tai huonokuntoinen lapsi on aikuisten huumaama.
– Sekin mahdollisuus on pidettävä mielessä, että esimerkiksi lapsen vanhemmat ovat saattaneet turvautua huumaaviin lääkkeisiin saadakseen levottoman tai jatkuvasti itkevän lapsensa rauhoittumaan, Kivistö kertoo.
Kaiken kaikkiaan Juho Kivistö yllättyi omista tutkimustuloksistaan. Myrkytystapausten yleisen vähenemisen vuoksi hän yllättyi positiivisesti, mutta alkoholimyrkytysten osalta negatiivisesti.
– Kun katsoo koko väestön alkoholimyrkytyskuolemia vuosina 1971–05, niitten määrä on miehillä kaksinkertaistunut ja naisilla kuusinkertaistunut. Tämä on koko yhteiskunnan ongelma, ja lasten myrkytystapaukset ovat siitä vain jäävuoren huippu, Juho Kivistö toteaa ja suree:
– Maamme alkoholikulttuurin tuntien saattoi odottaa lasten alkoholimyrkytysten määrän kasvua, mutta silti näin negatiivinen tulos yllätti.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Ei nyt kulta, veressäni on promilleja

Erektiohäiriöt ovat tavallisia nuorillakin miehillä. Naisilla on usein vaikeuksia nauttia seksistä. Ikävää, mutta lääketieteen valossa odotettavaa maassa, jossa alkoholi on … Jatka lukemista Ei nyt kulta, veressäni on promilleja

Erektiohäiriöt ovat tavallisia nuorillakin miehillä. Naisilla on usein vaikeuksia nauttia seksistä. Ikävää, mutta lääketieteen valossa odotettavaa maassa, jossa alkoholi on niin usein kolmantena pyöränä vuoteessa.

Haluja olisi, mutta kykyjä ei. Ja kun juuri tänä iltana ei tullut otettua, niin eihän se voi alkoholista johtua.
Järvenpään sosiaalisairaalassa ollaan konservatiivisia. Jos potilas pyytää viagrareseptiä, ylilääkäri Antti Holopainen kehottaa jättämään viinan pois ensin.
– Jospa ne halut siitä virkistyisivät.
Alkoholi vaikuttaa lukuisin, toisiinsa limittyvin tavoin ihmisen seksuaalisuuteen. Se tunnetuin vaikutus hätistää tikanpojat tässä maassa pullopuuhun kenties useammin kuin mikään muu: rohkaisuryypyn jälkeen mies uskaltaa puhua naiselle.
– Yli 90 prosenttia suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia, ja luulen, että erityisesti tähän. Estot vähenevät, Holopainen toteaa.
Vähenevät, hyvässä ja pahassa. Tervekin itsekontrolli heikkenee, ja silloin ihminen saattaa ajautua sukupuolikontaktiin, jota myöhemmin katuu. Kumppani oli väärä, tai kondomi jäi pois.
– Harvoin siinä muistihäiriöistä on kyse, sillä ainakin miehillä kyvytkin ovat laskeneet jo siinä vaiheessa kun muisti pätkii. Luulen, että yleensä humalainen ihminen muistaa kyllä riskit, mutta ei piittaa niistä. Asialla ei sillä hetkellä ole niin väliä.
Juovan naisen sukupuolinen käytös muuttuu muutenkin kuin estojen vähenemisen vuoksi. Tutkija Taisto Sarkola on väitöskirjallaan osoittanut, että naisen elimistö alkaa alkoholin vaikutuksen alaisena erittää testosteronia, miessukuhormonia. Niinpä hänen käytöksensä saa miehekkäitä piirteitä: hänestä voi tulla aggressiivisempi ja tavallista avoimemmin seksuaalinen. Ehkäisypillereitä syövien naisten kohdalla tämä hormoniefekti on vieläpä moninkertainen.

Erektiohäiriö voi olla ensimmäinen hälytysmerkki
Alkoholin suurkuluttajan sukupuolihormonituotanto menee ennen pitkää aivan kokonaan sekaisin. Naisten ääni mörenee, niska- ja hartiaseutu vahvistuu ja rasva muuttaa vartalon muodot. Iloliemen runsaan lipityksen iloihin kuuluvat myös kuukautishäiriöt, hedelmättömyys ja ennenaikainen vanheneminen. Miehille käy päinvastoin; heille muun muassa kasvaa rinnat, kivekset surkastuvat ja seksuaalinen aktiivisuustaso vaimenee.
– Naisista tulee miehekkäitä ja miehistä naisellisia, koska estrogeenin tuotanto vaimenee naisilla ja testosteronin tuotanto miehillä. Keskushermosto yrittää tällä tavoin sopeutua alkoholin suurkulutukseen, Antti Holopainen selventää.
Tällaisiin muutoksiin tarvitaan miehillä 10–15 vuoden suurkulutus; naiselle riittää 2/3 tästä ajasta.
No niin, hihkaisee nyt se suomalaismies, jonka kyvyt eivät ole tasapainossa halujen kanssa selvinäkään iltoina. Alkoholilla ei ole mitään tekemistä ongelmani kanssa, koska näkeehän minusta päältäkin etten ole mikään alkoholisti!
– Asioilla voi hyvinkin olla yhteyttä. Ulkoiset muutokset edellyttävät kyllä runsasta ja pitkää alkoholin käyttöä, mutta toiminnalliset häiriöt alkavat jo sitä ennen, Holopainen survaisee.
Erektiohäiriöt, silloin kun eivät selvästi ole juuri vedetyn kaljakorin sivuvaikutus, ovat harvoin yhden tekijän summa. Tunnettuja potenssin heikentäjiä ovat unen ja levon puute, masentuneisuus, huono itsetunto sekä ongelmat parisuhteessa.
Alkoholi heikentää unen laatua ja lamauttaa masennusta aiheuttavalla tavalla hermostoa. Kaljamaha ja muut alkoholin komistavat vaikutukset eivät paranna yhdenkään miehen itsetuntoa. Puhumattakaan siitä, kun nainen antaa nenäänsä nyrpistäen pakit haisuhenkiselle vonkaajalle. Suomalaisten naisten kestovalituksen aiheisiin kuuluu mies, jolle väkijuomat ovat ainakin hetkittäin tärkeämpiä kuin nainen, lupaukset ja suunnitelmat.
Varsinkin naisten on vaikea nauttia seksistä, elleivät he voi luottaa kumppaniinsa. Vaikkei alkoholia nauttinut mies haluaisikaan olla väkivaltainen, hän voi olla kovakouraisempi kuin selvänä olisi. Tällainen arvaamattomuus vaikuttaa naisen nautintoon.
Nainen, jolla on alkoholia veressä itsellään, ei kiihotu yhtä herkästi kuin selvä nainen. Kun on turruttanut aistejaan vieraalla aineella, seksi tuskin tuntuu yhtä nautinnolliselta, kuin mitä se olisi selvin päin.
Olisikin kiinnostava tutkimuksen kohde, kuinka suuressa osassa parisuhdekriisejä alkoholilla on tässä maassa rooli.

ALKOHOLI HEIKENTÄÄ POTENSSIA
♦ surkastuttamalla kiveksiä
♦ vaimentamalla testosteronin tuotantoa
♦ lamauttamalla hermostoa
♦ heikentämällä unen laatua
♦ tylsistyttämällä tunteita masennukseen asti
♦ pahentamalla parisuhdeongelmia

Vierellä onkin vieras ihminen
Seksuaaliterapeutti Seija Koskinen on huolissaan nuorista.
– Aika usein siinä vaiheessa, kun aletaan kiinnittää vastakkaiseen sukupuoleen huomiota, siihen liittyy biletys. Nuoret aikuisetkin löytävät toisensa baareista, alkoholin käyttö liittyy usein siihen.
Voiko humalassa löytää Sen Oikean? Koskinen kertoo nähneensä monia yhdessä ryypänneitä, yhdessä raitistuneita miehiä ja naisia.
– Kun ollaan opittu päihteettömiksi, saattaakin tuntua siltä, että vierellä on ihan vieras ihminen. Pariskunta ei kenties ole ollut selvin päin yhdessä kuin hetkittäin, ja raitistumisen jälkeen toinen onkin ihan tuntematon.
Seksi on vain pieni osa ihmisen seksuaalisuutta. Terve seksuaalisuus kumpuaa hyvästä itsetunnosta. Siihen kuuluu tunteminen ja tunteiden tulkitseminen, omien ja toisten.
– Se voi olla selvin päinkin vaikeaa, saati sitten jos aistit eivät ole avoinna. Alkoholi turruttaa kehon.
Jos ihminen on koko sukukypsän ikänsä parisuhteillut enemmän tai vähemmän päihtyneenä, hän tuskin on selvillä siitä, mitä tuntee. Ja ennen kaikkea, miksi tuntee.
Seija Koskista riipaisevat eniten hyvin nuoret tytöt, jotka hyvin helposti ”antavat käyttää kehoansa”.
– He hakevat rakkautta ja kuvittelevat, että fyysinen läheisyys on yhtä kuin rakkaus, vaikka se toinen osapuoli voi olla ihan täysin vailla tunteita. Olisi hirveän tärkeää, ettei ensimmäisiin seksikokemuksiin liittyisi loukatuksi ja petetyksi tulemisen kokemusta!

Halujen herääminen normaalia, kännäys ei
Antti Holopaisen mielestä Suomessa hyväksytään aivan liian kritiikittömästi aivojen farmakologinen manipulointi. Alkoholin, lääkkeiden ja doping-aineiden avulla pyritään tekemään ihmiskehosta parempi, aivan kuin olisimme koneita.
– Se on vieraantumista perusinhimillisyydestä. Elimistö pyrkii luonnostaan löytämään optimaaliset toimintatavat, ja otetaan suuri riski, kun näitä normaalitoimintoja häiritään, hän varoittaa.
Kun teini-ikäiset kiinnostuvat lapsilta kielletyistä myyttisistä asioista – seksistä ja alkoholista – se on oikeastaan hyvin inhimillistä. Aikuisen tehtävä on kuitenkin erottaa terve epäterveestä.
– Seksuaalisten halujen herääminen on normaalia, keskushermoston farmakologinen manipuloiminen on poikkeavaa, Holopainen vetää rajan.
Vanhemmat voivat tehdä valtavasti lapsensa varjelemiseksi. Jos lapsi saa rauhassa olla lapsi ja kasvaa ilman laiminlyöntejä, hän saavuttaa murrosiän ehjänä. Silloin on hyvin epätodennäköistä, että hän lähtisi hakemaan rakkautta irtoseksikokeiluista.
– Tärkeää on, että aikuisella on nuoren kanssa hyvät puhevälit, ja ettei nuoren kysymyksiä väheksytä tai olla puhumatta häntä kiinnostavista asioista. Pelottelemaan ei kannata lähteä, vaan nuorelle voi kertoa realiteetit: mitä kaikkea vastakkaisen sukupuolen kanssa voi tapahtua, jos ei pysy vahvana ja pidä omista ajatuksistaan kiinni, Koskinen sanoo.
Kun vastakkaista sukupuolta opettelee alusta alkaen lähestymään selvin päin, osaa aikuisenakin tehdä järkeviä ratkaisuja. Ei tule päätyneeksi väärään sänkyyn etanolin tai ylimääräisen testosteronitujauksen ajamana.
Paras humala on luonnollinen, ei päihteiden vaan puhtaan rakastumisen aiheuttama hormonihumala!

Teksti: Natalia Laurila kuvitus: Tuuli Hypén

Selvin päin kesään!

Päihteettömien päättäjäisten puolesta Selvin päin kesään -kampanja haastaa jälleen vanhemmat ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarjoamaan nuorille turvallisia vaihtoehtoja juhlimiseen … Jatka lukemista Selvin päin kesään!

Päihteettömien päättäjäisten puolesta

Selvin päin kesään -kampanja haastaa jälleen vanhemmat ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarjoamaan nuorille turvallisia vaihtoehtoja juhlimiseen erityisesti koulujen päättymisen iltana.

Aikuisten muistettava vastuunsa
Alkoholi vaarantaa ja hidastaa nuoren kehitystä ja kasvua. Kun päihtymisen ja sen tuoman mielihyvän tavoittelu nousevat nuoren elämän keskiöön, tunne-elämän kehitys jää kesken. Pitkäjänteinen vastuunotto jää oppimatta ja syrjäytymisriski kasvaa.

Suomessa alkoholin myyminen, hankkiminen tai välittäminen alaikäiselle on lailla kielletty. Laki suojaa kuitenkin nuoria alkoholihaitoilta vain, jos aikuiset valvovat lain toteutumista ja noudattavat sitä itse.

Alkoholin tarjoaminen alaikäiselle antaa käsityksen, että alaikäisten alkoholinkäyttö on aikuisten mielestä hyväksyttävää. Aikuiset voivat omalla toiminnallaan ja esimerkillään estää alaikäisten alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja ja edistää nuorten hyvää tulevaisuutta.

Selvästi hyvää kesää!

toivottavat kampanjatoimijat:

Raittiuden Ystävät ry:n lisäksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Hem och skola rf, Koulutus Elämään säätiö, Kran rf, Lastensuojelun Keskusliitto, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Sinuli, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto.

Lisätietoja kampanjasta:

www.selvinpainkesaan.fi, www.nyktersolklart.fi

Marko Kailasmaa, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät ry, marko.kailasmaa(a)raitis.fi, 040 455 4556

Nuuskakannanotto peruspalveluministerille

Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto luovutti nuuskakannanottonsa peruspalveluministeri Paula Risikolle 18.3.2009. Verkosto kannattaa nuuskan maahantuonnin kieltämistä. Kannanoton on allekirjoittanut 230 lääkäriä … Jatka lukemista Nuuskakannanotto peruspalveluministerille

Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto luovutti nuuskakannanottonsa peruspalveluministeri Paula Risikolle 18.3.2009. Verkosto kannattaa nuuskan maahantuonnin kieltämistä. Kannanoton on allekirjoittanut 230 lääkäriä ja hammaslääkäriä.

Nyt kun nuorten tupakan poltto on kääntynyt laskuun, Suomen markkinoille yritetään tuoda tupakkatuotetta, jolla ei ennestään ole kuin mitättömän pieni käyttäjämäärä. Suunnittelemalla uusia, nuoriin vetoavia tuotteita ja pakkauksia tupakkateollisuus houkuttelee uusia käyttäjiä erityisesti nuorista. Tupakan käyttöähän ei juuri kukaan aloita enää aikuisena.

Nuuskan puolustajat tähtäävät asian sivuun väittämällä, että nuuska aiheuttaa pienempiä haittoja kuin poltettava tupakka. Tärkein vaikutus on nuuskan aiheuttama voimakas riippuvuus ja tupakan menekin lisääntyminen. Nuuska ei tule korvaamaan poltettavaa tupakkaa, vaan se tulee savukkeiden lisäksi. Ruotsissa tupakan kokonaiskulutus henkeä kohden on suurempi kuin Suomessa, eikä se ole vähentynyt läheskään samalla tavalla kuin Suomessa tapahtuu koko ajan.

Tupakkatuotteiden menekin edistäminen ei liity mitenkään suvaitsevaisuuteen tai oikeuteen päättää omista asioistaan. Yleensä takana on tupakkateollisuuden suuri raha.

Lisätietoja: Aira Lahtinen, erikoishammaslääkäri
Lääkärit tupakkaa vastaan –verkoston puheenjohtaja
aira.lahtinen(a)gmail.com, puh. 040-578 366

Kutsu Päihteetön pelikenttä -seminaariin

PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN NUORTEN HARRASTUSTOIMINNASSA Seminaari SLU-talossa (Radiokatu 20, Helsinki) torstaina 2.4.2009 klo 12–16 Muistatko vielä Päihteetön pelikenttä – projektin (2001–2003)? … Jatka lukemista Kutsu Päihteetön pelikenttä -seminaariin

PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN NUORTEN HARRASTUSTOIMINNASSA
Seminaari SLU-talossa (Radiokatu 20, Helsinki) torstaina 2.4.2009 klo 12–16

Muistatko vielä Päihteetön pelikenttä – projektin (2001–2003)? Toiminnan tavoitteena oli järjestövetoisesti edistää päihteettömyyttä alle 18-vuotiaiden liikunta- ja urheilutoiminnassa.
Onko nuorten maailma muuttunut viidessä vuodessa? Mikä on tilanne muissa kuin urheiluharrastuksissa?

Tule hakemaan tietoa sekä keskustelemaan ja ideoimaan, miten voisimme yhdessä edistää päihteettömyyttä nuorten harrastustoiminnassa vuonna 2009. Mukaan kutsutaan kaikki nuorten liikunta- sekä muussa harrastustoiminnassa mukana toimivat aikuiset. Maksuttoman seminaarin sinulle tarjoavat A-klinikkasäätiö, Alkoholiohjelma, Myllyhoitoyhdistys, Nuori Suomi, Raittiuden Ystävät sekä Terveys ry.

Tervetuloa mukaan sekä vanhat Päihteetön pelikenttä –pelaajat  että uudet aiheesta  kiinnostuneet toimijat!

OHJELMA

klo 12      Tervetuloa
                Yhteyspäällikkö Eija Alaja, Nuori Suomi

klo 12.10 Mikä ihmeen Päihteetön Pelikenttä? Kouluttaja, TK Hannele Nykänen (Päihteetön
                pelikenttä  -projektikoordinaattori  vuosina 2001-2003)

klo 12.30 Päihteet ja nuorten vapaa-ajan urheilu-/liikuntaharrastukset
               
Tutkija, TtM Hanna Lavikainen, Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos

klo 12.50  Päihteet ja terve kehon kuva
                
kehopsykoterapeutti Riitta Pajunen, Helsingin nuorisoasema

klo 13.15  Taukojumppa

klo 13.20 Energiajuomat houkuttavat ja koukuttavat
               
Projektipäällikkö Anki Pulliainen, Raittiuden Ystävät

klo 13.30  Kentän kertomaa

  • Kotkan Voimailijat
  • Pääkaupunkiseudun partiolaiset
  • ELIKSI – Terveys ry:n toimintamalli päihteettömyyden edistämiseksi

klo 14 – 15.15 KATSE TULEVAISUUTEEN: Miten edistää päihteettömyyttä osana
                   
harrastustoimintaa?

  • Ohjeistus työpajoille
  • Pohdintaa työpajoissa

klo 15.15 Työpajojen purku ja askelmerkit seuraavalle kierrokselle
               
kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

klo 16      Seminaari päättyy

Iltapäiväkahvi tarjotaan työpajatyöskentelyn lomassa.

Ilmoittautumiset seminaariin 25.3.2009 mennessä:   www.terveysry.fi , puh. (09) 6850 330

Lisätietoja:

  • Eija Alaja, Nuori Suomi ry, eija.alaja(a)nuorisuomi.fi
  • Leena Sipinen, Terveys ry, leena.sipinen(a)terveysry.fi

Pakko ottaa pilleri

Rauhoittavilla ja unilääkkeillä on salakavala kaksoisrooli: ne sekä hoitavat että koukuttavat.   Riippuvuus lääkkeisiin voi kehittyä hyvinkin herkästi. Yleensä kyseessä … Jatka lukemista Pakko ottaa pilleri

Rauhoittavilla ja unilääkkeillä on salakavala kaksoisrooli: ne sekä hoitavat että koukuttavat.

 

Riippuvuus lääkkeisiin voi kehittyä hyvinkin herkästi. Yleensä kyseessä ovat bentsodiatsepiinit, joita käytetään rauhoittavina, ahdistusta lieventävinä ja unilääkkeinä. Myös vahvat kipulääkkeet voivat koukuttaa.
Lääkeriippuvaiset eivät ole vain päihdeongelmaisia, jotka usein käyttävät lääkkeitä päihteiden tavoin. Joukossa on myös ihan tavallisia ihmisiä, jotka joutuvat syömään lääkkeitä unettomuuteen tai ahdistukseen.
– Riippuvuus voi syntyä jopa muutamassa viikossa, jos syö bentsodiatsepiineja tai voimakkaita kipulääkkeitä suuria määriä yli hoitoannosten. Tavallisilla annoksilla riippuvuus vaatii syntyäkseen useamman kuukauden käytön, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Helena Vorma Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Noin puolelle rauhoittavien tai unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjistä kehittyy muutaman vuoden kuluessa fyysinen riippuvuus eli sietokyky kasvaa ja tulee vieroitusoireita. Valtaosalle heistä kehittyy myös psyykkinen riippuvuus, elämä alkaa pakonomaisesti pyöriä lääkkeen ympärillä.

Kuiville vähitellen
Vorma luonnehtii lääkkeitä keskivahvaksi koukuttajaksi. Alkoholiin verrattuna riippuvuus lääkkeisiin syntyy nopeasti mutta huumeisiin verrattuna hitaasti. Tavallinen tallaaja huomaa riippuvuuden viimeistään siinä vaiheessa, kun lääkkeet odottamatta loppuvat. Fyysiset ja psyykkiset vieroitusoireet voivat olla hyvinkin voimakkaita.
– Tavallisesti hoitopaikka on terveyskeskus, jossa tilannetta korjataan hitaasti annoksia vähentäen. Usein rinnalle voidaan ottaa joku korvaava lääke. Esimerkiksi unettomuuden hoidossa käytetään nykyään paljon melatoniini-hormonia, jonka avulla bentsodiatsepiiniriippuvuutta vähennetään.
Jos taustalla on joku psykiatrinen häiriö, vieroitus aloitetaan psykiatrian puolella. Päihdeongelmaiset hoidetaan päihdehuollossa.
– Usein vieroitus voidaan hoitaa A-klinikalla. Jos kierre on vakava, tai jos mukana on myös huumeet, on vieroitus tehtävä katkaisuhoitona.

Lääkärin valvottava
Takavuosina bentsodiatsepiineja määrättiin pitkäaikaiseen käyttöön paljon herkemmin kuin nykyään. Vaikka käyttö on vähentynyt, silti Suomessa käytetään rauhoittavia ja unilääkkeitä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riippuvaisia on arviolta runsas prosentti väestöstä.
Päihdeongelmaisille lääkkeitä määrätään, koska heillä on paljon ahdistusta ja unettomuutta, joihin bentsodiatsepiinit tuovat tilapäisen helpotuksen. Aina lääkäri ei edes tiedä, että potilaalla on esimerkiksi alkoholin liikakäyttöä.
Vorma korostaa, että lääkärin ei koskaan pitäisi kirjoittaa bentsodiatsepiini- tai vahvaa kipulääkereseptiä ilman, että sopii potilaan kanssa hoidon kestosta ja jatkosta. Myös hoitavan lääkärin vaihtuessa uuden lääkärin velvollisuus on aina arvioida tilanne itse. Kiireen kanssa kamppailevat lääkärit joutuvat kuitenkin usein uusimaan reseptejä ehtimättä päivittää tilannetta.
Noin puolet rauhoittavien tai unilääkkeiden säännöllisistä käyttäjistä tulee riippuvaiseksi lääkkeistä.

Irti lääkekoukusta

Lääkeriippuvuudesta voi päästä eroon. Päihdeongelmaiselta se vaatii kuitenkin vahvaa tahtoa ja riippuvuuden hoitamista kokonaisvaltaisesti.

Lääkärin vaihto auttoi
”Seitsemän vuotta sitten menin A-klinikalle huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön vuoksi. Hoidoksi määrättiin rauhoittavia ja myöhemmin sain krooniseen unettomuuteen unilääkkeitä omasta pyynnöstäni. Ensin söin bentsodiatsepiineja tarvittaessa, mutta sairastuttuani paniikkihäiriöön, lääkäri käski minun syödä niitä säännöllisesti kolme päivässä.
Hyvin nopeasti huomasin, että jos otin bentsoja vähemmän, iskivät vatsaoireet, heikotus ja jotenkin humalainen ja flunssainen olo. Unilääkeriippuvuus kehittyi parin viikon säännöllisellä käytöllä. Sitä koukkua olen yrittänyt katkaista monta kertaa kitumalla päiviä nukkumatta.
Ironista kyllä, mutta minut pelasti se, kun sain hermostuttuani porttikiellon A-klinikalle. Siirryin terveyskeskukseen, jossa ongelmiini suhtauduttiin aivan eri tavalla. Minulle määrättiin muun muassa melatoniinia, jonka avulla olen voinut vähentää unilääkkeitä. Olen myös keskustellut lääkärin kanssa mahdollisuudesta vähentää bentsot minimiin muutaman vuoden päästä.
En saanut mitään olennaista apua A-klinikan lääkäriltä. Tietenkin päävastuu on käyttäjällä, mutta miksi lääkäri ei koskaan pysähtynyt miettimään, miksi rauhoittavien syöminen on päässyt näin pitkälle? Pitäisikö ehkä joskus tavata potilas ja selvittää, miten hänellä menee?
Terveyskeskuslääkäri on auttanut minua paljon. Hän on tosissaan kiinnostunut voinnistani ja valmis keksimään ideoita, miten pääsen eteenpäin.
Nyt olen kuivilla alkoholista ja huumeista. Lääkkeitä käytän reseptin mukaan ja olen pystynyt vähentämään niitä reilusti. Käyn terapiassa ja tapaan lääkäriäni tarvittaessa. Toivon, että bentsot kuuluisivat tulevaisuudessa elämääni vain sen verran, mitä tarvitsen paniikkihäiriön hoitoon.”
Maria

Romahduksesta uusi alku
”Alun perin lääkäri määräsi rauhoittavia alkoholismiini. Jäin bentsoihin koukkuun ja hain niitä lisää netistä ja katukaupasta. Tasoittelin oloani piristävillä lääkkeillä, joita hankin omia reittejä.
Vuosien väärinkäytön jälkeen romahdin täysin. Olin kaksi viikkoa pakkohoidossa psykiatrisella vuodeosastolla. Se hoito ja vuodeosaston päihdelääkäri käänsivät kelkan minun elämässäni. Olin henkisesti ja fyysisesti ihan romuna. Ensimmäistä kertaa elämässäni minä luovutin. En ole kovin uskonnollinen, mutta jollekin minä luovutin tahtoni.
Nyt olen ollut 15 kuukautta ilman päihteitä. Tällä hetkellä syön bentsoja enää vieroitukseen. Lääkärin mukaan vieroitusaika on nyt kolmisen vuotta. Minua hoitaa kaksi päihdelääkäriä. Käyn säännöllisesti kontrolleissa ja erilaisissa vertaisryhmissä, jotka tukevat päihteetöntä elämää.
Tavoitteenani on saada tämä loppuhäntä rauhoittavista pois, jos se on enää mahdollista. Vuosien mittainen neuroleptien väärinkäyttö on vahingoittanut minua, joten käsien vatkausta ei varmaankaan saada kokonaan loppumaan.
Jälkeenpäin olen miettinyt sitä psykiatria, joka määräsi minulle rauhoittavia alkoholismiin. Ei sen puoleen, hoitihan hän minua romahdukseni jälkeenkin väärillä psyykenlääkkeillä. En kuitenkaan syytä häntä. Olin silloin mieleltäni sairas, en koskaan kertonut hänelle totuutta siitä, mitä kaikkea käytin.”
CaronCann

Haastateltavat esiintyvät nimimerkeillä.

Teksti ja kuva: Tiina Suomalainen
Lähde: raitis.fi-lehti 1/09

Amin Asikainen – Riippuvainen treenaamisesta

Nyrkkeilijä Amin Asikaisen mielestä huippu-urheilun ja juopottelun yhdistäminen on täysin mahdoton yhtälö. Omalla esimerkillään hän haluaa kannustaa erityisesti nuoria päihteettömään … Jatka lukemista Amin Asikainen – Riippuvainen treenaamisesta

Nyrkkeilijä Amin Asikaisen mielestä huippu-urheilun ja juopottelun yhdistäminen on täysin mahdoton yhtälö. Omalla esimerkillään hän haluaa kannustaa erityisesti nuoria päihteettömään elämäntapaan.

Aminin päätös hylätä kaljaporukat syntyi jo nuorella iällä urheilun viedessä miehen mukanaan. Teini-ikäisenä juomattomuuden selittely yllyttäville kavereille olikin todella hankalaa, mutta viesti tuntui kuitenkin menevän ystäville perille.
– Noin yhdeksäntoistavuotiaana aloin sanoa kokonaan ei rellestämään houkutteleville ystävilleni. Aluksi se oli jonkinlainen taakka selittää, että tänä iltana pitäisi vielä lähteä lenkille tai seuraavana aamuna salille. Siinä vaiheessa kun porukka huomasi, että olen täysin tosissani tämän nyrkkeilyhomman kanssa, ei kutsuja enää sadellutkaan.
Amatööriuransa aikana mies kuitenkin kävi vielä baareissa varsinkin otteluiden jälkeen. Missään vaiheessa touhu ei kuitenkaan mennyt siihen pisteeseen asti, että viina olisi vienyt miehen mukanaan.
– Amatööripiireissä menin vielä massan mukana. Kuvittelin, että se on ihan normaalia lähteä nollaamaan ottelun jälkeen. Nykyään moinen ei tulisi mieleenkään.

Humala ja huippunyrkkeilijä ovat vaarallinen yhdistelmä
Aminilla ei ole mitään sen suurempaa ideologiaa juomattomuutensa takana, vaan kyse on hänen kohdallaan ennemminkin siitä, että itseluottamuksen pitää olla kohdallaan.
– Se, että jo ennen ottelua tiedän antaneeni kaikkeni treenaamalla, syömällä oikein, nukkumalla tarpeeksi ja olemalla käymättä kuppilassa, antaa minulle turvallisuuden tunnetta. Vastustaja on saattanut viettää huonompaa elämää, vaikka olisi treenannut kuinka. Tällaisessa tapauksessa olen voittanut matsin jo ennen kuin se on alkanutkaan.
Vielä juodessaan mies ei sen pahemmin töppäillyt, koska tiedosti ryyppäämisen ja omien voimiensa vaarallisen yhtälön.
– Minultahan löytyy voimaa ja taitoa satuttaa toista ihmistä vaikka kuinka pahasti ja se on myös yksi syy olla juomatta. Kännissä saattaisin tehdä vaikka mitä tyhmää, vaikka normaalisti olenkin leppoisa ja rauhallinen kaveri. Nykyään, kun ihmiset tunnistavat minut, niin he saattavat humalassa tulla uhoamaan vain sen takia, että ärsytetäänpä nyt vähän nyrkkeilijää. Sellaisessa tilanteessa on parempi olla selvin päin.
Baareissa käymisestä vesilinjalla mies ei myöskään enää välitä juuri siitä syystä, ettei saa olla siellä ystäviensä kanssa rauhassa.
– Minähän tein aikaisemmin järjestyksenvalvojan töitä ja silloin kuulin ihan tarpeeksi humalaisten sössötystä. Tapaan ystäviäni mieluummin jossain toisessa ympäristössä.
Moni nuori pitää Aminia idolinaan ja seuraa hänen tekemisiään tiivisti. Tästä syystä hän kokeekin, että hänellä on ainakin jonkinlainen vastuu näyttää hyvää esimerkkiä faneilleen.
– Olen miettinyt, että asia menee perille oman esimerkin kautta. Kaikki fanini eivät tietenkään itse harrasta nyrkkeilyä, mutta ymmärtävät silti varmasti kun sanon, että tämä elämäntapa vaatii uhrauksia. Tällä en tarkoita, että juomisesta kieltäytyminen olisi mikään uhraus, vaan sitä, että tämä on hyvin kurinalaista elämää muutenkin. Monesta asiasta, mitä muut tekevät, joutuu kieltäytymään. Toivottavasti edes joku ottaa minusta mallia!

Alkoholin ja urheilun liian läheinen suhde
Suomalaiseen kulttuuriin syvälle juurtunut alkoholin ihannointi ja kännäyskulttuuri on Aminin mielestä jonkin verran muuttunut parempaan suuntaan. Paljon olisi hänen mukaansa vielä kuitenkin tehtävissä.
– Nuorilla on liikaa aikaa ja tekemisen puute. Alkoholi tuntuu valitettavasti olevan monelle yhdistävä tekijä. Juopottelu tuntuu keräävän nuoret yhteen, kun muutakaan järkevää toimintaa ei ole tarjolla. Nuorille pitäisikin järjestää enemmän kaikkea vaikkapa lisäämällä nuorisotiloja, saamalla jengi puuhastelemaan musiikin tai juuri urheilun parissa.
Aminia ärsyttää moniin joukkuelajeihin liittyvä alkoholin ihannointi. Hänen mielestään urheilulla ja viinalla ei pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Joukkuelajeissa, kuten jääkiekossa, olut yhdistetään jo junnutasolla olennaisena osana itse lajin luonteeseen ja siihen liittyvään oheistoimintaan.
– Lätkässä ja muissakin lajeissa kaiken maailman saunaillat sun muut houkuttelevat kaljan kittaamiseen jo nuorella iällä. Sehän on aivan liian itsestäänselvyys, että matsin jälkeen lähdetään automaattisesti porukalla ottamaan tuopit. Yksilölajit mielestäni tuovatkin paremmin esille raittiuden tärkeyden, vaikka en tietenkään mitään tiettyä joukkulajia sen enempää haluakaan mollata.
Mies on itse joutunut kieltäytymään joistakin sponsorisopimuksista, jotka eivät hänen maailmankuvaansa ole sopineet.
– Näitä ei niin paljon tuolta alkoholipuolelta ole tullut, mutta joillekin jutuille on silti ollut pakko sanoa ehdoton ei.
Joukkuelajeissa jonkin kaljafirman mainos pelipaidassa ja sponsorisopimus on aivan normaalia eikä kukaan siihen tunnu sen enempää kiinnittävän huomiota. Kohderyhmänähän näillä mainoksilla on nuoret aikuiset miehet, ja kun olet jonkin joukkueen fani, niin samalla oikeastaan sitoudut juomaan juuri sen porukan sponsorina toimivan firman tuotteita.
– Täyttä manipulointiahan moinen on. Pidetään nyt esimerkkinä juuri tuo jääkiekko, jossa olut ja itse laji kulkevat täysin käsi kädessä. Mitä tekemistä viinalla on edes katsomossa? Minun mielestäni lajin seuraamisesta saa faninakin paljon enemmän irti kun on selvinpäin.
Nyrkkeilijän päähän ei mahdu millään niin tissuttelevat kuin viikon putkiakaan vetävät huippu-urheilijat. Varsinkaan rankemman ryyppäämisen ei hänen mielestään pitäsi edes olla mahdollista, ja miten joku siihen pystyy tai moista edes haluaa, on miehen mielestä käsittämätöntä.
– Koko monen kuukauden siihen astinen treeni menee touhussa täysin hukkaan. Onhan noita lajeja, joissa ei peruskuntoa niinkään tarvita, vaan voit pyöriä siellä muiden mukana krapuloissasi. Sellaista touhua ei vaan kovin pitkään hyvällä katsota.
Melkein kaikilla ihmisillähän tuntuu olevan ainakin taipumus addiktoitua johonkin, oli se sitten kofeiini, tupakka, viina, uhkapeli tai huumeet. Huippu-urheilun maailmassa suunnilleen jokainen on riippuvainen treenaamisesta ja siitä saatavasta adrenaaliini- ja endorfiinipommista. Asikainen on tässä tapauksessa ensimmäisenä tunnustamassa olevansa addikti ja vielä ylpeä siitä.
– Harjoittelu on sellaista puuhaa, että siinä kaikki elämän ongelmat unohtuvat! Viimeisimmän ottelun jälkeen, kun olin loukkaantuneena akillisjänne romuna, niin lähdin sitten esimerkiksi väkisin kävelylle jos en salille kyennyt menemään. Parasta se on vetää pää sekaisin vaan treenaamisesta, adrenaliinista ja itse elämästä, mies naureskelee.

Teksti ja kuva: Aki Lehti
Lähde: raitis.fi-lehti 1/09

RAITIS JUHANNUSJUOMA

5 dl raparperimehua 1 litra vettä 1 litra mansikoita 5 dl kivennäisvettä 1 litra sitruunalimonadia minttujäitä Sekoita ainekset keskenään. Minttujäitä … Jatka lukemista RAITIS JUHANNUSJUOMA

5 dl raparperimehua
1 litra vettä
1 litra mansikoita
5 dl kivennäisvettä
1 litra sitruunalimonadia
minttujäitä

Sekoita ainekset keskenään. Minttujäitä teet pakastamalla jääkuutioissa mintunlehtiä. Tarjoilukulhon ympärille kuuluu juhannuksena ehdottomasti kesäkukista solmittu seppele.

MAITOPOJAN KUUMA JUOMA

1 litra kuumaa kahvia 100 g tummaa suklaata 1 dl hienoa sokeria 1 rkl vaniljasokeria 2 dl maitoa 2 dl … Jatka lukemista MAITOPOJAN KUUMA JUOMA

Maitopojan kuuma juoma1 litra kuumaa kahvia
100 g tummaa suklaata
1 dl hienoa sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 dl maitoa
2 dl kermaa

Lisää paloiteltu suklaa kuuman kahvin sekaan ja anna sen sulaa. Sokeri, vaniljasokeri ja maito lisätään. Kaada seos 6 mukiin ja koristele annos kermavaahdolla.