“En usko että alkaisin koskaan juoda. Minä pelkään Jumalaa”, kiteyttää Hatim Ben Hachemi, 17. Hatimin vanhemmat Iman Leskinen ja Hamid Ben Hachemi opettavat muslimikoululaisille uskontoa ja uskovat, että muslimeilla olisi paljon annettavaa vähemmän juovan Suomen puolesta.
Ihmiset yrittävät koko ajan ”pitää hauskaa”. Heillä näyttää olevan elämässä aukko, jota he yrittävät täyttää alkoholilla, sanoo 17-vuotias vantaalainen Hatim Ben Hachemi.
Tämä nuori mies löytää aina parempaa tekemistä kuin liittyä joittenkin ikätovereitten kännäysrinkeihin, eikä hän usko, että alkaisi juoda edes vaikka joutuisi yksin vieraaseen maahan. Hatimin elämässä ei ole aukkoa. – Sen voi täyttää Jumalalla, hän toteaa.
Suomalais-marokkolaisen Hatimin vanhemmat tapasivat Marokossa parikymmentä vuotta sitten. Syntymäraitis, alkoholistin perheessä kasvanut Eeva-Liisa Leskinen halusi lomalle sellaiseen maailmankolkkaan, missä ei tarvitsisi katsella örvellystä. Marokossa hänen elämäänsä käveli Hamid. – Heti ensitapaamisella hän kysyi minulta, juotko alkoholia. Sanoin, että en juo. Meistä tuli heti hyvät ystävät, Eeva-Liisa eli nykyään Iman kertoo. Tänä päivänä Iman ja Hamid kasvattavat islamin oppien mukaisesti neljää lastaan ja osaltaan kokonaista sukupolvea vantaalaisia musliminuoria. Aviopari opettaa työkseen islamin uskoa Vantaan kouluissa.
Nuoret esittävät hyviä kysymyksiä
Musliminuoret ottavat alkoholin usein puheeksi uskonnon opettajien kanssa. Raittiuskysymys on heille osa nuoruuteen kuuluvaa identiteettikriisiä. – Alkoholikysymyksessä on nuorilla kyse tavallaan samasta asiasta kuin pienempien kohdalla kiroilusta. Kolmasluokkalainen poika sanoo minulle, että jos hän ei kiroile, kaverit eivät hyväksy tai pidä häntä coolina, sanoo Hamid, jonka tehtävä on opettaa lapsille, että myös kiroilu on islamissa kielletty.
Suomen kielen erinomaisesti oppinut Hamid Ben Hachemi vastaa nuorille Koraanin ja profeetta Muhammedin sanoja koskevan perimätiedon pohjalta. Islamin pyhissä teksteissä alkoholi esitellään pahan alkuna ja juurena, tienä synteihin, joita ihminen ei selvin päin tekisi.
– Ysiluokkalaiset kysyvät, miksi alkoholi on kokonaan kielletty. Kysyn nuorelta, oletko ihan varma, että otat vain yhden lasin, etkä jää koukkuun addiktoivaan aineeseen. AA-kerholaiset ovat kertoneet, miten juominen alkoi pienestä lasista. Lopulta he joivat koko elämänsä ja menettivät perheensä ja omaisuutensa, Hamid sanoo.
Muutkin uskonnot puhuttavat. Raamatun kertomus Kaanaan häistä, joissa Jeesus muuttaa veden viiniksi, on muslimeista käsittämätön. Millainen Jumala haluaa tukea alkoholin juomista? Entä kuinka luostareissa Jumalalle omistautuneet ihmiset voivat valmistaa alkoholijuomia? Tällaisten kysymysten määrä kasvaa jos pellavapäisillä luokkatovereilla ei tunnu olevan mitään rajoja eikä sääntöjä. – Monista nuorista muslimeista tuntuu, että kristityt saavat tehdä melkein mitä vaan. He haluavat tuomita siksi koko kristinuskon, Iman kertoo.
’Uskonto rokottaa lapset’
– Musliminuoret osaavat olla cooleja ilman alkoholia, Iman Leskinen luonnehtii. Musliminuorillakin on kuitenkin nuorten tarpeet. On tarve tulla hyväksytyksi, tarve uskaltaa ja ylittää itsensä. Tulla rakastetuksi. Tai edes päästä pakoon, olla edes hetki kuulematta tarpeiden huutoa.
– Ne musliminuoret, jotka kokeilevat alkoholia, eivät aloita kovin nuorina, eikä juominen ole humalahakuista, vaan juodaan sen verran, että heidät hyväksytään porukkaan. Sekin on kuitenkin harvinaista, Iman vakuuttaa. Suomen musliminuorten yleisin mielipide asiasta on Imanin näppituntuman mukaan se, että alkoholi on vastenmielistä. He siis kokevat löytäneensä tarpeisiinsa alkoholia paremman vastauksen. – Jumalan ja uskonnon seuraamisen tarjoamista haasteista, tai kenties vain rakastavasta yhteisöstä raittiine tapoineen. – Uskonto rokottaa lapset, eivätkä he niin helposti ajaudu juomaan, Iman sanoo. ”Me raittiit uskovat, nuo juopot uskottomat” -jako voi mustavalkoisessa teini-iässä johtaa ylilyönteihinkin. Hamid saa välillä olla toppuuttelemassa oppilaitaan: se, että joku juo, ei tarkoita että häntä pitäisi halveksia ihmisenä. Heikkojen vihaaminen ja itserakas ylpeily eivät kuulu islamiin nekään! – Olen kysynyt, että oletteko menneet puhumaan niille, jotka juovat, sitten kun näette heidät selvempinä? Itse haluaisin tehdä enemmän asian eteen. Jos alueellamme olisi joku kampanja, liittyisin mukaan, menisin kertomaan ihmisille alkoholin haitoista, Hamid kertoo.- Muslimiyhteisö voisi alkaa tehdä Suomessa raittiustyötä, Iman toivoo. – Suomalaiset käännynnäismiehet tekevätkin sitä jo jonkin verran. Monella heistä on itsellään rällästelytausta. Hamid Ben Hachemi toivoisi, että negatiivisen uutisoinnin sijaan media kirjoittaisi vaihteeksi positiivisesti musliminuorista. On iso, hieno asia, että suurin osa heistä on aina selvin päin. – Jos meitä yritetään saada juomaan sanomalla maassa maan tavalla, voi kysyä, että hyvänen aika, mitä varten? Siksikö, että miellyttäisin ihmisiä? Mieluummin haluan miellyttää Jumalaa, Hamid sanoo.
Raitis yhteisö pitää musliminuoret irti alkoholista
Alkoholia juovia somalinuoria? Bureeni Mohamed ja Khadra Sayid katsovat toisiaan. Yhtä ainutta ei helsinkiläisille somalineidoille tule mieleen. – Kerran näin yhden tyypin juna-asemalla, alkoholia ottaneen somalinuoren, Khadra lopulta myöntää. – Sillä somalilla, joka rupeaa juomaan, täytyy olla todella vaikeaa, ei ketään läheisiä somaleita täällä, Bureeni ihmettelee. Bureenin mukaan somalinuoret eivät juo, koska ovat muslimeita. Se, joka juo, ei ole muslimi. – Mutta se, miten tähän asiaan suhtaudutaan riippuu kyllä siitä, minkä maan muslimeista on kyse, hän lisää muistuttaakseen, ettei muslimeita voi niputtaa yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi.
Somalinuorilla on Suomessa vahva yhteisö, jonka sisällä täysraittius on itsestäänselvyys. Nuorten somalinaisten mukaan esimerkiksi ne musliminuoret, joiden juuret ovat Irakissa, eivät kuitenkaan pidä alkoholin maistamista varsinaisena alkoholinkäyttönä. Maistelu tuntuu irakilaisnuorista viattomalta kun sitä vertaa supisuomalaisten harjoittamaan örvellykseen. – Alkoholin käyttö riistäytyy suomalaisilta käsistä viikonloppuisin, Bureeni tuumii.
Kurdinuorukainen, Hüsein Gürmücin Turkista, ei voi kuitenkaan antaa puhdasta lausuntoa alaikäisten muslimien raittiudesta. – Olen nähnyt, että jotkut muslimipojat juovat. Jos et juo, et nimittäin pääse suomalaisiin porukoihin mukaan. Jos haluaa viihtyä siinä porukassa, pitäisi juoda, Hüsein toteaa. Hän on itse kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei moisia ystäviä tarvitse, ja valinnut raittiuden. Hüseinin valintaan ovat vaikuttaneet vahvasti myös täysraittiit vanhemmat. He ovat valjastaneet juopuneet suomalaiset avukseen kasvatustehtävässä: – Kun olemme nähneet ulkona ihmisiä juomassa ja kiroilemassa, vanhempani ovat sanoneet meille lapsille, että se ei ole hyvä, Hüsein kertoo ja huokaa: – Alkoholi aiheuttaa myös rasismia. Huivi päässä kulkevalle äidilleni on huudeltu ilkeästi, ja kerran humalaiset ovat käyneet häneen käsiksi. Silloin onneksi yksi suomalainen pyysi vartijat äitini avuksi.
Entä mitä Bureeni Mohamedin ja Khadra Sayidin vanhemmat ovat tehneet pitääkseen tyttärensä raittiina? – Ei minun äitini ole edes maininnut sanaa alkoholi. Ei hänen ole tarvinnut! Khadra tunnustaa. Kun yhteisö pitää raittiutta hyvänä itsestäänselvyytenä ja nuori kasvaa ja viihtyy sen jäsenenä, varsinaista raittiuskasvatusta ei välttämättä edes tarvita. Raitis yhteisö pitää musliminuoren irti alkoholista. Tai ehkä pitäisi sanoa: kostea yhteisö saa tavalliset suomalaisnuoret juomaan ja pitää heidät kiinni alkoholin käytössä.
Selittelemättä selvin päin myös matkoilla! Lue vinkit, missä maailmalla on helppo olla sosiaalinen selvin päin. Vinkkejä on kerätty 
Jooga merkitsee yhteyttä. Se viittaa liittoon ihmisen ja iäisen, sielun ja Jumalan välillä; voidaan myös puhua yhteydestä sisäiseen intuitioon ja voimavaroihin. Sanskriitin kielestä juontuva sana tarkoittaa lisäksi harjoituksia, joilla tähän pyritään.
Tommy Lindgren (s.1977) on niin lavalla kuin siviilissäkin melkoinen moottoriturpa ja haastattelusessio miehen kanssa venähtääkin melkein kaksituntiseksi. Vaikka Lindgren on kova puhumaan, niin turhanpäiväistä jaarittelua hän ei harrasta. Hänellä on harkittuja ja vahvoja mielipiteitä asiasta kuin asiasta. 
Aino Liukon mielestä tämä illanviettotapa voitti kyllä illan television äärellä.
Julle Haapsalo istui sunnuntai-iltapäivää nurmikolla. Takana oli motoristitapahtuma, vieressä prätkä, edessä pitkä tie kotiin.