Avainsana-arkisto: vastuullisuus

Alkoholilakiesitystä on muutettava

Alkoholi on Suomessa tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä. Elinajanodotteessa on edelleen yhteiskuntaluokasta johtuvia eroja, jotka selittyvät alkoholilla … Jatka lukemista Alkoholilakiesitystä on muutettava

Alkoholi on Suomessa tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä. Elinajanodotteessa on edelleen yhteiskuntaluokasta johtuvia eroja, jotka selittyvät alkoholilla ja tupakalla.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden tavoitteeksi hyvinvoinnin ja terveyden osalta, että suomalaiset voisivat paremmin ja kokisivat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. 22.11.2016 hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudeksi alkoholilaiksi. Hallitus sallii vahvempien (5,5%) oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siidereiden myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöitäkin saattaa tulla tarjolle. Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on hallituksen mukaan normien purkaminen, alkoholihaittojen vähentäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Terveysalojen asiantuntijat tyrmäävät uudistuksen: alkoholin kulutus ja sen myötä alkoholihaitat kasvavat merkittävästi. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia. Hallituksen tavoitteena on alkoholielinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen kansanterveyden kustannuksella.

Eduskunnassa edes hallituspuolueiden kansanedustajien keskuudessa asiasta ei ole yksimielisyyttä. Maaliskuun puolivälissä 28 kansanedustajaa allekirjoitti vaatimuksen, jolla yritetään estää limuviinojen ja vahvojen oluiden tuominen kaupan hyllylle. Mukana kunnioitettavaa siviilirohkeutta osoittamassa ovat hallituspuolueiden kansanedustajista mm. Pertti Salolainen ja kollega Pekka Puska.

Pääministeri Sipiläkin varmaan tuntee tosiasiat, mutta ilmoitti heti äänestävänsä lain puolesta, vaikka henkilökohtaisesti on eri mieltä. “Kun näin kerran on päätetty.” Onko oikein, että insinöörimäisen suorasuuntaisuuden ja ryhmäkurin nimissä voidaan tehdä pitkälle kantavia päätöksiä, joissa etusijalla on alkoholitoimijoiden etu eikä koko kansakunna  terveys ja hyvinvointi?

Terveyden, hyvinvoinnin ja päihteettömyyden puolesta toimivilla järjestöillä ja yksityishenkilöillä on nyt viimeinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tämä erittäin epäonnistunut lakiesitys hylätään tai sitä muutetaan oleellisesti. Nopein tapa vaikuttamiseen on nyt suora yhteydenotto kansanedustajiin. Lääkäriliiton vahva lausunto on hyvä pohja.

 

Martti Vastamäki

käsikirurgian dosentti

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 18/2017 vsk 72

Kiitos rohkeille kansanedustajille!

Raittiuden Ystävät ry kiittää ja tukee ”alkoholiprotestiin” osallistuneita kansanedustajia. Vapaushurmosta vastaan nouseminen vaatii selkärankaa ja rohkeutta. Kiitämme kansanedustajia luottamuksesta asiantuntijoiden … Jatka lukemista Kiitos rohkeille kansanedustajille!

Raittiuden Ystävät ry kiittää ja tukee ”alkoholiprotestiin” osallistuneita kansanedustajia. Vapaushurmosta vastaan nouseminen vaatii selkärankaa ja rohkeutta. Kiitämme kansanedustajia luottamuksesta asiantuntijoiden ja tutkijoiden sanaan. Julkilausuttu tosiasiahan on, että alkoholilain kokonaisuudistusta on tehty elinkeinon ehdoilla sivuuttaen kansanterveyden asiantuntijoiden esittämät faktat. Luotamme näihin edustajiin, että he pitävät kansanterveysnäkökulmaa esillä jatkossakin ja tuovat tolkkua alkoholipoliittiseen päätöksentekoon.

Kiitos Hannakaisa Heikkinen (kesk), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Sirkka-Liisa Anttila (kesk), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Petri Honkonen (kesk), Susanna Huovinen (sd), Marisanna Jarva (kesk), Elsi Katainen (kesk), Niilo Keränen (kesk), Anneli Kiljunen (sd), Pauli Kiuru (kok), Hanna Kosonen (kesk), Antero Laukkanen (kd), Sanna Lauslahti (kok), Markus Lohi (kesk), Eeva-Maria Maijala (kesk), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Mats Nylund (r), Aila Paloniemi (kesk), Mauri Pekkarinen (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Pekka Puska (kesk), Tuomo Puumala (kesk), Päivi Räsänen (kd), Pertti Salolainen (kok), Martti Talja (kesk), Sari Tanus (kd) ja Tapani Tölli (kesk)!

Voimia ja kylmäpäisyyttä toivottaen,

Raittiuden Ystävät ry

 

Tässä vielä Ylen Noin viikon uutisten osuva tiivistelmä aiheesta:

http://areena.yle.fi/1-4106580

 

Aikuiset ovat lasten koko elämän tuki ja turva – vietä raitis joulu lapsesi kanssa!

Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa … Jatka lukemista Aikuiset ovat lasten koko elämän tuki ja turva – vietä raitis joulu lapsesi kanssa!

Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6000 lapsen elämää joka päivä. Niin on valitettavan yleisesti myös jouluna. On entistä tärkeämpää, että aikuisväestö huomioi lasten hyvinvoinnin ja asettaa sen oikeutetusti tärkeimmälle sijalle myös juhlittaessa.

Raittiit joulut, kuten myös muut juhlat, rakentavat merkittävällä tavalla lapsen tasapainoista kehitystä ja myönteistä tulevaisuuden odotusta. Perheiden on tärkeää viettää yhteistä aikaa, niin että lapsille kehittyy turvallinen ja huolehtiva elinympäristö – niin arjessa kuin juhlassakin. Näin turvataan lasten onnistunut kasvupohja ja lähtökohdat koko elämää varten.

19. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu -kampanja korostaa aikuisten vastuuta lasten terveydestä ja hyvinvoinnista. Valtakunnallisen kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, jotta he antaisivat lapsille raittiin joulun – juhlan, joka tarjoaa turvallista ja vastuullista seuraa.

Valtakunnallinen kampanja on esillä marras–joulukuussa eri tiedotusvälineissä ja toimintaympäristöissä. Kampanjan julistetta on esillä noin 10 000 kappaletta eri puolilla Suomea. Julisteita on nähtävissä muun muassa neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kuntien toimipaikoissa sekä yhdistysten ja seurakuntien tiloissa. Yle esittää kampanjan tv-tietoiskua viikolla 51 Yle TV1 ja Yle Fem -kanavillaan. Kampanjan materiaaleja, kuten julistetta ja bannereita suomeksi ja ruotsiksi, voi vapaasti hyödyntää ja tulostaa kampanjan verkkosivuilta www.annalapselleraitisjoulu.fi

Kannustavana esimerkkinä toimii toinen Vuoden raittiusteko 2016 -tunnustuksella palkittu Oulun kaupungin tiedottaja ja Tähtien tuiketta -blogin kirjoittaja Lea Ansamaa blogitekstillään Anna lapselle raitis joulu – tai koko elämä ko. blogissaan 5.10.2016.
http://tahtientuiketta.blogspot.fi/2016/10/anna-lapselle-raitis-joulu-tai-koko.html

Kampanjan tv-tietoisku, julisteet ja bannerit ovat nähtävissä ja ladattavissa myös osoitteessa www.annalapselleraitisjoulu.fi

Vuonna 2016 Anna lapselle raitis joulu -kampanjan toteuttavat Raittiuden Ystävät ry:n kanssa A-kiltojen Liitto ry, A-klinikka-säätiö/Lasinen lapsuus -projekti, Eesti Karskusliit – Viron Raittiusliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elämäni Sankari ry, Ensi- ja turvakotien liitto, ETRA-liitto, Förbundet Hem och Skola, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto – Aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, Helsingin Kouluraittiuspiiri ry, Koulutus Elämään säätiö, KRAN rf, Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys ry, Naistenkartano, Nuorisokasvatussäätiö, Nuorten Ystävät ry, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Pelastakaa Lapset ry, Radio Foni, Radio Pori, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto, Sininuorisoliitto Sinuli, SOS-Lapsikylä, Suomen ASH ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto, Tehy ja Yle.

anna_lapselle_raitis_joulu-fi

Lisätietoja:
Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry
p. 040 455 4356
marko.kailasmaa@raitis.fi

Esitetyt alkoholiuudistukset eivät siirrä kulutusta kotisohvilta ravintoloihin

Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siirtää alkoholinkulutusta kodeista ravintoloihin ja tukea ravintolaelinkeinoa sekä parantaa esimerkiksi pienpanimoiden toimintaedellytyksiä. Esitetyt uudistukset aiheuttaisivat toteutuessaan … Jatka lukemista Esitetyt alkoholiuudistukset eivät siirrä kulutusta kotisohvilta ravintoloihin

Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siirtää alkoholinkulutusta kodeista ravintoloihin ja tukea ravintolaelinkeinoa sekä parantaa esimerkiksi pienpanimoiden toimintaedellytyksiä. Esitetyt uudistukset aiheuttaisivat toteutuessaan kuitenkin täysin päinvastaisen lopputuloksen.

Nostamalla ruokakaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla myytävän alkoholin vahvuutta ja tuomalla limuviinat kauppojen hyllylle hallitus moninkertaistaisi näiden tuotteiden saatavuuden. Jo moneen kertaan luotettavilla tutkimuksilla todettu tosiasia on, että alkoholin saatavuuden kasvattaminen lisää kulutusta ja kulutuksen kasvu lisää haittoja. Päivittäistavarakaupan alkoholimyynnin lisääminen sotii räikeästi vastaan pyrkimyksiä siirtää kulutusta ravintoloihin. Uudistus ei myöskään sovi yhteen olutharrastuksen ja pienpanimojen tukemisen kanssa, sillä se, mitä näillä toimenpiteillä tuettaisiin olisi nimenomaan suurten panimojättien bulkki-nelosoluiden myynti.

Tarpeettomien normien järkevä purkaminen on eri asia, kuin sen varjolla tehtävä suurten kansainvälisten panimojättien tukeminen ja alkoholin kulutuksen tahallinen kiihdyttäminen.

Järkevämpää normienpurkua saattaisi olla esimerkiksi pienpanimoiden ulosmyynnin vapauttaminen niin, että siellä prosenttirajaa voisi nostaa vaikka 10 prosenttiin, jolloin artesaanioluiden nauttijat saisivat kaipaamansa makuelämyksen. Tämä korkeampi prosenttiraja voisi koskea myös artesaanioluisiin ja -siidereihin panostavia erikoismyymälöitä. Tämä höllennys alkoholilaissa ei nostaisi kokonaiskulutusta kohtuuttomasti, mutta vastaisi toiveeseen olutkulttuurin tukemisesta.

Limuviinojen tuomisessa Alkosta ruokakauppoihin ei siinäkään voittaisi kukaan muu kuin isot juomajätit ja myyjät, jotka saisivat teineiltä rahat pois kivoja karkkisekoituksia myymällä. Limuviinojen valikoima on Alkon hyllyissä verrattain suppea ja valvonta pelaa. Jos limuviinat vapautettaisiin marketteihin, valikoima moninkertaistuisi ja hyllyihin tulisi maailmalta tuttuja erityisesti lapsiin vetoaviksi suunniteltuja karkkiviinoja.

Joten hyvä hallitus, äly hoi! Ravintolaelinkeinon ja pienyrittäjyyden tukeminen ovat kannatettavia tavoitteita uudelle alkoholilaille, mutta älkää silloin tehkö täysin päinvastaiseen tulokseen johtavia esityksiä.

Emilia Laine
Asiantuntija
Raittiuden Ystävät ry

Kysymys poikineen

Raitis.fi:n lukijat kysyvät, asiantuntijat vastaavat. “Elän yksin vauvan ja vähän isomman lapsen kanssa. Oman ajan puute alkoi masentaa. Onneksi pyysin … Jatka lukemista Kysymys poikineen

Raitis.fi:n lukijat kysyvät, asiantuntijat vastaavat.

“Elän yksin vauvan ja vähän isomman lapsen kanssa. Oman ajan puute alkoi masentaa. Onneksi pyysin ja sain ajoissa apua kotikaupunkini Helsingin kotipalvelusta. Mieltäni jäi askarruttamaan, miksi kukaan ei kysynyt alkoholin käytöstäni. En itse juo, mutta tiedän, että todella moni uupunut äiti lohduttaa itseään alkoholilla jopa joka ilta, ja pahentaa näin tilannetta. Alkoholihan saattaa olla se viimeinen naula masennuksen arkussa, josta ei jaksa enää nousta omin avuin.
Eikö juovia äitejä haluta syyllistää, vai koetaanko kysymys liian henkilökohtaiseksi, vai mikä on syynä, etteivät sosiaalityöntekijät kysyneet mitään? Pitääkö asia itse ottaa puheeksi ennen kuin mitään tapahtuu?”

Raitis.fi haastatteli asiantuntijana Jaana Lappia, joka toimii johtavana ohjaajana Helsingin kaupungin lapsiperheiden kotipalvelussa ja varhaisessa tuessa.

Huolet puheeksi
– Lapsiperheille tarjotaan kotipalvelua esimerkiksi tilanteissa, joissa perheessä ollaan huolissaan omasta jaksamisestaan ja koetaan tarvetta tukeen.
– Myös oma tai puolison päihteiden käytön hallinta on mahdollista ottaa esiin, mutta jos oma päihteiden käyttö ei asiakasta huoleta tai siitä ei halua mainita, voi asia jäädä piiloon, Lappi kertoo. Apua on siis tarjolla, mutta sen saaminen on kiinni omasta aloitteellisuudesta. Päihteistä ei yleensä kysellä, vaan ne tulee ottaa itse puheeksi.
– Avun pyytämisen kynnys on kuitenkin aika korkea, ja kun sen yli on menty, ollaan yleensä valmiita avaamaan oma elämä iloineen ja suruineen, asiantuntija kuvailee.

Epäilyksen herätessä
Kotipalvelun puolesta päihteet otetaan puheeksi yleensä vain, jos työntekijällä herää epäilys päihdeongelmasta.
– Jos työntekijöillämme herää huolta ja epäilyksiä mahdollisista päihdeongelmista, asia on otettava rehellisesti puheeksi. Puhuminen ei välttämättä ole helppoa ja se riippuu siitä, kuinka yhteistyö perheen kanssa lähtee menemään. Puheeksi ottaminen on meidän työmme ytimessä tärkeimpänä työmenetelmänä. Asioiden esille tulemista hankaloittavat joskus myös lastensuojelun periaatteet.
– Peruslinjauksemme on, että epäilys päihteiden väärinkäytöstä johtaa aina lastensuojeluilmoitukseen. Lasten hyvinvoinnin turvaaminen on aina ensisijainen tavoite ja sen toteuttamiseksi emme voi suojella äitejä tai isiä. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on velvollisuus kaikilla, jotka huomaavat lasten hyvinvoinnin vaarantuvan päihteiden käytön seurauksena – myös naapureilla ja tuttavilla, Lappi linjaa.
Huoltajuuden menettämisen pelossa jotkut vanhemmista peittelevät ongelmia. Myös Lappi vahvistaa, että päihteiden käyttö on helppo piilottaa, mutta mitä ovat ne merkit, joiden perusteella päihdeongelmia voi epäillä?
– Tähän on vaikea vastata, merkit saattavat olla hyvin moninaisia ja yksilöllisiä. Tunne on tietoa myös. Vanhemman käytös voi olla välttelevää, normaalista poikkeavaa. Lapsella ei ole tarvittavia hoitovälineitä tai ruokaa, lapsen hoito on laiminlyöty. Vanhempi voi olla päihtyneen oloinen tai krapulainen.
Monet kotipalvelun asiakkaista kärsivät masennuksesta. Puhutaanko kotipalvelussa, että masennuksen lääkitseminen alkoholilla voi pahentaa ja ylläpitää masennusta?
– Tästä puhumme, jos on epäilystä että näin tapahtuu.

Haastatellut ja koonnut: Natalia Kisnanen

Mummu ja vaari kohtaavat nykyajan haasteet

– Isovanhempien merkittävästä roolista lapselle Muusi on kumman vetistä, ja itse tehdyt lihapullat ihmetyttävät. Mansikkahillo on liian epäilyttävää syötäväksi. Siinähän … Jatka lukemista Mummu ja vaari kohtaavat nykyajan haasteet

– Isovanhempien merkittävästä roolista lapselle

Muusi on kumman vetistä, ja itse tehdyt lihapullat ihmetyttävät. Mansikkahillo on liian epäilyttävää syötäväksi. Siinähän on kokonaisia mansikoita!

Pekka Leinonen on antanut tunnustusta lapsenlapsilleen vitsikkäillä todistuksilla. Nyt hän on vuorostaan saanut ylistystä.

Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama pakina kertoo isovanhempien luona kyläilevistä lapsenlapsista,  jotka pelaavat koko yön tietokonepelejä karkkia syöden ja limua juoden ja toteavat lähtiessään vierailun olleen ”ihan mielettömän kiva”.

Pakinassa tilanne voi olla liioiteltu, mutta varmasti siihen voi moni isovanhempi osaltaan samaistua. Kasvatustavat ja ympäristö muuttuvat nykyään niin nopeasti, että sukupolvien välinen ero on entistä suurempi. Toisaalta Isovanhemmat Ry:n puheenjohtaja Pekka Leinonen kertoo, miten sukupolvien väliset erot toimivat yhdistävänä tekijänä.

”Ennen isovanhemmat opettivat asioita. Nykyään kaksikymppiset lapsenlapset neuvovat minua. He kertovat esimerkiksi miten käyttää hymiöitä tai tietokoneita yleensä. Taitava aikuinen höynäyttää lapsiaan tai lapsenlapsiaan siten, että heittäytyy osaamattomammaksi kuin onkaan. Niin saa lapset aktiivisemmiksi. Sama juttu kaikessa opetuksessa, eli selvitänkö minä vai selvitätkö sinä. Saatetaan lapsi oppimaan.”

Sekä Dieckmann että Leinonen ovat eläkkeelle siirtyneitä opettajia, jotka ovat alkaneet pohtia syvemmin isovanhemmuutta. Erityisesti lastenkirjoja kirjoittaneella Dieckmannilla on 6 lapsenlasta, joista yksi uusperheen kautta. 2003 Vuoden Isovanhemmaksi valitulla Leinosella puolestaan on 3 lastenlasta, kaikki tyttöjä.

 

Muistot pitää tehdä
Kysyttäessä parhaita lapsenlapsiin liittyviä muistoja ja hetkiä sekä Leinonen että Dieckmann päivittelevät, että niitä on todella monia. Molemmille olennaista tuntuu olevan, että parhaat muistot liittyvät yhteiseen tekemiseen, ja ovat jääneet tärkeinä myös lasten mieleen.

”Lapsenlapseni ovat jo pienenä saaneet kamerat joilla tallentaa tilanteita. Ja annoin heille työkalupakit, vaikka ovatkin tyttöjä. Aina kun minä olen rakennellut jotain, he ovat olleet mukana. Olemme tehneet muistoja. Muistot eivät synny vaan ne tehdään”, Leinonen toteaa.

”Olen vienyt lapsenlapsiani luontoon, vaikka vain istuttanut pienen lapsen marjapuskan viereen popsimaan mustikoita. Vanhemmilla ei ole siihen aikaa”, Dieckmann kertoo. Muistoja on hyvä tallentaa erilaisin keinoin. Kirjoittamalla saavutuksia ylös, tallettamalla piirustuksia ja käsitöitä, ottamalla valokuvia.

Kasvaessaan lapset ovat usein erittäin kiinnostuneita siitä, mitä he ovat nuorempina tehneet. Usein lapset saa kiinnostumaan tarinoista, kun ne kertovat heistä itsestään. Mutta kyllä sukuhistoriakin jää mieleen, vaikkei se aina niin kiinnostaisikaan.

”Isovanhemman tehtävä on istuttaa lapsi siihen maaperään, missä hän kasvaa, sijoittaa sukupolvien ketjuun. Perinteiden siirtäminen on pitkälti isovanhempien vastuulla. Useissa kouluissa annetaan tehtäväksi haastatella isovanhempia, se on erittäin hyvä”, Dieckmann arvioi.

 

Vanhemmilla on aina viimeinen sana
Vanhempien ja lasten suhde on avainasemassa myös isovanhempien ja lastenlasten väliseen suhteeseen. Jos menettää välit lapsiinsa, samalla menevät todennäköisesti myös lapsenlapset. Usein asiat kärjistyvät, jos vanhemmilla ja isovanhemmilla on erilainen näkemys hyvästä elämästä tai lastenkasvatuksesta. Joskus tällaiset tilanteet voivat päätyä umpikujaan, jossa kukaan ei muuta kantaansa. ”Jos jonkun ääni halutaan painavammaksi, niin kyllä se on sen perheen kanta, joka ratkaisee. Heidän pitää elää omaa elämäänsä. Sen useimmat isovanhemmat ymmärtävät.

Tietenkin he myös toivovat, että heidän sanansa, kädenjälkensä voisi jotenkin näkyä”, Leinonen muistuttaa ”Jos on panostanut isovanhemmuuteen, laittanut aikaansa eikä laskenut vaivojaan, niin lapsille jää kyllä mieleen, että jossain on aina turvapaikka. Vaikka kaikkien muiden kanssa menisi sukset ristiin, niin isovanhempien kanssa ei mene”, Dieckmann sanoo.

Dieckmann myös uskoo, että tärkeimpiä asioita lapsenkasvatuksessa on antaa lapselle hyvä itsetunto. Jos siinä onnistuu, on lapsen helpompi tehdä oikeita ratkaisuja myöhemmässäkin elämässään, ja esimerkiksi päihderiippuvuuden todennäköisyys pienenee. Toinen tärkeä kasvatustapa on oma esimerkki.

Ikiomat isovanhemmat
Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama kirja pureutuu isovanhemmuuden kysymyksiin. Keitä isovanhemmat ovat, mitä he tekevät? Mikä on isovanhempien rooli nykyajan maailmassa?
Maijaliisa Dieckmann, Recallmed Oy, Hämeenlinna 2002.

 

Vastuullinen isovanhemmuus -opas
Raittiuden Ystävien julkaisema opas isovanhemmuuteen. Hyviä käytännön vinkkejä lapsenlapsi-suhteen kehittämiseen ja ongelmatilanteiden ratkomiseen.
Ritva Kuusisto, Raittiuden Ystävät ry & ETRA -liitto

 

TEKSTI JA KUVAT: Aino Tanhua

ANNA LAPSELLE RAITIS JOULU 2011

14. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu –kampanja muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. … Jatka lukemista ANNA LAPSELLE RAITIS JOULU 2011

14. kerran järjestettävä Anna lapselle raitis joulu –kampanja muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. Aito ilo syntyy yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Juhlatunnelman voi luoda ilman päihteitäkin.

Joulu on lasten juhla
Joulun aika on arkikiireistä rauhoittumisen ja yhdessä olemisen vapaata aikaa. Anna lapselle raitis joulu –kampanja haluaa vahvistaa sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta. Joulun aika on toinen toisistamme välittämistä ja lämmintä tunnelmaa.

Aikuisen päihteiden käyttö voi lapsen silmissä näyttää hyvin hämmentävältä ja pelottavalta. Lapsen joulutunnelma muuttuu huoleksi ja turvattomuuden tunteeksi. Lapsi saattaa kokea, ettei hänelle ole sijaa päihdekeskeisessä aikuisten juhlassa.

Alkoholia käytetään liikaa
Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia ja että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. Myös alkoholin mainonta vahvistaa alkoholin kuulumista niin arkeen kuin juhlaan. Suomalaisten enemmistö kieltäisi myönteisiä mielikuvia aikaansaavan alkoholin mielikuvamainonnan. Alkoholin mainonta vaikuttaa kiinnostusta ja kulutusta lisäävästi erityisesti lapsiin ja nuoriin. Lasten hyvinvoinnin kannalta on sitä parempi, mitä tehokkaammin alkoholin mainonta rajataan.

Ongelmat usein kärjistyvät juhlapyhinä. Kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, että he antavat lapselle raittiin ja huolettoman joulun.

www.annalapselleraitisjoulu.fi
Lastensuojelun, päihdetyön sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä toteuttama kampanja.

LISÄTIETOJA:
Toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät ry, tom.anthoni@raitis.fi, puh. 040 455 4356

Suosittu kasvatusaineisto Vastuullinen vanhemmuus on uudistettu

Kaikki lapset hyötyvät jämäkästä rakastamisesta, selkeistä rajoista ja rohkaisusta elämäntaitoihin. Uudistetusta Vastuullinen vanhemmuus -oppaasta löydät käytännönläheisiä eväitä hyvään vanhemmuuteen. Siinä … Jatka lukemista Suosittu kasvatusaineisto Vastuullinen vanhemmuus on uudistettu

Kaikki lapset hyötyvät jämäkästä rakastamisesta, selkeistä rajoista ja rohkaisusta elämäntaitoihin. Uudistetusta Vastuullinen vanhemmuus -oppaasta löydät käytännönläheisiä eväitä hyvään vanhemmuuteen. Siinä kerrotaan myös miten ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä ja miten puuttua kokeiluihin.

Vastuullinen vanhemmuus -aineisto on osoittautunut toimivaksi työkaluksi koulujen, päiväkotien ja seurakuntien vanhempaintilaisuuksiin. Se palkittiin 1998 Parhaan terveyskasvatusaineiston kilpailussa kunniamaininnalla.
2011 julkaistu aineisto on muokattu Ritva Kuusiston kirjoittaman alkuperäisen aineiston pohjalta.

Opas soveltuu eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille ja kasvattajille, 15 sivua, A5 koko.

Hinta
. 1-50 kpl 1 EUR/kpl
. yli 50 kpl 0,8 EUR/kpl

Yhteystiedot ja aineistotilaukset: Tilauskaavake

Raittiuden Ystävät ry
Annankatu 29 A 9
00100 Helsinki

Puh. (09) 5420 9522
ry@raitis.fi

Vuoden 2011 Raittiusteko-tunnustus Selvä Syksy-kampanjan toteuttaneelle Kaisa Saarelle

Vuoden 2011 Raittiusteko –tunnustus myönnetään vapaaehtoistyöntekijä Kaisa Saarelle hänen toimeenpanemastaan Selvä Syksy –kampanjasta, joka kokosi hartolalaisia viettämään SELVÄÄ SYKSYÄ ajalla … Jatka lukemista Vuoden 2011 Raittiusteko-tunnustus Selvä Syksy-kampanjan toteuttaneelle Kaisa Saarelle

Vuoden 2011 Raittiusteko –tunnustus myönnetään vapaaehtoistyöntekijä Kaisa Saarelle hänen toimeenpanemastaan Selvä Syksy –kampanjasta, joka kokosi hartolalaisia viettämään SELVÄÄ SYKSYÄ ajalla 1.10. – 30.11.2011 ja järjesti yhteistä tekemistä kaiken ikäisille.

Raittiuden Ystävät ry jakaa vuosittaisella teemaviikolla Vuoden Raittiusteko – tunnustuksen henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Raittiusteko -tunnustus jaetaan nyt 9. kerran.
Onnittelut Kaisa Saarelle rohkeasta ja uutterasta työstä raittiuden puolesta!


Kaisa Saari esittelee Facebookissa Selvä Syksy 2011 –kampanjan seuraavasti:

Kampanja tukee hartolalaisia lapsia, nuoria, nuoria aikuisia ja perheitä viettämään selvää syksyä lokakuun ja marraskuun ajan. Ajatuksena on olla enemmän läsnä jälkikasvun elämässä tehden yhdessä asioita, joista kaikki nauttivat ILMAN PÄIHTEITÄ.

Päihteiden käytön vuoksi useilla nuorilla on vaikeuksia elämässään; ongelmat alkavat koulunkäyntivaikeuksina ja ne johtavat nuoren syrjäytymiseen ja tippumiseen pois opiskeluista ja sitä myöten työelämästä. Usein myös perhesiteet katkeavat, eikä omaa paikkaa maailmasta löydy. Päihteistä eroon pääseminen on kaveripiirin painostuksen vuoksi vaikeaa. Päihteiden käyttö on aiheuttanut nuorille aikuisille myös taloudellisia ongelmia. Jo syrjäytyneen nuoren on vaikea rahoittaa päihteiden käyttöään muulla tavalla kuin pikavippien avulla. Useita nuoria on jo ulosottokierteessä. Luottotietojen menetys rajaa tulevaisuuden valintoja. Työnteon kiinnostavuuskin katoaa kun palkka hupenee voudin taskuun.

Halu saada vanhemmat mukaan lasten ja nuorten elämään ja koko kylä auttamaan nuoria – ja nuoret tukemaan toinen toisiaan oikeissa asioissa – antoivat lähtöpotkun toiminnalle. Selvä Syksy 2011 on hartolalaisten nuorten, vanhempien, yritysten ja yhteisöjen yhteinen voimainponnistus päihteettömän elämän puolesta. Nuorissa on Hartolan tulevaisuus!

Selvä Syksy on järjestänyt syksyn jokaiselle viikonlopulle päihteetöntä, ikärajatonta, maksutonta toimintaa – monipuolisesti. Jokaiseen tilaisuuteen voi tulla niin aikuisia, nuoria aikuisia, nuoria ja lapsia. Tilaisuuksissa kävijöille jaetaan oranssit Selvä Syksy -rannekkeet, joilla saa alennuksia erikseen sovituista liikkeistä. Ranneke osoittaa, että kuulut ryhmään, joka on sitoutunut ajattelemaan ja tukemaan päihteetöntä elämää.

 

Kaisa Saari on Selvä Syksy – kampanjan moottori. Kampanjaa on ollut toteuttamassa monia eri tahoja ja se on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luonut näin välittämisen ja yhdessä tekemisen mallin, jonka soisi leviävän muuallekin Suomeen. Kampanja on muuttanut paikkakunnan ilmapiiriä myönteisellä tavalla.

 

Raittiuden Ystävien työn tavoitteena on edistää raittiutta ja muuttaa vallitsevaa päihteiden käytön kulttuuria. Merkittävimmät vuosikampanjamme ovat Anna lapselle raitis joulu, Selvin päin kesään! sekä Kännikapina.

Yksi keskeinen ajankohtainen haaste on alkoholin mainonta. Kantamme on, että alkoholimainonta vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin ja on ylläpitämässä alkoholin asemaa kulttuurissamme. Monet merkittävät lastensuojelu- ja kansanterveysjärjestöt kannattavat – tupakkamainonnan tavoin – nyt myös alkoholimainonnan täyskieltoa.

 

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät ry, www.raitis.fi
p. 040 455 4356, etunimi.sukunimi@raitis.fi
Vuoden 2011 Raittiusteko –tunnustuksen saaja: Kaisa Saari, p. 044 582 4291, kaisa.saari@phnet.fi

 

Ehdota Vuoden Raittiusteon saajaa!

Raittiuden Ystävät ry jakaa vuosittain tunnustuksen Vuoden raittiusteko henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Tee … Jatka lukemista Ehdota Vuoden Raittiusteon saajaa!

Raittiuden Ystävät ry jakaa vuosittain tunnustuksen Vuoden raittiusteko henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt raittiutta ja terveitä elämäntapoja.


Tee ehdotus ja perustele se ytimekkäästi, miksi juuri ehdottamasi henkilö tai yhteisö ansaitsee Vuoden raittiusteko -tunnustuksen. Raittiuden Ystävät ry:n hallitus käsittelee ehdotuksia ympäri vuoden. Vuoden 2011 raittiustekotunnustuksen Raittiuden Ystävät ry luovuttaa Raittiusviikolla eli Ehkäisevän päihdetyön viikolla 5.-13.11.2011. 

Ks. aiemmat tunnustuksen saajat

TEE EHDOTUS 31.10.2011 klo 12 mennessä VUODEN RAITTIUSTEKO-TUNNUSTUKSEN
SAAJAKSI ry@raitis.fi

LISÄTIETOJA:
Toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät, puh. 040 455 4356, tom.anthoni@raitis.fi