Avainsana-arkisto: vastuullisuus

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUOMEN SEURAAVALLE HALLITUKSELLE

1) ALKOHOLIMAINONTA TULEE RAJATA TUOTETIETOJEN ESITTÄMISEEN PERUSTELUT Tutkimusnäyttöä alkoholimainonnan vaikutuksista erityisesti nuorten alkoholin käyttöön on riittävästi ja kaikki asiantuntijatahot ovat … Jatka lukemista TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUOMEN SEURAAVALLE HALLITUKSELLE


1) ALKOHOLIMAINONTA TULEE RAJATA TUOTETIETOJEN ESITTÄMISEEN

PERUSTELUT
Tutkimusnäyttöä alkoholimainonnan vaikutuksista erityisesti nuorten alkoholin käyttöön on riittävästi ja kaikki asiantuntijatahot ovat yksimielisiä siitä, että alkoholimainonta tulisi rajata tuotetietoihin. Muun muassa kansanterveyden neuvottelukunta esittää alkoholimainonnan rajaamista tuotetietoihin.
Asialla on myös sekä eduskunnan että kansalaisten enemmistön tuki.
Suomessa lähes kaikki 13-17-vuotiaat ilmoittavat kohtaavansa alkoholimainontaa. Nykyinen alkoholin mielikuvamainonta vaikuttaa nuoriin – vasta identiteettiään rakentaviin ihmisiin – paljon voimakkaammin kuin aikuisiin.

2) LAPSET JA NUORET TAVOITTAVA ALKOHOLIMAINONTA ON KIELLETTÄVÄ

PERUSTELUT
Huolimatta alaikäiset tavoittavalle alkoholimainonnalle asetetuista rajoituksista 92 % heistä muisti vuonna 2009 kohdanneensa sitä. Tutkimusnäytön perusteella tällä on kiistatta kielteinen vaikutus heidän kehitykseensä ja tulevaisuuteensa. Siksi hallituksen tulee valmistella lainsäädäntö, jolla alaikäiset yleisesti tavoittava alkoholimainonta kielletään: radio- ja tv-mainonta, ulko- ja myymälämainonta, lehtimainonta, yleisötilaisuuksissa mainostaminen, tuotesijoittelu ja sponsorointi.

3) ALKOHOLIVERON KOROTUKSIA TULEE JATKAA

PERUSTELUT
Alkoholin reaalihinta on edelleen alle vuoden 2003 tason ja alkoholihaitat kasvussa. Kansanterveydelliset perusteet edellyttävät, että alkoholiverotuksen taso tulee nostaa ensisijaisesti vuoden 2003 tasolle.

4) TUOTE- JA VAROITUSMERKINNÄT TULEE LISÄTÄ ALKOHOLIJUOMAPAKKAUKSIIN

Alkoholijuomapakkausten varoitusmerkinnät tulee saattaa voimaan vuonna 2007 säädetyn lain mukaisesti. Kuluttajaa tulee informoida ja varoittaa tuotteen ominaisuuksista.

PERUSTELUT
Alkoholi ei ole tavallinen elintarvike vaan päihde, joka aiheuttaa terveyshaittoja ja riippuvuutta.
Suomen elintarvike- ja kuluttajansuojalaki edellyttävät, että markkinoinnissa annetaan totuudenmukaiset ja riittävät/tarpeelliset tiedot tuotteesta. Alkoholi on itsessään syöpävaarallista, eikä siitä varoiteta pakkauksissa. Lisäksi alkoholi muuttuu elimistössä syöpää aiheuttavaksi aineeksi, asetaldehydiksi.
Tätä ainetta on käymisen tuloksena alkoholijuomissa ja sitä syntyy lisää alkoholin palaessa elimistössä. Uusi tutkimustieto asetaldehydin syöpävaarallisuudesta edellyttäisi tuotteen asetaldehydimäärän ilmoittamista. Vuonna 2007 alkoholin juominen ja juomien sisältämä alkoholi määriteltiin WHO:n syöpävaarallisuusluokkaan 1. Lokakuussa 2009 luokitusta päivitettiin kun asetaldehydi luokiteltiin ensimmäistä kertaa syöpää aiheuttavaan luokkaan 1. Samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuuluvat mm. asbesti ja tupakansavu.

Muut ehdotukset ja odotukset Suomen seuraavalle hallitukselle:
1) Liikenteen promilleraja on laskettava 0,2 promilleen sekä tie- että vesiliikenteessä.
2) Hallituksen tulee tehostaa valvontaa sekä kannustaa päihteettömyyteen 0-nollatoleranssi-linjan mukaisesti etenkin lasten ja nuorten parissa, liikenteessä, työelämässä sekä lasta odottavien äitien parissa.
3) Tavoitteena tulee olla, että alkoholin kokonaiskulutus laskee vuoden 2010 tasosta vähintään 10 % vuoteen 2015 mennessä.
4) Alkoholiohjelmaa tulee jatkaa ja se tulee resursoida niin, että ilmaismateriaaleja pystytään tuottamaan ja jakamaan lisää, kumppanuusyhteistyötä ja yleistä asennekasvatusta on lisättävä.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät ry, puh. 040 455 4356
tom.anthoni@raitis.fi www.raitis.fi


Raittiuden Ystävät/Nykterhetens Vänner/Friends of Temperance, Finland

FÖRSLAG ÅT FINLANDS NÄSTA REGERING:


1) ALKOHOLREKLAMEN BÖR BEGRÄNSAS TILL PRODUKTINFORMATION

MOTIVERING
Det finns tillräckligt med forskning som visar, att alkoholreklamen ökar alkoholkonsumtionen, speciellt bland ungdomar. Alla folkhälsoexperter är eniga i att alkoholreklamen bör begränsas till produktinformation. Majoriteten av riksdagen (106/200) och majoriteten av medborgarna har samma åsikt – alkoholreklamen bör begränsas till produktinformation.

2) ALKOHOLREKLAM SOM NÅR UNGDOMAR BÖR FÖRBJUDAS

MOTIVERING
92 % av 13-17-åringar säger att de har sett alkoholreklam fast det enligt alkohollagen är förbjudet att rikta reklam mot minderåriga. Forskningen visar utan tvekan att detta har en negativ inverkan på ungas utveckling och framtid. Därför bör regeringen bereda lagstiftning som förbjuder alkoholreklam som når ungdomar: radio- och tv-reklam, utereklam och reklam i butiker, reklam i tidningar, reklam i publiktillställningar, produktplacering och sponsorering.

3) MAN BÖR FORTSÄTTA MED ATT HÖJA ALKOHOLSKATTERNA

MOTIVERING
Realpriset av alkohol är fortsättningsvis billigare än 2003 och alkoholskadorna ökar. Folkhälsomotiveringarna förutsätter att alkoholbeskattningen bör höjas i första hand till 2003 års nivå.

4) PRODUKTINFORMATION OCH VARNINGSMÄRKEN TILL ALKHOLFÖRPACKNINGAR

MOTIVERING
Varningsmärken till alkoholförpackningar bör träda i kraft som lagen 2007 förutsatte. Konsumenten bör informeras och varnas om produktens egenskaper. Alkohol är inte ett vanligt livsmedel utan ett rusmedel som framkallar hälsoskador och beroende. Livsmedels- och konsumentskyddslagen förutsätter, att marknadsföringen ger sanningsenliga och tillräckliga/behövliga uppgifter om produkten.
Alkohol framkallar cancer. Alkoholens ämnesomsättningsprodukt, asetaldehyd, framkallar cancer. Både alkohol och asetaldehyd är i WHO:s cancerfarliga klass 1, i samma klass som tobak och asbest.


ANDRA FÖRSLAG OCH FÖRVÄNTNINGAR ÅT FINLANDS NÄSTA REGERING:

1) Promillegränsen bör sänkas till 0,2 promille både i vägtrafiken och till sjöss.
2) Regeringen bör satsa mera på övervakning och uppmuntra till nykterhet med 0-tolerans speciellt bland barn och unga, i trafiken, i arbetslivet och bland gravida mödrar.
3) Målsättningen bör vara att totalkonsumtionen av alkohol sjunker med 10 % från 2010 års nivå fram till 2015.
4) Alkoholprogrammet bör fortsätta och det bör få tillräckliga resurser så att gratis material kan produceras och delas ut mera, partnerskapssamarbetet och allmän upplysning bör utvidgas.

Tilläggsinformation: Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät, tel. +358 40 455 4356
tom.anthoni@raitis.fi



LIITE: TAUSTAMUISTIO

Tähän muistioon on koottu taustatietoa ja perusteluita hallitusohjelmaan ehdotetuille kirjauksille.

Perustuslain suoja terveydelle
Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu sekä turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kansalaiset ovat kyllästyneet alkoholin haittavaikutuksiin ja toivovat tiukempaa alkoholipolitiikkaa

(Tekry 2010). Irtaantuminen alkoholikulttuurista on saanut runsaasti huomiota ja kannatusta.

Päihdejalanjälkemme on suuri
Vuonna 2008 Suomessa kulutettiin ensimmäistä kertaa enemmän alkoholia kuin missään muussa Pohjoismaassa. Vuonna 2008 alkoholin kokonaiskulutus oli Suomessa 12,5 litraa 100 sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna, kun esimerkiksi Ruotsissa luku vuonna 2007 oli 9,4 litraa.
Alkoholin kulutus lisääntyi 17 % vuosien 2000 ja 2008 välillä. Alkoholin reaalihinnat olivat vuonna 2008 noin 17 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Naisten humalakulutus on lisääntynyt huomattavasti, yli 50-vuotiaat ovat jatkaneet korkeaa kulutustaan ja siis lisänneet kulutustaan verrattuna aiempiin sukupolviin, jotka vähensivät kulutustaan samassa iässä. Lisäksi alkoholia on ryhdytty juomaan entistä useammin, ja sitä juodaan entistä enemmän kotona.
Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin 6 miljardia euroa, moninkertaisesti enemmän kuin alkoholista saatavat tulot. Alkoholi on työikäisten naisten ja miesten yleisin kuolinsyy Suomessa. Työssä käyvistä 25-34-vuotiaista miehistä 63 % on alkoholin riskikäyttäjiä.
Saman ikäryhmän työssä käyvistä naisista riskikäyttäjiä on 30 % (TTL 2008).

Yhteinen huoli
Kehitys on kansanterveyden ja kansantaloutemme kannalta hyvin huolestuttavaa. Onneksi kansalaiset tiedostavat nämä asiat. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin liikakäytöstä ja ovat tiukentaneet asenteitaan – kiellot ja rajoitukset hyväksytään nyt entistä herkemmin. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia ja että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. Suomalaisten enemmistö kieltäisi myönteisiä mielikuvia aikaansaavan alkoholin mielikuvamainonnan.
Alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina ollut jatkuvasti selvästi yli 10 litraa jokaista asukasta kohden vuodessa. Kulutus näyttäisi tasaantuneen tai kääntyneen jopa hienoiseen laskuun. Jotta alkoholin laskeva kulutustrendi jatkuisi ja voimistuisi on selvää, että seuraavan hallituksen tulee noudattaa johdonmukaista ja rakenteellisesti tehokasta alkoholipolitiikkaa.

Toimenpiteet riittämättömiä ja ristiriitaisia
Pian työnsä päättävä hallitus on tehnyt kansanterveydellisesti perusteltuja alkoholiveron korotuksia, jotka ovat kuitenkin vielä riittämättömiä – alkoholituotteiden reaalihinta on edelleen selvästi halvempi kuin ennen vuoden 2004 veronalennusta. Mutta hallitus on myös epäonnistunut keskeisissä alkoholipoliittisissa toimissaan:

1) Hallitus kumosi edellisen hallituksen säätämän lain alkoholipakkausten varoitusmerkintöjen käyttöön ottamisesta. Varoitusmerkintöjen poistaminen heijastaa näkemystä, jonka mukaan alkoholi ei sinänsä ole terveydelle haitallinen tuote, vaan haittoja seuraa ainoastaan vaarallisesta tai haitallisesta alkoholin käytöstä. Lääketieteelliset tutkimukset kuitenkin kiistatta osoittavat alkoholin terveydelle vaaralliseksi aineeksi.

2) Alkoholin mainonta tulee rajata tuotetietojen esittämiseen kieltämällä ns. mielikuvamainonta.
Tämä on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteinen näkemys, samoin kuin eduskunnan enemmistön.
Hallitus ei kuitenkaan ole vielä saanut aikaan asiaa koskevaa lakiesitystä.


Helsinki haluaa selvästi paremmaksi kaupungiksi

Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen asettama työryhmä on saanut valmiiksi vastuullisen alkoholin käytön toimenpideohjelman. Työryhmään kuului Helsingin kaupungin eri hallinnonalojen, kansalaisjärjestöjen, … Jatka lukemista Helsinki haluaa selvästi paremmaksi kaupungiksi

dsc_2638Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen asettama työryhmä on saanut valmiiksi vastuullisen alkoholin käytön toimenpideohjelman. Työryhmään kuului Helsingin kaupungin eri hallinnonalojen, kansalaisjärjestöjen, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä poliisilaitoksen edustajia. Työryhmässä oli mukana myös Raittiuden Ystävien ja Kännikapinan Anki Pulliainen. Helsingin kaupunginhallitus alkaa käsitellä työryhmän ehdotuksia joulukuussa.

Helsinkiläisten kuolleisuus alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin poliisi lähti hälytysteh­tävään keskimäärin 115 kertaa päivässä. Valtaosan hälytystehtävistä aiheuttivat päihtyneet henkilöt (14 700 tehtävää) ja häiriökäyttäytyminen tai ilkivalta (noin 13 000). Väkivaltarikokset ovat lisääntyneet poliisin tilastojen mukaan Helsingissä vuodesta 1999 vuoteen 2009 noin 31 %. Eniten väkivaltarikoksia tehdään yleisillä paikoilla ja toiseksi eniten yksityisissä asunnoissa, joissa väkivaltarikokset ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa noin 29 %.

Työryhmän raportissa todetaan, että alkoholijuomateollisuuden jakamassa informaatiossa alkoholin kohtuukäyttäjät nauttivat elämänlaatua tuovasta alkoholista. Kuitenkin ns. kohtuukuluttajat aiheuttavat suurimman osan yhteiskunnan alkoholihaitoista. Tähän ryhmään kuuluu suurin osa suomalaisista aikuisista ja myös nämä juovat itsensä ainakin silloin tällöin humalaan.

Helsingin kaupungin vastuullisen alkoholin käytön toimenpideohjelman päämäärät ovat:

  1. Alkoholin kulutus vähenee Helsingissä
  2. Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta
  3. Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain


Työryhmän toimenpide-ehdotuksina ovat esimerkiksi:

  • alkoholimainonnan kieltäminen Helsingin kaupungin omistamilla mainospaikoilla (esim. liikennevälineissä, asemilla ja pysäkeillä)
  • lisätään helsinkiläisten tietoa alkoholipolitiikan keinoista, alkoholin vaaroista sekä päihdepalveluista
  • kaupungin edustustilaisuudet, tapahtumat sekä kaupungin tiloissa pidettävät tilaisuudet ovat pääsääntöisesti alkoholittomia.
  • poliisi ja aluehallintoviranomaiset tehostavat anniskelutoiminnan ja vähittäismyynnin valvontaa, erityisesti myymistä ja välittämistä alaikäisille ja päihtyneille
  • ylläpidetään Helsingissä puuttumisen ja nollatoleranssin kulttuuria, jonka mukaan poliisi puuttuu aina alaikäisten julkijuopotteluun ja aikuisten häiritsevään julkijuopotteluun.

Helsingin kaupunginhallitus alkaa käsitellä työryhmän ehdotuksia joulukuussa.

Teksti: Anki Pulliainen  kuva: Davide Pavone
Kirjoittaja  toimii suunnittelijana Raittiuden Ystävissä. Hän osallistui aktiivisesti tämän työryhmän työhön.

Anna lapselle raitis joulu 2010

Tänä vuonna 13. kerran järjestettävä yhteistyökampanja Anna lapselle raitis joulu muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta … Jatka lukemista Anna lapselle raitis joulu 2010

Tänä vuonna 13. kerran järjestettävä yhteistyökampanja Anna lapselle raitis joulu muistuttaa, että joulu on erityisesti lasten juhla. Lapsi kaipaa turvallisuutta sekä läsnäoloa. Aito ilo syntyy yhdessä olemisesta ja tekemisestä, juhlatunnelman voi luoda ilman alkoholiakin.

Joulu on lasten juhla
Aikuisen alkoholin käyttö voi lapsen silmissä näyttää hyvin hämmentävältä ja pelottavalta. Lapsen huoleton joulutunnelma muuttuu huoleksi ja turvattomuuden tunteeksi. Lapsi saattaa kokea, ettei hänelle ole sijaa humalaisten aikuisten juhlassa.

Alkoholimyönteisyys ja kulutuksen kasvu puhuttavat
Alkoholin kulutus lisääntyi 17 % vuosien 2000 ja 2008 välillä. Alkoholin reaalihinnat olivat vuonna 2008 noin 17 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Naisten humalakulutus on lisääntynyt huomattavasti, yli 50-vuotiaat ovat lisänneet kulutustaan kun aiemmat sukupolvet vähensivät sitä samassa iässä, alkoholia on ryhdytty juomaan entistä useammin, ja sitä juodaan entistä enemmän kotona.
Kehitys on huolestuttavaa, mutta kansalaiset tiedostavat nämä asiat. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin liikakäytöstä ja ovat tiukentaneet asenteitaan – kiellot ja rajoitukset hyväksytään nyt entistä herkemmin. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia ja että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. Suomalaisten enemmistö kieltäisi myönteisiä mielikuvia aikaansaavan alkoholin mielikuvamainonnan. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä eduskunnan enemmistö ovat samaa mieltä, että alkoholin mainonta tulee rajata tuotetietojen esittämiseen.

Joulun aika on arkikiireistä rauhoittumisen ja yhdessä olemisen vapaata aikaa. Kampanjan järjestäjät vetoavat kaikkiin aikuisiin, että he antavat lapselle raittiin ja huolettoman joulun.

www.annalapselleraitisjoulu.fi

Anna lapselle raitis joulu 2010
Raittiuden Ystävät, A-Kiltojen Liitto, A-klinikkasäätiö, Aseman Lapset, Elämä On Parasta Huumetta, Elämäni Sankari, Elämäntapaliitto, ETRA-liitto, Folkhälsans Förbund, Förbundet Hem och Skola, Helsingin NMKY, Helsingin sosiaalivirasto – Aikuisten ehkäisevä päihdetyö, Irti Huumeista, Jääkiekon SM-liiga, Lappeenrannan raittiustoimisto, Lastentarhanopettajaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Myllyhoitoyhdistys, Naistenkartano, Nuorisokasvatussäätiö, Nuorten Ystävät, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik, Omaiset Huumetyön Tukena, Sininauhaliitto, Sininuorisoliitto, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Valkonauhaliitto, Suomen Vanhempainliitto, Tehy, Terveys-Hälsan ry, Vesaiset

Lähteet:

  • Mustonen H, Mäkelä P, Huhtanen P: Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):4, 387-399
  • Järvinen A, Varamäki R: Suomalaisten alkoholiasenteet 2010. Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry), Julkaisuja 5/2010

Jari Sinkkonen nuorten suojelemisesta: Lapsen puolella oleminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä

Jos kotonasi asuu murrosikäinen, saatat tuntea epätoivoa. Miten lasta voi suojella alkoholikulttuuriltamme ja muilta riippuvuuksilta, jotka vaanivat yhä nuorempia suomalaisia? … Jatka lukemista Jari Sinkkonen nuorten suojelemisesta: Lapsen puolella oleminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä

Jos kotonasi asuu murrosikäinen, saatat tuntea epätoivoa. Miten lasta voi suojella alkoholikulttuuriltamme ja muilta riippuvuuksilta, jotka vaanivat yhä nuorempia suomalaisia? Voiko yksittäinen äiti tai isä tehdä mitään? Kyllä voi, vakuuttaa lastenpsykiatri ja nuorisoterapeutti Jari Sinkkonen.

”Nuori elää hetkessä, ja hänen valmiutensa ja halukkuutensakin ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle eteenpäin ovat rajallisia. Suomessa kuitenkin hellitään mielikuvaa nuoresta varhain itsenäistyvänä, päätöksiin ja omaan elämään valmiina olentona, jonka edesottamuksiin vanhemmat eivät tahdo puuttua hienotunteisuuttaan tai laiskuuttaan”, suomii Jari Sinkkonen uudessa kirjassaan.  Kahdeksan kirjaa kirjoittanut Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri. http://www.pelastakaalapset.fi   http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastakaa_Lapset_ry
”Nuori elää hetkessä, ja hänen valmiutensa ja halukkuutensakin ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle eteenpäin ovat rajallisia. Suomessa kuitenkin hellitään mielikuvaa nuoresta varhain itsenäistyvänä, päätöksiin ja omaan elämään valmiina olentona, jonka edesottamuksiin vanhemmat eivät tahdo puuttua hienotunteisuuttaan tai laiskuuttaan”, suomii Jari Sinkkonen uudessa kirjassaan.

Jari Sinkkosella on kolme neuvoa teini-ikäisten vanhemmille.
Ensinnäkään älä missään tapauksessa ota sellaista asennetta, ettet voi tehdä mitään! Älä usko, että kännäyskulttuuri ja ”huono seura” ovat peikkoja, jotka auttamattomasti ahmivat lapsiuhreja.
– Jos vanhemmilla on se asenne, niin silloin peli on jo selvä, Sinkkonen tietää.
Toiseksi itsestäänselvyys, joka ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys noin neljäsosalle suomalaisvanhemmista: älä osta lapselle alkoholia.
Ja kolmanneksi: lasta ei tarvitse päästää festareille, teini-ikäisten luokkaristeilyille tai epäilyttäviin bileisiin. Lapsen puolella oleminen ei ole yhtä kuin että annetaan tämän tehdä ihan mitä vaan. On toki helpompaa antaa periksi kuin varjella vaaralta, mutta todellinen rakkaudenosoitus lasta kohtaan on rajata oikea ja väärä, järkevä ja typerä.
– Joka paikkaan emme voi mennä nuoren perässä, mutta tiukkana voimme olla. Nuoren on hyvä joutua olemaan dialogissa päänsisäisen äitinsä ja isänsä kanssa: ”jos vetäisin kännit, ne hyppis päin seiniä!” Sinkkonen sanoo.

Pidä kiinni keskusteluyhteydestä
Erittäin hyvä uutinen on, ettei raivoisa teinikapina ole mikään välttämätön osa tervettä kehitystä; aiemmin muuta saattoivat väittää jopa psykologit.
Kapinaa ennaltaehkäistään pitämällä hyvää huolta keskusteluyhteydestä. Nuorelle on tärkeää tietää, että vanhemmat ovat kiinnostuneet hänen kaikista asioistaan. Rajat ovat nekin kiinnostuksen merkki. Sinkkonen on työssään saanut kuulla, että moni ryyppäävä, tupakoiva tai tuntemattoman kanssa sänkyyn hypännyt nuori itse asiassa toivoisi äidin tai isän pysäyttävän hänet.
– Jos nuorella on ollut turvallinen lapsuus ja terveitä kiintymyssuhteita, nuoruuden irrottautumisprosessi vanhemmista on yleensä huomattavasti säyseämpi, Sinkkonen tietää.
– Eli vaikka nuori sanoisikin jotain äkkiväärää ja pamauttaisi huoneensa oven kiinni, niin jos suhde vanhempiin on kunnossa, hänessä herää tarve palata siihen kohtuullisen hyvään yhdessäoloon. Hän palaa pyytämään anteeksi.
Vanhemman loputtomiin tehtäviin kuuluu opettaa jälkeläiselleen, etteivät edes kuohuvat hormonit oikeuta tulemaan silmille. Mielipahan ja pettymysten kanssa on jokaisen opittava elämään. Paras palkinto vanhemmille on, kun nuori oppii tekemään niin muille kostamatta ja pulloon tarttumatta.

Dopamiinikoukussa tietokonepeleihin
Maaliskuussa julkistetussa kirjassaan Nuoruusikä tunnettu kasvatusneuvoja omistaa pitkän luvun riippuvuuksille. Kirja tarttuu riippuvuuksia juurista selittämällä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen tulee riippuvaiseksi.
”Riippuvuutta aiheuttava aine aktivoi samoja aivoratoja, jotka ovat keskeisiä sellaisille ihmisen perustoiminnoille kuin syöminen, toisiin ihmisiin liittyminen ja seksi. Huume kohottaa erään aivojen välittäjäaineen, dopamiinin tasoa, mikä tuottaa mielihyvän kokemuksen. Aivot muistavat tämän mielihyvän ja haluavat kokea sen uudelleen. Dopamiini aktivoi, antaa virtaa ja tuottaa hyvänolon tunteen.”
– Dopamiinia kuuluisi saada mukavasti menneestä kokeesta, siitä kun ylittää itsensä lenkillä ja käy sen jälkeen suihkussa ja syö soppaa, tai ihan vaan siitä, kun äiti tai isä sanoo, että sä oot mun kulta. Siis ihan tavallisista asioista, Jari Sinkkonen muistuttaa.
Huumeella saa mojovan tujauksen dopamiinia liian vähällä vaivalla. Nuorissa aivoissa haitallinen riippuvuussuhde syntyy huomattavasti helpommin kuin aikuisen aivoissa. Dopamiiniriippuvuutta aiheuttavan huumeen ei tarvitse olla edes päihde. Se voi olla, ja harmillisen usein onkin, esimerkiksi tietokonepeli!
– Olen kuullut vanhemmilta, miten 15- tai 16-vuotiaatkin nuoret ovat saaneet totaalisen raivokohtauksen, kun heitä on pyydetty sammuttamaan tietokone kello 23, vaikka hänen kanssaan oli ennalta sovittu, että silloin pannaan peli seis, Sinkkonen kuvailee haitallista peliriippuvuutta.
Jari Sinkkonen tahtoisi herättää nykyvanhemmat huomaamaan myös, miten yleistä kannabiksen kokeileminen on.
Suomalaisten lempihuume on toki edelleen alkoholi. Sinkkonen summaa uutta tutkimustietoa: nuori ruumis kestää alkoholia paremmin kuin aikuinen. Rankka juominen ei esimerkiksi välttämättä aiheuta krapulaa, tai nuori pystyy juomaan tolkuttomia määriä ennen kuin sammuu.
Pinnan alla rajun juomisen haittavaikutukset ovat kuitenkin ihan yhtä pahat kuin aikuisella. Alkoholi tuhoaa kehoa, vaikka tuhosta varoittavat myrkytysreaktiot puuttuisivatkin!
– Aivan karmaisevaa on, miten alkoholiriippuvuus urautuu kypsyvään keskushermostoon, Sinkkonen huolehtii.
Alkoholi ikään kuin kirjautuu aivoihin asiaankuuluvaksi ratkaisumalliksi, kun sen käytön aloittaa varhain. Ja silloin ryypiskelystä onkin paljon vaikeampi päästä eroon, kuin jos sen olisi aloittanut myöhemmin.
– Niille alkoholin ongelmakäyttäjille, jotka alkoivat juoda jo 13-14-vuotiaina, on todettu sattuvan kännissä paljon enemmän onnettomuuksia, rikoksia ja ei-toivottuja raskauksia, Sinkkonen lisää.

Pornoriippuvuus voi rikkoa sisältä ja ulkoa
Yllättäen Nuoruusikä omistaa riippuvuusluvustaan eniten sivuja nettipornoriippuvuudelle. Miksi?
– Nettiporno voi tämän päivän vanhemmille olla kaukainen asia, ei tajuta mitä se on. Mutta ehdoton valtaosa teinipojista käy katsomassa sitä, ja siihen liittyy riippuvuuden riski, Jari Sinkkonen vastaa.
Eikä hän säästä kasvattajaa kertoessaan kirjassaan, mihin kaikkeen kova nettiporno on nykynuoria innostanut. Mitä koululaisten kotibileissä voi tänä päivänä tapahtua, kun seksi ja tunteet erotetaan toisistaan pornon tarjoaman ajattelumallin mukaisesti.
Tai sitten mitään ei tapahdu kuin nuoren pornoaddiktin pään sisällä. ”Miksi etsiä seurustelukumppania ja nähdä suunnattomasti vaivaa hänen suosionsa voittamiseksi, jotta pääsisi harrastamaan hänen kanssaan seksiä, kun netissä on tarjolla yllin kyllin instant-pornoa?”
Nettipornon käyttäjä on vaarassa luisua huumeita kokeilevan tavoin kevyistä koviin aineisiin. Addikti tarvitsee aina vain kovempaa kamaa ja hurjempia näkymiä kiihottuakseen tai saavuttaakseen hekuman huipun. Ja dopamiinipalkinnon.
Eikä pornon tarjoama ihmiskuva auta terveitten ihmissuhteitten solmimisessa.
Sankarikasvattaja uskaltaa ottaa nämäkin asiat puheeksi lapsensa kanssa. Sekä selvää siitä, mitä nuori tietokoneellaan tekee.

’Impulssien hallinta fuskaa’
Jos teini-ikäisesi käskee sinun jättää hänet rauhaan, koska hän on mielestään tarpeeksi kypsä huolehtimaan omista asioistaan, voit täräyttää häntä neurologisella tutkimustiedolla.
Murrosikäisten aivojen etuotsalohko on keskenkasvuinen. Se tarkoittaa, että hänen on vaikea hallita impulssejaan, ja hänet on helppo aivopestä tai yllyttää tekemään typeryyksiä. Aikuiseen verrattuna, siis.
Ja niitä impulsseja ja aivopesijöitähän tämän päivän nuoren maailmassa riittää. Sinkkonen mainitsee yläkoululaisten joukkotappelut Helsingissä tuoreena esimerkkinä siitä, miten helppoa lasten on yllyttää toisensa hölmöyksiin.
– Nuoren orbitofrontaalinen aivoalue fuskaa. Siksi nuori yksinkertaisesti tarvitsee suojelua.


Artikkelin lainaukset ovat Jari Sinkkosen kirjasta Nuoruusikä. WSOY 2010. 279 sivua.
Kahdeksan kirjaa kirjoittanut Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastakaa_Lapset_ry

Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Tumpit suusta ja maasta joukkojen voimalla

Facebookissa on kaikenlaisia höpöhöpöryhmiä. Ajattelin, että kai sinne voisi perustaa yhden sellaisenkin ryhmän, josta on hyötyä. – Keräsin roskia rannalla … Jatka lukemista Tumpit suusta ja maasta joukkojen voimalla

Facebookissa on kaikenlaisia höpöhöpöryhmiä. Ajattelin, että kai sinne voisi perustaa yhden sellaisenkin ryhmän, josta on hyötyä.
– Keräsin roskia rannalla ja samalla katselin tumppien vieressä vilteillä makaavia ihmisiä. Minussa heräsi kysymys, miten heidät saisi innostumaan oman ympäristön siivoamisesta.
Moni muukin on lopettanut tupakoinnin tai poiminut toisten maahan heittämiä roskia roskikseen. Heli Kaartinen ja Tuula-Maria Ahonen luottavat kuitenkin joukkovoimaan: he ovat luoneet vertaisverkostot valintojaan tukemaan.

Purkki = Sinne sammuu. Ilmatiivis purkki sammuttaa tupakan hujauksessa.
Purkki = Sinne sammuu. Ilmatiivis purkki sammuttaa tupakan hujauksessa.

”Se olis nyt kolmas päivä ilman syöpäkääryleitä menossa. Kaks ekaa päivää oli helppoja mutta äsken alko ekaa kertaa kunnon niksat. Hiki valuu ja tärisen koko ukko. Se on kait vaan jauhettava tota purkkaa oikein urakalla. Periks ei anneta.”
Oli ongelma sitten syöpä, päihteet tai mikä hyvänsä, ihminen tarvitsee vertaistukea, tuumi Heli Kaartinen. Entinen päihdetyötekijä, nykyinen siivooja totesi, ettei pääse tupakasta irti ilman samanhenkistä, ymmärtäväistä seuraa. Olihan hän aiemminkin jo lopettanut, mutta retkahtanut taas.
– Ihmisillä ei ole ole nykyään enää aikaa normaalielämään, tietokone on toinen elämä. Virtuaaliryhmä Facebookissa löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, Kaartinen kertoo.
Facebookin Irti tupakasta -vertaistukiryhmään on liittynyt seitsemisenkymmentä jäsentä. Ryhmässä voi jakaa kaiken, olipa kyseessä sitten ilo terveydentilan paranemisesta, vieroitusoireitten tuska, selviytymisvinkit – tai uusi retkahdus.
Loistavaa, sillä monesta lopettajasta tupakattomuus tekee aluksi niin äreän, että ”tekee mieli murhata ihmisiä” tai haluaisi ”mennä arkkuun makaamaan”. Kaartisesta tuntui lohdulliselta huomata, ettei ole ainoa.
”Kuukausi takana ja päivä päivältä tuo keuhkoista puskeva lima vähenee ja olo paranee. Valitettavasti makeanhimo yltyy koko ajan.. Tänään mennyt yksi tupla, sipsiä, fazerin sinistä…”
”Mutta ei oo muuten koskaan ollut kämppä näin siisti ja kaapit järjestyksessä kuin nyt..”

– Kun tulee sellainen olo, että nyt en enää yritä, ei tässä ole mitään järkeä, pitää muistaa käydä lukemassa ryhmän viestejä. Ihmiset ovat ihania, jaksavat aina tukea, Kaartinen huomioi.

Tumppien kerääminen herättää ajattelemaan
Tuula-Maria Ahoselle ei tupakka maistu. Sen sijaan hänelle maistuu roskien kerääminen. Se on moninkertaista hyötyliikuntaa: Ahonen saa liikuntaa, luonto kiittää ja lemmikkieläinten tassuja uhkaa vähän pienempi armeija lasinsiruja.
Yksi ihminen ei tietenkään paljoon pysty, mutta kun tuhannet ihmiset ovat alkaneet tehdä samoin, maailmasta tulee jo toisennäköinen. Maaliskuussa Ahosen perustamalle Roska päivässä -liikkeelle myönnettiin Yves Rocher -säätiön Terre de Femmes -palkinto, joka kunnioittaa naisten ainutlaatuista toimintaa luonnon ja sosiaalisen ympäristön puolesta.
– Tupakannatsan heittäminen maahan on totuttu tapa, siistitkin ihmiset tekevät sitä, eikä asiaa ajatella ollenkaan, Tuula-Maria Ahonen harmittelee.
Toisten tumppeja tottuneesti siivoava Ahonen ymmärtää, etteivät kaikki tupakoitsijat lopeta tupakointia. Kaikki tupakoitsijat voivat kuitenkin liittyä Roska päivässä -liikkeeseen, tai ainakin lakata myrkyttämästä maata tumpeilla.
Tuula-Maria Ahonen muistaakin tupakoitsijoita positiivisesti jakamalla heille pieniä lahjoja! Filmirullakoteloon mahtuu 16 tupakannatsaa. Ilmatiiviissä kotelossa natsa sammuukin heti.
– Otollisin hetki jakaa näitä miniroskiksia on aivan lähellä tumppausta. Juuri silloin harva kieltäytyy miniroskiksesta, Ahonen hymyilee.
Miniroskis soveltuu myös esimerkiksi lasinsiruille – ja purukumeille. Harva purkkansa maahan sylkevä tulee ajatelleeksi, että ksylitoli on kissoille ja koirille myrkyllinen aine. Ja miltä tuntuukaan pienestä linnusta, jonka nokkaan purukumi tarttuu?
– Jokainen voi itse tuunata itselleen ja lahjaksi miniroskiksen. Diabeetikoilta saa koeliuskapurkkeja, valokuvausliikkeistä filmipurkkeja ilmaiseksi. Loppu on oman taiteellisen mielikuvituksen varassa.

Ahonen on innostanut ihmiset tuunaamaan miniroskiksia myös kouluissa, kuvataidekouluissa, perhekerhoissa ynnä muissa erilaisissa tilaisuuksissa.
Roska päivässä -liikkeeseen liittymiseen ei tarvita muuta kuin omakohtainen päätös kerätä maasta roska päivässä roskikseen. Lisäksi toivotaan, että näin tekevät houkuttelisivat ainakin yhden tuttunsa tekemään samoin.
Kun kerää muiden roskia, tulee samalla sanoutuneeksi irti ”ei kuulu mulle” -ajattelusta. Sillä voi lopulta olla savukkeita sammuttava vaikutus.
– Kun pitää huolta ympäristöstään, se voi johtaa siihen, että alkaa pitää huolta myös itsestään, Ahonen arvelee.
Retkahtanut on paras auttamaan retkahtanutta
Itsekuriongelmat käyvät itsetunnolle. Varsinkin, jos tuntee sellaisia ihmisiä, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin yksinkertaisesti vain ottamalla itseään niskasta kiinni. Useimmat eivät siihen pysty.
– Itse ainakin tarvitsen kaiken mahdollisen avun, ryhmän, lääkkeet, purkat…
Kaikesta huolimatta Heli Kaartinen lankesi jälleen tupakoimaan. Ja kärsi.
”Kun en polttanu, kädet (nivelet) ihan ok, mut jo viikossa taas kolottaa ja henki pihisee kun ei jaksa liikkua.”
– Jos kaikki muut olisivat onnistuneet kerralla, en varmaan enää ikinä menisi ryhmään.
Kaartisen onneksi vertaistukijoiden joukkoon mahtuu muitakin retkahtaneita – jotka kuitenkin jälleen urheasti hautasivat sytkärinsä. Toivoa on siis Kaartisellakin.
– Ei luovuteta! uudelleen tupakasta luopunut Kaartinen julistaa.
– Ja pitääkin muistaa käydä kirjoittamassa ryhmään, että mitä useammin retkahtaa, sitä vaikeampaa on lopettaminen.


Kursivoidut lainaukset ovat Heli Kaartisen Facebookiin perustamasta Irti tupakasta –vertaistukiryhmästä.

Roska päivässä -liikkeestä saa lisätietoa osoitteesta:
www.roskapaivassa.net

Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Susi Punahilkan vaatteissa

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti … Jatka lukemista Susi Punahilkan vaatteissa

Pienet lapset ovat kodin ilo ja kansakunnan toivo. Lasten kasvaessa kasvavat myös huolet. Yhä useampi nuori näyttää putoavan kelkasta erityisesti alkoholin vuoksi. Yhden nuoren syrjäytyminen merkitsee yksilölle ja yhteisölle suurta tragediaa ja yhteiskunnalle 700.000-2 miljoonan euron rahallista menetystä.


Perustuslain mukaan
väestön terveyden edistäminen kuuluu julkiselle vallalle. Kiristynyt taloustilanne vaatii priorisointia. Monet poliittiset valinnat kielivät välinpitämättömyyden lisääntymisestä. Heikompiosaisiin kohdistuvat leikkaukset kertovat siitä, että on uskaltauduttu kysymään: ”Kannattaako putoamista ehkäistä yhteiskunnan turvatoimilla – Pitäisivät paremmin kiinni kelkasta, oma vikansa!” Näin olemme hiljaa hyväksymässä tuhansien nuorten syrjäytymisen ja työikäisten ennenaikaisen kuoleman.
Poliittisesti vastakkain ovat aikuisten vapaus saada alkoholia rajoituksetta ja lasten tulevaisuus. Niin kauan kuin alkoholin käyttö nähdään ihailtavana vapauden merkkinä, ei lasten hyvinvoinnin edistämiselle löydy poliittista tahtoa. Kun alkoholista ei osata puhua neutraalisti julkisilla tai yksityisillä areenoilla, ei lasten terveysvalistamisella ole merkittävää tehoa.
Kun me emme itse näytä olevan kiinnostuneita lapsista, jätämme lapsemme alkoholiteollisuuden susille. Elinkeinoelämä toimii voittoa tuottavien periaatteittensa mukaisesti, eivätkä sen edut ole yhtäläiset kansanterveystavoitteiden kanssa.

Suomen valtio tarjosi sotilailleen ilmaiset tupakat. Niinpä sodan jälkeen yli 80 % suomalaismiehistä tupakoi. Tupakkavalistuksella, vieroitusohjelmilla, markkinoinnin rajoittamisella ja lainsäädännöllä tupakkateollisuus on joutunut alistumaan lainsäädännöllisiin rajoituksiin. Ainakin 1970-luvulle saakka tupakoitsijalla katsottiin olevan oikeus altistaa itsensä, perheensä, työyhteisönsä ja kanssamatkustajansa tupakansavulle ja taudeille. Nykyisin ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä tupakointirajoituksiin ja tuhannet ihmiset ovat säästyneet tupakkataudeilta ja -kuolemilta. Kukaan vastuullinen toimija ei enää ottaisi tupakkateollisuutta sponsorikseen. Jokainen tietää, että tupakka tappaa, haisee, maksaa ja altistaa.
Nyt alkoholiteollisuutta uhkaa sama kohtalo kuin tupakkateollisuutta. Alkoholi on todettu vahvasti syöpävaaralliseksi aineeksi, josta tulisi varoittaa käyttäjää. Alkoholin käyttö on noussut sekä suomalaisten työikäisten miesten että naisten suurimmaksi kuolinsyyksi. Tästä huolimatta elämme alkoholiasenteissa tupakkaepidemiaan verrattuna vielä sinisilmäistä 1950-lukua. Ajattelemme, että alkoholin käyttö on yksityisasia ja nuorten juomiselle ei mahda mitään.

Välttääkseen tiukat
lainsäädännön ja markkinoinnin rajoitukset alkoholiteollisuus kiirehtii puhdistamaan imagoaan naamioitumalla hyväntekijäksi rahoittamalla urheilutoimintaa, nuorisotyötä ja nyt myös ehkäisevää päihdetyötä.
Nyt Suomen alkoholiteollisuus on valmistelemassa päihdeopetusmateriaalia kouluille. Punahilkan vaatteissa susikin näyttää sopivalta kumppanilta neuvottelupöydissä ja opettajan kateederilla.
Teollisuuden viestintä voi ensilukemalta näyttää ihan hyvältä. Vasta paneutumalla asiaan huomaa, että suden iso kuono pilkistää punaisen hilkan alta: ”Kännissä olet ääliö” tai ”K18” ja alkoholin mielikuvamarkkinointi vahvistavat mielikuvaa:

Alkoholin käyttö
on keskeinen osa hyvää elämää, joka  lisää mielihyvää ja sosiaalista menestystä
Alkoholijuomien vapaa saatavuus ja rajoittamaton juominen ovat ihmisen perusoikeuksia, joita ei pidä rajoittaa
Ihminen on itse vastuussa siitä, että hän osaa käyttää alkoholia hallitusti. Teollisuuden ja kaupan ei tarvitse vastata tuotteen aiheuttamista haitoista
Alkoholiala on vastuullinen toimija ja merkittävä kansallinen/kansainvälinen työnantaja ja rahoittaja, joten se ansaitsee oikeuden olla mukana kaikessa päätöksenteossa

Viestit ovat varsin samat kuin mitä tupakkateollisuudella oli. Ero on siinä, että kun silmät avautuivat, kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja ammattilaiset alkoivat lukea viesteistä rivien välit. Syntyi poliittista painetta muuttaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Vähitellen ovat myös WHO ja EU lähteneet rajoittamaan tupakka-alaa lainsäädännöllä ja kansanterveysohjelmilla.

Katso oman lapsesi/lapsenlapsesi päiväkotiryhmää tai koululuokkaa. Antaisitko kolmanneksen tästä joukosta altistua tappavalle taudille? Jos et, ala vaikuttaa! Kuuntele, osaatko itse puhua alkoholista neutraalisti.  Seuraa mediaa ja kiinnitä päättäjien huomio alkoholin käyttöä ihannoivaan viestintään. Toimi omassa ympäristössäsi lasten ja nuorten turvallisuuden lisäämiseksi.

Pahaa tapahtuu silloin, kun hyvät ihmiset ovat hiljaa!

Teksti: Ritva Kuusisto

FASDin ei tarvitse olla syrjäytymistuomio

FASD-seminaarissa puhuivat alkoholikulttuurimme uhrit, sijaisäidit ja auttajat Lapsi on iloinen, erittäin sosiaalinen, valloittava – ja villi ja impulsiivinen. Hänen on … Jatka lukemista FASDin ei tarvitse olla syrjäytymistuomio

FASD-seminaarissa puhuivat alkoholikulttuurimme uhrit, sijaisäidit ja auttajat

fasd-eine_ja_annakaisaLapsi on iloinen, erittäin sosiaalinen, valloittava – ja villi ja impulsiivinen. Hänen on vaikea ymmärtää sääntöjä ja paljon eri asioita sisältäviä lauseita.
Toisten ihmisten torjuva suhtautuminen erilaiseen ja koulutehtävissä epäonnistuminen muuttavat lapsen. Hänen käytöksensä käy aggressiiviseksi ja mieli vuosi vuodelta apeammaksi. Minä en osaa mitään, olen aina huonoin, minusta ei kukaan tykkää.
Apu ja tuki, jota yhteiskunta tarjoaa, tulee pätkinä. Lapsi ei edes muista, montako ammattiauttajaa hän on tavannut. Olen kaikille vain taakka, aina uudet ihmiset tutkivat minua, kukaan ei halua pysyä kanssani kauan.
9.9. kello 9.09 kirkonkellot soivat eri puolilla Eurooppaa yhdeksän kertaa. Ne halusivat muistuttaa yhdeksän kuukauden raittiudesta: alkoholi ei sovi raskauteen. Ei edes lasillinen. Ei alkuraskauden, ei keskiraskauden, eikä loppuraskauden aikana.
Samana päivänä Kehitysvammaliitto järjesti Helsingissä FASD-seminaarin. Rautaista asiaa saapui kuuntelemaan yli sata FASD-lasten ja -nuorten kanssa työskentelevää tai elävää eri puolilta Suomea.
Paikalla oli myös FASD-nuoria.

Ymmärrystä ja tukea itsenäistymiseen

– Hyvä kun saadaan äänemme kuuluviin! Aihe ei enää ole tabu vaan siitä voi puhua julkisesti, kuvaili tuntojaan Annakaisa Tiirinki, joka oli tullut paikalle sijaisäitinsä kanssa.
Tiirinki on kyllästynyt sääliin, jota hän ja muut FAS-diagnoosin kanssa elävät joutuvat kohtaamaan. Kun sikiönä vammautettu ihminen saa ymmärrystä ja oikeanlaista tukea, hän voi aikuisena elää normaalia hyvää elämää.
– Alkoholiyhtiöt voisi haastaa oikeuteen, niin kuin jotkut ovat haastaneet tupakkayhtiöt, Annakaisa Tiirinki pohti.
Tiirinki on aktiivinen ja sanavalmis nuori nainen, jonka jalat kantavat. Vaan entä jos oikeanlaista tukea ei tule?
Amerikkalaistutkimuksen mukaan 90 %:lla aikuisista FAS-lapsista on mielenterveysongelmia, 60 % on jättänyt koulut kesken, 50 % on saanut rikostuomion ja työttömyysaste on 80 %. Vain 20 % pystyy asumaan itsenäisesti.
Näitä ongelmia ei ole kirjoitettu taudinkuvaan. Ne ovat vältettävissä.
Sijaisäiti Eine Isotalo kertoi FAS-poikansa lapsuuden sujuneen hyvin oikeiden lääkkeiden, hyvän neurologin ja ymmärtävän koulun ansiosta. Poika pääsi lukioonkin ja keräsi todistuksiinsa komeat tornit ysejä ja kymppejä.
Matematiikasta ja vieraista kielistä hän ei kuitenkaan päässyt läpi. Matemaattinen ajattelu ja kielioppisääntöjen hahmottaminen on hirvittävän vaikeaa aivoilla, joita on vahingoitettu alkoholilla jo sikiöaikana.
Onneksi ammattikoulu, johon hän siirtyi opiskelemaan, oli innostava paikka. Isotalot ja sijaispoika päättivät, että nyt hänen olisi aika kokeilla itsenäistä elämää.
Omilleen muutettuaan nuorukainen kuitenkin masentui. Kun ei pärjännytkään. Kun aina olisi tarvittu vanhempien apua, eikä sitä enää olisi kehdannut pyytää.
– Eteenpäin meneminen tuntui hänestä mustalta aukolta. Ammattikoulu tuli onneksi täysipainoisesti vastaan tukemaan häntä. Työhönvalmentaja järjesti hänelle kaupungin kesätyöpaikan ja auttoi alkuun, ja nyt hän on aloittamassa uudessa työpaikassa, Eine Isotalo iloitsi.
Kelan hakemusten täyttäminen, käytännön raha-asioitten hoitaminen ja palveluiden hakeminen itsenäisesti voivat olla FASD-nuorelle tavattoman vaikeita asioita.
– Valitettavasti nämä nuoret taitavat hukkua, jos eivät saa tukea. Luulen, että me sijaisvanhemmat kyllä pidämme huolen omistamme, mutta mietin laitoksista lähteviä nuoria. Kuka kantaa heitä sen jälkeen? Isotalo huolehti.

Sijais- ja adoptiovanhemmat tuen tarpeessa

Ne FAS-lapset, joita ei oteta huostaan, saavat ainakin HUS:n alueella tehdyn tutkimuksen mukaan vähiten ammattiapua kasvuaikana. Lisäksi FAS-lapsen synnyttäneen äidin seuraavallakin lapsella on 80–90 prosentin todennäköisyydellä FAS.
– Alkoholistiäidin nuoremmat lapset ovat usein pahemmin vaurioituneita, totesi dosentti Ilona Autti-Rämö.
Susan Eriksson tekee Kehitysvammaliitossa tutkimusta siitä, miten moraalikäsitykset ja ammattietiikka vaikuttavat FASDin kohtaamiseen. Hän kertoi FASD-äitejä ja -lapsia työkseen kohtaavien ihmisten kärsivän moraalisista ristiriidoista.
– Toisaalta lapsen äitiä ja hänen oikeuttaan äitiyteen tulee kunnioittaa. Toisaalta äiti saattaa kokea hoitavansa lasta hyvin, vaikka näin ei tapahdu, eikä lasta voi uhrata, Eriksson kuvaili.
Lapselle ei välttämättä ole kerrottu, miksi hän on erilainen ja mistä hänen vaikeutensa johtuvat. Hänen suhdettaan biologiseen vanhempaansa halutaan näin suojella. Eriksson siteerasi haastattelemaansa lastenkodin johtajaa: ”vanhemmat ovat kumminkin maailman tärkeimmät, vaikka olisivat millaisia”.
Suurin osa FAS-lapsista otetaan huostaan. Osa myös adoptoidaan. Pelastakaa Lapset ry:n mukaan on aika tavallinen adoptiolapsen tarina, että alkoholisoitunut äiti havaitsee olevansa raskaana vasta kun raskaus on jo pitkällä.
Sijais- ja adoptioperheet tarvitsisivat enemmän tukea. Valitettavan usein he saavat korkeintaan vertaistukea toisiltaan.
FAS on kuitenkin jäävuoren huippu. Autti-Rämöstä on huolestuttavaa, jos kaikki ennaltaehkäisevät paukut ladataan alkoholin suurkuluttajiin.
– 90 % fertiili-ikäisistä naisista Suomessa käyttää alkoholia. Tämä tosiasia pitäisi tunnistaa pohdittaessa sikiövaurion riskiä ja sen ennaltaehkäisyä. Alkoholin käyttö ennen raskautta ja sen jälkeen korreloi raskauden aikaisen käytön kanssa, hän tiesi.
– FAS on helppo diagnosoida, mutta ARND saattaa tulla esiin vasta vuosien päästä esimerkiksi oppimisvaikeuksina tai ADHD:na. ARND-lasten määrän epäillään olevan kasvussa.

Vastuunpakoilua ammatillisissa karsinoissa

Mitä pitäisi tehdä? Mitä voidaan tehdä?
Peruspalveluministeri Paula Risikko kävi kertomassa, että vielä tällä hallituskaudella tulee käsittelyyn lakimuutos, joka läpi mennessään mahdollistaisi odottavan äidin tahdonvastaisen raittiinapitämishoidon. FASD-lasten asia otetaan vakavasti myös maanlaajuisessa terveydenhuoltorakenteita uudistavassa Paras-hankkeessa.
Ylilääkäri Merja-Maaria Turunen Porvoon sairaalasta arvosteli julkista terveydenhuoltoa ja Kansaneläkelaitosta ei “kuulu mulle” -ajattelusta ja ammatillisten tonttirajojen pönkittämisestä.
– Monen FASD-lapsen arkea on, että samoja asioita kerrataan aina vain uusille ihmisille. Voimme tarjota huikaisevan kalliita hoitojaksoja, mutta emme yhtäkään pysyvää työntekijää, joka voisi kulkea lapsen ja tämän perheen rinnalla pitempään! Turunen suomi.
Hän kysyi tutun kysymyksen, säästääkö yhteiskunta todellisuudessa mitään akuutilla hoitomuodolla A, jos se lakkauttaa ennaltaehkäisevän hoitomuodon B. FASDin kohdalla kysymys on hyvin ajankohtainen.
Merja-Maaria Turusen mukaan liian moni FASD-lapsi ja nuori putoaa palveluitten väliin. Erikoissairaanhoitoon pääsyn kynnys on korkea, ja Kelakin rajaa tarkasti, kenelle se järjestää kuntoutusta. Toisaalta hyväkään erikoissairaanhoito ei auta, jos lapsi tarvitsisi vielä kipeämmin apua sosiaalisiin ongelmiin.
– Kun palveluita keskitetään, ei ajatella, miten vaikeaa vanhemman on kulkea yhden tai kahdenkin FASD-lapsen kanssa paikasta toiseen, kun lapsi voi olla niin villi, että hän ponkaisee ajotielle tai häviää heti, jos hänestä päästää irti!
Apu menee varmimmin perille kun se on lähellä, eivätkä auttajat vaihdu koko ajan. Kuinka rasittavaa onkaan selittää samat asiat kerta toisensa jälkeen aina vain uusille ihmisille!
Muutakin parantamisen varaa on. Turunen lähtisi levittämään joillakin paikkakunnilla toimivaksi havaittua yhteistyötä, jossa lääkäri, päihdehoidon asiantuntija sekä sosiaalityöntekijä auttavat tiiminä perhettä.
Apu ei saa loppua liian varhain. Eine Isotalo muistutti sijaisäidin asiantuntemuksella, että FASD-nuori voi tarvita myös valmennusta työelämään ja arkisiin taitoihin.
– Nämä lapset eivät ole valmiita jälkihuollon päättymiseen 21-vuotiaina. Jälkihuollon pitäisi jatkua 25. ikävuoteen tai edes vähintään 23-vuotiaaksi! hän julisti.

Myytti on saatava hengiltä

Ilona Autti-Rämö toivoi luotettavaa ja yksiselitteistä tiedottamista etenkin nuorille. Kaikki aikuistuvat suomalaiset tulisi saada ymmärtämään, että jos raskauden mahdollisuus on olemassa, juoda ei yksinkertaisesti saa.
– Jatkuvasti törmään FASD-lasten äiteihin, jotka sanovat, että en minä tiennyt, en ymmärtänyt.
Valistajilla on vastassaan laajalle levinnyt myytti, jonka mukaan vähäinen alkoholin käyttö ei oikeasti ole vaarallista raskausaikana. Myytin kannattajat syyttävät valistajia naisten turhasta syyllistämisestä ja elämän rajoittamisesta.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö ja neuvolat suosittavat kuitenkin täysraittiutta raskauden ajaksi. Ministeriön työryhmä, joka laati ehdotuksia päihderiippuvaisten odottajien hoitomahdollisuuksien parantamiseksi, perusti näkemyksensä tuhanteen tieteelliseen artikkeliin.
Annakaisa Tiirinki ulottaisi valistuksen juomishetkeen.
– Pulloihin pitää saada varoitus, että alkoholi vaurioittaa sikiötä!

Faktaa FASDista

  • FASD on kattonimitys useille alkoholin aiheuttamille sikiövaurioille. FASD-lapsiksi kutsutaan lapsia, joilla on FAS, PFAS, ARND tai ARBD.
  • FAS, fetaalinen alkoholisyndrooma, tarkoittaa, että äidin raskaudenaikainen alkoholin käyttö on aiheuttanut lapselle sekä keskushermoston toimintahäiriön, kasvuhäiriön että FAS-kasvonpiirteet.
  • Kasvuhäiriö tarkoittaa, että lapsi syntyy pienikokoisena ja jääkin pienikokoiseksi. Päänympärys ja aivojen tilavuus ovat pienemmät kuin lapsella, jota ei ole altistettu alkoholille.
  • Keskushermoston toimintahäiriö vaikeuttaa oppimista ja ymmärtämistä. Keskittymishäiriöt ja vaikeudet käyttäytyä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ovat yleisiä.
  • FAS-kasvonpiirteitä ovat pieni leuka, lyhyt luomirako, kapea ylähuuli ja poimujen puuttuminen ylähuulen ja nenän välistä.
  • PFAS, partial / possible FAS, tarkoittaa, että lapsella on tyypilliset kasvonpiirteet ja joko kasvuhäiriö tai keskushermoston toimintahäiriö.
  • Suomessa PFAS on verrattain harvinainen. Humalajuomisella, jota Suomessa suositaan, näyttäisi olevan kaikista vakavimmat vahingoittavat vaikutukset sikiöön.
  • ARND-diagnoosin saaneen lapsen keskushermosto on vaurioitunut raskausaikana alkoholista, mutta hänellä ei ole FAS-kasvoja.
  • ARBD on alkoholin aiheuttama synnynnäinen epämuodostuma, esimerkiksi sydämen rakennevika.
  • Erittäin yleisiä FASD-lasten vaivoja ovat myös heikko näkö, karsastus, kuulovamma, oikomishoitoa edellyttävä purentavika sekä suoliston ja virtsa- ja / tai sukuelinten epämuodostumat.
  • Vaikka nainen olisi juonut koko alkuraskauden ajan, lopettaminen kannattaa. Jokainen raitis raskauspäivä parantaa lapsen ennustetta.
  • Euroopassa FASD on arviolta yhdellä lapsella sadasta. Ainakin Italiassa tehty tarkempi tutkimus antaa viitteitä siitä, että arvio saattaa olla aivan liian positiivinen. Tarkkaa lukua on kuitenkin mahdotonta saada, koska varsinkin ARND jää usein diagnosoimatta, tai diagnoosiksi tulee myöhemmin esimerkiksi ADHD tai oppimishäiriö, jotka voisivat johtua monesta muustakin asiasta.
  • Suomessa saattaa syntyä vuosittain jopa tuhat FASD-lasta. Kaiken kaikkiaan Suomessa syntyy lapsia vuosittain 55 000 – 60 000.
Ei hirviö vaan satutettu lapsi

Mitä jokainen meistä voi tehdä auttaakseen pahoinvoivaa FASD-lasta tai nuorta?
Ensimmäinen askel on ymmärtäminen.
– Ulkomaailma näkee helposti vain hirviökäyttäytymisen. Pahuus-ajattelusta voi siirtyä ajattelemaan, että esimerkiksi aggressiivisuus on opittu käyttäytymismalli, ei osa lasta. Käyttäytymistä voi muuttaa, muistuttaa ylilääkäri Merja-Maaria Turunen Porvoon sairaalasta.

Teksti ja kuva: Natalia Laurila

Anna lapselle raitis joulu 2009

Nyt jo 12. kerran järjestettävä yhteistyökampanja *Anna lapselle raitis joulu* muistuttaa, että aikuiset valitsevat lapsen joulutunnelman. Kampanjan järjestävät tahot vetoavat … Jatka lukemista Anna lapselle raitis joulu 2009

Nyt jo 12. kerran järjestettävä yhteistyökampanja *Anna lapselle raitis joulu* muistuttaa, että aikuiset valitsevat lapsen joulutunnelman. Kampanjan järjestävät tahot vetoavat kaikkiin aikuisiin, että he antavat lapselle raittiin ja huolettoman joulun.

Tänä vuonna on julkaistu uusi, kampanjan oma sivusto http://annalapselleraitisjoulu.fi

Kampanjan myötä Raittiuden Ystävät toivottaa rauhallista joulua.

Selvin päin kesään!

Päihteettömien päättäjäisten puolesta Selvin päin kesään -kampanja haastaa jälleen vanhemmat ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarjoamaan nuorille turvallisia vaihtoehtoja juhlimiseen … Jatka lukemista Selvin päin kesään!

Päihteettömien päättäjäisten puolesta

Selvin päin kesään -kampanja haastaa jälleen vanhemmat ja nuorten parissa toimivat aikuiset tarjoamaan nuorille turvallisia vaihtoehtoja juhlimiseen erityisesti koulujen päättymisen iltana.

Aikuisten muistettava vastuunsa
Alkoholi vaarantaa ja hidastaa nuoren kehitystä ja kasvua. Kun päihtymisen ja sen tuoman mielihyvän tavoittelu nousevat nuoren elämän keskiöön, tunne-elämän kehitys jää kesken. Pitkäjänteinen vastuunotto jää oppimatta ja syrjäytymisriski kasvaa.

Suomessa alkoholin myyminen, hankkiminen tai välittäminen alaikäiselle on lailla kielletty. Laki suojaa kuitenkin nuoria alkoholihaitoilta vain, jos aikuiset valvovat lain toteutumista ja noudattavat sitä itse.

Alkoholin tarjoaminen alaikäiselle antaa käsityksen, että alaikäisten alkoholinkäyttö on aikuisten mielestä hyväksyttävää. Aikuiset voivat omalla toiminnallaan ja esimerkillään estää alaikäisten alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja ja edistää nuorten hyvää tulevaisuutta.

Selvästi hyvää kesää!

toivottavat kampanjatoimijat:

Raittiuden Ystävät ry:n lisäksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Erkki Poikosen säätiö, ETRA-liitto, Hem och skola rf, Koulutus Elämään säätiö, Kran rf, Lastensuojelun Keskusliitto, Myllyhoito, Nuori kirkko ry, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Pelastakaa Lapset ry, Sininauhaliitto, Sinuli, Suomen ASH, Suomen Punainen Risti, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Suomen Valkonauhaliitto ja Viron Raittiusliitto.

Lisätietoja kampanjasta:

www.selvinpainkesaan.fi, www.nyktersolklart.fi

Marko Kailasmaa, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät ry, marko.kailasmaa(a)raitis.fi, 040 455 4556

Kutsu Päihteetön pelikenttä -seminaariin

PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN NUORTEN HARRASTUSTOIMINNASSA Seminaari SLU-talossa (Radiokatu 20, Helsinki) torstaina 2.4.2009 klo 12–16 Muistatko vielä Päihteetön pelikenttä – projektin (2001–2003)? … Jatka lukemista Kutsu Päihteetön pelikenttä -seminaariin

PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN NUORTEN HARRASTUSTOIMINNASSA
Seminaari SLU-talossa (Radiokatu 20, Helsinki) torstaina 2.4.2009 klo 12–16

Muistatko vielä Päihteetön pelikenttä – projektin (2001–2003)? Toiminnan tavoitteena oli järjestövetoisesti edistää päihteettömyyttä alle 18-vuotiaiden liikunta- ja urheilutoiminnassa.
Onko nuorten maailma muuttunut viidessä vuodessa? Mikä on tilanne muissa kuin urheiluharrastuksissa?

Tule hakemaan tietoa sekä keskustelemaan ja ideoimaan, miten voisimme yhdessä edistää päihteettömyyttä nuorten harrastustoiminnassa vuonna 2009. Mukaan kutsutaan kaikki nuorten liikunta- sekä muussa harrastustoiminnassa mukana toimivat aikuiset. Maksuttoman seminaarin sinulle tarjoavat A-klinikkasäätiö, Alkoholiohjelma, Myllyhoitoyhdistys, Nuori Suomi, Raittiuden Ystävät sekä Terveys ry.

Tervetuloa mukaan sekä vanhat Päihteetön pelikenttä –pelaajat  että uudet aiheesta  kiinnostuneet toimijat!

OHJELMA

klo 12      Tervetuloa
                Yhteyspäällikkö Eija Alaja, Nuori Suomi

klo 12.10 Mikä ihmeen Päihteetön Pelikenttä? Kouluttaja, TK Hannele Nykänen (Päihteetön
                pelikenttä  -projektikoordinaattori  vuosina 2001-2003)

klo 12.30 Päihteet ja nuorten vapaa-ajan urheilu-/liikuntaharrastukset
               
Tutkija, TtM Hanna Lavikainen, Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos

klo 12.50  Päihteet ja terve kehon kuva
                
kehopsykoterapeutti Riitta Pajunen, Helsingin nuorisoasema

klo 13.15  Taukojumppa

klo 13.20 Energiajuomat houkuttavat ja koukuttavat
               
Projektipäällikkö Anki Pulliainen, Raittiuden Ystävät

klo 13.30  Kentän kertomaa

  • Kotkan Voimailijat
  • Pääkaupunkiseudun partiolaiset
  • ELIKSI – Terveys ry:n toimintamalli päihteettömyyden edistämiseksi

klo 14 – 15.15 KATSE TULEVAISUUTEEN: Miten edistää päihteettömyyttä osana
                   
harrastustoimintaa?

  • Ohjeistus työpajoille
  • Pohdintaa työpajoissa

klo 15.15 Työpajojen purku ja askelmerkit seuraavalle kierrokselle
               
kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

klo 16      Seminaari päättyy

Iltapäiväkahvi tarjotaan työpajatyöskentelyn lomassa.

Ilmoittautumiset seminaariin 25.3.2009 mennessä:   www.terveysry.fi , puh. (09) 6850 330

Lisätietoja:

  • Eija Alaja, Nuori Suomi ry, eija.alaja(a)nuorisuomi.fi
  • Leena Sipinen, Terveys ry, leena.sipinen(a)terveysry.fi